Näytä liitetiedostona annetut lausunnot
Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
Valtiovarainministeriö 21.1.2019
VM_lausunto.pdf
Paraisten kaupunki 30.1.2019
Lausunto MASAehdotus 2019 Parainen.pdf
Keski-Suomen ELY-keskus 28.1.2019
Keski Suomen ELYn lausunto maanrakentaminen 262146_1_1.pdf
Lahden kaupunki 28.1.2019
Lahden kaupunki_Lausunto_Ympäristöministeriön_ehdotuksesta_valtioneuvoston_a.pdf
Vesiluonnon puolesta ry 28.1.2019
Natunen_Vesiluonnonpuolestary_lausunto maanrakentaminen 262133_1_1.pdf
Geologian tutkimuskeskus 28.1.2019
GTK_lausunto_täydennys.pdf
Täydennys aiemmin toimitettuun lausuntoon
Helsingin kaupunki ympäristöpalvelut 28.1.2019
Helsingin kaupungin_ympäristöpalvelut_lausunto maanrakentaminen 262143_1_1.pdf
  • Lausunnonantajia: 40
    Yleiset kommentit asetusluonnoksesta ja muuta huomautettavaa
      • Tähän voitte kirjoittaa yleiset kommentit asetusluonnoksesta ja/tai muuta huomautettavaa
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • TÄLLÄINEN MENETELMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA KUULEMISTA! TYÖRYHMÄ EI OLE OTTANUT MUKAAN SÄÄTÄMISVAIHESSA KANSALAISIA! TYÖRYHMÄ ON JÄTTÄNYT HUOMIOTTA KANSLAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEUDET, KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET SEKÄ MAAN PERUSTUSLAIN. Valtion keskeisenä tehtävänä on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus yhteiskunnassa. Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien lähtökohta. Ihmisarvon vastainen kielto koskee sekä fyysistä että henkistä kohtelua. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki julmat, epäinhimilliset tai halventavat rangaistuksen tai muun kohtelun muodot. "Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä" SM Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. (VM virkamieseetiikka 8/2000) "Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista." Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä SM Yleisö tarvitse oikeusturvaa kaikissa häntä koskevissa ratkasussa, olipa kysymys yksityisten henkilöiden tai yhtesöjen päätöksistä ja toimenpiteistä. Oikeusturva tarve on erityisen suuri hallinnon alalla. Julkisoikeudellinen lainsäädäntö koskee kaikkia kansalaisia. Esimerekkeinä voidaan mainita veroitus, sosiaaliturva, kaavoitus ja seutusuunnittelu, ympäristösuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi, julkisen yhteisöjen keskeiset sekä niiden ja yksityisen kansalaisen väliset suhteet. Kehitys on samalla lisännyt ristiriitojen syntymisen mahdollisuutta. Seurauksena on vastaavasti tarve kehittää sitä menettelyä, jossa julkisoikeudelliset ristiriidat ratkaistaan. OM ”Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3. (STM 13.3.2018 13.00 Tiedote 33/2018) Katson, että on laiminlyöty kansalaisten itsemäärämisoikeutta kun kuulemiset on osoitettu suroraan vain tietyille tahoille, muttei esim. kansalaisjärjestöille eikä edes ulkomaalaisryhmille jotka eivät osaa suomea. Eduskunta pitää antaa välittömästi epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla. Viiytyksettä, heti on siis ryhdyttävä täyttämä kansalais- sekä virkavelvollisuuksia! Heti pitää ottaa mukaan lakien sekä asetusten säätämiseen kaikki kansalaiset, mm. ulkomaalaiset! TSS sopimuksen sekä KP-sopimuksen laiminlyönti DECLARATION OF PRINCIPLES ON EQUALITY -laiminöyönti Jokainen laki sekä asetus koskee siis jokaista kansalaista, mutta heitä ei ole edes kuultuu eikä heitä ole otettu asian valmisteluun. On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Tälläinen toimintaa on maan perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten mm. KP:n sekä TSS vastainen, ja on räikeä rikkomus kansalaisten kohtiin kansalaisten näkökulmasta, asiaan kohdistuu siis syrjintää, sananvapuden estäämistä, vainoa sekä korruptioa. (Sosiologisessa merkityksessä korruptio on liidetty myös intressikonflikteihin. Näin siksi, että konflikteja voidaan ratkaista lahjonalla tai muulla tavoin tukemalla päätöksentekijöitä tietun intressantin etujen turvaamiseksi. Tälläistä toimintaa on pidetty korruptiivisena silloinkin, kun lakeja ei ole rikottu.) Lakien ja asetuksien laatimisessa/säätämisessä haluttaan rikkoa (rikotaan systemaattisesti) perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmioikeussopimuksia! ESITTÄN KAIKKIEN KANSALAISTEN SEKÄ KANSALAISRYHMIEN PUOLESTA ilmeisyysvaatimuksen, intressikonfliktin poistamisvaatimuksen, kaikkien kansalaisten osallistumista ja kuulemista koskevan vaatimuksen, - tasapuolisuusvaatimuksen “equality of arms" sekä oikeutettujen odotusten suojan vaatimuksen. Lainsäädäntö on oikeusjärjestyksen kesikeinen osa, ja ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio ei voi pidättää itselleen. Viiytyksettä, heti on ryhdyttävä täyttämä virkavelvollisuuksia! KAIKKIA KANSALAISIA PITÄÄ ASIASSA AIDOSTI KUULLA , EI VAAN TIETYJÄ ETURYHMIÄ!!! Lisäperusteluja: Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös. PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Perusoikeusnormit sitovat yleisesti kaikkia lainsäädämisprosessiin osallistuvia valtioelimiä (Hiden 1971, 18-19) Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’ (Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). KP- sopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Sopimuksen kansallista noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut tämän sopimusmääräyksen edellyttävän, että suojan syrjintää vastaan tulee kattaa viranomaistoiminta kokonaisuudessaan sekä yksityisten väliset oikeussuhteet keskeisillä elämänaloilla kuten työ ja asuminen. Syrjityksi tulleella on sopimuksen 2 artiklan perusteella oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Oikeusministeriö 6.10.2017 12.26 Tiedote Oikeusvaltioperiaatetta kunnioitettava Oikeusministeri Häkkänen esitti puheessa myös huolensa siitä, että EU-maissa on ilmennyt lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta Useat oikeudellisesti sitovat kansainväliset velvoitteet asettavat Suomelle täsmälliset vaatimukset siitä, millä tasolla oikeusturvan tulee maassamme olla. Näiden vaatimusten voimassaolo ei riipu siitä, millaiset taloudelliset tai poliittiset suhdanteet maassamme tai ympärillämme kulloinkin vallitsevat. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa, vaan oikeuslaitoksen toimintaan tehtävien taloudellisten panostusten tulee olla linjassa sen kanssa, mitä oikeusjärjestelmän toiminnalta kansainvälisten velvoitteiden ja oman prosessilainsäädäntömme puolesta vaaditaan. ( lml_oikeusturvaohjelma ) Julkisen vallan sekä kansalais- ja järjestötoiminnan herkkä suhde Laajamittaisempana käytännön toiminnan muutosprosessina kumppanuustyötä voidaan käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun tulevat maakunnat ja uudistuvat kunnat pääsevät vauhtiin käytännön toiminnan rakentamisessa. Kumppanuudessa toimittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, luottamus, avoin vuorovaikutus sekä toisen osapuolen lähtökohtien tunteminen ja niiden kunnioittaminen. Julkinen valta – valtio ja kunnat – eivät myöskään voi eivätkä saa määritellä kansalaisyhteis-kunnalle rooleja ja tehtäviä, jotka esimerkiksi kansalais- ja järjestötoimijoiden tulisi ottaa vastaan. Kansalais- ja järjestötoiminta perustuu aina ihmisten omaan haluun osallistua ja vaikuttaa. Kansalais- ja järjestötoiminnan eetos lähtee aina alhaalta ylöspäin, eikä julkinen valta voi koskaan yksipuolisesti määritellä kumppanuudenkaan agendaa. TEM UM: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Merkittävin ja tunnetuin ihmisoikeuksia koskeva asiakirja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Julistuksen pohjalta on solmittu joukko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Julistuksen ydinsanoma on, että ihmisoikeudet ovat kaikkien ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä valtio tai kukaan muukaan voi niitä yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta rodusta, ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, omaisuudesta, syntyperästä tai muista vastaavista seikoista. Ihmisoikeuksien julistus kattaa keskeiset ihmisoikeudet: sekä niin sanotut kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) että niin sanotut taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (TSS-oikeudet). Kansalaisoikeudet turvaavat jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen vapauspiirin, johon julkinen valta ei saa puuttua. Poliittiset oikeudet suojaavat yksilön osallistumista vapaaseen yhteiskunnalliseen toimintaan. TSSoikeudet eroavat sikäli KP-oikeuksista, että niiden toteutuminen edellyttää yleensä julkiselta vallalta aktiivista toimintaa eikä pelkästään pidättäytymistä puuttumasta yksilön vapauspiiriin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaate vahvistettiin ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa Wienissä vuonna 1993. KP- ja TSS-oikeudet ovat yhtä tärkeitä ja niiden toteutuminen liittyy toisiinsa. Sananvapaudella on merkitystä vain silloin kun ihmiset osaavat lukea. Tiedotusvälineet, sananvapaus ja demokratia Vapaiden ja eri näkökantoja edustavien tiedotusvälineiden olemassaolo on ensiarvoinen tärkeää sekä hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen että tasa-arvon ja demokratian kehityksen kannalta. Demokratian tunnuspiirteisiin kuuluu oikeus ilmaista myös hallituksen linjasta poikkeavia ja kriittisiä näkemyksiä. UM Vähemmistöt ja alkuperäiskansat Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein muita helpommin ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi. Siksi esimerkiksi etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien turvaaminen on erityisen tärkeää. Vähemmistöjen eduista huolehtiminen palvelee myös konfliktien ehkäisyä: konfliktien taustalla on monesti etnisten ryhmien välisiä ristiriitoja ja vähemmistöoikeuksien loukkauksia. Alkuperäiskansojen ongelmat ovat usein samankaltaisia kuin vähemmistöjen. Alkuperäiskansoihin kuuluvat ovat usein vähemmistönä maassaan ja heidän ihmisoikeutensa ovat alttiita loukkauksille. TSS-oikeuksien toteutuminen on erityisen tärkeää alkuperäiskansoille, joiden kulttuurit ovat monin paikoin vaarassa tuhoutua syrjäytymisen tai taloudellisen muutoksen vuoksi. Eduskunta ei saa edes perustuslain säätämisjärjestyksessä säätää lakeja, jotka ovat TSS-sopimuksen vastaisia. Sopimuksella on siis sen alhaisesta voimaansaattamismuodosta riippumatta osittain jopa suurempi normatiivinen voima kuin perustuslailla. TSS-sopimus sitoo lainsäädäntötoiminnan ohella myös eduskunnan budjettivaltaa. Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’(Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). ’’Perustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan eduskunta päättää valtiontaloudesta. Tällä viitataan erityisesti perustuslain 83 §:n 1 momentin säädökseen eduskunnan toimivaltaan päättää talousarviosta vuodeksi kerrallaan. Eduskunta käyttää pääsääntöisesti budjettivaltaansa lainsäädäntötyön muodossa. Kuitenkin budjetin tosiasiallinen käyttö ja varojen hyödyntäminen kanavoituu hallituksen ja ministeriöiden sekä virkamiehistön kautta. Varojen kohdentamisella onkin erityinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisella. Perusoikeudet saattavat, paitsi velvoittaa määrärahan osoittamista tiettyjen perusoikeuksien toteuttamista turvaaviin tai edistäviin käyttötarkoituksiin, myös kieltää määrärahan osoittamisen perusoikeuksia loukkaaviin tarkoituksiin. On nimittäin huomattava, ettei resurssipulaan viittaaminen poista valtion vastuuta huolehtia perusoikeuksien asianmukaisesta toteuttamisesta’’. (Perusoikeudet Veli-Pekka Viljanen, OTL, Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professori) Edustuksellinen demokratia on edelleen tehokkain tapa päättää yhteisistä asioista ja suurista linjoista jäsenmäärältään suurissa yhteisöissä. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät valitsevat itselleen edustajat, jotka kansalaisten valtuuttamina tekevät päätökset yhdessä muiden edustajien kanssa. Ongelmana on, että osallistuminen ja osallistumattomuus ovat jakautuneet epätasaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kesken. Suomessakin edustuksellisen järjestelmän tarjoamia vaikutuskanavia hyödyntävät eniten politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset (tästä lisää julkaisun ensimmäisessä luvussa). Siten poliittiset ratkaisutkin edustavat enemmän näiden ryhmien tahtoa, mikä vahvistaa heikosti osallistuvien käsitystä siitä, että järjestelmä ei ole heitä tai heidän tarpeitaan varten. Ongelma ei poistu monipuolistamalla osallistumistapoja ja vaikutuskanavia, sillä myös niitä hyödyntävät ahkerimmin politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset. Kun demokratiaa pyritään vahvistamaan, huomion tulisi olla siihen osallistumattomien aktivoinnissa. Vain siten on mahdollista korjata osallistumisen väärentymää. Osallistuminen epätasaistuu ja vaikutusvalta kaventuu Nykyisellä yleisödemokratian aikakaudella kansalaiset ovat ikään kuin yleisön asemassa. Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys on kasvanut, median ja mielipidemittausten rooli korostunut ja poliittisten toimijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet painottuneet sisältökysymysten sijaan.7 Päätöksentekijät eivät enää tavoita kansalaisia puolueiden, vaan median kautta. ! Suomessa järjestelmä kuitenkin on monimutkaisempi kuin muualla. Äänestäjä ei voi etukäteen tietää puolueiden mahdollisia hallituskumppaneita, eikä yksittäisen puolueen linja näyttäydy erityisen selkeänä, kun puolueiden ehdokkaat kilpailevat vaalipiirissä keskenään. Siten äänestyspäätöksellä on Suomessa epäsuorempi vaikutus maassa harjoitettuun politiikkaan kuin esimerkiksi Ruotsissa. Osallistumisen ja tiedon polarisaatio Suomessa on muodostunut ongelmaksi, että yhä useampi kansalainen jättää käyttämättä perustuslain takaaman oikeutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon yhteisistä ja itseä koskevista asioista. Osallistuminen on jakautunut vahvasti eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Korkeasti koulutetuilla on korkein tietotaso ja vahvin poliittinen lukutaito, ja he myös osallistuvat koulutusalasta riippumatta. Korkeasti koulutetut kokevat muita useammin, että he voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon,29 ja he myös hyödyntävät eri vaikuttamistapoja muita yleisemmin. