• Palaute tiedonhallintamallia koskevasta suosituksesta. Palaute voi kohdistua suosituksen sisältöön tiedonhallintamallin tarkoituksen, sen laatimisen tai sen hyödyntämisen näkökulmista; suosituksen rakenteeseen tai tarkkuustasoon tai suosituksen eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Palautteessa voit tuoda esiin esimerkiksi lain soveltajan kannalta hyödyllisiä lisäyksiä.
      • Kross Guido, corpus delecti - IHMISET ovat korkeimpia, ei valtio
        Päivitetty:
        19.11.2019
        • Excess mortality in persons with severe mental disorders (SMD) is a major public health challenge that warrants action. (WHO) Jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoon ja fyysiseen, henkiseen ja moraaliseen koskemattomuuteen Tiedonhallintalain valmistelua tehtiin yhdessä - Lain täytäntöönpano on kaikkien viranomaisten vastuulla https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/tiedonhallintalain-vaikuttavuus-edellyttaa-aktiivista-taytantoonpanoa "On aika Suomessakin miettiä uusiksi ainakin käsitykset siitä, kenen etuja valtio ajaa? Mitä on yleinen ja yhteinen etu? Mitä on demokratia ja tasa- arvo? " OM 2007 "Konfliktit ovat osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Niitä tapahtuu eri tasoilla, yksilöiden väliltä aina valtioiden tasolle silloin, kun intressit, toiveet, halut tai arvot joutuvat vastakkain. Yleensä yksilökonflikteihin liittyy jonkinlainen erimielisyys, joka voi synnyttää monenlaisia tunnekokemuksia." UNOCHA defines human security in the following way: Human security is far more than the absence of violent conflict. It encompasses human rights, good governance and access to economic opportunity, education and health care. It is a concept that comprehensively addresses both ‘freedom from fear’ and ‘freedom from want’. http://ochaonline.un.org The most important function of government is to provide protection. Kaikkialla maailmassa koulujen tulisi opettaa tuntemaan omat oikeudet. Tavallisen kansalaisen pitää tietää, että omia oikeuksiaan voi ja pitää puolustaa." (maailmankuvalehti.fi) Whereas governments have the responsibility to promote and protect the right to seek and receive information as a fundamental prerequisite to ensuring public participation in governance, (UNESCO) Hallitusten tehtävänä on edistää ja suojella oikeutta etsiä ja vastaanottaa tietoja, koska se on perusedellytys varmistaa yleisön osallistuminen hallintoon, s.3 Vuonna 1986 YK: n yleiskokous hyväksyi julistuksen oikeudesta kehitykseen.194 Tämä väline vahvistaa kaikkien ihmisoikeuksien keskinäistä riippuvuutta ja jakamattomuutta ja pyrkii tarjoavat puitteet useille kysymyksille (9 artikla). Oikeutta kehitykseen pidetään kaikkien ihmisten ja kansojen luovuttamattomina ihmisoikeuksina osallistua taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen kehitykseen (1 artikla), ja valtioilla on ensisijainen vastuu luoda edellytykset sen toteuttamiselle ( 3 artikla), mukaan lukien velvollisuus laatia kansainvälinen kehityspolitiikka (4 artikla). Poliittisesti etuoikeudettuja yhteiskuntaryhmiä ei ole enää olemassa , - Suomi on täysivaltainen tasavalta. PL 22 §. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Vain ihmiset voivat seistä ja puolustaa perustuslakia, koska perustuslaki ei pysty puolustamaan itseään, eikä byrokraatit koskaan tee sitä. Declaration on Preparation of Societies for Life in Peace (UN) kansainvälisen lain vastainen hyökkäyskielto (periaate 2); jokaisen valtion velvollisuus edistää monipuolista, molempia osapuolia hyödyttävää ja oikeudenmukaista poliittista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista yhteistyötä muiden valtioiden kanssa (periaate 4); heidän velvollisuutensa kunnioittaa kaikkien kansojen oikeuksia itsemääräämiseen, itsenäisyyteen, tasa-arvoon ja suvereenisuuteen (periaate 5); ja heidän velvollisuutensa estää kaikkia kolonialismin, rasismin, rotusyrjinnän ja apartheidin ilmenemismuotoja ja käytäntöjä (periaate 7). Julistuksessa kehotetaan myös kaikkia valtioita panemaan nämä periaatteet täytäntöön. Laite suosittelee lopuksi, että asianomaiset hallitustenväliset ja kansalaisjärjestöt sekä Yhdistyneet Kansakunnat ja sen erityisjärjestöt ryhtyvät asianmukaisiin toimiin tämän julistuksen täytäntöönpanemiseksi. Myös Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskeva yleissopimus ja muut sopimukset, ovat sitovia. (EU: hun halukkaan maan on noudatettava "poliittista kriteeriä", mikä tarkoittaa, että sen on osoitettava ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamisen korkea taso.) Vammaissopimus on osa kansallista velvoittavaa lainsäädäntöä. Sopimus velvoittaa jäsenvaltiot toisaalta osallistamaan vammaiset henkilöt kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon. OSALLISTUMINEN POISSULKEMINEN Ensinnäkin henkilön tai ryhmän kulttuurisen syrjäytymisen voi joskus olla sellainen, että hän ei salli tämän henkilön tai ryhmän osallistua yhteiskuntaan tavalla, jolla muille sallitaan ja kannustetaan tekemään. Tätä voidaan kutsua "osallistumisen poissulkemiseksi". Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen vuodelta 1948. Sen 22 artiklassa säädetään: "Kullakin henkilöllä on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen, ja hänellä on valta saada nauttia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä oikeuksia, jotka ovat välttämättömiä hänen ihmisarvolleen ja hänen henkilöytensä kehittymiselle" Joissakin tapauksissa syrjinnän vastaisessa politiikassa käytetyt tunnusmerkit viittaavat suoraan kulttuurisiin ominaisuuksiin. Tämä koskee erityisesti uskonnollisten yhteisöjen syrjintää, mutta sitä voidaan soveltaa myös ryhmiin, jotka määritellään kielellä, sosiaalisella alkuperällä tai muulla tunnistusominaisuudella. Ilman ihmisten osallistumista osallistumiseen voi liittyä eri henkilöiden ominaisuuksia, kuten sukupuoli, etnisyys tai uskonto. Syrjinnän ensisijainen perusta monissa tapauksissa osallistumisen poissulkemisessa on asianomaisten ihmisten kulttuuriyhteys, mikä johtaa heidän syrjäytymisestään osallistumiseen koulutukseen tai työllisyyteen tai poliittiseen päätöksentekoon. Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä (7. tuomarinohje). On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Yhdenvertaisuusloukkaukset ilmenevät usein ns. omien suosimisena. Institutionalisoitu rasismi: epätasa-arvoisuus rakennetaan tarkoituksellisesti sisään valtiollisiin instituutioihin (lainsäädäntö) Hyvä hallinto käsittää oikeusvaltion ja demokratian periaatteiden noudattamisen, korruptionvastaisuuden ja tasapuoliset osallistumismahdollisuudet Rikollisuus on yhteydessä syrjäytymiseen. Vaikutussuhde on molemminpuolinen: syrjäytyminen edistää rikollisuutta ja rikolliseksi leimautuminen syrjäytymistä. Tulevaisuuden uhkana ovat "rikolliset luokat". Vaarana on, että maahan on syntymässä pysyvästi työelämän ja muiden lailliseen yhteiskuntaan yksilöä kiinnittävien järjestelmien ulkopuolinen laaja väestönosa. "Kaikilla yhteiskunnassa tehtävillä päätöksillä on myös sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia" Järjestäytynyt rikollisuus, kuten rikollisuus yleensä, ei leviä sattumanvaraisesti. Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ovat vähimmäisstandardeja. HE92+2002 ”On vaikea osallistua, ellei tiedä asioista, eikä omalla kielellä ole mahdollisuutta saada sitä tietoa” "sosiaalinen tasa-arvo ja ihmisten tasavertainen kohtelu eivät missään tapauksessa tarkoita samanlaisuutta" __ Esitän tällä kirjeellä ilmeisyysvaatimuksen sekä huonontamiskiellon toimimisvaatimuksen! Kaikki kanslaisia pitä asiassa kuulla, kun koko viranomaistoiminta on jo veroilla katettu. VIROANOMASET OVAT KANSALAISILLA TÖISSÄ!!! _ Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu– Riittävän ilmeinen yhteisön oikeuden rikkominen! Täytäntöönpanotoimien toteuttamista koskeva velvollisuusvaatimus! TÄLLÄINEN MENETELMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA KUULEMINEN, JA ON SELVÄSTI TSSn(ICESCR) sekä KPn (ICCPR) SOPIMUSTEN VASTAINEN MENETTELY! "Koska molemmilla välineillä on lausekkeet, jotka velvoittavat sopimusvaltiot takaamaan oikeutensa kaikille heidän lainkäyttövaltaan kuuluville henkilöille, heidän hakemuksensa eivät rajoitu ratifioivien valtioiden kansalaisiin. Kaikilla maahanmuuttajilla, myös sääntöjenvastaisilla, on oikeus näiden välineiden suojeluun." Viivytyksettä on otettava mukaan kaikki kansalaiset, ja jokaista henkilöä pitää tosiasialliseti kuulla, myös ulkomaalaisa. Ikääntyneitä (65 vuotta täyttäneitä) on Suomessa 1,2 miljoonaa, joista n. 500 000 ei ole käyttänyt verkkopalveluita (Tilastokeskus 2015).  