• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        13.9.2019
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Liikenne- ja viestintävirastolta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain muuttamisesta ja merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta. Hallituksen esitysluonnoksella on tarkoitus kumota sellaiset lakimuutoksella 940/2016 tehdyt muutokset ensiksi mainitun lain 3, 4 ja 10 §:iin, jotka koskevat merenmittausaluksia ja merenmittaustoimintaa. Merenmittaustoiminta tulee siis jatkossakin jäämään tukikelpoisen toiminnan ulkopuolelle. Samalla tehtäisiin tekniset muutokset kyseisen lain muutoksenhakua koskevaan 27 §:ään ja merimieseläkelain 4 §:n 1 momentin 5 kohtaan. Esitys ei aiheuta muutoksia voimassa olevaan tukiohjelmaan tai sen määrärahatarpeeseen. Liikenne- ja viestintävirasto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitysluonnoksesta ja toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa esitettäviin muutoksiin.
      • Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Zitting Simo
        Päivitetty:
        10.9.2019
        • Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain muuttamisesta ja merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta Merimies-Unioni yhtyy Merimieseläkekassan lausunnossaan esittämään kantaan, jonka mukaan merimieseläkelain 4 §:ää pitäisi muuttaa siten, että merenmittausaluksilla työskentelevät työntekijät ovat merimieseläkelain soveltamisalan piirissä ja siten, että muutettu 4 §:n 5) kohta kuuluisi seuraavasti: 5) suomalaisessa aluksessa, jota käytetään järjestelmälliseen merenmittaustoimintaan kansainvälisessä meriliikenteessä. Lisäksi Merimies-Unioni esittää syvän epäilyn siitä, että komission niin sanottuun lippuneutraalisuusvaatimukseen perustuva kanta, jonka mukaan tukea ei voitaisi sitoa Suomen lippuun, on juridisesti oikea. Komission kanta johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi Ruotsi voi edelleen jatkaa tuen maksamista merenmittausaluksille, mutta Suomen lipun alla liikennöiviltä aluksilta vastaava tuki kielletään. On selvää, että tällainen johtaa suomalaisen merenmittaustoiminnan käymiseen kansainvälisillä markkinoilla kannattamattomaksi. Lippuneutraalisuusvaatimuksen soveltaminen johtaisi myös suuriin ongelmiin merenkulkijoiden sosiaaliturvan järjestämisen osalta kuten Merimieseläkekassan lausunnossa todetaan. Lippuneutraalisuusvaatimuksen toteuttaminen tarkoittaisi sitä, että suomalainen varustamo (työnantaja) saisi tukea toisen EU-valtion alusrekisteriin merkityllä aluksella työskentelevien työntekijöidensä osalta. Tällaisia mahdollisia EU-rekistereitä on useita, esimerkiksi Tanskan kansainvälinen DIS-rekisteri, Saksan kansainvälinen GIS-rekisteri ja Maltan tai Kyproksen mukavuuslippurekisterit. Varsin tunnettua on, että nämä ”halvat” alusrekisterit ovat erittäin liberaaleja sen suhteen, minkä maan kansalaisia aluksilla työskentelee ja miten heidän työsuhteidensa ehdot määräytyvät ja millaisella tasolla ne ovat. Lippuneutraalisuus johtaisikin varsin nopeasti siihen, että suomalaiset varustamot liputtaisivat aluksensa ulos ja ”lähettäisivät” niille muutamia suomalaisia, lähinnä päällystöön kuuluvia työntekijöitä suomalaisin ehdoin, kun taas muut miehistön jäsenet olisivat kansainvälisten miehitysagenttien palkkalistoilla ja voisivat tulla mistä päin maailmaa tahansa ja millaisin ehdoin tahansa. Kehitys tarkoittaisi varsin nopeaa suomalaisen kauppalaivaston ulosliputtamista ja suomalaisten merenkulkijoiden korvaamista ulkomaalaisella halpatyövoimalla. Sanomattakin on selvää, että tällaisen kehityksen vaikutukset myös Suomen huoltovarmuudelle olisivat katastrofaaliset. Edellä todettu selittää myös sen, miksi esimerkiksi Tanska ja Saksa ovat hyväksyneet komission lippuneutraalisuusvaatimuksen: niiden kansainvälisiin alusrekistereihin merkityillä aluksilla ei enää juurikaan työskennellyt tanskalaisia tai saksalaisia merenkulkijoita. Näin ollen näillä mailla ei ollut lippuneutraalisuuden periaatteen hyväksymisen suhteen pelkoa ei omien merenkulkijoidensa työllistymismahdollisuuksien menettämisestä eikä myöskään pelkoa tuen mahdollisesta kasvamisesta. Lippuneutraalisuuden hyväksyminen olisi myös vastoin komission merenkulun tukien suuntaviivojen perustavoitteita, joiksi suuntaviivoissa on selkeästi kirjattu EU-kauppamerenkulun ja EU-merenkulkijoiden työllisyyden edistäminen ja säilyttäminen. Suomen tulisikin nousta selkeästi vastustamaan komission virkamiesten vaatimusta lippuneutraalisuuden toteuttamisesta.