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yli puolet koki kykenevänsä vaikuttamaan poliittiseen järjestelmään, kun taas alle neljännes niistä, joilla ei ollut minkäänlaista ammattikoulutusta, ajatteli samoin. 29 Elo & Rapeli 2012, 275 Demokraattisen järjestelmän perusajatus on kansalaisten yhtäläinen osallistuminen päätöksentekoon. Kun suuri osa kansalaisista järjestelmällisesti jättää osallistumasta, järjestelmän oikeutus kärsii. Edustuksellisen demokratian ei myöskään voida antaa kaventua politiikasta paljon tietävien ja hyvin menestyvien ja korkeasti koulutettujen lajiksi, vaan se kuuluu kaikille. Sen vuoksi edustuksellista järjestelmää tulisi pyrkiä uudistamaan siten, että se pystyisi vastaamaan kansalaisten odotuksiin paremmin. Myös yhtiöittämällä ja ulkoistamalla julkisia palveluita päätösvaltaa siirretään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle. Päätösvaltaa siirtyy kansalaisten valitsemilta valtuutetuilta yhtiöiden hallituksille ja lisäksi päätöksenteon avoimuus kärsii, kun päätöksistä ja niiden taustoista tulee liikesalaisuuksia. Myös oikeusturva heikkenee, sillä yksityisiltä toimijoilta ei edellytetä samalla lailla suhteellisuus-, yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden noudattamista. Lisäksi vastuut hämärtyvät, kun esimerkiksi palvelun tuottaja ei ole vastuussa palvelun käyttäjälle vaan sen maksajalle, jolla on vain rajattua vaikutusvaltaa palvelun sisältöön.57 57 Kuusela & Ylönen 2015. Vallalla oleva yksilöllisyyden painottaminen voi myös heikentää ihmisten kykyä vaikuttaa asioihin yhdessä muiden kanssa. Vaarana on myös ristiriita kunkin kynnelle kykenevän omien intressien ja yhteisen hyvän välillä.98 Lisäksi ”ihmiset ovat mitä suuremmassa määrin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, kuinka he osaavat kommunikoida oikeiden tahojen kanssa.”99 Korkeasti koulutettujen, politiikasta paljon tietävien vaikutusmahdollisuudet verrattuna politiikkaa vähemmän aktiivisesti seuraavien suhteen. 97 Häyhtiö & Rinne 2007, 12. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matteus 7:12) 955 Raamattu: 5. Moos. 16:1 Tuomarien velvollisuudet 18 "Asettakaa heimojanne varten tuomareita ja kirjureita kaikkiin kaupunkeihin, jotka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Heidän tulee tuomita kansaa oikeudenmukaisesti. 19 Älkää vääristäkö oikeutta älkääkä olko puolueellisia. Älkää ottako lahjuksia, sillä lahjus sokaisee viisaankin ja vääristää niiden asian, jotka ovat oikeassa. 20 Olkaa rehellisiä, noudattakaa oikeudenmukaisuutta, niin saatte elää ja pitää omananne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille. JESAJA 10 1. Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa koskeva pääperiaate. 2Yleinen yhdenvertaisuuslauseke kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. "Syrjintä ei ole uhka vain yhteiskunnalle, vaan tietenkin myös sille yksilölle joka sen kohteeksi joutuu. Syrjintä merkitsee uhrin yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä, ja syrjivällä käytöksellä on aina kaksinkertainen kielteinen vaikutus; teolla riistetään jokin uhrille kuuluva oikeus, palvelu tai muu oikeushyvä, samalla kun hänen identiteettiään loukataan perustavanlaatuisella tavalla. Syrjinnästä tekee erityisen vakavan ilmiön se, että se tavallisesti perustuu sellaisiin henkilön ominaisuuksiin joihin hän ei voi vaikuttaa, kuten etniseen tai rodulliseen2 alkuperään, sukupuoleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Syrjintä kohdistuu siten henkilön identiteetin kannalta olennaisen tärkeisiin alueisiin. Syrjinnän seuraukset ovat sen mukaisia: syrjinnän on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi vieraantumiseen, syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin." Kun valtio loukkaa ihmisoikeuksia, loukkauksessa on kyse paitsi yksittäistä loukkauksen kohdetta, myös koko yhteiskuntajärjestystä vastaan kohdistuvasta teosta, oikeusvaltion perusteiden loukkaamisesta. Koskaihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia moraalisia oikeuksia, niiden loukkaamista on pidettävä erityisen vakavana. (Suvianna Hakalehto-Wainio) II.2 IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal Declaration of Human Rights; Déclaration universelle des Droits de l’Homme) Valtionneuvoston selonteko: Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta on tärkeää korostaa ja vahvistaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeuksien) velvoittavuutta. Globalisaatio ja maailmanlaajuiset kehityskysymykset sekä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat luonnonkatastrofit ovat korostaneet TSS-oikeuksien merkitystä. kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojenvälille, kun Yhdistyneiden KKansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa, kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,.. Lissaboni sopimus 3. Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia. 8b artikla 1. Toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta. 2. Toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto on yksi keskeisimmistä yhteisöoikeudellisista periaatteista he_265+2002.pdf. Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Tämä tiedonato sekä vaatimukset jää voimaan ikuisesti jokaisen lain sekä asetuksen säätmisessä. Jokaisen lausunnonpyynnön vastaukseksi. Velvoittan siitä vaatimuksesta tiedotamaan myös jokaista lainsäätäjä kaikissa ministeriöissä, hallintoviranomaista sekä kansanedustaa, persidentti. Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä (7. tuomarinohje). Lisävaatimukset: KAIKKINAISEN ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS YHDISTYNEIDEN KANSANKUNTIEN PERUSKIRJAN SISÄLTÄMÄN VELVOITUKSIEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi noudattamisen vaatimus sekä siihen liittyvien lisäpytäkirjojen noudattamisen vaatimus (1. Yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen sisältö 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.) WIENIN YLEISSOPIMUS JA SEN 18 ARTIKLA - PACTA SUNT SERVANDA -velvoiten noudattamisen vaatimus TSS:n sekä KP:n sopimuksien noudattamisen vaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Itergiteettiperiaaten noudattamisen vaatimus Luottamuksensuojan periaaten vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus Perustuslain noudattamisen vaatimus Korostettu asiantuntemusvaatimus. Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke STATUS NEGATIVUS
      • Ecolan Oy, Jenni Nurmi/Mikko Räisänen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen tarkoitus on hyvä, mutta nykyisessä muodossaan asetus on sekava, ja saattaa jopa hankaloittaa maa-ainesten ja jätteiden tehokasta hyödyntämistä. Erityisesti maaperän kiinteytykseen jätepohjaisilla sideaineilla jää paljon epäselvyyttä ja tulkinnan varaa. Lisäksi on keskeistä, että asetus rajataan koskemaan pelkästään haitallisia aineita sisältäviä maa-ainesjätteitä, ja pilaantumattomat maa-ainekset katsotaan puhtaiksi maa-aineksiksi, ei pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi.