Kielimuurin taakse jäävät esimerkiksi maahanmuuttajat TYÖRYHMÄ EI OLE OTTANUT MUKAAN SÄÄTÄMISVAIHESSA KANSALAISIA! TYÖRYHMÄ ON JÄTTÄNYT HUOMIOTTA KANSALAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEUDET, KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET SEKÄ MAAN PERUSTUSLAIN. Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) _ YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 6/1976; TSS-sopimus) 2 artiklassa edellytetään, että sopimuksessa mainittuja oikeuksia käytetään ilman minkäänlaista muun muassa kieleen perustuvaa syrjintää. _ "Vammaiset henkilöt toivovat riittävää sosiaaliturvaa ja aitoa osallisuutta" "Vastauksissa korostettiin tuettua päätöksentekoa ja vammaisten ihmisten mielipiteiden aitoa kuulemista ja huomioon ottamista." Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen. Vammaissopimus on siten osa kansallista velvoittavaa lainsäädäntöä.Sopimus velvoittaa jäsenvaltiot toisaalta osallistamaan vammaiset henkilöt kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon ja toisaalta keräämään tietoa sopimukseen perustuvien velvoitteiden täytäntöönpanosta ja esteistä, joita vammaiset henkilöt kohtaavat käyttäessään oikeuksiaa Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty YK:n yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulivat Suomessa voimaan kesäkuussa 2016. Vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Valtion keskeisenä tehtävänä on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus yhteiskunnassa. Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien lähtökohta. Ihmisarvon vastainen kielto koskee sekä fyysistä että henkistä kohtelua. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki julmat, epäinhimilliset tai halventavat rangaistuksen tai muun kohtelun muodot. "Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä" SM Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. (VM virkamieseetiikka 8/2000) "Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista." Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä SM Yleisö tarvitse oikeusturvaa kaikissa häntä koskevissa ratkasussa, olipa kysymys yksityisten henkilöiden tai yhtesöjen päätöksistä ja toimenpiteistä. Oikeusturva tarve on erityisen suuri hallinnon alalla. Julkisoikeudellinen lainsäädäntö koskee kaikkia kansalaisia. Esimerekkeinä voidaan mainita veroitus, sosiaaliturva, kaavoitus ja seutusuunnittelu, ympäristösuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi, julkisen yhteisöjen keskeiset sekä niiden ja yksityisen kansalaisen väliset suhteet. Kehitys on samalla lisännyt ristiriitojen syntymisen mahdollisuutta. Seurauksena on vastaavasti tarve kehittää sitä menettelyä, jossa julkisoikeudelliset ristiriidat ratkaistaan. OM ”Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3. (STM 13.3.2018 13.00 Tiedote 33/2018) Katson, että on laiminlyöty kansalaisten itsemäärämisoikeutta kun kuulemiset on osoitettu suroraan vain tietyille tahoille, muttei esim. kansalaisjärjestöille eikä edes ulkomaalaisryhmille jotka eivät osaa suomea. Eduskunta pitää antaa välittömästi epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla. Viiytyksettä, heti on siis ryhdyttävä täyttämä kansalais- sekä virkavelvollisuuksia! Heti pitää ottaa mukaan lakien sekä asetusten säätämiseen kaikki kansalaiset, mm. ulkomaalaiset! Suomessa ei julkisessa keskustelussa, varsinkaan kuntien osalta, juuri tiedosteta TSS-oikeuksienkin olevan ihmisoikeuksia. Kautta linjan puhutaan hyvinvoinnista ja sosiaali- ja terveyspalveluista – ei koskaan yksilön oikeuksista – ja etenkin vaikeuksista rahoittaa nämä palvelut. Kaikki ihmisoikeudet ovat kuitenkin jakamattomia ja toisistaan riippuvaisia. Tämä koskee KP- ja TSS-oikeuksia riippumatta siitä, paljonko ne edellyttävät resursseja. TSS sopimuksen (ICESCR) sekä KP-sopimuksen (ICCPR) laiminlyönti DECLARATION OF PRINCIPLES ON EQUALITY -laiminöyönti Jokainen laki sekä asetus koskee siis jokaista kansalaista, mutta heitä ei ole edes kuultuu eikä heitä ole otettu asian valmisteluun. On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa(OM). Tälläinen toimintaa on maan perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten mm. KP:n sekä TSS vastainen, ja on räikeä rikkomus kansalaisten kohtiin kansalaisten näkökulmasta, asiaan kohdistuu siis syrjintää, sananvapuden estäämistä, vainoa, korruptioa. (Sosiologisessa merkityksessä korruptio on liidetty myös intressikonflikteihin. Näin siksi, että konflikteja voidaan ratkaista lahjonalla tai muulla tavoin tukemalla päätöksentekijöitä tietun intressantin etujen turvaamiseksi. Tälläistä toimintaa on pidetty korruptiivisena silloinkin, kun lakeja ei ole rikottu.) Lakien ja asetuksien laatimisessa/säätämisessä haluttaan rikkoa (rikotaan systemaattisesti) perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmioikeussopimuksia! YK:n ja sen erityisjärjestöjen sopimukset ja velvoitteet. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 8/1976; KP-sopimus) monet määräykset koskevat kielellisiä oikeuksia. Sopimuksen 2 artiklassa, joka velvoittaa sopimusvaltiot takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle sopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman syrjintää, mainitaan kiellettynä erotteluperusteena kieli. ESITTÄN KAIKKIEN KANSALAISTEN SEKÄ NÄKEMÄTTÖMIEN KANSALAISRYHMIEN PUOLESTA ilmeisyysvaatimuksen, intressikonfliktin poistamisvaatimuksen, kaikkien kansalaisten osallistumista ja kuulemista koskevan vaatimuksen, - tasapuolisuusvaatimuksen “equality of arms" sekä oikeutettujen odotusten suojan vaatimuksen. Lainsäädäntö on oikeusjärjestyksen kesikeinen osa, ja ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio ei voi pidättää itselleen. Viiytyksettä, heti on ryhdyttävä täyttämä virkavelvollisuuksia! KAIKKIA KANSALAISIA PITÄÄ ASIASSA AIDOSTI KUULLA , EI VAAN TIETYJÄ ETURYHMIÄ!!! Lisäperusteluja: Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös. PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Perusoikeussuojan alkamis- ja päättymisajankohta Ehdotuksen lähtökohtana on, että perusoikeudet kuuluvat luonnollisille henkilöille heidän elinaikanaan. Ihminen tulee siten perusoikeuksien haltijaksi täysimääräisesti syntymänsä hetkellä ja on niiden suojan piirissä kuolemaansa asti. (HE 309/1993) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Perusoikeusnormit sitovat yleisesti kaikkia lainsäädämisprosessiin osallistuvia valtioelimiä (Hiden 1971, 18-19) Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’ (Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). KP- sopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Sopimuksen kansallista noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut tämän sopimusmääräyksen edellyttävän, että suojan syrjintää vastaan tulee kattaa viranomaistoiminta kokonaisuudessaan sekä yksityisten väliset oikeussuhteet keskeisillä elämänaloilla kuten työ ja asuminen. Syrjityksi tulleella on sopimuksen 2 artiklan perusteella oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Oikeusministeriö 6.10.2017 12.26 Tiedote Oikeusvaltioperiaatetta kunnioitettava Oikeusministeri Häkkänen esitti puheessa myös huolensa siitä, että EU-maissa on ilmennyt lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta. Useat oikeudellisesti sitovat kansainväliset velvoitteet asettavat Suomelle täsmälliset vaatimukset siitä, millä tasolla oikeusturvan tulee maassamme olla. Näiden vaatimusten voimassaolo ei riipu siitä, millaiset taloudelliset tai poliittiset suhdanteet maassamme tai ympärillämme kulloinkin vallitsevat. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa, vaan oikeuslaitoksen toimintaan tehtävien taloudellisten panostusten tulee olla linjassa sen kanssa, mitä oikeusjärjestelmän toiminnalta kansainvälisten velvoitteiden ja oman prosessilainsäädäntömme puolesta vaaditaan. ( lml_oikeusturvaohjelma ) Julkisen vallan sekä kansalais- ja järjestötoiminnan herkkä suhde Laajamittaisempana käytännön toiminnan muutosprosessina kumppanuustyötä voidaan käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun tulevat maakunnat ja uudistuvat kunnat pääsevät vauhtiin käytännön toiminnan rakentamisessa. Kumppanuudessa toimittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, luottamus, avoin vuorovaikutus sekä toisen osapuolen lähtökohtien tunteminen ja niiden kunnioittaminen. Julkinen valta – valtio ja kunnat – eivät myöskään voi eivätkä saa määritellä kansalaisyhteis-kunnalle rooleja ja tehtäviä, jotka esimerkiksi kansalais- ja järjestötoimijoiden tulisi ottaa vastaan. Kansalais- ja järjestötoiminta perustuu aina ihmisten omaan haluun osallistua ja vaikuttaa. Kansalais- ja järjestötoiminnan eetos lähtee aina alhaalta ylöspäin, eikä julkinen valta voi koskaan yksipuolisesti määritellä kumppanuudenkaan agendaa. (TEM) UM: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Merkittävin ja tunnetuin ihmisoikeuksia koskeva asiakirja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Julistuksen pohjalta on solmittu joukko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Julistuksen ydinsanoma on, että ihmisoikeudet ovat kaikkien ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä valtio tai kukaan muukaan voi niitä yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta rodusta, ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, omaisuudesta, syntyperästä tai muista vastaavista seikoista. Ihmisoikeuksien julistus kattaa keskeiset ihmisoikeudet: sekä niin sanotut kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) että niin sanotut taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (TSS-oikeudet). Kansalaisoikeudet turvaavat jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen vapauspiirin, johon julkinen valta ei saa puuttua. Poliittiset oikeudet suojaavat yksilön osallistumista vapaaseen yhteiskunnalliseen toimintaan. TSSoikeudet eroavat sikäli KP-oikeuksista, että niiden toteutuminen edellyttää yleensä julkiselta vallalta aktiivista toimintaa eikä pelkästään pidättäytymistä puuttumasta yksilön vapauspiiriin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaate vahvistettiin ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa Wienissä vuonna 1993. KP- ja TSS-oikeudet ovat yhtä tärkeitä ja niiden toteutuminen liittyy toisiinsa. Sananvapaudella on merkitystä vain silloin kun ihmiset osaavat lukea. Tiedotusvälineet, sananvapaus ja demokratia Vapaiden ja eri näkökantoja edustavien tiedotusvälineiden olemassaolo on ensiarvoinen tärkeää sekä hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen että tasa-arvon ja demokratian kehityksen kannalta. Demokratian tunnuspiirteisiin kuuluu oikeus ilmaista myös hallituksen linjasta poikkeavia ja kriittisiä näkemyksiä. UM Vähemmistöt ja alkuperäiskansat Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein muita helpommin ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi. Siksi esimerkiksi etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien turvaaminen on erityisen tärkeää. Vähemmistöjen eduista huolehtiminen palvelee myös konfliktien ehkäisyä: konfliktien taustalla on monesti etnisten ryhmien välisiä ristiriitoja ja vähemmistöoikeuksien loukkauksia. Alkuperäiskansojen ongelmat ovat usein samankaltaisia kuin vähemmistöjen. Alkuperäiskansoihin kuuluvat ovat usein vähemmistönä maassaan ja heidän ihmisoikeutensa ovat alttiita loukkauksille. TSS-oikeuksien toteutuminen on erityisen tärkeää alkuperäiskansoille, joiden kulttuurit ovat monin paikoin vaarassa tuhoutua syrjäytymisen tai taloudellisen muutoksen vuoksi. Eduskunta ei saa edes perustuslain säätämisjärjestyksessä säätää lakeja, jotka ovat TSS-sopimuksen vastaisia. Sopimuksella on siis sen alhaisesta voimaansaattamismuodosta riippumatta osittain jopa suurempi normatiivinen voima kuin perustuslailla. TSS-sopimus sitoo lainsäädäntötoiminnan ohella myös eduskunnan budjettivaltaa. Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’(Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). ’’Perustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan eduskunta päättää valtiontaloudesta. Tällä viitataan erityisesti perustuslain 83 §:n 1 momentin säädökseen eduskunnan toimivaltaan päättää talousarviosta vuodeksi kerrallaan. Eduskunta käyttää pääsääntöisesti budjettivaltaansa lainsäädäntötyön muodossa. Kuitenkin budjetin tosiasiallinen käyttö ja varojen hyödyntäminen kanavoituu hallituksen ja ministeriöiden sekä virkamiehistön kautta. Varojen kohdentamisella onkin erityinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisella. Perusoikeudet saattavat, paitsi velvoittaa määrärahan osoittamista tiettyjen perusoikeuksien toteuttamista turvaaviin tai edistäviin käyttötarkoituksiin, myös kieltää määrärahan osoittamisen perusoikeuksia loukkaaviin tarkoituksiin. On nimittäin huomattava, ettei resurssipulaan viittaaminen poista valtion vastuuta huolehtia perusoikeuksien asianmukaisesta toteuttamisesta’’. (Perusoikeudet Veli-Pekka Viljanen, OTL, Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professori) Edustuksellinen demokratia on edelleen tehokkain tapa päättää yhteisistä asioista ja suurista linjoista jäsenmäärältään suurissa yhteisöissä. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät valitsevat itselleen edustajat, jotka kansalaisten valtuuttamina tekevät päätökset yhdessä muiden edustajien kanssa. Ongelmana on, että osallistuminen ja osallistumattomuus ovat jakautuneet epätasaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kesken. Suomessakin edustuksellisen järjestelmän tarjoamia vaikutuskanavia hyödyntävät eniten politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset (tästä lisää julkaisun ensimmäisessä luvussa). Siten poliittiset ratkaisutkin edustavat enemmän näiden ryhmien tahtoa, mikä vahvistaa heikosti osallistuvien käsitystä siitä, että järjestelmä ei ole heitä tai heidän tarpeitaan varten. Ongelma ei poistu monipuolistamalla osallistumistapoja ja vaikutuskanavia, sillä myös niitä hyödyntävät ahkerimmin politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset. Kun demokratiaa pyritään vahvistamaan, huomion tulisi olla siihen osallistumattomien aktivoinnissa. Vain siten on mahdollista korjata osallistumisen väärentymää. Osallistuminen epätasaistuu ja vaikutusvalta kaventuu Nykyisellä yleisödemokratian aikakaudella kansalaiset ovat ikään kuin yleisön asemassa. Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys on kasvanut, median ja mielipidemittausten rooli korostunut ja poliittisten toimijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet painottuneet sisältökysymysten sijaan.7 Päätöksentekijät eivät enää tavoita kansalaisia puolueiden, vaan median kautta. ! Suomessa järjestelmä kuitenkin on monimutkaisempi kuin muualla. Äänestäjä ei voi etukäteen tietää puolueiden mahdollisia hallituskumppaneita, eikä yksittäisen puolueen linja näyttäydy erityisen selkeänä, kun puolueiden ehdokkaat kilpailevat vaalipiirissä keskenään. Siten äänestyspäätöksellä on Suomessa epäsuorempi vaikutus maassa harjoitettuun politiikkaan kuin esimerkiksi Ruotsissa. Osallistumisen ja tiedon polarisaatio Suomessa on muodostunut ongelmaksi, että yhä useampi kansalainen jättää käyttämättä perustuslain takaaman oikeutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon yhteisistä ja itseä koskevista asioista. Osallistuminen on jakautunut vahvasti eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Korkeasti koulutetuilla on korkein tietotaso ja vahvin poliittinen lukutaito, ja he myös osallistuvat koulutusalasta riippumatta. Korkeasti koulutetut kokevat muita useammin, että he voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon,29 ja he myös hyödyntävät eri vaikuttamistapoja muita yleisemmin. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yli puolet koki kykenevänsä vaikuttamaan poliittiseen järjestelmään, kun taas alle neljännes niistä, joilla ei ollut minkäänlaista ammattikoulutusta, ajatteli samoin. 29 Elo & Rapeli 2012, 275 Demokraattisen järjestelmän perusajatus on kansalaisten yhtäläinen osallistuminen päätöksentekoon. Kun suuri osa kansalaisista järjestelmällisesti jättää osallistumasta, järjestelmän oikeutus kärsii. Edustuksellisen demokratian ei myöskään voida antaa kaventua politiikasta paljon tietävien ja hyvin menestyvien ja korkeasti koulutettujen lajiksi, vaan se kuuluu kaikille. Sen vuoksi edustuksellista järjestelmää tulisi pyrkiä uudistamaan siten, että se pystyisi vastaamaan kansalaisten odotuksiin paremmin. Myös yhtiöittämällä ja ulkoistamalla julkisia palveluita päätösvaltaa siirretään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle. Päätösvaltaa siirtyy kansalaisten valitsemilta valtuutetuilta yhtiöiden hallituksille ja lisäksi päätöksenteon avoimuus kärsii, kun päätöksistä ja niiden taustoista tulee liikesalaisuuksia. Myös oikeusturva heikkenee, sillä yksityisiltä toimijoilta ei edellytetä samalla lailla suhteellisuus-, yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden noudattamista. Lisäksi vastuut hämärtyvät, kun esimerkiksi palvelun tuottaja ei ole vastuussa palvelun käyttäjälle vaan sen maksajalle, jolla on vain rajattua vaikutusvaltaa palvelun sisältöön.57 57 Kuusela & Ylönen 2015. Vallalla oleva yksilöllisyyden painottaminen voi myös heikentää ihmisten kykyä vaikuttaa asioihin yhdessä muiden kanssa. Vaarana on myös ristiriita kunkin kynnelle kykenevän omien intressien ja yhteisen hyvän välillä.98 Lisäksi ”ihmiset ovat mitä suuremmassa määrin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, kuinka he osaavat kommunikoida oikeiden tahojen kanssa.”99 Korkeasti koulutettujen, politiikasta paljon tietävien vaikutusmahdollisuudet verrattuna politiikkaa vähemmän aktiivisesti seuraavien suhteen. 