Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Edunvalvontalainsäädännön ajantasaistaminen; työryhmän mietintö
Vastausaika päättyy: 28.2.2025
Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto
Oikeusministeriö pyytää lausuntoanne edunvalvontalainsäädännön ajantasaistamista koskevasta työryhmämietinnöstä.
Työryhmä ehdottaa edunvalvontavaltuutuksesta annettuun lakiin (648/2007) muutoksia, joilla helpotettaisiin valtuutetun mahdollisuuksia noudattaa edunvalvontavaltakirjan määräyksiä.
Holhoustoimesta annettuun lakiin (442/1999) ehdotetuilla muutoksilla tarkistettaisiin edunvalvojan toiminnan ennakkovalvontaa koskevia säännöksiä eli päämiehen puolesta tehtävien oikeustoimien luvanvaraisuutta. Lisäksi varallisuusrajoja, jotka liittyvät alaikäisen edunvalvonnan merkitsemiseen holhousasioiden rekisteriin tai rekisteristä poistamiseen, ehdotetaan korotettaviksi.
Valtuutetun ja edunvalvojan esteellisyyden muodostavaa henkilöpiiriä supistettaisiin niin, että valtuutetun tai edunvalvojan vanhemman sisarus vastapuolena ei olisi esteellisyysperuste.
Työryhmä ehdottaa edunvalvontavaltuutuksesta annettuun lakiin (648/2007) muutoksia, joilla helpotettaisiin valtuutetun mahdollisuuksia noudattaa edunvalvontavaltakirjan määräyksiä.
Holhoustoimesta annettuun lakiin (442/1999) ehdotetuilla muutoksilla tarkistettaisiin edunvalvojan toiminnan ennakkovalvontaa koskevia säännöksiä eli päämiehen puolesta tehtävien oikeustoimien luvanvaraisuutta. Lisäksi varallisuusrajoja, jotka liittyvät alaikäisen edunvalvonnan merkitsemiseen holhousasioiden rekisteriin tai rekisteristä poistamiseen, ehdotetaan korotettaviksi.
Valtuutetun ja edunvalvojan esteellisyyden muodostavaa henkilöpiiriä supistettaisiin niin, että valtuutetun tai edunvalvojan vanhemman sisarus vastapuolena ei olisi esteellisyysperuste.
Tausta
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaan edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskevaa lainsäädäntöä ajantasaistetaan ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen toiminnassa mahdollistetaan.
Oikeusministeriö asetti 9.11.2023 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja arvioida, millä tavoin holhoustoimesta annettuun lakiin sisältyvää edunvalvojan toiminnan valvontaa koskevaa sääntelyä voitaisiin tarkistaa siten, ettei edunvalvonnassa olevien oikeusturva heikkene. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain soveltamisessa ilmenneet lainmuutostarpeet. Työryhmän oli otettava huomioon edunvalvontalainsäädännön tavoite eli haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojaaminen.
Työryhmän toimikausi oli 15.11.2023-31.12.2024.
Oikeusministeriö asetti 9.11.2023 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja arvioida, millä tavoin holhoustoimesta annettuun lakiin sisältyvää edunvalvojan toiminnan valvontaa koskevaa sääntelyä voitaisiin tarkistaa siten, ettei edunvalvonnassa olevien oikeusturva heikkene. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain soveltamisessa ilmenneet lainmuutostarpeet. Työryhmän oli otettava huomioon edunvalvontalainsäädännön tavoite eli haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojaaminen.
Työryhmän toimikausi oli 15.11.2023-31.12.2024.