      • Kierrätysteollisuus ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Luonnoksessa MASA-asetukseksi ehdotetaan säädettävän ympäristönsuojeluvaatimuksista, joiden täyttyessä rakentamisessa ja muussa vastaavassa toiminnassa syntyvän maa-ainesjätteen hyödyntämiseen maarakentamisessa ja hyödynnettävän maa-ainesjätteen välivarastointiin ei tarvittaisi ympäristölupaa. Toimintaa voitaisiin harjoittaa rekisteri-ilmoituksella. Asetuksen tavoitteena on sujuvoittaa maa-ainesjätteen hyödyntämisen hallinnollisia menettelyjä samalla kun varmistetaan, että hyödyntämisen terveys- ja ympäristövaikutukset ovat hallinnassa. Asetuksella halutaan edistää jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa kiertotalouden edistämiseksi. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry tukee asetusvalmistelun keskeisiä tavoitteita. Asetusluonnos ei kuitenkaan nykyisessä muodossa edistäisi maa-ainesjätteen hyödyntämistä. Ehdotuksen määritelmien tulkinnanvaraisuus ja soveltamisalaan tehdyt rajaukset rajoittaisivat maa-ainesjätteen hyödyntämistä perusteettomasti tilanteissa, joissa hyödyntämisestä ei synny vaaraa ympäristölle. Käsitteiden ja soveltamisalan puutteellinen määrittely voisi johtaa alueellisiin tulkintaeroihin eikä asetus siten edistäisi toiminnanharjoittajien tasapuolista kohtelua. YTP katsoo, että rekisteröintimenettelyä pystyisivät hyödyntämään lähinnä sellaiset tahot, joilla on hallussa koko MASA-asetuksen mukainen ketju: maanrakennuskohde, jossa MASA-materiaalia syntyy, ja hyödyntämiskohde, jossa sitä voidaan hyödyntää. Ehdotetussa muodossaan asetus palvelisi siis lähinnä kaupunkeja ja kuntia ja niitäkin vain siinä tapauksessa, että hyödyntämiskohde tiedetään ennakolta ennen kaivuutöitä. Tai niillä on välivarastointia varten olemassa oleva ympäristölupa. On epätodennäköistä, että etenkään yksityinen sektori pystyisi tekemään rekisteri-ilmoituksia. Ehdotuksen mukaan rekisteröinti-ilmoitus voidaan tehdä vasta, kun MASA-kelpoinen materiaali ja hyödyntämiskohde on tiedossa. Usein rekisteröitävät maa-aineserät syntyvät kaivuutöissä eikä ennakkotutkimuksissa. On myös haastavaa saada kahden erillisen kohteen aikataulut kohtaamaan, jos kohteet eivät kuulu samalle taholle. Rekisteröintiin liittyy lisäksi ajallinen viive, joka näkyy työmaalla viivästyksenä ja voi johtaa siihen, että maa-ainesjäte ajetaan maankaatopaikalle. YTP katsoo, että asetusta pitää muokata merkittävästi, jotta sillä saavutetaan tavoitteet maa-ainesjätteen hyödyntämisestä kiertotalouden edistämiseksi. Maa-ainesjätettä pitäisi pystyä välivarastoiminaan asetuksessa sallitun ajan rekisteri-ilmoituksella ennen kuin hyödyntämiskohde on selvillä. Tähän menettelyyn ei sisälly ympäristöriskejä. Hyödyntämiskohde ilmoitetaan päivittämällä rekisteri-ilmoitusta. Kiertotalouden edistäminen vaatii joustavuutta myös menettelyiltä. Välivarastoitavan ja hyödynnettävän maa-ainesjätteen sallitut määrät rekisteröintimenettelyssä olisi syytä yhdenmukaistaa. Sallitut määrät ovat myös selvästi liian pienet, jotta rekisteröintimenettelyä voitaisiin käyttää isommissa maanrakennuskohteissa. Maa-aineksen hyödyntämistä edistettäisiin parhaiten rajaamalla pilaantumaton ja jätteetön maa-ainesjäte asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tähän tulisi soveltaa samoja vaatimuksia kuin neitseelliseen luonnonmateriaaliin.
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Käsityksemme mukaan, jos maa-alueella arvioidaan olevan tutkimustarve, siltä kaivetut massat muodostuvat aina jätteeksi. Tämä ei varmastikaan ole tarkoituksenmukaista. Tämä asetusluonnos sekoittaa pilaantumattoman maa-aineksen hyötykäyttömahdollisuuksia ja siten ne tulisi rajata ulos tästä asetuksesta.
      • Geologian tutkimuskeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutustunut ehdotukseen Valtioneuvoston asetukseksi maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa, jatkossa MASA-asetus (päiväys 28.11.2018). Ehdotettu voisi asetus edistää maa-ainesjätteen hyödyntämistä maarakentamisessa, jos siihen tehdään joitakin korjauksia ja parannuksia.