97 Häyhtiö & Rinne 2007, 12. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matteus 7:12) 955 Raamattu: 5. Moos. 16:1 Tuomarien velvollisuudet 18 "Asettakaa heimojanne varten tuomareita ja kirjureita kaikkiin kaupunkeihin, jotka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Heidän tulee tuomita kansaa oikeudenmukaisesti. 19 Älkää vääristäkö oikeutta älkääkä olko puolueellisia. Älkää ottako lahjuksia, sillä lahjus sokaisee viisaankin ja vääristää niiden asian, jotka ovat oikeassa. 20 Olkaa rehellisiä, noudattakaa oikeudenmukaisuutta, niin saatte elää ja pitää omananne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille. JESAJA 10 1. Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa koskeva pääperiaate. 2Yleinen yhdenvertaisuuslauseke kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. "Syrjintä ei ole uhka vain yhteiskunnalle, vaan tietenkin myös sille yksilölle joka sen kohteeksi joutuu. Syrjintä merkitsee uhrin yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä, ja syrjivällä käytöksellä on aina kaksinkertainen kielteinen vaikutus; teolla riistetään jokin uhrille kuuluva oikeus, palvelu tai muu oikeushyvä, samalla kun hänen identiteettiään loukataan perustavanlaatuisella tavalla. Syrjinnästä tekee erityisen vakavan ilmiön se, että se tavallisesti perustuu sellaisiin henkilön ominaisuuksiin joihin hän ei voi vaikuttaa, kuten etniseen tai rodulliseen2 alkuperään, sukupuoleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Syrjintä kohdistuu siten henkilön identiteetin kannalta olennaisen tärkeisiin alueisiin. Syrjinnän seuraukset ovat sen mukaisia: syrjinnän on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi vieraantumiseen, syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin." Kun valtio loukkaa ihmisoikeuksia, loukkauksessa on kyse paitsi yksittäistä loukkauksen kohdetta, myös koko yhteiskuntajärjestystä vastaan kohdistuvasta teosta, oikeusvaltion perusteiden loukkaamisesta. Koskaihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia moraalisia oikeuksia, niiden loukkaamista on pidettävä erityisen vakavana. (Suvianna Hakalehto-Wainio) II.2 IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal Declaration of Human Rights; Déclaration universelle des Droits de l’Homme) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Valtionneuvoston selonteko: Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta on tärkeää korostaa ja vahvistaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeuksien) velvoittavuutta. Globalisaatio ja maailmanlaajuiset kehityskysymykset sekä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat luonnonkatastrofit ovat korostaneet TSS-oikeuksien merkitystä. kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojenvälille, kun Yhdistyneiden KKansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa, kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,.. TÄLLÄINEN LAINVALMISTELUN MENETTELY (KANSALAISTEN/KANSALAISRYHMIEN TOSIASIALLINEN KUULEMATTA JÄTTÄMINEN) ON IHMISOIKEUSSOPIMUSTEN VASTAISTA JA ON VIHAPUHETTA!!!! Euroopan neuvoston ministerikomitea: Vihapuheella tarkoitetaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, ylläpidetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio viranomaiset ei voi pidättää itselleen! Ulkoistamissopimuksissa tulee vaatia perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista.1 Intressikonfliktin poistamisen vaatimus Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto on yksi keskeisimmistä yhteisöoikeudellisista periaatteista he_265+2002.pdf. Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Tämä tiedonato sekä vaatimukset jää voimaan ikuisesti jokaisen lain sekä asetuksen säätmisessä. Jokaisen lausunnonpyynnön vastaukseksi. Velvoittan siitä vaatimuksesta tiedotamaan myös jokaista lainsäätäjä kaikissa ministeriöissä, hallintoviranomaista sekä kansanedustaa, persidentti. Lisävaatimukset: KAIKKINAISEN ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS YHDISTYNEIDEN KANSANKUNTIEN PERUSKIRJAN SISÄLTÄMÄN VELVOITUKSIEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi noudattamisen vaatimus sekä siihen liittyvien lisäpytäkirjojen noudattamisen vaatimus (1. Yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen sisältö 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.) WIENIN YLEISSOPIMUS JA SEN 18 ARTIKLA - PACTA SUNT SERVANDA -velvoiten noudattamisen vaatimus TSS:n sekä KP:n sopimuksien noudattamisen vaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Itergiteettiperiaaten noudattamisen vaatimus Luottamuksensuojan periaaten vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus Perustuslain noudattamisen vaatimus Korostettu asiantuntemusvaatimus. Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Syrjintä on ihmisten välisiin eroihin perustuvaa ei-hyväksyttävää kohtelua. Oikeus olla joutumatta syrjityksi on yksi kaikkein keskeisimmistä ihmisoikeuksista, koska syrjintä loukkaa ihmisarvon ydintä, ihmisen omaa identiteettiä. Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös. Lisäksi PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen OECD:n maa-arvion mukaan kansalaisten kuulemista koskeva toimintapolitiikka on pysynyt Suomessa heikkona hyvästä tahdosta ja monista eri puolilla hallintoa tehdyistä parannuksista riippumatta. Ydinkysymys hallinnon ja kansalaisten välisessä etäisyydessä on kansalaisten kuulemisen vähyys poliittisessa valmistelussa ja valtionhallinnossa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ongelmia on aiheuttanut toimintaympäristön hidas muuttuminen asetettuihin tavoitteisiin nähden. Hallinnon avoimuutta ja osallistumista kehittävät hankkeet ovat usein olleet projektimaisia, mikä on hankaloittanut pysyvien tulosten aikaansaamista. Ministeriöiltä vaadittava uudenlainen proaktiivinen ote sekä hallinnon sisälle että ulkomaailmaan ja toisaalta ehtyvistä resursseista syntyvät paineet tehostaa toimintaa ovat osittain ristiriitaisia. s.44 Myös maahanmuuttajat ovat edelleen selkeästi aliedustettuja sekä ehdokkaina että luottamushenkilöinä. Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Suomen muuttuvan väestörakenteen tulisi näkyä myös demokraattisissa päätöksentekoelimissä. Ilman maahanmuuttajien edustusta on hankala löytää toimivia keinoja monikulttuurisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Avoin ja vastavuoroinen poliittinen järjestelmä on myös keino estää poliittista radikalisoitumista. Suomalaisen demokratian ongelmat näyttäisivät olevan säädösten sijaan toiminnan sekä asenteiden ja osallistumisen tasolla. Suomen etuna on lainsäädännöllisestä ja oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna vahva edustuksellinen järjestelmä ja yleisesti kattava ja osallistumista tukeva lainsäädäntö. Demokratiapolitiikan tulee tähdätä aidosti vuorovaikutukselliseen päätöksentekokulttuuriin, jossa kaikki väestöryhmät voisivat osallistua kykyjensä ja halujensa mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. s.35 Linjaus 21: Suomi korostaa erityisesti naisten sekä heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia Suomi painottaa syrjinnän poistamiseen liittyviä kysymyksiä niin kansainvälisissä politiikkalinjauksissaan kuin antamallaan kehitysyhteistyö- ja muulla taloudellisella tuellaan. Demokratiaan kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ilman syrjintää. s.64 "Tuottamuksellinen teko. Jos tekijä rikkoo huolellisuusvelvoitettaan vaikka hän olisi voinut noudatta sitä. Tuottamuus voi olla törkeää, mikäli se kokoinaisuudena arvioidaan törkeäksi. Mitä korkemmaksi tuottamuus arvioidaan, stiä kovempi on myös rangasitus. Oleellista tuottamuksellisuudessa on se, mitä henkilö tiesi tai olisi pitänyt tietää vallitsevista olosuhteista ja tapahtumaan vaikuttavista tekijöistä. Nämä tekijät määrittelevät huolellisuusvelvoitteita , jota tekijän tulisi noudattaa. Voidaan oletta, että mikäli vahingonaiheuttaja on asiantuntija vahingontapahtumiseen liittyvissä asioissa, hänen oli pitänyt tietää tekonsa riskit. Asiantuntialta voidaan siis odottaa tiettyä tietämystä, vaikka hän ei tietäisi, hänen olisi pitänyt tietää. Henkilö ei siis voi vedota tiedon puutteensa. Henkilöltä voidaan odottaa sitä, että hän käyttää kaiken asiantuntemuksensa vahinkojen synnyn minimoimiseksi. " Kansojen alistaminen vieraalle alistumiselle, ylivaltiolle ja hyväksikäytölle on perusihmisoikeuksien kieltäminen, on vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja estää sen edistämisen maailmanrauhaa ja yhteistyötä. Menevätkö kansalaisten verot oikeisiin tarkoituksiin? Hypoteetti STATUS NEGATIVUS
