• Lausunnonantajia: 20
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Bioenergia ry, Hannu Salo, Salo Hannu
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Bioenergia ry:n lausunto Yleistä Esityksen tavoitteena on helpottaa turvetuottajien asemaa turpeen tuotannon alasajovaiheen aikana 2022. Tuen edellytyksenä on turpeen noston ja siihen liittyvän avustavan toiminnan lopettaminen vuoden 2022 aikana ja hakemus 29.4.mennessä. Asetus on suunniteltu tulevaksi voimaan 1.3.2022 ja olevan voimassa vuoden loppuun asti. Bioenergia ry seuraa ajantasaisesti energiaturvetuotannon nopeaa pudotusta ja työllisyyskehitystä mm. keräämällä alan tilastoja ja laatimalla näiden ja muiden tietolähteiden pohjalta ennusteita. Näiden perusteella on ollut selvää, että alan yrittäjät ja työntekijät joutuvat kohtaamaan merkittävästi nopeamman ja rajumman muutoksen kuin mitä hallitusohjelmaa laadittaessa vuonna 2019 asiasta kirjattiin (”energiaturpeen käyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä”). Alan suora työllistävyys on vähentynyt viidesosaan kolmessa vuodessa ja laskee edelleen vuonna 2022 niin, että joissakin maakunnissa ei enää ole lainkaan turvetuotantoa eikä alan työllisiä. Bioenergia ry on nähnyt kehityksen suunnan ja viestinyt jo pari vuotta konkreettisten tukitoimien tarpeesta alalla toimiville pk-yrityksille ja näiden työntekijöille, jotta ne voisivat saada kiinni uudesta liiketoiminnasta ja työtehtävistä. Alan murros ei ole jäänyt odottelemaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän tukia, jotka eivät edes alan yrityksille lopulta taipuneet. Myös kansalliset tukitoimet ovat viipyneet sitten turvetyöryhmän kevään 2021 esitysten. Näistä kaksi merkittävintä ovat kevään aikana vihdoinkin toteutumassa, kun nyt lausunnolla olevan esityksen lisäksi tuotantokoneiden romutuspalkkio aiotaan saattaa kevään mittaan voimaan. On tärkeää huomata, että energiaturpeen ”siirtymäkausi” on alkanut jo vuosia sitten ja kiihtynyt parin viime vuoden aikana eikä rajoitu vain tulevaan nostokauteen. Esityksen sisältö viittaakin enemmän vielä jäljellä olevien alan yrittäjien luopumistukeen 2022. Luopumistuen nimellä asetusta on myös lähes vuosi valmisteltu ja siksi sitä tulisi selvyyden vuoksi edelleen kutsua. Turpeen noston tukemisesta esityksessä ei lainkaan ole kysymys, vaan noston lopettamisen tukemisesta niille yrittäjille, jotka vielä ovat jäljellä tänä vuonna ja jotka päättävät nyt sitten viiden kuukauden aikana lopettaa. Jotta lain perusteluissa voitaisiin viitata tuen tarpeeseen ja oikeudenmukaiseen siirtymään, tuen ehtojen pitää kattaa myös energiaturveliiketoiminnan mahdollisuudet jo aiemmin menettäneet koneyritykset ja turvetuotantoyritykset. Ei voi olla niin, että esim. viime tai edellisenä vuonna lopettamaan joutuneiden olisi nyt käynnistettävä uudelleen toimintansa ”näennäisesti” vain saadakseen tukea tilanteessa, jossa kysyntää tai urakanantajia energiaturvetuotannossa ei enää ole. Tuen hakuaikataulu ja siirtymäkauden pituus on tarpeettoman lyhyt ja voi aiheuttaa ei-toivottujakin luopumisia turpeen tuotannosta, kun yrittäjältä vaaditaan täydellistä luopumista turvetuotannosta ja siihen liittyvistä avustavasta toiminnasta. Huoltovarmuuden kannalta olisi hyvä, että turvetuotannosta voisi luopua tuetusti vähintään 2 vuoden sisällä lain voimaantulosta. Tällä aikataululla mahdollistuisi turvetuotannon töiden ja yrittäjän henkilöstön määrän sopeuttaminen ja ilman työtä jääville henkilöille olisi helpompi löytää korvaavaa työtä. Asetusluonnoksen mukaan tuenhakijan tulee toimittaa ”ilmoituksen turpeen noston tai sitä avustavan toiminnan lopettamisesta vuoden 2022 loppuun mennessä”. Asetusluonnoksesta tai muistiosta ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi, mitä tarkoitetaan turpeen noston avustavalla toiminnalla. Kuuluuko turpeen kuljetus voimalaitokselle tai turvetuotantoalueiden jälkihoito avustavaan toimintaan? Pelko mahdollisesta tukien takaisinperinnästä voi johtaa tilanteeseen, jossa turvetuotantoalueita tuntevia yrittäjiä ei enää ole tekemään tarvittavia jälkihoitotoimia tuotannosta poistuneilla alueilla. Tuotantosoiden jälkihoitotyöt voi olla merkittävä työmahdollisuus yrittäjille eikä voi olla niin, että luopumistuki estää yrittäjän mahdollisuuden osallistua noin 2-3 vuotta kestävään turvetuotannon lainmukaiseen lopettamisvaiheen jälkihoitoon. Luopumistuki on siis rajattava koskemaan pelkästään energiaturpeen nostoa ja siihen liittyvää ”avustavaa toimintaa”. Vaatimus kaiken turpeen noston lopettamisesta kokonaan tuen ehtona on vastoin kansallisen turvetyöryhmän esityksiä ja hallitusohjelman tavoitteita vähintään puolittaa ¬energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä hallitusti ja oikeudenmukaisella tavalla. Turvetuotannon kokonaisvolyymi on vähentynyt ja laskee yhä.. Energiaturpeen noston ohella monet yrittäjät ovat nostaneet pienimuotoisesti myös kuivike- ja kasvuturvetta. Asetuksessa esitetty vaatimus turpeen noston lopettamisesta johtaa myös kuivike- ja kasvuturpeen tuotannon loppumiseen useissa tapauksissa, vaikka jo nyt on pulaa hyvälaatuisesta kotimaisesta kasvu- ja kuiviketurpeesta. Luopumistukea on pystyttävä hakemaan myös osittaisena alentuneen energiaturpeen tuotannon ja sen työvoimatarpeen perusteella. Yksityiskohtaiset kommentit Tuen kohdentuminen ja soveltamisala (1§) On perustelua, että asetus pyrkii ottamaan laveasti huomioon turpeen noston toimialaluokkaan kuuluvien lisäksi myös turpeen nostoa ”avustavat toiminnot” edellyttäen, että nämä olivat ao. toimialalla vuoden 2019 lopussa. Tämä on tärkeää siksikin, etteivät varsinkaan monialaiset maaseudun yritykset sijoitu aina vain yhteen toimialaluokkaan. Esityksen mukaan tukea maksetaan ainoastaan tulevalta turpeen nostokaudelta 2022. Ennen toukokuuta toiminnan lopettamaan joutuneet yrittäjät eivät kuitenkaan voi saada korvausta. Yritystoiminnan lopettaminen saattaa myös monista käytännön syistä kestää pidempään kuin vain vajaan vuoden esimerkiksi lakisääteisten ympäristövastuiden hoitamisen takia. Asetus on ristiriidassa ympäristöluvan kanssa, sillä tuotannon lopettamisesta tulee hakea erillisenä lupa-asiana yleisesti kaksi vuotta ennen lopettamista. Näin myös syyskuun 2022 jälkeen lopettavat yrittäjät jäisivät tuen ulkopuolelle. Tuen tarkoitus tukea turveyrittäjien siirtymäkautta turvetuotannosta johonkin muuhun ei toteudu. Bioenergia ry esittääkin, että tukea voitaisiin maksaa myös vuosina 2022 - 2024 energiaturveliiketoiminnan lopettaville alkaen molempina vuosina jo maaliskuulta ja päättyen lokakuun loppuun. Turpeen nostoa valmistellaan jo kevättalvella ja vielä syyskuun jälkeenkin tehdään monia ympäristötöitä. Tämä olisi perusteltua, koska alun perin kyse on ollut siirtomäärärahasta. Luopumistuen ulottaminen useammalle vuodelle tukisi myös rinnakkaisen, turvetuotantokoneiden romutuspalkkion toteutusta. Siirtymäkausi jatkuisi vuoden 2024 lokakuun loppuun, jolloin asetus olisi myös voimassa joulukuun 31.päivään 2024. Tuki on pelkästään palkkaperusteinen eikä ota huomioon hallinnollisia ja muita kuluja, Tämä voi olla tuen myöntämisen kannalta helpompaa, mutta on omiaan vääristämään kuvaa liiketoimintaan liittyvien todellisten kustannusten palkkamenojakin suuremmasta merkityksestä. Tuen hakeminen ja neuvonta (2§) Pidämme luontevana, että tukea haetaan sähköisen verkkopalvelun kautta ja että tukipäätökset keskitetään yhteen ELY-keskukseen ja mieluiten alueelle, jossa voi olla turvealan tuntemusta, tässä tapauksessa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Tältä valtionapuviranomaiselta tulisi myös samasta paikasta yhden luukun periaatteella saada neuvontaa kaikkiin turvealan tukiasioihin. Tuen kireä hakeminen ennakollisesti, jo 29. huhtikuuta 2022 mennessä, jää esityksessä vaille perusteluja. Jos tuen siirtymäkautta ei pidennetä 31.10.2024 asti, niin esitämme tuen hakemisen takarajaksi siirtymäkauden loppupäivää. Tuki tulisi myös myöntää yhdellä hakemuksella eikä maksatusta tarvitsisi enää erikseen hakea siirtymäkauden lopussa. Tuen määrä ja myöntäminen (3§) Tuen määrää rajaa EU:n vähämerkityksisen tuen ehdot eli nk. de minimis-ehto. Näin päästään toivottavasti myöntämään tukia nopeasti ilman EU komission hyväksynnän hakemista ja odottamista. De minimis -tukea voidaan kuitenkin myöntää vain 200 000 euroa kolmen vuoden aikana ja osalle yrityksistä tämä tukikatto on selkeästi liian matala. Katto tulee nopeasti vastaan etenkin niillä yrityksillä, jotka hakevat sekä tätä siirtymäkauden tukea että turvetuotantokoneiden romutustukea. Potentiaalisia tuen saajia rajaa lisäksi muut kolmen vuoden aikana saadut muut de minimis -tuet. Helsingissä 28.1.2022 Harri Laurikka toimitusjohtaja