      • Merimieseläkekassa
        Päivitetty:
        10.9.2019
        • Merimieseläkekassa pitää hallituksen esitystä perusteltuna, mutta haluaa kiinnittää huomiota muutamiin esitykseen liittyviin asioihin. Merimieseläkelain 4 §:ää on syytä muuttaa siten, että merenmittausaluksilla työskentelevät työntekijät ovat merimieseläkelain soveltamisalan piirissä edellä mainitusta lakimuutoksesta huolimatta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että merimieseläkelakia sovelletaan suomalaisessa aluksessa, jota käytetään järjestelmälliseen merenmittaustoimintaan kansainväliselle kilpailulle alttiissa meriliikenteessä. Merimieseläkekassa pitää esitystä tavoitteiltaan oikeana, mutta toteaa, että käytännössä saattaa olla vaikeaa vetää rajaa kansainväliselle kilpailulle alttiille ja ei-alttiille meriliikenteelle. Tästä syystä Merimieseläkekassa ehdottaa harkittavaksi seuraavaa muotoilua: 5) suomalaisessa aluksessa, jota käytetään järjestelmälliseen merenmittaustoimintaan kansainvälisessä meriliikenteessä; Syynä hallituksen esitykseen on komission kielteinen kanta kansallisen merenkulun tuen sitomisesta Suomen lippuun. Komission kanta johtaa vinoutuneeseen tilanteeseen, jossa Ruotsi voi edelleen jatkaa tuen maksamista merenmittausaluksille, mutta Suomelta vastaava tuki kielletään. Tällaista menettelytapaa, jossa komissio ennakkoilmoitusten yhteydessä saattaa EU-jäsenmaat tosiasiallisesti eriarvoiseen asemaan, ei voida pitää perusteltuna. Komission kanta olisi syytä arvioida perusteellisesti EU-oikeuden kannalta. Lippuneutraalisuus-vaatimukseen sisältyy ongelmia suhteessa merenkulkijoiden sosiaaliturvan (ml. merimieseläkkeet) järjestämiseen. Suomalaisessa merenkulun tukea koskevassa lainsäädännössä on lähdetty siitä, että alusten tulee olla rekisteröityneitä Suomen lipun alle. Tarkoituksena on ollut tukea nimenomaan suomalaisten alusten kilpailukykyä. Merimieseläkejärjestelmä on sidottu toimintapiiriltään Suomen lippuun ja siten myös merimieseläkkeisiin tuleva suora valtionosuus sekä merenkulun tukena maksettavat varustamo-työnantajien merimieseläkevakuutusmaksut. Merimieseläkejärjestelmän soveltamisala olisi erittäin hankala määritellä, jos tukea maksettaisiin myös muiden maiden lipun alla oleville aluksille. Merimieseläkekassa ei pidä lippuneutraalisuuden toteuttamista järkevänä sen paremmin sosiaaliturvalainsäädännön kuin suomalaisen merenkulun tukemisenkaan kannalta. Lippuneutraalisuus -vaatimus olisi myös ristiriidassa niiden kansallisten huoltovarmuuslinjausten kanssa, joilla perustellaan kansallista merenkulun tukea. Komission ajama merenkulun lippuneutraalisuus -vaatimus tulisi ottaa perusteelliseen juridiseen tarkasteluun.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        16.8.2019
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väyläviraston lausuntoa koskien halli-tuksen esitystä eduskunnalle laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailu-kyvyn parantamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityksen taustalla on ehdolli-sena voimaan saatettu lakimuutos 940/2016, jolla oli tarkoitus saattaa merenmit-taustoiminta laissa tarkoitetun tukikelpoisen toiminnan piiriin. Muutoksen voimaan saattaminen olisi vaatinut Suomen voimassaolevan tukiohjelman muuttamista ja Euroopan komission hyväksyntää muutokselle. Komissio ei kuitenkaan ole hy-väksynyt esitettyjä muutoksia sellaisena kuin Suomi on esittänyt. Siksi esitys on jouduttu vetämään komissiolta takaisin, mikä aiheuttaa tarpeen kumota tukilaista merenmittausaluksia koskevat muutokset, kun niitä ei ole mahdollista saattaa lail-lisesti voimaan. Samalla lakiin esitetään tehtäväksi muutoksenhakua koskeva tek-ninen muutos, jolla varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus. Väylävirasto pitää esitettyä muutosta myönteisenä ja toteaa, ettei sillä ole toi-mialansa kannalta muuta erityistä lausuttavaa esityksen johdosta.
      • Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry
        Päivitetty:
        31.7.2019
        • Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry (SHLL) kiittää lausuntopyynnöstä. SHLL:llä ei ole huomautettavaa koskien HE-luonnosta. Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry Petri Laitinen Toimitusjohtaja