      • Ulkoministeriö
        Päivitetty:
        18.11.2019
        • Kuten esityksessäkin on oikein kirjattu, tiedonhallintamallin laadinta ei ole kertaluontoinen kuvausvelvoite, vaan mallia on ylläpidettävä aina, kun tiedonhallintayksikön tiedonhallinnassa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat mallin sisältöön. Tiedonhallintamallin on kuvattu olevan luonteeltaan tiedonhallintayksikön sisäinen määräys siitä, miten tiedonhallinta on toteutettava tiedonhallintayksikössä tietoaineistoja käsiteltäessä. Malli muodostaa osan siitä informaatiopohjasta, jolla tiedonhallintayksikkö suunnittelee toimintaansa kohdistuvia muutoksia. Tiedonhallintamallin määritelmä mallissa on seuraava: tiedonhallintamalli on kuvaus tiedonhallintayksikön tehtäviensä hoidossa toteuttamasta tiedonhallinnasta. Se on siis toiminnallinen kuvaus toimintaympäristöstä ja siihen liittyvästä tiedonhallinnasta. Jotta tiedonhallintaan kuuluvia elementtejä voidaan ylipäänsä tarkastella, vertailla ja ohjata (yhteentoimivuutta), täytyy tiedon olla käytettävissä analytiikan menetelmin ns. dashboard-tyyppisesti, jotta erilaiset johdon ym. tarvitesemat näkymät tietoon mahdollistuvat ajantasaisesti. Tämä edellyttää luonnollisesti kerättävän keskeisen datan virtaviivaistamista ja jalostamista eri tarkoituksiin. Ajantasainen seurantatieto edesauttaa myös esimerkiksi tietotilinpäätösten tekemistä tiedonhallintayksiköissä. Tiedonhallintamallin kuvauksesta yleiskommentointina voi todeta hyvää olevan sen, että riskienhallinnan ja tietoturvallisuuden osuus on huomioitu. Riskienhallintaahan on viime aikoina korostettu myös valtiovarain controllerin sekä Valtion tieto- ja kyberturvallisuuden johtoryhmän (Vahti) toimesta liittyen hallintamallien rakentamiseen palveluissa ja kehityshankkeissa. Ko. sektorilta kerättävän tiedon tulee luonnollisesti olla relevanttia ja yhdenmukaista. Tämän kehittäminen edellyttää vielä runsaasti laatu- ym. mittarien pohtimista kvalitatiivisen ja kvantitavtiivisen seurannan välineinä. Tiedon keruun suhteen tulee luonnollisesti arvioida millaista tietoa yleensä mihinkin tarkoitukseen kerätään. Tarvitaan ennen kaikkea tietopolitiikkaa, jolla edistetään mm. tiedon keräämistä, avaamista, yhdistämistä, jakamista ja säilyttämistä sekä vahvistetaan tietosuojan ja tietoturvallisuuden toteuttamista. Tietopolitiikan tavoitteena tulee olla tiedon jalostamisen edistäminen ja tehostaminen, hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi sekä väärinkäytön minimointi. Myös eettiset kysymykset, osaamisen varmistaminen sekä sääntelykysymykset edellyttävät tietopoliittisia linjauksia. Tietojohtamista tarpeesta on puhuttu pitkään– vain tarvelähtöisesti saadaan yhteiskunnallisesti arvokasta tietoa hyödynnettäväksi päätöksentekoa varten. Tietojohtamisesta on esityksessä maininta tiedonhallintayksiköiden yhteydessä. Ensisijaisesti on tarpeen priorisoida kerättävä tieto ja hankittava tarvittavat digitaaliset välineet sen keruuta ja analysointia varten. Kaikille yhteisten perusrekistereiden tieto (perustietovarannot, primääri tieto) lienee ensisijaista tässä työssä. Tiedon yhteentoimivuuden vaatimus korostuu ja päällekkäisen tiedon keruu tulee asteittain poistaa varmistaen toisaalta primääritiedon saatavuus kaikissa tarvetapauksissa.. Tiedonhallintamalli vaikuttaa toisaalta enemmän nykytilan kuvaukselta – tavoite tulevasta tiedonhallinnan käyttötarkoituksesta jää osin hämäräksi. Mikäli asetettuna tavoitteena on jatkuva tilanteen parantaminen, se on sinänsä tavoitteena asiallinen, joskin hankalasti mitattava. Tiedonhallinnan kuvausten osalta on hyvä, ettei ole välttämätöntä kuvata täydellisesti edes prosesseja esim. uimaratatyyppisesti vaan tekstimuotoisetkin kuvaukset käyvät. Ulkoasiainhallinnon osalta kaikki keskeiset prosessit lienee yleistasolla kuvattu tai niitä ollaan parhaillaan kuvaamassa valtioneuvoston TOS-työssä. Digitalisointitarpeen suhteen tulee olla käytettävissä digitaalinen alusta/dashboard, jonne tieto kertyy eri lähteistä mahdollisimman automaattisesti. Tekoälyn hyödyntäminen lisännee mahdollisuuksia tähän tulevaisuudessa. Esimerkiksi tiedonhallintayksiköiden alustat sisältäisivät oman organisaationsa tiedot sekä rajapinnat ja sieltä kulkisivat vaikkapa lkoaville alustoille. Perusrekisterit ja Tilastokeskuksen sekä muiden asiassa keskeisten virastojen ja laitosten (Kela, THL jne.) tieto ja tietovarannot ovat avainasemassa. Perusrekisteritkin todennäköisesti sisältävät päällekkäistä tietoa, joka tulisi yhtenäistää sopien mikä taho kerää jatkossa mitäkin nimeten vastuut. Toisaalta voidaan kysyä mikä on lopullinen tavoite tiedonhallintamalleissa. Tulisi ehkä saada aikaan yhteisen tiedon koordinointimalli, jonka avulla hallinnossa päästään vihdoin tilanteeseen, jossa yhteiskunnallisesti merkittävä tieto on ajantasaisesti hyödynnettävissä (lähes) reaaliajassa. Nykyisen hallintamalli-idean tavoite ei vielä yllä tähän, vaan ulottuu pelkästään hallinnan kuvaamiseen. Jatkuvan muutoksen edellytys on kuvauksessa mukana, mutta puuttuuko mallista vielä varsinaisen tiedon koordinoinnin ylin tavoite. On vaarana, että kuvausten tavoite hämärtyy ja saattaa johtaa eritasoisten kuvausten valtavaan massaan, josta ei saa irti yhteiskäyttöistä tietoa. Tieto- ja alustatalouden edellytysten osalta tulee määritellä, mitä tietoa halutaan ja millaisessa formaatissa. Tiedon massasta on pyrittävä saamaan eri toimijoille ajantasaista tietoa eri näkökulmista. On voitava määritellä avoimen sekä suojattavan tiedon osuus. Tiedontarpeet voivat vaihdella aika ajoin – siksi tarvitaan pitkäjänteistä tiedon keruuta koordinoiden. Uusia tiedontarpeita kun syntyy jatkuvasti. On olemassa paljon yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen seurantaa kuvaavaa tietoa, jota jatkossa tarvitaan lisää mm. ennakointiin liittyen. Tietopoliittinen selonteko on tarpeellinen määrittelemään viitekehys kaikkia hyödyttävän informaatiotalouden datan keruun, jalostamisen sekä vaihtamisen ja kaupankäynnin sekä tekoälyn kehittämisen edistämiseksi. On huolehdittava kansallisesta digitalisaation vaatimasta infrastruktuurista ja varataan sille rahoitusta tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyvät uhkatekijät huomioiden.
      • Imatran kaupunki
        Päivitetty:
        18.11.2019
        • Tiedonhallintamallin laatimiseen tehdyn kirjallisen suosituksen lisäksi tulisi mielestämme tarjota kaikille organisaatiolle käyttöön konkreettinen työväline, jolla malli kuvattaisiin. Tämä tarjoaisi yhdenmukaisen tavan kuvata tiedonhallinta kaikilta osiltaan, mahdollistaisi eri tiedonhallintayksiköiden tiedonhallintamallien vertailun ja sitä kautta yhdenmukaistaisi valtakunnan tasolla tiedonhallintaa. Tämähän on yksi perimmäisistä lain tavoitteista. Mallin konkretisoinnin pohjalla voisi olla suosituksen kuvan viisi kaltainen rakenne, jossa on tietojenhallinta jaoteltu loogisiin kokonaisuuksiin. Tähän työvälineeseen voisi lisäillä valmiita osakokonaisuuksia, joita organisaatiot voisivat hyödyntää valitsemalla omaa toimintaa parhaiten kuvaavaksi elementiksi, näitä pitäisi lisäksi pystyä tarpeen mukaan muokkaamaan. Lain noudattamisen seuranta olisi helpommin mahdollista, jos suoraan näkisi mitkä organisaatiot ovat työkalua hyödyntäneet ja miltä osin.
      • Isosaari Jukka
        Päivitetty:
        11.11.2019
      • Palaute tietoturvallisuutta koskevasta suosituskokonaisuudesta, joka koostuu seitsemästä kortista.Palaute voi kohdistua suositusten sisältöön, rakenteeseen tai tarkkuustasoon tai suositusten eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Palautteessa voit tuoda esiin esimerkiksi lain soveltajan kannalta hyödyllisiä lisäyksiä.