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristörakentaminen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen tavoitteet; maa-ainesjätteen hyötykäytön lisääminen ja siihen liittyvien menettelyjen selkeyttäminen, ovat erittäin tärkeitä. Nykymuotoisessa asetusluonnoksessa pyritään kuitenkin samalla normistolla ja menettelyllä käsittelemään maa-ainesjätteitä, joiden laadulliset erot, ja siten myös mahdolliset vaikutukset mm. ympäristön kannalta, voivat olla erittäin suuria. Toisessa ääripäässä on materiaali, jonka haitallisten aineiden pitoisuudet ovat erittäin pieniä (alle VNa 214/2007 kynnysarvojen) ja laatu muutenkin vastaa käytännössä ns. luonnonmaata. Toisessa ääripäässä taas materiaali, jonka haitallisten aineiden pitoisuudet voivat jopa ylittää VNa 214/2007 määrittämät ylemmät ohjearvot, ja joka voi sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumattomia partikkeleita kuten betonia ja tiiltä. Pilaantumattomille (”puhtaille”) maille vaatimukset tulisi olla selkeästi kevyemmät kuin PIMA-maille, jos niitä ei voida jätelain tai tämän asetuksen perusteella rajata kokonaan ulos. Samoin tutkimustarvealueelta pilaantumattomaksi todettavat maa-ainekset tulisi käsitellään jonkinlaisella kevyemmällä menettelyllä, muuten tehdään kiertotalouden toteuttaminen vain hankalammaksi. • Tutkimustarvealueen määritelmä tulee olla täysin yksiselitteinen ja siitä on voitava palautua takaisin nk. puhtaaksi maa-alueeksi • Tarvitaan maa-ainesjätteen selkeämpi määrittely ts. milloin maa-aines ei ole jätettä vaan ainoastaan pilaantumatonta (puhdasta) maa-ainesta. • Välivarastointimahdollisuus tulisi huomioida, koska isoissa aluerakentamishankkeissa massojen kaivu, välivarastointi ja sijoittaminen voi kestää useita vuosia (yli kolme vuotta). Oletettavasti asetuksella halutaan juuri helpottaa isojen hankkeiden lupaprosessia, jotta materiaalien tehokasta hyötykäyttöä päästään isossa aluerakennushankkeissa toteuttamaan. Kaavoitus ja esirakentaminen vie aikaa, mutta ylijäämämaita pitäisi voida kerätä pidemmän aikaa. • Haitallisia aineita sisältävien maiden tutkimusvaatimusten tulee olla samat kuin PIMA-asetuksessa Pilaantumattoman maa-ainesjätteen (”puhtaat” maa-ainekset) hyödyntämistä pohjavesialueella ei pidä rajoittaa. Em. maa-ainesten hyödyntämistä ei tulisi rajoittaa myöskään piha- tai tulvavaara-alueilla. Kiinteytettyjen (stabiloitujen) massojen hyödyntäminen epäselvää: • sovelletaanko siis liitteen 2 taulukon 2 raja-arvoja kaikille kiinteytetyille massoille sovellutuksesta riippumatta? • Kiinteytettyjen (stabiloitujen) maa-ainesten peittovaatimukset tulisi olla MARA-asetuksen mukaiset • Stabiloitujen maa-ainesten, jotka täyttävät liitteen 2 taulukon 2 kriteerit, vaatimukset esimerkiksi testaustiheyden osalta tulisi olla haitallisia aineita sisältäviä (PIMA) maa-aineksia kevyempiä ja vaatimukset tulisi esittää erillään haitallisia aineita sisältävän maan kriteereistä • Kertaalleen hyödynnetty jätemaa tulisi voida myöhemmin rakenteen purkuvaiheessa hyödyntää vastaavanlaisessa sovellutuksessa, vastaavalla tavalla kuin MARA-asetuksessa • Hyötykäytön täytyy olla suunnitelmallista ja perustua todelliseen hyötykäyttötarpeeseen, eli todelliseen määrään mitä tietty rakennetyyppi teknisesti tarvitsee. Suurivolyymisten ylijäämämaiden hyödyntämistä pyritään edistämään esimerkiksi kiinteyttämällä (stabiloimalla) pilaantumattomia pehmeitä maa-aineksia soveltuvilla jätemateriaaleilla. Kiinteyttäminen (stabilointi) on avainasemassa tämän tyyppisten maiden hyötykäytön edistämisessä, jonka vuoksi sen helpottaminen on todella tärkeää. Pohjaveden pintarajoituksessa (1,0 m) ei ole perusteita alueilla, jossa pohjamaa koostuu heikosti vettä läpäisevistä maalajeista esim. savialueet ja tiivismoreenit. Lisäksi pohjaveden tason määrittelyyn tulisi olla selkeät ohjeistus tai siitä tulisi luopua kokonaan palaten Mara -asetuksen aiempaan menettelytapaan
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetus olisi helpompilukuinen, jos pilaantumattoman ja pilaantuneen maa-aineksen vaatimukset on esitetty erikseen. Terminologia poikkeaa rakennusalalla yleisesti käytetyistä käsitteistä, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia. Onko menettely liian raskas?
      • Moisio Aino
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Yksityisteitä ja peltolohkojen välissä tai vierellä kulkevia viljelysteitä ei tule sisällyttää MASA-asetuksessa hyväksytyiksi määriteltyjen maarakennuskohteiden joukkoon, vaan ns. MASA-materiaalien käyttö on syytä rajata rakennettuun ympäristöön. Näin voidaan taata luonnontilaisten alueiden ja viljelysten säilyminen puhtaina ja ilman em. alueilla tehtäviä töitä (esim. tieojien perkaus) rajoittavia rakenteita (esim. MASA-materiaalien edellyttämät huomioverkot). Lisäksi on syytä huomioida, että jokainen maaseudulla/haja-asutusalueella/taajama-alueiden ulkopuolella operoiva koneurakoitsija ei välttämättä tiedosta, että esim. kaivun yhteydessä maasta vastaantuleva huomioverkko tarkoittaisi mitään erikoista. Tai vaikka tiedostaisi, ei välitä. Edellä mainitusta johtuen on riski, että MASA-rakenteeseen sijoitettuja, esim. voimakkaasti metalleilla pilaantuneita maita käsiteltäisiin MASA-rakennetta avattaessa "tavallisten", puhtaiden maiden tavoin ja ko. MASA-maat siksi päätyisivät MASA-rakenteen ulkopuolelle, mistä puolestaan saattaisi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetukselle on havaittu todellinen tarve mm. infrarakentamisen puolella. Asetuksen yleisilme on kuitenkin vielä sekava ja sisältää varsin paljon epäselvyyksiä ja tulkinnanvaraa. Epäselvät ja tulkinnanvaraiset asiat voivat aiheuttaa haasteita toiminnanharjoittajan ja viranomaisen välillä. Asetus ei saisi aiheuttaa haasteita puhtaiden maa-aineiden hyötykäytölle. Asetuksen soveltamisalasta pitäisi rajata sellaiset puhtaat maa-ainekset pois, joiden hyötykäytölle ei ole ympäristönsuojelusia esteitä. Nykyiset käytännöt, joissa urakoitsija hyödyntää maita muissa työmaissa täyttömaina pitäisi olla edelleen sallittua ilman erillistä ilmoitusmenettelyä. Asetuksen olisikin hyvä säätää määräykset siten, että sellaisetkin maa-ainekset saadaan hyötykäyttöön, jolle ei ole vielä mahdollista osoittaa hyötykäyttökohdetta, mutta joille on näkemys, että sellainen on lähitulevaisuudessa mahdollista. Tällä hetkellä haasteita tuottavatkin sellaiset puhtaat maa-ainekset, joille ei ole välitöntä hyötypaikkaa ja vaihtoehtona on maankaatopaikka tai muu loppusijoituskohde. Varsinaisten maa-ainejätteiden osalta asetusta tulisi puolestaan tarkentaa siten, että se ei jätä liikaa tulkinnanvaraa hyötykäytölle. Asetus on vielä varsin keskeneräinen ja osittain harkitsematon ja siten vaatisi vielä työtä ennen sen voimaantuloa.