      • Energiateollisuus ry, Kostama Jari
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Energiateollisuus ry (ET) pitää hyvinkin tarpeellisena toimenpiteenä turveyrittäjien tukemista luopumistuella tilanteessa, jossa energiaturpeen kysyntä on romahtanut ja edellytykset kannattavan liiketoiminnan jatkamiseksi ovat käytännössä loppuneet. Esitetty tuki sisältyy myös työ- ja elinkeinoministeriön laaja-alaisen turvetyöryhmän esityksiin, joiden toimeenpanoa tuki myös työryhmän työhön osallistunut ET. Toki on todettava, että tuki tulee auttamattoman myöhään eikä valitettavasti enää auta niitä turveyrittäjiä, jotka ovat jo joutuneet lopettamaan toimintansa energiaturpeen kysynnän romahduksen takia. Asetusluonnoksessa esitetty siirtymäkausi on ET:n mielestä liian lyhyt ja sitä tulisi jatkaa vielä kesäkauden 2023 yli. Hallittu turvetuotannon lopettaminen ei käytännössä ole järkevästi toteutettavissa yhden kesän aikana, vaan jälkitöitä joudutaan tekemään vähintäänkin vielä seuraavana kesänä. Asetusluonnoksen mukainen vain kesäkauden palkkakuluihin kohdistuva tuki ei todennäköisesti ole riittävä varmistamaan kaikkien tuotantoalueiden ympäristöluvista johtuvien jälkihoitovelvoitteiden toteutumista, sillä ko. velvoitteiden kustannuksiin ei välttämättä ole osattu varautua etukäteen riittävällä tavalla. Tällöin jälkihoitovelvoitteet jäävät tärkeydestään huolimatta toteuttamatta.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LAUSUNTO 28.1.2022 Työ- ja elinkeinoministeriö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi koskien turpeen noston siirtymäkauden tukea vuonna 2022 ELY-keskus esittää lausuntonaan seuraavat asiat: 3 § Tuen soveltuvuus Euroopan unionin sisämarkkinoille Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus huomauttaa, että sekä luopumistuen että romutuspalkkion myöntäminen De minimis -ehtoisena tukena aiheuttaa merkittävissä määrin asiakkaiden neuvontaa ja tukien yhteensovittamista, koska tuki voi painottua luopumistuen korvauksiin laskennallisten palkkakulujen myötä. 4 § Tuen saaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ehdottaa, että tuen saajat olisi asetuksessa kuvattu tarkemmin sanallisesti. Toimialaluokitukseen perustuva kuvaaminen voi aiheuttaa väärinkäsityksiä, sillä muistion perusteella avustusta voivat saada kaikki turpeen nostoa ja turpeen nostoa palvelevaa toimintaa harjoittavat yritykset riippumatta siitä, mikä on hakijayrityksen YTJ:ssä merkitty päätoimiala. 6 § Hyväksyttävät kustannukset siirtymäkaudelta Asetusluonnoksen kohdan 1. yrittäjän palkkakustannukset tulee määritellä tarkemmin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus esittää, että yrittäjäksi määriteltäisiin henkilö, joka omistaa vähintään 25 % yrityksen osakkeista tai äänimäärästä, tai käyttää hakijayrityksessä vastaavaa määräysvaltaa. Lisäksi huomautetaan, että kohdan tekstejä olisi syytä muotoilla muun muassa poistamalla vuokratyöntekijän palkan osalta ilmaisu enintään 2 500 €. Tukea myönnetään laskennallisiin palkkakustannuksiin. Aiempien kokemusten perusteella todetaan myös, että vuokratyöntekijöiden määrän tarkastaminen voi osoittautua haasteelliseksi maksatusvaiheessa, sillä palkanmaksua ei voida todentaa ELY-keskuksilla käytettävissä olevin keinoin. Lisäksi työntekijöiden kokoaikaisuuteen ja työtehtävien sisällön tarkempaan määrittelyyn tulisi kiinnittää huomiota. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus esittää, että työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden osalta työaika tulisi olla vähintään 80 % työajasta per kuukausi. Työtehtäviksi ehdotetaan hyväksyttäväksi turpeen nostoon ja toiminnan alasajoon liittyvät tehtävät. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus esittää, että lainsäädännössä tulisi ottaa huomioon myös ne yritykset, jotka eivät enää nosta turvetta kesällä 2022, mutta joilla on vielä toiminnan alasajoon liittyviä tehtäviä. 7 § Tuen myöntämisen edellytykset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyytää Työ- ja elinkeinoministeriötä harkitsemaan, minkälaista valvontaa turvetuotannon lopettamiseksi on tavoitteena tehdä. Valtionavustuslain 688/2001 15 § mukaan valtionapuviranomaisen on huolehdittava valtionavustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla valtionavustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ehdottaa, että lopettamisilmoitus yhdistettäisiin osaksi tukihakemusta. Hakemuslomakkeella avustusta hakeva yrittäjä vakuuttaa luopuvansa turvetuotannon liiketoiminnasta. Lopettamisen ei kuitenkaan tulisi olla pakollista maksamisajankohtaan mennessä, sillä turvetuotannosta luopumiseen liittyy alueiden ennallistamistoimia ja yrityksillä on ympäristölupiin liittyviä velvoitteita edelleen hoidettavanaan. Lopettamisilmoitukseen ja toiminnan lopettamiseen liittyvän määrittelyn tulisi olla selkeämpi. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyytää korvaamaan sanan kustannusarvio toisella ilmaisulla. Tuki perustuu laskennallisiin palkkakuluihin, jolloin hakijan tulee hakemuksissa ilmoittaa ainoastaan siirtymäkauden henkilöstömäärä sekä heidän asemansa yrityksessä. Muita kustannuksia ei korvata, eikä hakijoiden tule niitä ilmoittaa. 10 § Tuen maksamisen hakeminen ja 11 § Voimaantulo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pitää tärkeänä asetuksessa olevaa lausetta siitä, että keskeneräiset tukien käsittelyyn liittyvät viranomaistoimet voidaan saattaa päätökseen asetuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Maksatusten käsittelyn tulee olla mahdollista vielä 2023 puolella. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pyytää huomioimaan turvetuotannon jälkihoitoon liittyvän lupavalvonnan lisääntymisen, jolle tulisi myös turvata jatkossa riittävä resursointi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jonas Liimatta Eija Virtasalo Ylijohtaja Yksikön päällikkö
      • Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • 4 § Tuen saaja Tuki myönnetään Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL2008) mukaiselle turpeen nostoa (08920) harjoittavalle yritykselle sekä turpeen nostoa palvelevaa toimintaa (09900) harjoittavalle yritykselle. Tähän on voitava lisätä myös yritykset, jotka toimivat alalla sivuelinkeinon kautta. Esimerkiksi turvetuotannossa sivuelinkeinona toimivalla maatalousyrityksellä turvetuotannon osuus voi olla huomattava osa liikevaihtoa. 6 § Hyväksyttävät kustannukset siirtymäkaudelta Tukea myönnetään seuraaviin laskennallisiin kustannuksiin siirtymäkaudelta: 1) yrittäjän laskennalliset palkkakustannukset, joiden määrä on 4 000 euroa kuukaudessa; 2) yrityksen kokoaikaisten työntekijöiden palkkakustannukset, joiden määrä on 3 000 euroa kuukaudessa työntekijältä, kuitenkin enintään neljän työntekijän osalta; 3) yrityksen kokoaikaisten vuokratyöntekijöiden palkkakustannukset, joiden määrä on enintään 2 500 euroa kuukaudessa työntekijältä, kuitenkin enintään neljän vuokratyöntekijän osalta. Entä osa-aikaisten palkka? Yrityksillä on muitakin kiinteitä kuluja kuin palkkakuluja. 7 § Tuen myöntämisen edellytykset Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tukea hakeva yritys on ollut merkittynä yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) tarkoitettuun yritys- ja yhteisötietojärjestelmään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 ja on edelleen merkittynä mainittuun rekisteriin. Lisäksi edellytyksenä on, että tukea hakeva yritys toimittaa tukihakemuksen yhteydessä valtionapuviranomaiselle kustannusarvion siirtymäkaudelta korvattavista kustannuksista sekä ilmoituksen turpeen noston tai sitä avustavan toiminnan lopettamisesta vuoden 2022 loppuun mennessä. Lopettamisajankohtaa pitäisi pystyä valitsemaan paremmin. Vuosi 2022 tulee äkkiä. Joillakin yrityksillä on sopimuksia vielä jäljellä. Samoin yritykset, jotka ovat jo vuonna 2021 tai aikaisemmin lopettaneet pitäisi saada tuen piirin, mikäli puhutaan oikeudenmukaisuudesta.