Jakelu:
Ahvenanmaan valtionvirasto/Statens ämbetsverk på Åland | ||
Ari Orvas Oy | ||
Asianajotoimisto Fagerhom-Mård | ||
Digi- ja väestötietovirasto | ||
Edunvalvontavaltuutus ry | ||
Eduskunnan oikeusasiamies | ||
emeritusprofessori Markku Helin | ||
emeritusprofessori Urpo Kangas | ||
Etelä-Savon edunvalvontapalvelu ky | ||
Finanssiala ry | ||
Finanssivalvonta | ||
Fine – Vakuutus- ja rahoitusneuvonta | ||
Helsingin hallinto-oikeus | ||
Helsingin käräjäoikeus | ||
Itä-Suomen yliopisto | ||
Kansaneläkelaitos | ||
Kehitysvammaliitto | ||
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto | ||
Korkein hallinto-oikeus | ||
Korkein oikeus | ||
Lapsiasiavaltuutettu | ||
Maanmittauslaitos | ||
Mannerheimin lastensuojeluliitto | ||
Mielenterveyden keskusliitto | ||
Mielenterveysomaisten keskusliitto, FinFami | ||
Muistiliitto | ||
Nuoret lesket ry | ||
Oikeuspalveluvirasto | ||
Omaishoitajaliitto ry | ||
Oulun käräjäoikeus | ||
Patentti- ja rekisterihallitus | ||
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus | ||
professori Anna Mäki-Petäjä-Leinonen | ||
SKVL – Suomen kiinteistönvälittäjät ry | ||
Sosiaali- ja terveysministeriö | ||
Suomen Asianajajaliitto | ||
Suomen Lakimiesliitto ry | ||
Suomen Muistiasiantuntijat ry | ||
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | ||
Tietosuojavaltuutetun toimisto | ||
Tuomioistuinvirasto | ||
Työ- ja elinkeinoministeriö | ||
Valtiovarainministeriö | ||
Vanhusasiavaltuutettu | ||
Vanhustyön keskusliitto | ||
Varsinais-Suomen käräjäoikeus | ||
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto | ||
Yleiset edunvalvojat ry |
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.
Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi oikeusministeriö pyytää, että lausunto jaotellaan mahdollisuuksien mukaan lausuntopyynnössä ilmoitettujen väliotsikoiden mukaisesti.
Myös muut kuin alla Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta: [email protected].
Huomaattehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi oikeusministeriö pyytää, että lausunto jaotellaan mahdollisuuksien mukaan lausuntopyynnössä ilmoitettujen väliotsikoiden mukaisesti.
Myös muut kuin alla Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta: [email protected].
Huomaattehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Aikataulu
Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 28.2.2025.
Valmistelijat
Lisätietoa asiasta antavat:
lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen p. 02951 50260
erityisasiantuntija Joanna Grandell p. 02951 50220
([email protected])
lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen p. 02951 50260
erityisasiantuntija Joanna Grandell p. 02951 50220
([email protected])
Asiasanat
edunvalvonta
intressebevakning
edunvalvontavaltuutus
intressebevakningsfullmakt
intressebevakare
laki holhoustoimesta
laki edunvalvontavaltuutuksesta
lag om intressebevakningsfullmakt
lag om förmyndarverksamhet
Linkit
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-117-5 - Työryhmän mietintö / Arbetsgruppsbetänkande
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM102:00/2023 - Hankesivu
https://oikeusministerio.fi/sv/projekt?tunnus=OM102:00/2023 - Projektsida
Liitteet:
De viktigaste förslagen.pdf - De viktigaste förslagen, keskeiset ehdotukset ruotsiksi.
-
-
-
Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä?
-
Tietosuojavaltuutetun toimisto21.1.2025
-
Ei lausuttavaa.
-
-
-
-
-
-
Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä?
-
Tietosuojavaltuutetun toimisto21.1.2025
-
Ei lausuttavaa.
-
-
-
-
-
-
Näkemyksenne näissä luvuissa käsiteltyjen asioiden lainmuutostarpeista?