      • Sitowise Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • MASA-asetuksen tavoitteena on ollut mm. maa-ainesjätteiden kestävän hyötykäytön lisääminen keventämällä hyödyntämisen hallinnollisia menettelyitä. Asetus on tarpeellinen ja toivottu erityisesti haitta-ainepitoisen maa-aineksen, kiinteytetyn maa-aineksen ja jätepitoisen maa-aineksen hyödyntämisen kannalta. Lausuntokierroksella oleva asetusluonnos on kuitenkin epäonnistunut pilaantumattomien, epäpuhtauksia sisältämättömien maa-ainesjätteiden osalta. Nyt lausuntokierroksella oleva asetusluonnos ei helpota maa-ainesten hyödyntämistä toivotulla tavalla, vaan saattaa vaikeuttaa ja hankaloittaa tavanomaista maarakentamista merkittävästi erityisesti pilaantumattoman ja rakentamiskelpoisen maa-aineksen hyödyntämisen osalta. Pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen erot asetusluonnoksessa ovat tulkinnanvaraiset, mikä voi aiheuttaa huomattavia tulkintaeroja. Asetusta ei tulisi soveltaa lainkaan pilaantumattomaan maa-ainekseen, eikä pilaantumatonta maa-ainesta, joka ei sisällä epäpuhtauksia, tulisi luokitella jätteeksi. Nykyisin rakentamiseen soveltuvaa pilaantumatonta maa-ainesta, joka ei sisällä epäpuhtauksia, hyödynnetään maarakentamisessa eri kohteiden välillä ilman hallinnollista lupamenettelyä. Hyödyntämiskohde ei välttämättä ole aina rakentamishetkellä selvillä, jolloin maa-aineksia joudutaan välivarastoimaan ennen hyödyntämistä. Pilaantumattomia, rakentamiskelpoisia maa-aineksia, jotka eivät sisällä epäpuhtauksia, ei tulkita nykyisin jätteiksi, vaikka niille ei suoraan olisi osoittaa hyödyntämispaikkaa. Mikäli pilaantumaton, epäpuhtauksia sisältämätön maa-aines luokitellaan jätteeksi, on riskinä, että rakentamiskelpoinen ja helposti hyödynnettävä maa-aines päätyy välivarastoinnin ja hyödyntämisen sijaan loppusijoitukseen, jotta rekisteröintiprosessilta vältytään. Asetus ei huomioi sitä, että pilaantumaton maa-ainesjäte, joka ei sisällä epäpuhtauksia, ei käytännössä eroa pilaantumattomasta maa-aineksesta ympäristöominaisuuksiensa perusteella millään tavoin. Asetuksessa pilaantumaton maa-ainesjäte rinnastetaan muuhun maa-ainesjätteeseen ja pilaantumattomalle maa-ainesjätteen hyödyntämiselle on annettu useita rajoituksia (esim. kerrospaksuus, sijoituspaikka, peittäminen). Rajoitukset ovat kuitenkin ympäristön kannalta perusteettomia, sillä pilaantumaton maa-ainesjäte ei poikkea pilaantumattomasta maa-aineksesta ympäristöominaisuuksiensa perusteella. Asetus hankaloittaa ja rajoittaa hyvälaatuisen maa-aineksen hyödyntämistä merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen. Pilaantumattoman maa-aineksen välivarastointipaikoissa varastoidaan maa-aineksia niiden laadun perusteella, ei jätestatuksen perusteella. Maa-ainekset voivat olla ympäristöominaisuuksiltaan ja rakentamisominaisuuksiltaan täysin toisiaan vastaavia, mutta eri jätestatuksella. Eri jätestatuksen massojen erillään pitäminen välivarastointikohteissa on tilaa vievää ja hankalaa, lisäksi näiden materiaalien erillään pitäminen on tarpeetonta. Myös eri jätestatuksilla olevien, ominaisuuksiltaan samanlaisten massojen valvonta on käytännössä mahdotonta. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen jätestatus on hankala poistaa, kun maa-aines on sen kerran saanut. Maa-ainesjätteiden välivarastointi edellyttää ympäristölupaa, mikäli suunnitelmallista käyttöä ei materiaaleille ole olemassa. Erityisesti pilaantumattomien, epäpuhtauksia sisältämättömien maa-ainesjätteiden osalta asetusluonnos on tältä osin hyödyntämistä hankaloittava ja byrokratiaa lisäävä. Pilaantumattomien maa-ainesjätteiden osalta vaatimus on perusteeton ja muillakin jätemateriaaleilla välivarastointi pitäisi voida toteuttaa rekisteröintimenettelyllä esim. aikaan sidottuna. Asetus on nykyisellään paikoin niin epäselvä, että soveltamisoppaan laatiminen siitä on erittäin haastavaa. Asetuksen sisällön tulisi vastata tavoitettaan ja poistaa ympäristölupamenettelyn tarve tiettyjen vaatimusten täyttyessä, eikä päinvastoin tuoda nykyistä enemmän toimintoja hallinnollisen menettelyn piiriin ilman ympäristönsuojelullista perustetta. Mikäli pilaantumaton, epäpuhtauksia sisältämätön maa-ainesjäte jätettäisiin asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, vastaisi asetuksen sisältö huomattavasti paremmin asetuksen tavoitteita. Mikäli pilaantumattoman maa-ainesjätteen poistaminen asetuksen soveltamisalasta ei ole mahdollista esim. jätelaista johtuen, tulisi pilaantumattomaan maa-ainesjätteen käyttörajoitukset ja muut vaatimukset (esim. peittäminen) poistaa ja suhtautua materiaaliin kuin pilaantumattomaan maa-ainekseen.
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetusluonnoksen (MASA-asetus) tarkoituksena on edistää maa-ainesjätteen hyödyntämistä maarakentamisessa ja sujuvoittaa ja keventää siihen liittyvää hallinnollista menettelyä. Asetuksessa säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä maa-ainesjätteen hyödyntämisessä ei tarvita ympäristölupaa, vaan toiminta rekisteröidään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Rekisteröintimenettelyyn asetuksella siirrettävä hyödyntäminen kuuluu nykyisellään pääasiassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimi-valtaan, MASA-asetuksen mukaiset rekisteröinnit käsittelee valtion valvontaviranomainen. Menettely saattaa siten keventää hallinnollista kuormaa kunnissa, mutta lisää sitä valtion valvontaviranomaisessa. Asetuksen perustelumuistiossa ei ole pystytty arvioimaan vaikutuksia viranomaistyön määrään valtion valvontaviranomaisessa. MASA-asetuksen vaikutukset viranomaistyöhön näkyisivät todennäköisesti eniten Uudenmaan alueella, jossa jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa on selvästi yleisempää kuin muualla maassa. Uudenmaan ELY-keskus tuo esille huolensa viranomaisresurssien riittävyydestä MASA-asetuksen mukaisten tehtävien hoidossa, mikäli MASA-asetus otetaan toi-mijakentällä aktiivisesti käyttöön. Rekisteröinnistä perittävä maksu (nykyi-sin 220 €) ei kata viranomaistyön kustannuksia. MASA-asetuksessa (ja MARA-asetuksessakin) on aiempaa enemmän myös rekisteröinnin jälkeen tehtävää