      • Jaakkola Simo, Koneyrittäjät ry, varatoimitusjohtaja
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Asia: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi turpeen noston siirtymäkauden tuesta vuonna 2022 Viite: Lausuntopyyntö VN/31495/2021 Koneyrittäjät ry lausuu yllä mainituista asetusluonnoksesta seuraavaa: Koneyrittäjät näkevät tärkeänä, että asiassa on vihdoin päästy eteenpäin ja on saatu aikaan luonnos asetuksesta, jonka tavoitteena on helpottaa turvetuottajien asemaa turpeen tuotannon alasajovaiheen aikana 2022. Jyrsinpolttoturpeen tuotanto on määrällisesti romahtanut lyhyessä ajassa. Muutamassa vuodessa tuotantomäärä on pudonnut noin 1/10 osaan. Tämä on merkinnyt isolle joukolle turvealan koneyrityksiä turpeen noston liiketoiminnan romahtamista ja isolle joukolle myös lopettamista. Turpeen noston päättämisen johdosta myönnettäville siirtymätuille on iso tarve. Asetuksen muotoiluista saa sen käsityksen, että tuen myöntämisen edellytyksenä on turpeen noston harjoittaminen tai sitä palveleva toiminta edelleen vuonna 2022. Tällainen ehto tuelle tarkoittaa, että tuesta muodostuu luopumistuki niille harvoille, jotka ovat tähän vuoteen asti markkinassa roikkuneet. Tällainen ehto pudottaa suurimman osan turvetuotannon parissa urakoinneista koneyrittäjistä tuen ulkopuolelle, koska heillä ei ole turpeen nostotoimintaa enää vuonna 2022. Usein puheissa mainittu oikeudenmukainen siirtymä ja sen tukeminen muuttuu tällöin tyhjäksi lupaukseksi. Tuen myöntämisen ehdot pitää ehdottomasti olla sellaiset, että myös ja etenkin energiaturveliiketoiminnan mahdollisuudet jo aiempinan vuosina 2020-luvulla menettäneet koneyritykset ja turvetuotantoyritykset voivat hakea ja saada tukea. Muuten on turha puhua oikeudenmukaisesta siirtymästä turvealalta muille aloille. Soveltamisala (1§) Asetuksesta voi lukea ja ymmärtää tuen edellytyksenä olevan, että turpeen nostotoiminta jatkuu vuonna 2022. Markkinan romahdettua lukuisa määrä koneyrittäjiä ei enää edes vuonna 2021 nostanut jyrsinpolttoturvetta ollenkaan. Ja vuosi 2022 tulee olemaan lähes olematon jyrsinpolttoturpeen noston suhteen. Se tiedetään, että alan suurin toimija ja urakointipalveluiden ostaja eli Neova (ent. Vapo) ei nosta v.2022 jyrsinpolttoturvetta ollenkaan ellei pyörrä päätöstään. Myös muilla isoilla ja vähän pienemmillä toimijoilla on pitkälti sama tilanne. Täten nämä tahot eivät myöskään enää osta jyrsinpolttoturpeen noston urakointipalveluita vuonna 2022. Koneyrittäjät, joiden tukalan tilanteen helpottamiseksi tuki on alun perin ajateltu, jäävät silloin tuen ulkopuolelle kokonaan. Tarkoitus tukea turveyrittäjien siirtymäkautta turvetuotannosta johonkin muuhun ei tällöin toteudu. Asetuksen soveltamisalassa avustus/tuki on rajattu turpeen noston päättämiseen. Ehto on liian lavea ja itse asiassa vastoin sitä, mitä turvetyöryhmä esitti taikka mitä hallituksen piiristä on useamman kerran viestitetty rajauksen suhteen siitä kysyttäessä. Turvetuotannosta on menneinä vuosina ylivoimaisesti suurin osa ollut jyrsinpolttoturpeen nostoa. Loppuosa on ollut kasvu- ja kuiviketurpeiden nostoa sekä palaturpeen tekoa. Toistaiseksi kuivike- ja kasvuturpeella on hyvä kysyntä. Eläintenpidon sekä erilaisten kasvien kasvihuonekasvatuksen takia se on välttämätöntä. Lisäksi etenkin pienissä lämpölaitoksissa taajamissa, isoissa kiinteistöissä ja vaikkapa isoilla maatiloilla jatketaan vielä vuosia palaturpeen käyttöä, sen tuotanto jatkuu ja se on näiden käyttäjien kannalta välttämätöntä. Osa yrittäjistä on toiminut vain jyrsinturpeen parissa, mutta osalla on työlajina ollut kaikki kolme turvetuotannon lajia. Siksi asetuksen soveltamisalassa mainittu ehto turvetuotannon lopettamisesta on liian lavea ja se on rajattava koskemaan vain jyrsinpolttoturpeen nostoa. Jos tällaista tarkennusta ei tehdä, niin silloin tuen ulkopuolelle rajautuvat myös ne yritykset, jotka edelleen urakoivat palaturpeen tai kasvu- taikka kuiviketurpeen noston parissa. Nämä työlajit eivät jyrsinpolttoturveliiketoiminnan romahduksen aiheuttamaa kuoppaa täytä, mutta ne tarjoavat kuitenkin jonkinlaisen liiketoiminnan harjoittamisen mahdollisuuden. Tuen esitetyt hakuehdot pakottaisivat yritykset lopettamaan myös nämä yhteiskunnan kannalta tärkeät työt, jos yritykset haluavat tukea hakea. Vanhaa sanontaa mukaillen siinä ”menisi lapsi pesuveden mukana”. Soveltamisala pitäisikin siten olla muotoa 1§ Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään valtion talousarvion rajoissa valtion varoista myönnettävästä valtionavustuslain 5 §:n 2 momentin mukaisesta avustuksesta jyrsinpolttoturpeen noston päättämiseen liittyvänä siirtymäaikana vuosina 2022-2024. Siirtymäkauden pituuteen palaamme tuonnempana. Valtionapuviranomainen (2§) Asetuksessa esitetään, että valtionapuviranomainen asetuksen mukaisessa valtionavustuksessa on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. On hyvä, että asiaan liittyvä neuvonta ja päätöksenteko keskitetään yhteen ELY-keskukseen ja alueelle, jossa lähtökohtaisesti on turvealan tuntemusta. Valtionapuviranomaisen tulee hallintolain 7 ja 8 §:ien mukaan kyetä takaamaan palveluperiaatteen ja palvelun asiamukaisuus sekä tarvittava neuvonta. Tämän vuoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle tulee varata riittävät resurssit tähän sille keskitettävään valtakunnalliseen neuvontaa siirtymäkauden ajaksi. Tuen soveltuvuus EU:n sisämarkkinoille (3§) Tuki esitetään myönnettäväksi vähämerkityksisenä tukena eli de minimis-tukena. Tämän etuna on se, että tuen antamisen oikeudellinen perusta saadaan nopeimmin muodostettua ja päästään myöntämään tukia ilman EU komission hyväksynnän hakemista ja odottamista. Tuella on tarve ja tätä kautta toivottavasti nyt päästään nopeasti tukia myöntämään. Haittapuolena tässä on, että de minimistukea voidaan myöntää vain 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Osalle yrityksistä tämä tukikatto on selkeästi liian matala. Ongelmalliseksi tämä muodostuu etenkin niiden osalta, jotka hakevat sekä tätä siirtymäkauden tukea että romutustukea. Lisäksi tuen saajat ovat voineet saada samanaikaisesti myös muita de minimis -tukia. Tuen saaja (4§) Tuki myönnetään turpeen nostoa sekä turpeen nostoa palvelevaa toimintaa harjoittavalle yritykselle. Tämä pitäisi kuulua; ”Tuki myönnetään turpeen nostoa sekä turpeen nostoa palvelevaa toimintaa viimeisen kolmen vuoden aikana harjoittaneelle yritykselle.” Muuten rajaus jättää ulkopuolelle turpeen nostoa vuosina 2020 ja 2021 mutta ei 2022 harjoittaneet yritykset. Voimakkain siirtymäkausi kuitenkin alkoi jo viimeistään vuonna 2020, kun kaavailut turveveron nostosta nousivat tietoisuuteen sekä päästöoikeuksien hinnat alkoivat nousta. Turvetuotannossa etenkin työvaiheurakoinnissa on arviomme mukaan toiminut myös yrityksiä, joiden toimiala on menneinä vuosina ollut maatalous, mutta ajan myötä turveurakointi on pienen maatilan osalta muodostunut jopa pääelinkeinoksi. Muutoksesta huolimatta toimialaluokka on voinut jäädä muuttamatta. Siksi tässä yhteydessä olisi sallittava, että valtionapuviranomainen voi myöntää tuen, jos hakija toimialaluokasta riippumatta luotettavalla tavalla osoittamaan turpeen noston olleen merkittävä osa hakijan elinkeinoa. Siirtymäkausi (5§) Tukea esitetään maksettavaksi siirtymäkaudelta, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta 2022. Siirtymäkausi on aivan liian lyhyt. Ensinnäkin siirtymäjakso vuoden sisällä on liian lyhyt. Turvetuotanto alkaa hyvinkin jo valmistelutöissä huhtikuussa jopa maaliskuussa. Ja se jatkuu nostokauden jälkeen avustavissa töissä hyvinkin lokakuuhun. Täten vuoden sisällä siirtymäkausi olisi oltava vähintään huhtikuusta lokakuuhun (1.3-31.10.) Vuoteen 2022 rajoittuva siirtymäkausi on liian lyhyt. Siirtymäkauden tulee kestää noin de mimimis -säännön mahdollistama kolme vuotta. Ne, joilla nostotoimintaa on vielä vuonna 2022, todennäköisesti tekevät jälkihoitotoimia vielä 2023 ja 2024. He voisivat saada siihen perustuen tuen vuosina 2022-2024. Edellytyksenä voi olla se, että tukea hakeva yrittäjä lopettaa nostotoiminnan vuonna 2022.Tuotannon lopetuksessa on huomioitava se, että vaikka itse tuotanto lopetetaan vuonna 2022, niin noston hallittu lopetus vaatii jälkitöitä vähintäänkin lopetusta seuraavana vuonna ajoittuen sulan maan aikaan seuraavana kesänä, mihin yrittäjän oma työpanos yksistään ei riitä, vaan hän tarvitsee siihen palkattua työvoimaa. Ennen