      • Kross Guido, corpus delecti - IHMISET ovat korkeimpia, ei valtio
        Päivitetty:
        19.11.2019
        • The 1986 UN Declaration on the Right to Development states that development is a human right aware of and claim their rights Sisäministeriö: "Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä" Syrjintä on sosiaalisen syrjäytymisen muoto ja usein köyhyyden syy. Tsentraalselt hallatav ülemaailmne rahasüsteem, mis viib kõik peale valitseva eliidi vaesusesse. Linjaus 21: Suomi korostaa erityisesti naisten sekä heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia Suomi painottaa syrjinnän poistamiseen liittyviä kysymyksiä niin kansainvälisissä politiikkalinjauksissaan kuin antamallaan kehitysyhteistyö- ja muulla taloudellisella tuellaan. Demokratiaan kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ilman syrjintää. s.64 https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/tiedonhallintalain-vaikuttavuus-edellyttaa-aktiivista-taytantoonpanoa Tiedonhallintalain valmistelua tehtiin yhdessä Tiedonhallintalain valmistelussa on ollut monia vaiheita ja valmistelua tehtiin laajan verkoston tukemana. Valmisteluun liittyviin työpajoihin ja kommentointiryhmiin osallistui yhteensä satoja alan asiantuntijoita. Ministeriö sai runsaasti lausuntoja eri vaiheiden tuloksista. TÄMÄ TIETO ON TÄYSIN VALHETTA!!! KANSALAISIA EI OLE ASIASSA LAINKAAN KUULTUU. OIKEUSLAITOKSET PITÄÄ OLLA RIIPPUMATTOMIA JA PUOLUEETTOMIA OVAT SILTI ANTANEET LAUSUNNOITA!!! LISÄKSI ON TÄMAÄN ASIAN YHTEYDESSÄ HALUTAAN ESTÄÄ KANSALAISTEN MIELIPITEET. 13 § Elinkaaren huomioiminen tietojärjestelmissä versio Esitän tällä kirjeellä myös ilmeisyysvaatimuksen, toimimisvaatimuksen sekä laajan, näkymättömille kanslaisryhmille aiheuttuvan vahingon estäämisvaatimuksen. (tiedonhallintalain tiedonhallinnan kuvausten suosituksista) KOKO TIEDONHALLINTALAKI SEKÄ NYT KUVATUT SUOSITUKSET OVAT KANSAINVÄLISTEN LAKIEN, YKn SOPIMUKSIEN EM. UNESCON YLEISSOPIMUKSEN J A TSS-SOPIMUKSEN SEKÄ SUOMEN PERUSTUSLAIN VASTAINEN. JOKAISELLA KANSALAISELLA (TEIDÄN TYÖNANTAJALLA) ON PERUSOIKEUS SAADA TARKISTAA, MITÄ KORRUPTIOITUNUT SUOMEN VIRANOMAISET YLIPÄÄNSÄ TALLENTTAA, HALUA PEITTÄÄ MITÄÄ TUHOAA. YHTÄKÄÄN ASIAKIRJA EI SAA TUHOA, ENNEN KUN KANSALISIA ON ASIASSA TOSIASIALLISETI KUULTUU JA HE OVAT MÄÄRITELLYT MITEN ASIAKIRJOJA SÄILYTETTÄÄN JA MITÄ NIILL E TEHTÄÄN. ANNAN KAIKKEN KANSALAISTEN PUOLESTA JOKASELLE VIRANOMAISELLE TOIMIMISVAATIMUKSEN, JA KOKO NYKYINEN AINESTO ON OTETTVA HUOMIOON, KIRJOITETTAVA MYÖS KOKONAISENA RAPORTTIIN JA SITÄ PITÄÄ MYÖS EHDOTTOMASTI JOKAINEN VIRANOMAINEN (MYÖS KUNNISSA-Kunnan eettiset periaatteet) NOUDATAA!!! YHDISTYNEIDEN KANSANKUNTIEN PERUSKIRJAN SISÄLTÄMÄN VELVOITUKSIEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS WIENIN YLEISSOPIMUS JA SEN 18 ARTIKLA - PACTA SUNT SERVANDA -velvoite YK korruption vastaisen yleissopimuksen noudattamisen vaatimus YK:n vammaisyleissopimuksen noudattamisen vaatimus KP:n sekä TSS-sopimuksen noudattamisen vaatimus Pariisin rauhansopimuksen noudattamisen vaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Luottamuksensuojan periaaten vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus Lojaalisuusristiriitan lopettamisvaatimus Yleinen yhdenvertaisuuslauseke Perustuslain 118 §:n 3 momentin tarkoituksena on turvata yksilön mahdollisuus osallistua julkisen vallan käytön valvontaan 1.1 Suomen ihmisoikeuspolitiikan lähtökohdat Suomen ihmisoikeuspolitiikan lähtökohtana on ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus, jakamattomuus ja keskinäinen riippuvuus. Ihmisoikeuspolitiikan keskeisiä osia ovat myös kollektiivisten oikeuksien edistäminen sekä syrjinnän vastainen toiminta. Ihmisoikeuspolitiikkaa harjoitetaan avoimesti ja yhteistyöhakuisesti. Tiedotus on keskeistä kaikissa vaiheissa Kuulemisesta/osallistumisesta tiedottaminen on tarpeellista aloittaa jo suunnitteluvaiheessa ennen työn varsinaista käynnistämistä, jotta on mahdollista reagoida jo alustaviin suunnitelmiin hankkeesta ja kuulemisen menettelytavoista Kuultavien piirin on oltava riittävän laaja · Valmistelun lopputuloksen kannalta on tärkeää, että kuultavien piiri on riittävän laaja ja ettei valmistelun kiireeseen tai muuhun syyhyn vedoten rajata kuultavia tahoja. · On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Valtion vallan väärinkäyttö voi siis vaarantaa kansalaisen tai kansalaisryhmän yksilön vapauden ( korruptio/terrorismi) Julistus yhteiskuntien valmistelusta rauhan elämää varten (YK) Euroopan sosiaalinen PERUSKIRJA 11. Jokaisella on oikeus käyttää hyväkseen kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla hän voi saavuttaa parhaan mahdollisen terveydentilan. Korruptio käsitteenä ja sen ilmeneminen kuntasektorilla 1.1 Epäeettisen toiminnan ja korruption määritelmä Etiikka selvittää ihmisten tekojen, pyrkimysten ja arvostusten hyväksyttävyyttä tai tuomittavuutta. Pohjimmiltaan etiikassa on kysymys moraalista eli valinnoista oikean ja väärän, hyvän ja pahan, oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen. Etiikka määrittelee sen, miten toimia oikein. • Virka-aseman väärinkäyttö, lahjonta, lahjusten ottaminen ja pyytäminen • Petos, kavallus, varastaminen, yhteisten varojen väärinkäyttö • Uhkailu ja väkivallalla pakottaminen • Luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö • Suosinta ja suosikkijärjestelmän ylläpito • Lakien ja määräysten kiertäminen • Tosiasioiden vääristely • Laiton seuranta ja tarkkailu • Velvollisuuksien laiminlyönti ja asioiden viivyttely • Huonon hallinnon suojelu ja salailu • Välinpitämätön johtamistyö • Epäreilujen ja epäasiallisten keinojen käyttäminen alaisiin. Korruptiolla on yhteiskunnalle useita haitallisia seurauksia. Korruptio heikentää kansalaisten perusoikeuksia, lisää eriarvoisuutta ja hidastaa taloudellista kehitystä. Korruptio vähentää ihmisten luottamusta demokratiaan ja päätöksentekijöihin. Hyvän hallinnon periaatteet Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista. Niihin kuuluvat muun muassa hallinnon oikeusperiaatteet, jotka ohjaavat viranomaisen päätösharkintaa ja muuta asian käsittelyä. Hyvän hallinnon perusteet on otettava huomioon kaikessa julkisen hallinnon toiminnassa, ei vain hallintoasian käsittelyssä ja päätöksenteossa. • Luottamuksensuojaperiaate, joka on ennen muuta yksilön suojaa julkista valtaa vastaan ja antaa yksityiselle oikeuden luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Hallinnon oikeusperiaatteet ovat ennen muuta oikeusturvasäännöksiä • Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus Säännökset velvoittavat viranomaista järjestämään toimintansa niin, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja että viranomainen suorittaa tehtävänsä mahdollisimman tuloksellisesti. kaikki, mitä hallitus tekee, on "julkinen", koska hallituksen velvollisuus on palvella yleistä etua kaikessa siinä, että hallituksilla ei ole omia etuja. hiljattain julkaistu Euroopan perusoikeusviraston raportti osoittaa, rasismi on laaja ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. (rassistinen ahdistelu)
      • Isosaari Jukka
        Päivitetty:
        11.11.2019
        • Olen IT alan ammattilainen ja töissäni saanut "katsoa sivusta" kun parin vuoden ikäistä useiden miljoonien laitteistoa silputaan romuksi tietosuojamääräysten vuoksi, vaikka samaa laitteistoa olisi voitu samojen ihmisten toimesta käyttää muuhunkin hyödylliseen ja tietoturvaltaan yhtä vaativaan saman turvaluokittelutason projektiin. Laitteiston hyödyllisen elinajan käyttö tulisi mahdollistaa, jopa vaatia sen maksimointia laissa, esimerkiksi vaikka matemaattisten tieteellisten ongelmien ratkaisemiseen. Tätä voisi tehdä tausta- ja turvaselvitettyjen ihmisten toimesta, esimerkiksi sijoittamalla laitteet "saattohoitolaan," josta ne tuhotaan asianmukaisesti niiden rikkouduttua luonnostaan. Tämä on mahdollista järjestää ja organisoida siten että minkään turvaluokituksen tietoturva ei vaarannu, kaikki riskit minimoiden. Ehdotan siis, että ympäristöä ja taloudellisesti järkevää suunnittelua voitaisiin mahdollistaa lainsäädännössä, eikä pakotettaisi organisaatioita kalliiden resurssien tuhoamiseen, joka maksaa miljoonia veronmaksajille ja maksimoi ympäristötuhot. RedBook & Orange Book, josta nämä turvakäytännöt USA:sta ovat yleensä kopioituja, eivät ole nykyaikaa tai järkeviä nykyaikaiseksi laiksi muutettuina, kun on olemassa fiksumpiakin ratkaisuja, jotka huomioivat ympäristövaikutukset, tieteen edut ja Suomen taloudelliset edut. Nämä vaihtoehdot toimivat mielestäni harkitusti sovellettuina paremmin Suomen kaltaiselle pienelle kansantaloudelle, jossa tietokoneet ostetaan rahalla ulkomailta.