-
Tietosuojavaltuutetun toimisto21.1.2025
-
Kohdassa 5.1.3 on sivulla 43 nostettu esille, että käytännössä havaittu ongelma on erityisesti se, että edunvalvoja tai -valtuutettu, jonka tehtäviin kuuluu henkilöä koskevien asioiden edustaminen, ei pääse suoraan edustusoikeutensa perusteella näkemään päämiestään koskevia lääkärin kirjauksia esim. Omakannasta, uusimaan reseptejä tai varaamaan terveydenhuollon aikoja sähköisesti. Työryhmän mietinnössä on kuitenkin pidetty myös ongelmallisena, että nyt tässä valmistelussa otettaisiin kantaa enemmälti henkilötietojen käsittelyyn liittyviin muutoksiin. Tietosuojavaltuutetun toimisto on työryhmän mietinnössä esitetyn kanssa samaa mieltä siitä, että automaattinen pääsy kaikkeen päämiehestä kirjattuun terveystietoon on ongelmallinen muun muassa päämiehen yksityisyyden sekä henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden kannalta. Mietinnössä on myös nostettu esille asian kytkös muun muassa eurooppalaista terveysdata-aluetta koskevaan asetuksen sekä muuhun valmisteilla olevaan sääntelyyn, joka tulisi ottaa huomioon, mikäli edustusoikeuteen kytketään automaattinen pääsy päämiestä koskeviin kirjauksiin sosiaali- ja ja terveydenhuollon tiedoissa. Tällä hetkellä voimassa olevassa laissa edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) on 2 §:n 1 momentissa on toisessa lauseessa säädetty siitä, että valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa myös sellaisissa henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä. Holhoustoimilain (442/1999) 5 luvun 29 §:n 2 momentissa on säädetty siitä, että tuomioistuin voi antaa edunvalvojalle määräyksen edustaa edunvalvottavaa myös henkilöä koskevissa asioissa. Edunvalvontavaltuutuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 52/2006) 2 §:n 1 momentista on todettu s. 17-18 seuraavasti: "Kun on kysymys valtuuttajan henkilöä koskevista asioista, valtuutetun edustamisvallan olemassaolo riippuisi siitä, kykeneekö valtuuttaja ymmärtämään henkilöään koskevan asian merkityksen sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä." Sanamuodosta, "sillä hetkellä" on pääteltävissä, että henkilöä koskevassa asiassa (kuten esimerkiksi potilastiedoissa) tulisi ennen tietojen luovuttamista, huolimatta olemassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta, arvioida myös sitä, onko edunvalvottava konkreettisella tietojen luovutushetkellä kykenemätön ymmärtämään henkilöään koskevan asian merkityksen. Yleisen tietosuoja-asetuksen osalta tietosuojavaltuutetun toimisto toteaa, että mahdollisia muutoksia oikeuteen saada tietoja edunvalvottavan henkilöä koskevista asioista tulisi myös ottaa huomioon se, että oikeus päästä katsomaan salassa pidettäviä ja/tai tietosuoja-asetuksen 9 artiklaan sisältyviä erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia tietoja, tulisi rajata ainoastaan asioiden hoitamisen kannalta välttämättömiin tietoihin. Sinänsä esimerkiksi etenevien muistisairauksien kohdalla, etenkin jos sairaus on nopeasti etenevä luonteeltaan, voidaan helpommin päätyä tulokseen, että kyky arvioida ja ymmärtää asian merkitystä ei useinkaan kohene siitä, kuin mitä se on ollut esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisajankohtana. Kuitenkin edunvalvottavan oikeus henkilötietojensa suojaan ja yksityisyyteen puoltaisi sitä, että myös jatkossa, huolimatta edunvalvonnan olemassaolosta, edunvalvottavan oma kyky arvioida asian merkitys tietojen pyytämishetkellä arvioitaisiin. Kaikki tilanteet, joissa henkilö on edunvalvonnassa tai jossa edunvalvontavaltuutus on vahvistettu, ei välttämättä ole kyse sellaisesta päämiehen