vuotta 2022 tapahtunut nostotoiminnan lopetus ei saa johtaa siihen, että tukea ei voi saada. Nostotoiminnan ennen vuotta 2022 lopettaneelle (vuosina 2020-2021) yritykselle tuen määrittämisen pohjana voisi toimia vuoden 2020-2021 toiminta. Sen mukaisen toiminnan laskennallisten kustannusten perusteella yritys voisi hakea ja saada tukea vuosina 2022 ja 2023. Tällöin tukemista voitaisiin kutsua oikeudenmukaiseksi ja siirtymää oikeudenmukaiseksi siirtymäksi. Muutoin ajamme nämä yrittäjät tilanteeseen, että nyt olisi käynnistettävä uudelleen vähämuotoista nostotoimintaa, jotta turvataan tuen hakemisen mahdollisuus. Tämä olisi valitettavaa tilanteessa, jossa kysyntää turpeelle taikka urakointipalveluille ei enää ole. Esitämme asetuksen 5 §:n kuuluvaksi Tukea maksetaan siirtymäkaudelta, joka alkaa 1 päivänä huhtikuuta 2022 ja päättyy 31.päivänä joulukuuta 2024. Vuodelta 2024 maksetaan tukea vain jälkitöiden perusteella. Mikäli yrityksen YEL vakuutettu omistaja on täyttänyt 59 vuotta ennen siirtymäkauden alkua, tukea maksetaan myös 31.12.2024 asti yrittäjän laskennallisten palkkakustannusten osalta, kuitenkin enintään sen kuukauden loppuun, jolloin yrittäjä täyttää vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän. Perusteluina edellä esitettyyn on seuraavaa. Asetusluonnoksessa ei otetta mitenkään huomioon harjoitetun turvetuotantoliiketoiminnan kestoa tai yrittäjän ikää. Nähdäksemme tilanne on kohtuuton vuosikymmeniä turvetuotannon varaan toimeentulonsa rakentaneelle ikääntyneelle yrittäjälle. Esitetylle tukimekanismille ei oikein löydy vertailukohdetta. Tilanne on seurausta poliittisista päätöksistä, joilla yhteiskunnat haluavat irtaantua fossiilista polttoaineista ja myös turpeesta siten, että se tapahtuu oikeudenmukaisesti. Selvin verrokkitilanne lienee rannalle jääneille kansanedustajille maksettava sopeutumisraha, joka vuodenkin edustajatoimen hoitamisesta takaa vuoden mittaisen sopeutumisrahan. Jos kansanedustaja on sopeutumisrahan päättyessä täyttänyt 59 vuotta, sopeutumisrahaa voidaan maksaa 65 vuoden ikään asti. Näin vuoden edustajatoimen hoito oikeuttaa enimmillään seitsemän vuoden mittaiseen sopeutumisrahaa ja kunnialliseen eläköitymiseen. Kun turveyrittäjien joukossa on merkittävästi myös iäkkäitä, eläkeikää lähestyviä yrittäjiä, turveyrittäjien sopeutumisrahakauden pituudessa tulisi huomioida elinkeinon menetys eläkeiän kynnyksellä. Hyväksyttävät kustannukset (6§) Yrittäjän laskennalliset palkkakustannukset ovat oikean suuntaiset. Työntekijöiden osalta kyseessä pitänee olla myös laskennalliset pakkakustannukset kuin myös vuokratyöntekijöiden osalta. Niidenkin taso on asetuksessa oikean suuntainen. Työntekijöiden määrä on rajattu neljään henkilöön. Koska lähdemme siitä, että tukea voidaan myöntää myös turvetuotannon jo lopettamaan joutuneille yrityksille, pitäisi määrittää, että laskennallisen kustannuksen perustana voisi olla esimerkiksi vuoden 2020 turpeennoston henkilömäärä. Asetuksessa mainitulla kokoaikaisuudella tarkoitettaneen kuitenkin myös kausityöntekijöitä, jotka ovat turpeennostokauden kokoaikaisessa työssä, mutta eivät sen ulkopuolella. Tuen myöntämisen edellytykset (7§) Tuen myöntämisen edellytykset ovat muuten kelvolliset, mutta vaatimus turpeen noston tai sitä avustavan toiminnan lopettamisesta vuoden 2022 loppuun mennessä on liian kova ja laaja. Olemme selostaneet tähän liittyvää ongelmaa jo soveltamisalan kohdalla (1§). Tuen ehdot eivät saa johtaa edelleen tarpeellisten työlajien lopettamisiin. Myös jälkitöiden teko on turvattava. Esitämme, että 7§:n toinen momentti kuuluisi: Lisäksi edellytyksenä on, että tukea hakeva yritys toimittaa tukihakemuksen yhteydessä valtionapuviranomaiselle kustannusarvion siirtymäkaudelta korvattavista laskennallisista henkilökustannuksista sekä ilmoituksen jyrsinpolttoturpeen nostotoiminnan lopettamisesta joko jo ennen vuotta 2022 tai nostotoiminnan vielä jatkuessa vuoden 2022 loppuun mennessä. Tuen myöntämisen edellytykseksi vaaditaan, että tukea hakeva yritys on ollut merkittynä yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) tarkoitettuun yritys- ja yhteisötietojärjestelmään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 ja on edelleen merkittynä mainittuun rekisteriin. Tähän liittyy y-tunnuksen vaihtoon liittyvä ongelma. Koneyrittäjät ry:n eräs turvealan jäsen on tilanteessa, että hän on harjoittanut vähäisen maatalouden ohessa käytännössä pääelinkeinonaan turpeen nostoa. Toiminta on tapahtunut maanviljelystä varten annetun y-tunnuksen alla. Yrityksen toimialaksi ole merkitty turpeen nostoa vaan maanviljelys. Verottaja on vaatinut , että hänen turvetuotanto on erotettava maanviljelyksen alta ja perustettava turvetuotantoa varten oma yritys, oma y-tunnus. Näin on toimittu. Jos romutustukea koskeva asetusluonnos 7 §:n osalta jäisi esitettyyn muotoon, jäisi em. yritys tuen ulkopuolelle, koska sillä on y-tunnus saatuna vasta vuonna 2020. Tällaisesta yrityksestä tulisi väliinputoaja, vaikka yrityksen toiminnan taustojen ja historian perusteella se voisi olla oikeutettu tukeen. Asetuksessa on tällaisen tilanteen syntyminen estettävä. Edellä kuvattu ongelma voitaneen ratkaista samalla tavalla kuin valtioneuvoston asetuksessa turvetuotantokoneiden romutustuesta vuosina 2022-2024. Siinä asetuksessa vastaava kohta kuuluu : Tuki myönnetään sellaiselle yritykselle, joka on ollut merkittynä yritys- ja yhteisötieto-laissa (244/2001) tarkoitettuun yritys- ja yhteisötietojärjestelmään ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja on tukea myönnettäessä edelleen merkittynä mainittuun rekisteriin. Tuen hakeminen ja tukipäätös (8§) Tuen hakeminen sähköisen verkkopalvelun kautta on riittävä. Sen sijaan tuen hakeminen viimeistään 29.huhtikuuta 2022 on kohtuuton. Esitämme tuen hakemisen takarajan olevan vähintään 30.10.2022. Koska esitämme siirtymäkauden jatkumista joiltain osin 2024 loppuun, niin se olisi myös sopiva hakemisen takaraja. Voimaantulo (11§) Siirtymäkauden tulee olla voimassa vuoden 2024 loppuun, jolloin asetus olisi myös voimassa joulukuun 31.päivään 2024. Helsingissä 28.1.2022 Koneyrittäjät ry Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja Koneyrittäjät ry on runsaan 2000 energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. Koneyrittäjät työllistävät metsäalalla välittömästi itsensä lisäksi yli 5 000 työntekijää.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että turvetuottajia helpotetaan turpeen tuotannon alasajovaiheen aikana. Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että tukikelpoisiksi yrityksiksi ehdotetaan sekä turpeen nostoa harjoittavia yrityksiä, että turpeen nostoa palvelevaa toimintaa harjoittavia yrityksiä. Tunnistamme kuitenkin asetusluonnoksesta eräitä ongelmakohtia. Ongelmana pidämme sitä, että siirtymäkauden tuen saajalla tulee olla turpeen nostotoimintaa siirtymäkauden 1.5. – 30.9.2022 aikana. Näkemyksemme mukaan tukea tulisi vuonna 2022 osoittaa myös niille turpeen nostoa palvelevaa toimintaa harjoittaville yrityksille, joiden päämiehet ovat päätyneet lopettamaan tuotannon ennakoivasti jo vuonna 2021. Mielestämme ennakoivasti tehdystä turvetuotannon lopetuksesta ei tulisi rangaista turpeen nostoa palvelevaa toimintaa harjoittavia yrityksiä. Soveltamisalan osalta toteamme, että ehdotettu tuensaantiedellytys voi johtaa joissain yrityksissä kohtuuttomiin tilanteisiin. Aiemmin turvetuotannosta korostui jyrsinpolttoturpeen nosto. Nykyisin yritysten tuotanto on kuitenkin monipuolistunut ja aikaisempaa useampi yritys tuottaa jyrsinpolttoturpeen noston lisäksi esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoa. Tämän vuoksi luonnoksessa mainittu ehto turvetuotannon lopettamisesta voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Mielestämme ehtoa tulisi tarkastaa siten, että tuen edellytys olisi energiaturvetuotannon lopettaminen ja tuki rajattaisiin koskemaan tähän toimintaan liittyviä kustannuksia. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että tukea esitetään maksettavaksi vain kesälle 2022. Alalta saamamme tiedon mukaan tuotannon hallittu lopetus vuonna 2022 voi olla mahdotonta ja lisäksi hallittu lopettaminen edellyttää jälkitöitä lopetusta seuraavana vuonna, ajoittuen sulan maan aikaan. Katsomme, että asetusta tulisi muuttaa siten, että hallittuun lopettamiseen tukea maksetaan vuonna 2022–2023 ja hallitun lopettamisen vaatimiin jälkitöihin vielä vuonna 2024.