      • Palaute asiakirjajulkisuuskuvausta koskevasta suosituksesta. Palaute voi kohdistua suosituksen sisältöön asiakirjajulkisuuskuvauksen tarkoituksen, sen laatimisen tai sen hyödyntämisen näkökulmista; suosituksen rakenteeseen tai tarkkuustasoon tai suosituksen eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Palautteessa voit tuoda esiin esimerkiksi asiakkaan kannalta tai lain soveltajan kannalta hyödyllisiä lisäyksiä.
      • Kross Guido, corpus delecti - IHMISET ovat korkeimpia, ei valtio
        Päivitetty:
        19.11.2019
        • Julkisen vallan sekä kansalais- ja järjestötoiminnan herkkä suhde Laajamittaisempana käytännön toiminnan muutosprosessina kumppanuustyötä voidaan käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun tulevat maakunnat ja uudistuvat kunnat pääsevät vauhtiin käytännön toiminnan rakentamisessa. Kumppanuudessa toimittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, luottamus, avoin vuorovaikutus sekä toisen osapuolen lähtökohtien tunteminen ja niiden kunnioittaminen. Julkinen valta – valtio ja kunnat – eivät myöskään voi eivätkä saa määritellä kansalaisyhteis-kunnalle rooleja ja tehtäviä, jotka esimerkiksi kansalais- ja järjestötoimijoiden tulisi ottaa vastaan. Kansalais- ja järjestötoiminta perustuu aina ihmisten omaan haluun osallistua ja vaikuttaa. Kansalais- ja järjestötoiminnan eetos lähtee aina alhaalta ylöspäin, eikä julkinen valta voi koskaan yksipuolisesti määritellä kumppanuudenkaan agendaa. TEM "Kansainväliset sopimukset velvoittavat eduskuntaa riippumatta siitä, missä järjestyksessä ne ovat saadettu valtionsisäisesti voimaan." M. Scheinin 2000 s.298 Eduskunnalla ei ole Suomen valtiosäännön sallimaa toimivaltaa säätää kansainvälisten sopimusten kanssa ristiriidassa olevia lakeja. M. Scheinin 2000 s.299 PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut valtioiden on täytettävä vilpittömässä mielessä velvoitteet ja sitoumukset, jotka ne ovat sitoutuneet kansainvälisiin sopimuksiin ja sopimuksiin, joihin ne ovat osallistuneet YLEISSOPIMUS ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä pöytäkirjat. 1 artikla Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia Yhdenvertaisuuslaissa säädetään myös vastatoimien kiellosta. Lain 8 §:n mukaan ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seuraamuksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Vastatoimien kiellolla on kiinteä yhteys perustuslain 21 §:ssä säädettyyn oikeusturvaan. Kun hallitus ratifioi ihmisoikeussopimuksen, sillä on oikeudellinen velvoite kunnioittaa, suojella ja täyttää sopimukseen sisältyvät oikeudet. Hallitukset ovat velvollisia varmistamaan, että ihmisoikeudet ovat suojelemalla sekä estämällä ihmisoikeusrikkomuksia heidän alueellaan ja tarjoamalla tehokkaita oikeussuojakeinoja niille, joiden oikeuksia loukataan.8
      • Palaute teknisiä rajapintoja ja katseluyhteyksiä koskevista suosituksesta. Palaute voi kohdistua  teknisiä rajapintoja ja katseluyhteyksiä koskevien suositusten sisältöön, rakenteeseen tai tarkkuustasoon tai suositusten eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Palautteessa voit tuoda esiin esimerkiksi lain soveltajan kannalta hyödyllisiä lisäyksiä.
      • Kross Guido, corpus delecti - IHMISET ovat korkeimpia, ei valtio
        Päivitetty:
        19.11.2019
        • Suomessa perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa säädettyjä kaikille yksilöille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia. Yksilön oikeuksilla ja vapaudella on perustuslakiin kirjattuina erityinen pysyvyys. Suomen lainsäädännössä ei erotella siirtotyöntekijöitä muista maahanmuuttajista. Heitä suojaavat samat perustuslailliset oikeudet ja Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset kuin muitakin maahanmuuttajia. ”Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3. (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 13.3.2018 13.00 Tiedote 33/2018 Kansalaisilla tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa ihmisoikeus poliittiseen päätöksentekoon. Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus TOIMIMISVAATIMUS If you would have obedienceyou must make it clearly understood that youhave no mercy. Man is an animal. The term organized crime usually refers to large-scale and complex criminal activities carried out by tightly or loosely organized associations and aimed at the establishment, supply and exploitation of illegal markets at the expense of society. Such operations are generally carried out with a ruthless disregard of the law, and often involve offences against the person, including threats, intimidation and physical violence. (United Nations 1990, 5) YK: n yleiskokouksen mukaan "tehokkaat terrorismin vastaiset toimenpiteet ja ihmisoikeuksien suojelu eivät ole ristiriitaisia tavoitteita, vaan täydentävät ja vahvistavat toisiaan" (A / RES / 60/288). Yleiskokous vahvisti 8. syyskuuta 2006 juhlallisesti ihmisoikeuksien kunnioittamisen keskeisen sijan terrorismin vastaisissa toimenpiteissä, kun se äänesti päätöslauselmasta 60/288, jolla hyväksytään maailmanlaajuinen terrorismin vastainen strategia. Tämä oli historiallinen hetki, koska se on ensimmäinen kerta kaikki jäsenvaltiot ovat sopineet yhteisestä strategisesta lähestymistavasta terrorismin torjumiseksi. Globaali terrorismin vastainen strategia Maailmanlaajuinen terrorismin vastainen strategia järjestää ne käytännölliset vaiheet, jotka valtiot ovat päättäneet ryhtyä yksilöllisesti ja yhdessä torjumaan terrorismia ja torjumaan sitä neljään osa-alueeseen, strategian neljään pilariin. Niihin sisältyy laaja joukko toimenpiteitä, jotka ulottuvat valtion valmiuksien vahvistamisesta torjumaan terrorismin uhkia Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmän terrorismin vastaisen toiminnan parempaan koordinointiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on nimenomaisesti kirjattu yhdeksi strategian "pilareista" (pilari IV), mutta se tuntuu myös kaikissa muissa strategian osissa. Neljä pylvästä ovat: I. Toimet terrorismin leviämistä edistävien olosuhteiden ratkaisemiseksi I pilarin valtiot päättävät ryhtyä toimiin, joilla pyritään vastaamaan ”terrorismin leviämistä edistäviin olosuhteisiin, mukaan lukien, mutta rajoittumatta, pitkittyneet ratkaisemattomat konfliktit, terrorismin uhrien dehumanisointi…, oikeusvaltion puuttuminen ja ihmisoikeuksien loukkaukset, etninen, kansallinen ja uskonnollinen syrjintä, poliittinen syrjäytyminen, sosiaalis-taloudellinen syrjäytyminen ja hyvän hallintotavan puute ”. Päättäessään puuttua näihin olosuhteisiin, valtiot "myöntävät [e], että mikään näistä ehdoista ei voi vapauttaa tai perustella terroritekoja". Tärkeimmät sitoumukset, jotka valtiot ovat antaneet globaalin terrorisminvastaisen strategian IV pilarin nojalla, ovat: • Varmistetaan, että kaikki terrorismin torjuntaa koskevat toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, etenkin ihmisoikeuslakien, pakolaislain ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia. Turvallisuusneuvosto on Yhdistyneiden Kansakuntien pääelin, jolla on "ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä" Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Neuvosto on toistuvasti todennut, että "kaikenlainen terrorismi on yksi vakavimmista uhista kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle ja että kaikki terroriteot ovat rikollisia ja perusteettomia riippumatta niiden motiiveista, milloin ja kuka tahansa on syyllistynyt" .2 Turvallisuusneuvosto on myös useaan otteeseen vakuuttanut, että rauha, turvallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vastauksena terrorismiin ovat toisiaan täydentäviä tavoitteita. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Merkittävin ja tunnetuin ihmisoikeuksia koskeva asiakirja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Julistuksen pohjalta on solmittu joukko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Julistuksen ydinsanoma on, että ihmisoikeudet ovat kaikkien ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä valtio tai kukaan muukaan voi niitä yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta rodusta, ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, omaisuudesta, syntyperästä tai muista vastaavista seikoista. Ihmisoikeuksien julistus kattaa keskeiset ihmisoikeudet: sekä niin sanotut kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) että niin sanotut taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (TSS-oikeudet). Kansalaisoikeudet turvaavat jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen vapauspiirin, johon julkinen valta ei saa puuttua. Poliittiset oikeudet suojaavat yksilön osallistumista vapaaseen yhteiskunnalliseen toimintaan. TSSoikeudet eroavat sikäli KP-oikeuksista, että niiden toteutuminen edellyttää yleensä julkiselta vallalta aktiivista toimintaa eikä pelkästään pidättäytymistä puuttumasta yksilön vapauspiiriin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaate vahvistettiin ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa Wienissä vuonna 1993. KP- ja TSS-oikeudet ovat yhtä tärkeitä ja niiden toteutuminen liittyy toisiinsa. Sananvapaudella on merkitystä vain silloin kun ihmiset osaavat lukea. UM Vainolla" «perussäännössä» tarkoitetaan perusoikeuksien tahallista ja törkeää epäämistä kansainvälisen oikeuden vastaisesti ryhmän ominaisuuksien takia. Ilmaisulla viitataan erityisen vakaviin syrjinnän ilmenemismuotoihin. Suomea sitova kansainvälinen oikeus tuntee erilaisia syrjintäkieltoja. Niistä voidaan mainita Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 14 artikla, KP-sopimuksen 24-27 artiklat, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (SopS 67-68/1986) sekä vuonna 1948 annetun Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen useat artiklat. Suomen sisäinen oikeus sisältää useita syrjintäkieltoja. Niistä voidaan mainita Suomen perustuslain 6 §, rikoslain 11 luvun 8 ja 9 §, rikoslain 47 luvun 3 § sekä 8.8.1986 annettu laki naisten ja miesten tasa-arvosta. Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluva syrjintä perusoikeuksien tahallisena ja törkeänä eväämisenä eli "vainona" edellyttää syrjinnältä sellaista vakavuusastetta, joka ilmenee artiklan 1 kappaleen h kohdasta. Sen mukaan toimivaltaan kuuluu vaino tunnistettavissa olevaa ryhmää tai kansaa vastaan poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella tai muilla perusteilla, jotka yleisesti katsotaan kielletyiksi kansainvälisen oikeuden nojalla, muun kyseisessä kappaleessa tarkoitetun teon tai tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvan rikoksen yhteydessä. Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Asian nimi - epäinhimilliset teot, jotka on tehty siviiliväestöä vastaan. Salaliitto (valtio v. kansalaiset)
      • Arvioi tarvetta tiedonhallinnan kuvausten tuottamista konkreettisesti opastaville taulukkomuotoisille malleille tai vastaaville.