arviointi- ja ymmärtämiskykyyn vaikuttavista seikoista, joiden perusteella voitaisiin perustella, että edunvalvojalla tai -valtuutetulla on päämiehen tahdosta riippumaton oikeus päästä käsiksi esimerkiksi kaikkiin edunvalvottavaa koskeviin salassa pidettäviin sosiaali- ja terveydenhuollon tietoihin. Se, jonka etuja valvotaan, voi olla kykenevä itsenäisesti hoitamaan henkilöään koskevat asiat, jolloin edunvalvojan tai -valtuutetun automaattinen, aseman perusteella tuleva tiedonsaantioikeus rikkoisi edunvalvottavan perusoikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojensa suojaan. Tietosuojavaltuutetun toimisto yhtyy työryhmän mietinnössä esitettyyn siitä, että mikäli muutoksia edunvalvontalainsäädäntöön henkilötietojen käsittelyä koskevin osin tulevaisuudessa tehdään, huomioon tulisi ottaa paitsi henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely, myös muu EU-tason sääntely, joka on tulossa sovellettavaksi tulevaisuudessa. Myös perusoikeuksien punninta, eli oikeus henkilötietojen suojaan ja yksityisyyteen suhteessa muihin perusoikeuksiin, joiden perusteella edunvalvojan tai -valtuutetun tiedonsaantioikeuden laajuutta pyritään muuttamaan, tulisi mahdollisessa valmistelussa tietosuojavaltuutetun toimiston käsityksen mukaan ottaa huomioon ja arvioida niiden suhdetta toisiinsa.
-
-
-
-
-
-
Onko teillä täydennettävää ehdotuksen vaikutusarviointeihin?
-
Tietosuojavaltuutetun toimisto21.1.2025
-
Ei täydennettävää.
-
-
-
-
-
-
Onko teillä muuta lausuttavaa työryhmän ehdotukseen liittyen?
-
Tietosuojavaltuutetun toimisto21.1.2025
-
Tietosuojavaltuutetun toimistossa vireille tulleiden asioiden perusteella on ollut nähtävissä, että erityisesti kun on kyse edunvalvontavaltutuutetuista, ei aina ole täysin ymmärretty, ettei määräys huolehtia valtuuttajan taloudellisia asioista muodosta oikeutta saada pääsyä muun muassa edunvalvottavan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin tietoihin. Sen vuoksi voisi tulevaisuudessa olla tarpeen selventää, mitä edunvalvontavaltuutuslain 2 §:n 1 momentissa oleva lause " Valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa myös sellaisissa tämän henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä." tarkoittaa. Edunvalvontavaltuutetut ovat kokeneet hankalaksi myös kyseisen kohdan muotoilun "henkilöä koskeva asia" koska siitä ei riittävän selvästi käy ilmi, että henkilöä koskevalla asialla tarkoitetaan myös edunvalvottavan henkilötietoja, joihin myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen katsotaan lukeutuvan. Tämän vuoksi edunvalvontavaltakirjassa ei ole osattu erikseen tuoda esille, että edunvalvottavan tahto on voinut edunvalvontavaltuutuksen tekohetkellä nimenomaisesti olla se, että valtuutettu henkilö saa tietoja myös hänen terveydentilastaan ja hoidostaan. Myös sen hahmottaminen, että edunvalvontavaltuutuksesta huolimatta edunvalvottavalla on oikeus kieltää esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen luovutus valtuutetulle, mikäli hän kykenee asian merkityksen kieltämishetkellä ymmärtämään, on usein haasteellista. Mikäli edellä mainitut seikat olisi kirjoitetussa laissa selkeämmin esillä, edunvalvojan tiedonsaantioikeudet pystyttäisiin ennalta kirjaamaan riittävän laajoiksi silloin, kun myös henkilöä koskevien asioiden hoitaminen on valtuutuksen antajan tahtotilan mukaista.
-
-
Työ- ja elinkeinoministeriö, TTM/TYPO & AKO17.1.2025
-
Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole asiasta lausuttavaa.
-
-
Korkein hallinto-oikeus13.1.2025
-
Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa kohteliaimmin, ettei se anna lausuntoa asiassa.
-
-
-