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • MTK lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi turpeen noston siirtymäkauden tuesta vuonna 2022 MTK kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi turpeen noston siirtymäkauden tuesta vuonna 2022. MTK esittää seuraavat yleiset huomiot asetusehdotuksesta. Turpeen energiakäytön vähentyminen on johtanut turvetuotantoyrittäjät ennen näkemättömään ahdinkoon. Esitys turveyrittäjien luopumistuesta on osa Laaja-alaisen turvetyöryhmän toimenpide-esityksiä ja tarkemmin esityksissä yrittäjille suunnattua toimenpidekokonaisuutta. MTK:n näkemyksen mukaan on tärkeää, että toimenpide-esityksien toimeenpanossa päästään mahdollisimman ripeästi toteutukseen. MTK pitää valitettavana, että esityksen valmistelu on vienyt näin kauan. Suuri osa toimenpiteen kohde joukosta on joutunut tekemään ratkaisujaan turpeentuotannon alas ajamisesta tai sen jatkosta jo ennen nyt lausunnolla olevan asetuksen yksityiskohtien selviämistä. MTK:n näkemyksen mukaan on vaarana, että merkittävä joukko toimenpiteellä tavoitellusta kohderyhmästä jää nyt suunnitellun tukitoimen ulkopuolelle, koska on turpeen heikentyneiden kysyntänäkymien takia sopeuttanut tuotantoaan jo ennen kesää 2022 eli aikaisemmin kuin minkä aikavälin tarkastelu oikeuttaa asetuksessa määriteltyyn tukeen. MTK:n näkemyksen mukaan myös edeltävien kolmen vuoden aikana toteutetut sopeutustoimet tulisi ottaa huomioon, eikä nostotoimintaa vuodelle 2022 pidä asettaa vaatimukseksi tuen saamiselle. MTK:n näkemyksen mukaan jäljellä olevien turveyrittäjien tilanne jatkuu haastavana myös tästä eteenpäin. Päätöksiä toiminnan jatkamisesta tai lopettamisesta joudutaan tekemään huonon ennustettavuuden olosuhteissa, kuitenkin varsin pessimistisin näkymin. Yhteiskunta voisi omalla toiminnallaan parantaa turveyrittäjien mahdollisuuksia tehdä perusteltuja valintoja tulevaisuudestaan antamalla heille vuoden lisäaikaa toimintojensa mahdollisen alas ajamisen suunnitteluun. Vuoden lisäajan antaminen MTK:n pykäläkohtaisissa muutosesityksissään esittämällä tavalla helpottaisi osaltaan myös asetus ehdotuksien sisältämiä deminimis-tukeen liittyviä ongelmia esimerkiksi tilanteissa, joissa yrittäjä on siirtymässä toiselle toimialalle. MTK esittää asetuksen nimeä muutettavaksi vastaamaan tuen todellista luonnetta. Valmistellulla tuella ei tueta turpeen tuotantoa tai sen jatkamista, vaan turvetuotannosta luopumisesta aiheutuvien tulojen menetyksiä. Monilla yrityksillä loppuu tai on jo loppunut koko liiketoiminta. Tästä näkökulmasta voidaan todeta, että valmistellun tuen ulottuminen vain kesäkuukausien palkkoihin on varsin suppea tapa tarkastella menetyksiä. Erityisesti kun tuen myöntämisen ja menetyksien tarkastelun aikaraami on esityksessä erittäin kireä ja kohdentuu vuoteen 2022, jolloin kysyntä oli markkinoilta jo mennyt ja toiminnot sopeutettu jo aiemmin. MTK esittää seuraavat pykäläkohtaiset muutosesitykset asetusehdotuksessa esitettyihin aikatauluihin: 7 § Tuen myöntämisen edellytykset Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tukea hakeva yritys on ollut merkittynä yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) tarkoitettuun yritys- ja yhteisötietojärjestelmään viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2021 ja on edelleen merkittynä mainittuun rekisteriin. Lisäksi edellytyksenä on, että tukea hakeva yritys toimittaa tukihakemuksen yhteydessä valtionapuviranomaiselle kustannusarvion siirtymäkaudelta korvattavista kustannuksista sekä ilmoituksen turpeen noston tai sitä avustavan toiminnan lopettamisesta vuoden 2023 loppuun mennessä. 8 § Tuen hakeminen ja tukipäätös Tukea haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Tukea on haettava viimeistään 29. päivänä huhtikuuta 2023. Valtionapuviranomainen tekee päätöksen tuen myöntämisestä. 10 § Tuen maksamisen hakeminen Tuen maksamista haetaan sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Tuen maksamista on haettava viimeistään 31. päivänä lokakuuta 2023. Tuesta vähennetään 9 §:n mukainen ennakko. 11 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2022 ja on voimassa 31. päivään joulukuuta 2023. Keskeneräiset tukien käsittelyyn liittyvät viranomaistoimet voidaan saattaa päätökseen asetuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK r.y. Anssi Kainulainen Energia-asiantuntija
      • Luonnonvarakeskus, Uusivuori Jussi
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Esityksen mukaan turvetuotannon lopettavalle yrittäjälle maksetaan sopeutumisrahaa, jonka määrää säätelee EU-säädösten mukainen de minimis-kiintiö. Avustuksen tavoitteena on edistää oikeudenmukaista siirtymää turvealalla tukemalla turvatuotantoa sen alasajovaiheessa, ja välttää näin alalla tapahtuvia yritysten konkursseja. Siirtymäkauden tuki valtiovallan taholta on erittäin perusteltu, sillä turvetuotannon nopea väheneminen ja yrittäjien muuttunut asema on seurausta poliittisesta päätöksestä. Tuki osoittaa vastuunkantoa vaikeassa tilanteessa. Tukiprosessi realisoituu vuonna 2022 hyvin nopeasti ja tuen saaminen edellyttää nopeaa reagoimista, koska hakuaika on hyvin lyhyt. On mahdollista, että inhimillisistä syistä syntyy väliinputoajayritysten joukko, jotka olisivat tukeen oikeutettuja ja sen tarpeessa, mutta syystä tai toisesta tuen hakeminen määräajan puitteissa ei onnistu. Tämän mahdollisen väliinputoajajoukon oikeudenmukainen kohtelu olisi syytä varmistaa. Siirtymäkauden tukeen on budjetoitu 30 miljoonan euroa. Kun turpeen tuotannossa työskentelee 442 yritystä, on tämä keskimäärin n. 68 000 euroa yritystä kohti. Tukea voidaan tältä osin pitää kohtuullisen suurena, varsinkin kun huomioidaan muut turvealalle kohdistettavat tuet ja avustukset. Yrittäjille maksettavaan tukeen voisi harkita lisättäväksi jonkinlaisen innovaatiolisän silloin, kun yrittäjä esittää riittävän tarkan suunnitelman turpeen energiakäytön korvaamiseksi uudenlaisella tuotannolla, kuten rahkasammaleen tuotantoon liittyvät aloitteet. Tällöin voisi myös harkita tukiehtojen löysentämistä tavalla, joka mahdollistaisi muun kuin energiaturpeen tuotannon tuen saannin vaarantumatta.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa, että kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan turvetoimialan yrittäjiä turvealan murrokseen vastaamisessa ovat tarpeellisia ja tukevat oikeudenmukaista siirtymää. Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä, että valtioneuvosto kehittää uusia, räätälöityjä tuki-instrumentteja turvetoimialan yrittäjille. Tuki-instrumenttien tulisi kuitenkin olla johdonmukaisia hallituksen asettamien aikataulutavoitteiden kanssa. Nyt lausunnolla oleva asetusluonnos vaatii merkittäviä korjauksia. Pohjois-Pohjanmaan liitto kiinnittää huomiota asetuksessa määriteltyyn siirtymäkauden lyhyyteen. Turpeen noston tai sitä avustavan toiminnan lopettamisen tulisi luonnoksen mukaan tapahtua viimeistään vuoden 2022 lopussa. Siirtymäkauden pituus on liian lyhyt, eikä se vastaa hallituksen aikataululinjauksia. Pelkästään v. 2022 koskeva siirtymäkausi on riittämätön. Hallitus on asettanut tavoitteeksi turpeen energiakäyttö puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Energiaturpeen käyttö laskee arvioiden mukaan noin 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Turpeen kysynnän romahduksen takia useat yritykset ovat jo lopettaneet toimintansa, asetus annetaan näiden yritysten kannalta myöhässä. Myös nämä jo lopettaneet yritykset tulisi huomioida tuen piirissä. Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää, että asetuksessa määriteltyä siirtymäkauden pituutta jatketaan siten, että turpeen nosto tai sitä avustava toiminta tulisi lopettaa viimeistään vuoden 2029 lopussa. Asetus olisi tällöin johdonmukainen hallituksen aikataululinjauksien kanssa. Tämä antaisi yrityksille paremmin mahdollisuuksia suunnitella turpeen noston hallittua lopettamista. Pidemmän siirtymäajan perusteena on myös se, että eräissä turvetuotantoluvissa on maininta, että lopettamislupaa pitää hakea viimeistään kaksi vuotta ennen toiminnan lopettamista. Luopumistuen yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista huomioida palkkakustannuksen lisäksi tuotantoalueiden ympäristöluvista johtuvien jälkihoitovelvoitteiden kustannuksia, koska turpeen nosto lopetetaan suunniteltua aikaisemmin, eikä ao. kustannuksiin välttämättä ole varauduttu täysimääräisesti ennenaikaisesti. Jälkihoitovelvoitteista on ehdottoman tärkeä huolehtia. Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää mahdollisena, että de minimis-ehto asettaa tukikaton monen yrityksen kohdalla liian matalalle, joka voi vaikeuttaa eri tukimuotojen täysimääräistä hyödyntämistä turvesiirtymän hoitamisessa. Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä, että viranomaistehtävät keskitetään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on luonteva valinta, koska alue on merkittävää turvetuotantoaluetta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hoidettavaksi on keskitetty myös turvelaitteita koskeva romutuspalkkio. Olisi tarkoituksenmukaista, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarjoaisi tukea ja neuvontaa etupainotteisesti yhden luukun periaatteella kaikissa turvealan tukemiseen liittyvissä asioissa. Tukea tarvitsevien yritysten joukko Suomessa on vain noin 440 yritystä ja hajautuvat usean ELY-keskuksen alueelle.
      • Siikalatvan kunta, Seppänen Pirre
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Siikalatvan kunta toteaa, että asetus on oikean suuntainen tukimuoto niille yrityksille, jotka aikovat lopettaa turpeen noston kokonaan vuoden 2022 aikana johtuen turpeen energiahyödyntämisen äkkinäisestä kysynnän romahtamisesta. On kuitenkin huomioitava, että turvesoiden ympäristölupavelvoitteet vaativat lopetuksen jälkeisiä toimenpiteitä. Ennenaikainen turpeennoston alasajo ja tulevaisuuden tuottojen poisjäänti ei ole mahdollistanut yrittäjille vaadittavan rahoituksen varmistamista turvesoiden ennallistamistoimenpiteille. On siis tärkeää, että näille yrityksille osoitetaan lopettamistuen lisäksi myöhemmin tukea ympäristölupavelvoitteiden täytäntöönpanolle. Siikalatvan kunnan kaukolämpö tuotetaan tällä hetkellä hakkeella ja turpeella. Kunnassa arvioidaan parhaillaan uusia tulevaisuuden energialähteitä kaukolämmön tuottamiseksi. Tämä prosessi, siihen vaadittavat investoinnit ja toteutus vaativat kuitenkin useamman vuoden valmistelun. Turvetuotannon alasajo nostaa hakkeen kysyntää ja hintatasoa. Tämä saattaa aiheuttaa epävarmuutta kaukolämmön tuotannossa. On tärkeää huoltovarmuuden ja kustannusten kannalta, että turvetta on saatavilla paikkakunnalla seuraavien 5–8 vuoden aikana. Tämä edellyttää ainakin joidenkin olemassa olevien turpeennostoyritysten toiminnan jatkon varmistamista. Tässä mielessä lopettamistuki on tukimuodolle väärä nimi; oikea nimi tuelle tulisi olla sopeuttamistuki ja koskea kaikkia turpeennostoa harjoittavia yrityksiä; myös niitä, jotka jatkavat turpeennostoa vuoden 2022 jälkeen. Tuen määrä tulisi suhteuttaa yrityksen alentuneeseen energiaturpeen tuotantomäärään. Huoltovarmuus lämmön ja sähkön tuotantoon on varmasti esillä myös muilla paikkakunnilla Suomessa. Lisäksi on taattava turpeennosto kuivike- ja kasvualustan tuotantoon. On siis olennaista, että turpeennoston tukimuoto kohdistuu myös yrityksiin, jotka jatkavat turpeennostoa vuoden 2022 jälkeen. Asetuksessa mainitaan, että tuen määrä rajoittuu käytettävissä olevan de minimis-kiintiön perusteella. On kuitenkin tärkeää, että tämä rajoitus ei vaikuta turveyrittäjien pyrkimyksiin muuttaa tai vaihtaa liiketoimintansa turpeennostosta vihreän siirtymän puitteissa kestävämmälle pohjalle. Tämä muutos vaatii yrityksiltä mittavia investointeja ja valtion myöntämää investointitukea. Vihreä siirtymä voi esimerkiksi olla biomassan tuotantoa turvesoilla, kiertotalousliiketoimintaa, hakkeen tuotantoa, biohiilen tuotantoa jne.