jälkivalvontaa. Tämä valvonta ei nykyisellään ole maksullista. Jäl-kivalvonnan maksullisuus voisi auttaa osaltaan resurssitilannetta, mikäli maksut kohdistettaisiin valvontaan. MASA-asetusluonnos sisältää myös jätteeksi luokiteltavan, pilaantumatto-man maa-ainesjätteen hyödyntämisen. Asetuksessa tai sen perusteluissa ei kuitenkaan ole ELY-keskuksen mielestä riittävän selvästi tuotu esille, että suuri osa rakentamisessa yhteydessä kaivettavasta ja hyödynnettävästä pi-laantumattomasta maa-aineksesta ei täytä jätteen tunnusmerkkejä eikä asetus näin ollen koske lainkaan näiden maa-ainesten hyödyntämistä. Tämä on omiaan aiheuttamaan tulkintavaikeuksia ja sekaannusta alan toimijoissa. Selkeämpää olisi, mikäli asetuksesta rajattaisiin kokonaan pois maa-ainekset, jotka eivät sisällä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai jätejakeita. Tällöin asetus koskisi vain haitta-aineita tai jätejakeita sisältäviä maa-ainesjätteitä. Mikäli pilaantumattomat, jätettä sisältämättömät maa-ainesjätteet kuitenkin pidetään mukana asetuksessa, tulisi asetuksessa selkeästi määritellä, milloin maa-aines katsotaan jätteeksi. Nykyisellään tätä ei ole lainsäädännön tai asetuksen tasolla määritelty. Asetuksessa säädetään myös turhia reunaehtoja ja vaatimuksia haitta-aineita ja jätettä sisältämättömien maa-ainesjätteiden hyödyntämiselle. Tällaisia jätteeksi luokiteltavia, haitta-aineita ja jätteitä sisältämättömiä maa-ainesjätteitä, tulisi voida hyödyntää kuten jät-teeksi luokittelemattomia vastaavia maa-aineksia, myös hallinnollisten menettelyjen osalta. MASA-asetuksen perustelumuistion mukaan MASA-asetuksen kynnysarvot vastaavat pääosin PIMA-asetuksen (Vna 214/2007) kynnysarvoja. ELY-keskuksen mielestä näiden tulisi olla täysin toisiaan vastaavia sekaannusten välttämiseksi, varsinkin kun molemmista käytetään samaa termiä. MASA-asetuksen perustelumuistion mukaan MASA-asetuksen raja-arvot vastaavat PIMA-asetuksen mukaisia kynnysarvoja tai alempaa tai ylempää ohjearvoja. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä kaikkien haitta-aineiden osalta ole. ELY-keskus olettaa, että ilmeisesti PIMA-asetuksen ohjearvot on tarkoitus muuttaa vastaamaan MASA-asetuksessa esitettyjä raja-arvoja. MASA-asetuksen ja PIMA-asetuksen välinen yhteys ja niiden samanaikainen soveltaminen vaatii muutenkin selventämistä ja ohjeistamista. Maaperän tilaa koskevia tietoja merkitään nykyisellään Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tietojärjestelmässä kohteille merkitään nykykäytännön mukaan maa-ainesten ja maankäytön rajoitteita maaperän jäävien haitta-ainepitoisuuksien perusteella. MASA-asetuksen mukaiset re-kisteröitävät kohteet merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Onko tarkoitus, että myös näille kohteille merkitään käyttörajoitteita vastaavasti kuin Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteille? MASA-asetuksen mukaisen rekisteröinnin ja ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen PIMA-päätöksen välinen suhde on myös epäselvä. Periaatteessa voi esiintyä tilanteita, jolloin samassa kohteessa hyödynnetään maa-ainesjätteitä MASA-asetuksen mukaisella rekisteröinnillä ja puhdistetaan maaperää pima-päätöksen nojalla. Jos nämä ovat ristiriitaisia keskenään (esim. pima-päätöksellä edellytetään poistettavaksi tietyt haitta-ainepitoiset maa-ainekset ja MASA-rekisteröinnillä vastaavia hyödynnettäisiin kohteessa), niin kumpi on määräävä? Asioiden käsittelykin voi olla eri viranomaisessa (pima-asia kunnassa ja MASA-asia valtion valvontaviranomaisessa).
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen tavoitteet; maa-ainesjätteen hyötykäytön lisääminen ja siihen liittyvien menettelyjen selkeyttäminen, ovat erittäin tärkeitä. Nykymuotoisessa asetusluonnoksessa pyritään kuitenkin samalla normistolla ja menettelyllä käsittelemään maa-ainesjätteitä, joiden laadulliset erot, ja siten myös mahdolliset vaikutukset mm. ympäristön kannalta, voivat olla erittäin suuria. Toisessa ääripäässä on materiaali, jonka haitallisten aineiden pitoisuudet ovat erittäin pieniä (alle VNa 214/2007 kynnysarvojen) ja laatu muutenkin vastaa käytännössä ns. luonnonmaata. Toisessa ääripäässä taas materiaali, jonka haitallisten aineiden pitoisuudet voivat jopa ylittää VNa 214/2007 määrittämät ylemmät ohjearvot, ja joka voi sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumattomia partikkeleita kuten betonia ja tiiltä. Koska kyseessä on rekisteröintimenettely, pitää toimintatapojen olla kaikille osapuolille (jätteen tuottaja, hyödyntäjä, viranomainen) kristallinkirkkaita. Nyt asetuksessa on paljon tähän liittyviä puutteita. Kun laadullisesti hyvin erilaisten jätemateriaalien hyödyntämistä pyritään hallitsemaan menettelyllä, joka ei mahdollista lisämääräysten antamista esim. ympäristönsuojelullisista syistä, liittyy toimintaan mielestämme erittäin suuria riskejä. Mielestämme rekisteröintimenettely tulisi rajata koskemaan esim. maa-ainesjätteitä, joiden haitallisten aineiden pitoisuudet alittavat VNa 214/2007 alemmat ohjearvot. Sitä korkeampia haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen hyötykäyttöä voitaisiin ohjata PIMA-ilmoitusta vastaavalla ilmoitusmenettelyllä. Tässä viranomainen voisi antaa määräyksiä ja käyttää tapauskohtaista harkintaa. Jos ilmoituksen käsittelyaika olisi sama kuin pima-ilmoituksessa (45 vrk) ei se hidastaisi hyödyntämistä käytännössä lainkaan. Epäselvyyksiä ja laadullisia ongelmia voi syntyä esimerkiksi siitä, että asetuksessa tuodaan esille täysin uusi käsite ”tutkimustarvealue”, mutta tämän täsmällinen määrittely puuttuu. Koska asetusluonnoksessa ei ole esitetty, kuka ratkaisee epäselvissä tapauksissa, onko jokin alue tai alueen osa ”tutkimustarvealuetta”, on mahdollista, että tätä epämääräisyyttä käytetään tarkoitushakuisesti. Ongelmia syntyy myös siitä, ettei asetusluonnoksessa edellytetä hyödynnettävän jätteen laadun selvittämistä siinä vaiheessa, kun rekisteröinti-ilmoitusta laaditaan. Jätteen hyödyntäjä voi samassa hyötykäyttökohteessa (samalla rekisteröinti-ilmoituksella) hyödyntää useasta eri syntypaikasta tulevia maa-ainesjätteitä. Yksittäinen jätteentuottaja