      • Kross Guido, corpus delecti - IHMISET ovat korkeimpia, ei valtio
        Päivitetty:
        19.11.2019
        • Järjestäytynyt rikollisuus, kuten rikollisuus yleensä, ei leviä sattumanvaraisesti. Jesus said, “The truth will set you free.” Let me not pray to be sheltered from dangers, but to be fearless in facing them." Rabindranath Tagore "The world will not be destroyed by those who do evil, but by those who watch them without doing anything." Albert Einstein "As with any human-made crisis, we humans also have the ability to innovate solutions... Together, we must co-design the future we want and need for us, our children, and the Planet." - Cristiana Paşca Palmer, Executive Secretary, Convention on Biological Diversity Oikeusvaltioperiaatteiden tukeminen edistää osaltaan ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa. Oikeusvaltioperiaatteisiin sisältyvät lainalaisuus, vallanjaon tasapaino, ihmis- ja perusoikeudet ja näiden käytännön toteutuminen. Oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisen kannalta on olennaista, että turvataan ihmisten todellinen osallistumismahdollisuus, ml. oikeus saada tietoa, ja syrjimättömyys, ottaen erityisesti huomioon naisten ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien oikeudet. Ethics is a system of moral values that shape our behavior to bring about a happier life. With ethics, we live honestly, leading to trust and friendship with those around us. Ethics is the key to happiness. The European Union (“EU”) considers the principles of liberty, democracy, respect for human rights and fundamental freedoms, and the rule of law, to be of vital importance both nationally and in the international community. … Meidän on tunnustettava institutionaalinen syrjintä ongelmaksi, ennen kuin voimme alkaa puuttua siihen asianmukaisesti Kansalaisilla tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa ihmisoikeus poliittiseen päätöksentekoon. Julkisen vallan käytölle virkavastuun perustavana tekijänä on ominaista, että julkisen vallan käyttö ilmentää yhteiskunnan toimintaa, jolla sen elimet toteuttavat oikeusjärjestystä. Virkavastuulla tapahtuvalle julkisen vallan käytölle on ominaista se, että asianomaisella on paitsi oikeus käyttää julkista valtaa myös velvollisuus ryhtyä johonkin julkisen vallan käyttöä sisältävään toimeen (HE 77/2001 vp). Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus TOIMIMISVAATIMUS virkatehtävien hoitaminen vaatii korostettua julkista luotettavuutta ja objektiivisuutta. Siksi myös oikeudellisen vastuun tulee olla ankarampi Ketään henkilöä tai ryhmää ei saa syrjiä tai leimata millään perusteella ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien vastaisesti. Duty of police- Poliisin velvollisuus “In the performance of their duty, law enforcement offi cials shall respect and protect human dignity and maintain and uphold the human rights of all persons.” Code of Conduct for Law Enforcement Officials (General Assembly resolution 34/169, annex) vetoaminen esimiehen käskyyn ei vapauta vastuusta Tuottamuksellinen teko. Jos tekijä rikkoo huolellisuusvelvoitettaan vaikka hän olisi voinut noudatta sitä. Tuottamuus voi olla törkeää, mikäli se kokoinaisuudena arvioidaan törkeäksi. Mitä korkemmaksi tuottamuus arvioidaan, stiä kovempi on myös rangasitus. Oleellista tuottamuksellisuudessa on se, mitä henkilö tiesi tai olisi pitänyt tietää vallitsevista olosuhteista ja tapahtumaan vaikuttavista tekijöistä.. Nämä tekijät määrittelevät huolellisuusvelvoitteita , jota tekijän tulisi noudattaa. Voidaan oletta, että mikäli vahingonaiheuttaja on asiantuntija vahingontapahtumiseen liittyvissä asioissa, hänen oli pitänyt tietää tekonsa riskit. Asiantuntialta voidaan siis odottaa tiettyä tietämystä, vaikka hän ei tietäisi, hänen olisi pitänyt tietää. Henkilö ei siis voi vedota tiedon puutteensa. Henkilöltä voidaan odottaa sitä, että hän käyttää kaiken asiantuntemuksensa vahinkojen synnyn minimoimiseksi. Virkavirhe on julkisyhteisön tai sen palveluksessa olevan julkista valtaa käyttävän työntekijän tekemä päätös tai toimi, jossa tahallaan tai huolimattomuutta rikotaan annettuja säännöksiä, määräyksiä, asetuksia tai lakia. Virkarikoksista säädetään perustuslain 118 §:ssä sekä rikoslain 40. luvussa Vainottuna oleminen aiheuttaa psyykkistä traumatisoitumista Entinen kansanedustaja puhui valtuustossa syrjäytyneistä ”ihmisroskana” Sanan herättämien reaktioiden sijaan kiinnitän huomiota itse sanaan. ”Ihmisroskasta”, ”ihmisjätteestä” ja ”ihmissaastasta” kun on puhuttu julkisuudessa aiemminkin. TSS oikeuksia koskevat säännökset kohdistuvat nimenomaan julkiseen valtaan, eivätkä yksityisten väliseen horisontaalsuhteen. Vainoa -ryhmää tai kansaa vastaan- katsotaan kielletyksi kansainvälisen oikeuden nojalla. Ihmisoikeudet ovat jokaisen luonnolisia oikeuksia eivätkä ne siten ole sidoksissa mihinkään velvoitteisiin tai ennakkosuorituksiin. Ihmisoikeuksia ei voida toteuttaa pelkästään julistuksella. KANSALLINEN TURVALLISUUS 65 taloudellisten, soiaalisten ja kultuuristen oikeuksien järjestelmällinen rikkominen heikentää todellista kansallista turvallisuuta ja voi vaarantaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden. Tälläisestä rikkomisesta vastuussa oleva valtio ei saa vedota kansalliseen turvallisuuden perusteena toimeenpiteille, jolla pyritään estämään tälläisen rikkomisen vastustaminen tai todeuttaminen repressivisiä käytäntökä sen väestön vastaan ”Tämän päivän ihmisoikeusloukkaukset ovat huomispäivän konflikteja.” Mary Robinson, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu 1997-2002 LUONNON LAKI - rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. Tämä on ensimmäinen ja suuri käsky. Ja toinen on kuin se: rakastat sinun naapuri kuin sinä itse. Näiden kahden käskyn päällä ripustetaan kaikki laki ja profeetat. - Matto 22: 37-40 "Ihmistä johtaa viime kädessä Jumala tai tyrannit." -- Benjamin Franklin ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matteus 7:12) 955 JESAJA 10 1. Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Luottamuksensuojan menettäminen. Luottamuksensuoja-periaate ei vastusta virheen korjaamista, vaan määrää viranomaisen vastuuseen tekemästään virheestä Wienin yleissopimus perussopimusten oikeudesta (1969) That "all are equal before the law and shall be accorded equal protection before the law" is the assertion of Article 20 of the Declaration of Human Rights. Yet without equal access · to the law there c~n be no equality before it. A law that the sufferer cannot invoke gives no protection, equal or otherwise. The United Nations, moreover, declares itself an organization formed by "We, the people o£ t~e United Nations, de- termined, .. to reaffirm faith in fundamental human rights, in the dignity and worth of the human person, in the equal rights of men and women and of nations large and small ... " "Since it is believed that body and mind constitute an "essential unity," it follows that all injury to the person results in some harm to the mind (psychic trauma) even though this may be so fleeting or insignificant that it will not be noted. Psychic trauma, whether incident to physical impact or not, may have further pathological mental consequences beyond those of the immediate injury." The Principles for the Protection of Persons with Mental Illness and for the Improvement of Mental Health Care, adopted by the UN General Assembly in 1991, make it clear that every person with a mental illness has the same basic rights as every other person.3 Kansainvälisten rikosten tekeminen vaikuttaa siis kaikkien valtioiden etuihin. Se muodostaa loukkaantumisen ihmiskunnalle. - jus cogens Lojaalisuusristiriitan lopettamisvaatimus On tärkeää erottaa kyvyttömyys haluttomuudesta STATUS NEGATIVUS