      • Haapaveden-Siikalatvan seutukunta
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä toteaa näkemyksensä ja paikallistuntemuksensa perusteella, että nyt esitetty siirtymäkauden tuki vastaa huonosti rakennemuutoksen kourissa olevien turvealan yritysten tarpeisiin. Turvetuottajiin kohdistuu velvoitteita ja kustannuksia yritystoiminnan päättymisen jälkeenkin. Kaikkien turvealalla toimivien liiketoiminta on ratkaisevasti supistunut äkillisesti. Kuluva talvi on kuitenkin osoittanut, että tarvetta energiaturpeelle on edelleen, koska lämpölaitosten tekniikkaa ei ole kyetty muuttamaan niin nopeasti kuin markkinatilanne on muuttunut. Huoltovarmuuden sekä kasvu- ja kuiviketurpeen jatkuvan tarpeen takia turpeen nostoa ei voida kokonaan lopettaa Suomessa. Tässä mielessä lopettamistuki on tukimuodolle väärä nimi; oikea nimi tuelle tulisi olla sopeuttamistuki ja koskea kaikkia turpeennostoa harjoittavia yrityksiä; myös niitä, jotka jatkavat turpeennostoa vuoden 2022 jälkeen. Asetusluonnoksen taustamuistiossa puhutaan suoraan turvealan yrittäjille ja työntekijöille suunnatusta luopumispaketista. Nyt lausuttavana olevan asetuksen nimi on turpeen noston siirtymäkauden tuki vuonna 2022. Näiden ilmaisujen välillä on ristiriita. Asetusluonnoksessa on useita epäselvyyksiä. - Tukea maksetaan 6 §:n mukaan laskennallisiin kustannuksiin perustuen. Jää epäselväksi, muodostuuko tuen euromääräinen suuruus summista, jotka pykäläkohdassa on mainittu. Esim. onko niin, että yrittäjä saa siirtymäkauden tukea 4000 €/kk ajanjaksolta 1.5.-30.9.2022? Minkäänlaista prosentuaalista tukea perustuen todellisiin kustannuksiin ei ilmeisesti ole tulossa? - Jos yrittäjä harjoittaa turpeen nostoa pääelinkeinonaan, hänen on ansaittava toimeentulonsa kaikkina vuoden kuukausina. On erikoista, että tuki kohdennetaan vain kesäkauden kuukausiin. - Palkatun työvoiman määrä varmasti on suurempi kesällä, mutta palkkatyöntekijöitä esim. kuljetuksissa voi olla myös talvella. Tuki on asetusluonnoksessa palkkatyöntekijöiden osalta rajattu vain kesäkuukausiin ja ainoastaan maksimissa neljään työntekijään, joka päätoimisille turvealan yrityksille on varsin pieni määrä. - Tuen edellytyksenä 7 §:ssä sanotaan olevan turpeen noston ja sitä avustavan toiminnan lopettaminen v. 2022 loppuun mennessä. Asetusluonnoksessa ei määritellä, millainen sitoumus yrittäjän on annettava toiminnan lopettamisesta ja kuinka pitkäaikaisesta luopumisesta on kysymys. Voiko yrittäjä nostaa turvetta vielä kesällä 2022, mutta ilmoittaa lopettavansa toimintansa vuoden 2022 lopussa? - Moni turvealan yrittäjä pohtii tällä hetkellä, voisiko toimeentuloa saada turvesoiden muusta hyödyntämisestä energiaturpeen nostamisen käytyä mahdottomaksi asiakkaiden kadottua. Asetus tässä muodossaan sulkee tuen ulkopuolelle ne yrittäjät, jotka pyrkivät jatkamaan toimintaa energiaturpeen nostossa toistaiseksi, mutta huomattavasti supistuneena tai nostavat edelleen esim. kuivike- tai kasvuturvetta. Ilmeisesti turpeen nosto mihinkään tarkoitukseen eikä missään määrin ei ole mahdollista asetuksen määritelmän mukaan? On kohtuutonta, että toimintaansa rajusti alas ajaneet, mutta eivät vielä kokonaan lopettamaan valmiit yrittäjät suljetaan kokonaan tuen ulkopuolelle. - Asetuksen otsikon mukaisesti puhutaan siirtymäkauden tuesta vuonna 2022. Taustamuistiossakaan ei ole tietoa, kuinka kauan siirtymäkausi jatkuu. Onko vastaava tuki mahdollista saada esim. ensi vuonna, jos tänä vuonna toimintaansa ei pystykään vielä lopettamaan? - Tuen sanotaan taustamuistiossa pyrkivän kannustamaan yrittäjiä uusien vaihtoehtojen etsimiseen, mutta todellisuudessa se tarjoaa tuen vain eläköitymisvaiheessa oleville, kokonaan lopettaville yrittäjille. - Tuen maksaminen de minimis -tukena sulkee monet yrittäjät tuen ulkopuolelle. De minimis -tuen maksimismäärä 200 000 € kolmen vuoden aikana on niin pieni, että useilla yrittäjillä aikaisemmista investoinneista kertyvä tukikatto sulkee tämän tuen heidän ulottuviltaan pois. Siikalatvalla 27.1.2022 Tarja Bäckman Seutujohtaja
      • Oikeuskanslerinvirasto, Valtioneuvoston oikeuskansleri, Kuosmanen Taru
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on 12.1.2022 julkaisemallaan lausuntopyynnöllä pyytänyt lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi turpeen noston siirtymäkauden tuesta vuonna 2022. Esitän lausuntonani seuraavaa. Lausuntoni on julkaistu Lausuntopalvelu.fi –verkkosivulla. Asetus on tarkoitettu annettavaksi valtionavustuslain (688/2001) 8 §:ään sisältyvän asetuksenantovaltuuden nojalla. Pykälän mukaan tarkempia säännöksiä valtionavustuslain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Valtionavustuslakia sovelletaan harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. (HE 63/2001 vp, s. 27). Pykälän nojalla annettaville valtioneuvoston asetuksille on ominaista se, että ne liittyvät valtion talousarvion johonkin määrärahaan. Asetukset eivät saa sisältää poikkeuksia valtion talousarviosta eikä niillä voi sitoa eduskunnan budjettivaltaa. Lausuttavana olevista asiakirjoista ei ilmene, miltä talousarvion momentilta ehdotetut turpeen noston siirtymäkauden avustukset on tarkoitus myöntää. Jatkovalmistelussa tämä tieto tulee ehdottomasti sisällyttää esittelymuistioon. Esittelymuistioon olisi perusteltua lisäksi sisällyttää lyhyt kuvaus valtuuttavasta säännöksestä ja myönnettävien avustusten suhteesta valtionavustuslaissa tarkoitettuihin avustuksiin. Painotan sitä, että työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla on huolehtia, että asetus pysyy asetuksenantovaltuuden ja talousarviomomentin kirjausten rajoissa. Asetusluonnos ja esittelymuistio ovat vielä keskeneräisiä ja osin ristiriidassa keskenään, mikä hankaloittaa kokonaisuuden hahmottamista. Epäselviksi jäävät eräät hyvin keskeisetkin seikat. Asetusluonnoksen 5 §:n mukaan siirtymäkausi päättyy 30.9.2022. Muistion sivulla 3, kyseisen pykälän perusteluissa kuitenkin todetaan, että siirtymäkausi päättyy 31.10.2022. Jäljempänä muistion sivulla 3, 7 §:n perusteluissa, todetaan ensin, että hakijan tulee toimittaa ilmoitus turpeen noston tai sitä avustavan toiminnan lopettamisesta siirtymäkautena ja seuraavassa lauseessa, että lopettamisen tulee tapahtua viimeistään vuoden 2022 lopussa. Epäselväksi siis jää, millä aikavälillä syntyneitä kustannuksia avustuksesta katetaan ja, mihin mennessä toiminta tulee lopettaa, jotta avustuksensaaja voi saada avustuksen. Lisäksi muistion sivulla 6 todetaan, että tuki maksettaisiin yhdellä kertaa myöntöpäätöksen perusteella. Kuitenkin asetusluonnoksessa mahdollistetaan ennakon maksaminen. Asetusluonnoksen ja muistion kirjaukset tulee yhdenmukaistaa ja asiakirjat viimeistellä huolellisesti siten, että kokonaisuus on ymmärrettävä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on asetusluonnoksen 7.2 §:n mukaan se, että hakija toimittaa kustannusarvion siirtymäkaudelta korvattavista kustannuksista sekä ilmoituksen turpeen noston tai sitä avustavan toiminnan lopettamisesta vuoden 2022 loppuun mennessä. Asetukseen ei sisälly minkäänlaisia määräyksiä avustuksensaajalta edellytettävistä selvityksistä, joilla avustuksen käyttöä valvottaisiin. Kiinnitän huomiota valtionavustuslain 15 §:n säännökseen valtionavustusviranomaisen valvontatehtävästä ja kehotan työ- ja elinkeinoministeriötä varmistamaan, että valtionavustusviranomaisena toimivalla Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on riittävät edellytykset turpeen noston siirtymäkauden avustusten käytön valvontaan. Esittelymuistion sivulla 4, 10 §:n perusteluissa, todetaan, että mahdollinen liikaa maksettu tuki perittäisiin takaisin valtionavustuslain mukaisesti. Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota valtionavustuslain 20 §:ään, jonka mukaan valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. Muistion edellä mainittu kirjaus jättää epäselväksi sen, onko liikaa siirtymäkauden avustusta saaneelta avustuksensaajalta tarkoitus edellyttää liikaa saadun avustuksen tai sen osan viipymätöntä, oma-aloitteista palauttamista. Lopuksi kiinnitän huomiota vielä asetusluonnoksen 10 §:n sanamuotoon. Pykälän mukaan tuesta vähennetään 9 §:n mukainen ennakko. Tässä tarkoitettaneen sanoa, että ”maksettavasta avustuksesta” vähennetään mainittu ennakko. Tiedustelen myös sitä, miksi 27.1.2022 annetussa valtioneuvoston asetuksessa turvetuotantokoneiden romutustuesta vuosina 2022-2024 edellytetään sen 6.2 §:n 4) kohdassa, että tukihakemuksesta ja sen liitteistä tulee ilmetä selvitys muista hakijalle myönnetyistä vähämerkityksellisistä tuista kuluvalta ja kahdelta edeltävältä verovuodelta, mutta nyt lausuttavana olevassa asetusluonnoksessa tällaista säännöstä ei ole.
      • Luukkonen Petri, Bioliito-hanke / OAMK
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Asetusluonnoksessa velvoitetaan luopumistuen hakija tekemään ilmoituksen turpeen noston tai sitä avustavan toiminnan lopettamisesta vuoden 2022 loppuun mennessä. Mielestäni tuo velvoite on epätarkoituksenmukainen ja turha. Markkinatilanne johtaa siihen, että tuotanto loppuu joka tapauksessa ja velvoite lopettaa toiminta jo kuluvan vuoden loppuun entisestään kiihdyttää jo tällä hetkellä liian äkkinäistä aikataulua. Ilmoitusvelvollisuus on epäonnistunut asia luonnoksessa. Toiminta lakkaa joka tapuksessa ilman yrittäjien tekemiä ilmoituksia. Toisaalta lämpöyhtiöt voivat joutua käyttämään lämpöturvetta tämän kuluvan talven kaltaisessa tilanteessa, mikäli sitä on jossakin vielä käytettävissä tulevaisuudessa. Olemassaolevia loppuja varastoja voidaan järkevästi hyödyntää siinä tilanteessa. Mikäli yritykset ovat hakeneet ja saaneet luopumistukea ja tehneet siitä ilmoituksen, eivät ne voi enää toimittaa edes loppuja, jo nostettuja turvevarastoja. Onko tämä yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja kohtuullista?
      • Etelä-Pohjanmaan ELY, Ympäristönsuojeluyksikkö
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • ELY-keskus toteaa, että tuen hakuaika tulee olemaan varsin lyhyt (maalis-huhtikuu 2022). Ehtivätkö turvetuottajat siinä ajassa saada asiasta riittävää tietoa ja tehdä mahdollisen lopettamispäätöksen ja hakemuksen. Myös siirtymäkausi on lyhyt, jos se käsittää vain vuoden 2022. Saako yrittäjä nostaa turvetta vielä kesällä 2022 ja lopettaa vasta syksyllä 2022? Saako yrittäjä toimittaa jo nostetut turpeet aumoista pois? Kuluja muodostuu toiminnan lopettamisen jälkeen (jälkihoitovelvoitteet), yleensä noin 1-2 vuoden ajan. Miten turvetuotannon asetuksenmukainen lopettaminen määritellään ja miten sitä tulkitaan? Edellyttääkö toiminnan lopettamisilmoitus viranomaisen lausuntoa/päätöstä esimerkiksi jälkihoitovelvoitteista vai toiminnan tosiasiallista lopettamista ja sen toteamista viranomaisen taholta? Turvetuottaja on ympäristöluvan haltijana vastuussa luvan jälkihoitovelvoitteista myös vuoden 2022 jälkeen. Voiko tuen maksamisen edellytyksenä olla, että tuottaja hoitaa turvetuotantoalueidensa ympäristölupiin liittyvät jälkihoitovelvoitteet? ELY-keskuksen käsityksen mukaan näin tulisi olla. Ympäristöluvissa määrätään yleensä seuraavasti: Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä ja erityisestä syystä kehottaa toimittamaan aluehallintoviraston hyväksyttäväksi toiminnan lopettamista koskeva suunnitelma. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava Jälkihoitovelvoitteista aiheutuu yrittäjälle kuluja mm. vesien pumppaamisesta, tarkkailukustannuksista, mahdolliset jälkihoitoa koskevista töistä, kuten aumamuovien siivouksesta, jätteiden pois toimittamisesta, maaperän pilaantumisen selvittämisestä/puhdistuksesta, alueiden vuokrauskuluista (jälkihoitovaiheen osalta), ELY-keskuksen valvontamaksuista. Muodostuneet kulut tulisi voida huomioida tukipäätöksessä. Muistiossa lukee ”Myös tuotantoalueiden jälkihoidosta ja ennallistamisesta huolehditaan, esimerkiksi hankkimalla tuotannosta poistuvia alueita Metsähallitukselle ja valmistelemalla siirtymäajan työllisyysmahdollisuuksia tarjoava ennallistamishanke.” -> ELY-keskus kaipaisi näistä mahdollisuuksista lisätietoa? Onko tarkoitettu, että turvetuottaja ei ole oikeutettu tukeen, jos hänellä on useita turvetuotantoalueita ja jos vain osalla toiminta loppuu? Esim. polttoturpeen tuottamisen lopettaminen, mutta kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto jatkuisi? muistiossa lukee ” Lisäksi hallitus on sopinut, että turvetta käytetään edelleen kasvualustana ja kuivikkeena samalla, kun selvitetään vaihtoehtoisia materiaaleja.”, mutta yksittäisen yrityksen kannalta vaihtoehtona on joko lopettaa turvetuotantoon liittyvä yritystoiminta (ja saada siihen liittyvää luopumistukea vuonna 2022) tai jatkaa yritystoimintaa pienimuotoisemmin (jää ilman luopumistukea)? Asetuksessa tulisi tarkemmin määrittää mitä toimintoja "avustava toiminta" koskee. Muistion mukaan ”Turveyritysten käyttöomaisuuden arvo mahdollisesti jopa puolittuu turpeen energiakäytön vähentymisen vuoksi. Ehdotettu tuki kattaisi osan turveyrittäjien palkkakustannuksista ja kiinteistä kustannuksista 50 % turvetuotannon lopettamiseen.” Mitä kiinteitä kustannuksia muistiossa tarkoitetaan? Asetusluonnoksen 6 §:ssä todetaan vain palkkakustannukset, ei muita kustannuksia. Tuki myönnetään asetuksen mukaan ”palkkatukena”, eikä se ole sidoksissa turvetuotantoalueiden määrään tai niistä aiheutuviin muihin kuin palkkakuluihin? Kulut ovat sitä suuremmat, mitä enemmän tuottajalla on turvetuotantoalueita. Asetukseen liittyvässä muistiossa todetaan ” Edellä mainittujen tukitoimien lisäksi Valtiokonttori on myöntänyt kustannustukea turvealan toimijoille yhteensä miljoona euroa. Alla tarkemmat tiedot.” -> tarkempia tietoja ei ole esitetty muistiossa. Mitä nämä tiedot ovat? Mikä tämän luopumistuen suhde on esim. turvetuotantokaluston romutustukeen (luetaanko kalusto pitkävaikutteisiin kiinteisiin kustannuksiin) ja mahdollisiin turvetuotannon jälkihoitoa koskeviin muihin tukiin. ELY-keskus katsoo, että tukea voitaisiin myöntää vain yrityksille, joilla on ympäristölupa ja että tieto tuen myöntämisestä tulisi toimittaa myös ympäristöluvan valvontaviranomaiselle.
      • Geologian tutkimuskeskus, Ympäristöratkaisut
        Päivitetty:
        28.1.2022
        • Kiitämme mahdollisuudesta lausunnon antamiseen. Geologian tutkimuskeskus (GTK) katsoo ettei asiaan ole lausuttavaa. GTK toteaa, että esitetty Valtioneuvoston asetus turpeen noston siirtymäkauden tuesta vuonna 2022 on merkittävä murroksessa olevalle toimialalle, ja tukee tavoitteita muutoksen tapahtumisesta alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Kansallisen tuen merkitys on merkittävä, kun huomioidaan että Euroopan tasoinen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) valmistelut ovat viivästyneet alkuperäisestä aikataulusta ja tukien kohdentumisesta ovat neuvottelut vielä kesken.
      • Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
        Päivitetty:
        27.1.2022
        • Turvetuotanto on ensimmäinen merkittävä toimiala, jota ollaan ilmastonmuutoksen nimissä ajamassa alas. Toimet, jolla valtio tukee alasajossa toimeentulonsa menettäviä yrittäjiä ovat tästäkin syystä erityisen tärkeitä. Miten alasajo hoidetaan vaikuttaa varmasti siihen, miten ihmisten ymmärrys ilmastonmuutoksen tärkeydestä ymmärretään ja miten muutoksiin suhtaudutaan. Korvausten pitää siis olla oikeudenmukaisia ja reiluja. Korvaustoimenpiteiden pitää olla systemaattisia ja sellaisia, että niiden pohjalta työnsä ja toimeentulonsa menettävät yrittäjät voivat vaikeassa tilanteessa aidosti pohtia myös omaa tulevaisuuttaan ja mahdollisuuksiaan olla työelämässä mukana. Lisäksi lähes kaikki turveyritykset ovat perheyhtiöitä. Kyseessä on monesti koko perheen tulevaisuus. Asetusluonnoksessa on merkittäviä haasteita. Siirtymäkausi on mahdoton yrittäjälle, koska se on määritelty liian lyhyeksi. Ei ole mahdollista lopettaa turvetuotantoa viimeistään vuoden 2022 lopussa. Hallituksen omatkin tavoitteet ovat loivemmat eli tavoitteena on ollut puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Siirtymäkauden pituutta on jatkettava siten, että turpeen nosto tai sitä avustava toiminta tulisi lopettaa viimeistään vuoden 2030 lopussa. Asetus olisi tällöin johdonmukainen hallituksen aikataululinjauksien kanssa. Tämä antaisi paremmin mahdollisuuksia suunnitella turpeen noston hallittua lopettamista. Pidemmän siirtymäajan perusteena on myös se, että eräissä turvetuotantoluvissa on maininta, että lopettamislupaa pitää hakea viimeistään kaksi vuotta ennen toiminnan lopettamista. Luopumistuen yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista huomioida palkkakustannuksen lisäksi tuotantoalueiden ympäristöluvista johtuvien jälkihoitovelvoitteiden kustannuksia, koska turpeen nosto lopetetaan suunniteltua aikaisemmin, eikä ao. kustannuksiin välttämättä ole varauduttu täysimääräisesti ennenaikaisesti. Jälkihoitovelvoitteista on ehdottoman tärkeä huolehtia. Esitetyt tukimäärät jäävät siten liian pieniksi ja lyhytaikaisiksi. Lisäksi olemme saaneet tiedon, että Metsähallituksen tarjoukset soista ovat olleet yrittäjien mukaan huomattavan alihintaisia suon oikeaan arvoon verrattuna. Asetuksen mukainen korvauksensaajien ryhmä jää hyvin suppeaksi ja epämääräiseksi. Turvetuotanto on elättänyt huomattavan määrän aliurakoitsijoita, ketjuun kuuluu mm. turverekkoja, maatilallisia omine traktoreineen jne. Heidän toimeentulostaan tässä on myös kysymys. On ymmärrettävä tukea koko ketjua ja se on määriteltävä selkeämmin asetukseen. Asetuksen perusteluissa todetaan, että kuiva- ja kasvuturvetta vielä tarvitaan. Miten tätä on tarkoitus saada, jos asetuksen mukaan edellytetään koko turvetoiminnan loppumista? Kasvuturpeella on tällä hetkellä kohtuulliset markkinat. Turvetta tarvitaan kotimaassa ja esimerkiksi Irlanti on nykyään merkittävä kasvuturpeen hankkia. Kuiviketurvetta käytetään Suomessa noin miljoona kuutiota vuodessa, mutta tämäkin liiketoiminnan ala pitäisi asetuksen mukaan ajaa alas, jos tukea hakee. Asetuksen pitäisi mahdollistaa hallittu ja liiketoiminnallisesti järkevä toiminnan alasajo. Sitä ehdotus ei nyt mahdollista. Monen yrittäjän ei yksinkertaisesti ole mahdollista hakea lopetustukea näin ehdottomalla rajauksella. Tämä tekee tuesta näennäisen ja tilanteeseen sopimattoman. Esimerkiksi Irlanti oli aiemmin vahva turpeen vientimaa. Nyt se ostaa 700000 tonnia turvetta omiin kasvihuoneisiinsa. Onko tarkoitus, että suomalainen maatalous, joutuu entistä suurempaan ahdinkoon ja kilpailuun turpeesta esim. Baltian maista? Turpeen käytön vähentyminen vaikuttaa erityisesti turveyritysten käyttöomaisuuden arvoon, kun osalle koneista ja laitteista ei ole enää käyttöä. Tätä varten on erikseen valmisteltu valtioneuvoston asetusturvetuotantokoneiden romutustuesta vuosina 2022–2023. On todella erikoista, että asetukset eivät ole olleet yhtä aikaa lausunnolla. Yrittäjä katsoo kokonaisuutta ja tämän tyyppinen eriaikainen lausuntomenettely ei anna siihen mitään mahdollisuutta. Lopuksi toteamme, että asianmukaisen tuen ja oikeudenmukaisen korvauksen saamisen estää viimekädessä de minimis-tukikatto. Kyseisestä tukikatosta johtuen nyt valmistellut tuet jäävät monessa tapauksessa reippaasti alle oikeudenmukaisen ja käyvän tason. Pienenkin turvesuon investoinnit nousevat kaikkineen lähelle miljoonaa. Turvetuotantokoneet ostetaan ajatuksella, että ne kestävät 20–30 vuotta. Miten kaikkineen 200.000 euroa voisi tämän menetyksen paikata? Miten kehittää tulevaisuutta, kun mahdollisen maksimituen saatuaan yrittäjän mahdollisuudet saada investointi/kehittämistukea on estetty de minimis katon täytyttyä? De minimiksen täytyttyä, lopetustuella estetään pahimmillaan yrittäjän mahdollisuudet investoida, kehittää ja siirtyä toiselle toimialalle ja hyödyntää siihen suunnattuja tukia. Tämänkin kohdan arviointia vaikeuttaa se, että asiaa koskevat asetukset ovat eriaikaisesti lausunnolla. Pyydämme, että asetusta täsmennetään ja korjataan vastaamaan turvetuottajille alihankkijoineen luvattua oikeudenmukaista korvaustasoa.
      • Karjalainen Mika
        Päivitetty:
        24.1.2022
        • Turvetuotannon alasajon on toteuduttava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Esitetyt tukimenettelyt jättävät lausutun tavoitteen toteutumisen hyvin vaillinaiseksi. Erityisesti pienet toiminnanharjoittajat, joilla on oma ympäristöluvitettu turvetuotantoalue, jäävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ulkopuolelle. Pääongelma on se, että turvetuotannon liiketoimintaedellytykset on nyt ennenaikaisesti tuhottu, mutta jätetään huomioimatta, että turvetuotannon ympäristölupaa ja siitä seuraavia velvoitteita ei päätetä yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä vaan turvetuotannon alasajosta seuraa velvoitekustannuksia vähintään kaksi vuotta turvetuotannosta luopumisen jälkeen ja näihin ennenaikaisesti maksettavaksi lankeaviin alasajokustannuksiin ei tiettävästi ole osoitettu mitään tukea (koronapandemian kustannustuki on ulotettu myös turvetuotantoyrityksiin, mutta turvetuotannon alasajo ei johdu millään tavalla koronapandemiasta, joten edellytyksiä tämän kustannustuen nostamiselle ei ole). Erityisesti pienellä toiminnanharjoittajalla tämä ympäristöluvassa velvoitettu vähintään 2 vuotta kestävä alasajo (ns. jälkihoitovaihe) aiheuttaa raskaan taloudellisen taakan, koska se lankeaa maksettavaksi ennenaikaisesti: ympäristöluvan haltijat ovat varautuneet alasajokustannuksien realisoitumiseen vuosikymmenen loppupuolella, mutta nyt erittäin nopean toimintaympäristömuutoksen vuoksi kustannukset lankeavat maksettavaksi ennen kuin niihin on täysimääräisesti varauduttu. Suoriin ennenaikaisiin alasajokustannuksiin lukeutuu esimerkiksi seuraavat kuluerät: kuormitustarkkailukustannukset kahden vuoden ajalta tuotannon päättymisestä, vesistötarkkailukustannukset kahden vuoden ajalta tuotannon päättymisestä, kalataloustarkkailukustannukset kahden vuoden ajalta tuotannon päättymisestä, mahdolliset muut ympäristöluvassa velvoitetut tarkkailut kahden vuoden ajalta tuotannon päättymisestä, tarpeettomaksi jäävien rakenteiden (esim. putket, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat, mittakaivot, pumppuasemat, varikkorakenteet ym.) purkukustannukset, maaperätutkimukset vaarallisten aineiden säilytysalueilta (poltto- ja voiteluaineet), ympäristöluvan rauettamiseen vaadittavat konsulttityöt (esim. jälkihoitosuunnitelman laatiminen), mahdolliset muut ympäristöluvan rauettamiseen liittyvät ennenaikaiset vaatimukset, velvoitteet ja kustannukset. Mainitut seikat muodostavat huomattavan kuluerän (toiminnanharjoittajasta/toiminnan laajuudesta/asetetuista velvoitteista riippuen alasajokustannukset voivat ulottua useaan kymmeneen tuhanteen euroon), johon erityisesti pienet toiminnanharjoittajat eivät ole voineet valmistautua liiketoimintaedellytysten romututtua liian nopeasti. Tämä aiheuttaa vakavan konkurssiuhan erityisesti pienille toimijoille ja alasajokustannusten huomiotta jättäminen näkyy kaikenkokoisille toiminnanharjoittajille sosiaalisesti epäoikeudenmukaisena. Pienten toimijoiden osalta konkurssiriski aiheuttaa myös sen, että jälkihoitovelvoitteet voivat jäävät täyttämättä. Näin ei saa tapahtua, minkä vuoksi näiltäkin osin alasajokustannukset on ehdottoman tärkeää ottaa täysimääräisesti tuettavien kustannusten piiriin. Esitykseen on otettava hyväksyttäviksi tuettaviksi kustannuksiksi palkkakustannusten lisäksi täysimääräisesti tuotannon alasajosta seuraavat kustannukset, jotka johtuvat ympäristölupavelvoitteista ja ympäristöluvan rauettamisen vaatimuksista. Ellei esitystä näiltä osin muuteta, on tuotava erillinen lainsäädäntö näitä kustannuksia varten, jotta voidaan näiltä osin toteuttaa turvetuotannon alasajo sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja varmistaa, että konkurssiuhan alaiset pienet toiminnanharjoittajatkin pystyvät vastaamaan alasajosta seuraavista velvoitteista.
      • Huoltovarmuuskeskus
        Päivitetty:
        20.1.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt usealta taholta lausuntoa otsikon asiasta. Huoltovarmuuskeskus on tutustunut esitettyyn asetukseen. Huoltovarmuuskeskus (HVK) pitää valitettavana, että turpeen rooli huoltovarmuuspolttoaineena häviää dramaattisen nopeasti eikä korvaavaa menettelyä ole. Turpeen noston siirtymäkauden tukeen HVK:lla ei ole lausuttavaa. Pia Oesch Johtaja, energiahuolto Petri Nieminen Voimajärjestelmäasiamies
      • Heikkilä Mikko
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • VN/31495/2021 "Vihreämpään" energiantuotantoon siirtyminen ja hiilipäästöjen vähentäminen tulisi pohjautua todenmukaisuuteen ei suurten pelaajien businekseen. Yleensä uusiutuvan energian tuotanto tuottaa enemmän hiilipäästäjä kuin aikaisempi menetelmä: Michael Moore Presents: Planet of the Humans https://www.youtube.com/watch?v=Zk11vI-7czE Uusiutuvan energiantuotannon tukiaiset valuvat isossa kuvassa ilmeisesti suurten pelaajien pussiin? Päästökauppa on tästä oiva esimerkki. Saadaanko pian laki, että asuntoja saa lämmittää enää 14 asteisiksi ja kuinka monella kuluttajalla on jonkin ajan kuluttua edes varaa tuohon lämpötilaan sisätiloissa, kun energian hinta nostetaan keinotekoisesti tällä päästökauppasysteemillä. Teillä on varmasti älykästä porukkaa siellä, niin voitte pohtia aisiaa.
      • Tainikoski Oy, Martimo Sauli
        Päivitetty:
        16.1.2022
        • Tukea tulisi maksaa vielä alalla oleville turveyrittäjille, jotka kippuroitsevat alalla vielä muutamia vuosia henkitoreissaan, ja varmistavat siten maan huoltovarmuutta. Tämä koskee nimenomaan suurempiin voimalaitoksiin toimittavia yrittäjiä, joiden sopimuskumppani on vahva sopimuslaadinnoissa. Vuoden 2022 tuen tulisi olla aumakuutioperusteinen, ei sidoksissa toimitettuun määrään.