ei saa tietoa tästä, eikä tiedä minkälaisia ja millä tavoin muut jäte-erät on tutkittu. Jätteen tuottajan ja jätteen hyödyntäjän tehtävänjako on siten kyseenalainen. Asetuksen ajatuksena on, että rekisteröinti-ilmoituksen ja loppuraportoinnin tekee jätteen hyödyntäjä, kun sen sijaan keskeinen laadunvalvonta on jätteen tuottajan vastuulla. Kun jätteen tuottaja ja hyödyntäjä ovat eri tahoja, tämä on omiaan johtamaan epäselvyyksiin ja ristiriitatilanteeseen. Tilanne todennäköisesti ratkaistaisiin kahdenvälisin sopimuksin. Täten, vaikka asetus näennäisesti olisi norminpurkutalkoita edistävä, todellisuudessa se lisäisi oleellisesti byrokratiaa. Mielestämme tämä voi aiheuttaa ongelmia yksittäisen jätteentuottajan oikeusturvalle tilanteessa, jossa hyötykäyttökohteessa myöhemmin havaitaan jotain ongelmia. Jätteen tuottaja on tässä erittäin paljon hyötykäyttäjän asiantuntemuksen armoilla. Jos hyötykäyttäjä ei tarkoin varmista jokaisen erillisen jätteentuottajan toimittamia jätteen laatutietoja, voi syntyä tilanne, jossa kaikki jätteen tuottajat joutuvat hoitamaan yhden toimijan heikosta laadunvarmistuksesta aiheutuneita ongelmia. Käsityksemme mukaan asetuksella pyritään myös määrittelemään asioita, jotka kuuluisivat pima-VNa (214/2007) alaan. Erityisesti tutkimuksien laadun nostaminen tällä asetuksella johtaa siihen, että hyötykäytettäviksi aiottujen maa-ainesten tutkimukset ovat oleellisesti monimutkaisemmat, hitaammat ja kalliimmat kuin niiden maa-ainesjätteiden, jotka loppusijoitetaan. Tämä on omiaan vähentämään halukkuutta hyötykäyttöön. Tutkimusten laadun parantaminen, mikä on ehdottoman tärkeä ja tavoiteltava asia, pitäisi tehdä tavalla, joka koskee kaikkia mahdollisesti pilaantuneita maita. Asetusluonnoksessa on joitakin vaikeasti tulkittavia määritelmiä ja hyötykäytön onnistuneen toteuttamisen kannalta haastavia periaatteita, joita olemme eritelleen tarkemmin pykäläkohtaisissa kommenteissa. Em. haasteet voivat mielestämme aiheuttaa tilanteita, joissa jätteen tuottajan ja/tai hyötykäyttökohteen haltijan oikeusturva vaarantuu. -> Asetuksen valmistelu on syytä aloittaa alusta.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asia: VN/6629/2018; YM033:00/2018 Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa) Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua käsiteltävästä asiasta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kuntaliiton lausunto asetuksesta yleisesti Asetuksen mukainen menettely tulee olemaan vapaaehtoinen ja rekisteröintiviranomaisena tulee olemaan ELY-keskus. Valvontaa ei ole asetuksessa määritelty. Hyödyntäjän velvollisuus on raportoida vuosittain ELY-keskukselle. Valvontatoimivalta tulee ympäristönsuojelulaista (YSL) ja jätelaista. Valvonta tulee olla ELY-keskuksella yksiselitteisesti. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee kuitenkin lähettää tiedoksi ilmoituspäätökset. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat ja rakennusvalvonta tarvittaessa luvittaa ns. pilaantumattoman maa-aineksen jatkokäyttöä. Kunnan ympäristönsuojeluviran-omainen on lupa- ja valvontaviranomainen myös alle 50 000 tonnin maa-ainesjätehyödyntämisessä ja loppusijoittamisessa, jos sitä ei voi asetuksen mukaisesti rekisteröidä. ELY-keskukselle on MASA-ilmoitusmenettelyn myötä siirretty toimivaltaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kunnalle tulee silti jäädä asiantuntemus ja resurssit hoitaa jäljelle jäävät maa-ainesten hyödyntämisasiat. Kuntien ympäristönsuojelu-viranomaiset joutuvat lisäksi jo nyt käytännössä valvovaan MASA-asetusta vastaavan MARA-asetuksen ilmoitusmenettelyä ELY-keskuksen puolesta, koska ELY-keskuksella ei ole resurssia valvoa paikallisesti pienehköjä maa-aines- ja jätetäyttöjä. Niinpä todennä-köisesti kunnat tulevat käytännössä valvomaan myös tätä asetusta. Valvontamaksua kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilla ei ole kuitenkaan mahdollisuus näistä kerätä. YSL:n 32 §:n 2 momentista seuraa, että jos toimintaan on ympäristölupa, kun MASA-asetus tulee sovellettavaksi, ympäristölupa raukeaa. Tällöin toiminnanharjoittajan ei tarvitse tehdä ilmoitusta, vaan ELY-keskus rekisteröi toiminnan omasta aloitteestaan ja ilmoittaa siitä viipymättä toiminnanharjoittajalle. Ilmeinen ongelma on, että jos tuollaisia ympäristölupia tällä hetkellä on, ne on annettu kuntien ympäristölupaviranomaisten toi-mesta. Rekisteröinnin taas tekee ELY-keskus, jolla ei välttämättä ole tarkkaa tietoa kun-tien myöntämistä luvista. Asetuksen luoma epävarmuus hyödynnettävien maa-ainesten laadusta on ongelma. Ainesten käyttökelpoisuudesta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa jätteiden hyödyntäjä ja valvontaa ei käytännössä tehdä lainkaan. Kaivamattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien määrittelyssä ja tutkimustarkkuudessa on käytännön syistä aina epävarmuutta ja maamassoja kaivettaessa tulee vastaan yllätyksiä. Näiden materiaalien sijoittaminen ilman viranomaisvalvontaa pelkällä rekisteröinti-ilmoituksella sisältää riskejä siitä, että suuriakin pitoisuksia orgaanisia haitta-aineita sisältäviä maamateriaaleja sijoitetaan ilman vaikutusten arviointia ja ympäristöviranomaisten valvontaa. Uudessa asetusluonnoksessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota hyödyntämispaikan soveltuvuuden arvioimiseen. Eli pelkkä maa-aineksen puhtaus ei sinällään riitä hyötykäyttökelpoisuuden osoittamiseksi, vaan myös hyödyntämispaikan on oltava tarkoitukseen soveltuva. Hyödyntämispaikan soveltuvuutta olisi hyvä tarkentaa kriteerein ja velvoittaa hyödyntäjä selvittämään ne ennen maa-ainesten käyttöä. Ohjeistuksen tarve on ilmeinen. Kuntaliitto ehdottaa, että toimintatapojen yhtenäistämiseksi asetusta täydentämään valmistellaan ohjeistus, jossa ohjeistetaan maa-ainesten jäteluonteen arviointia (milloin maa-aines on jätettä ja milloin ei), sekä ohjeistetaan esimerkein missä tilanteissa 1) asetus ei tule sovellettavaksi, 2) asetusta sovelletaan ja 3) hyödyntämiselle on haettava ympäristölupaa. Jätteen määrittely perustuu EU-säädöksiin ja se sitoo Suomeakin. Jatkossa voisi olla tarkoituksenmukaista uusiokäytön edistämiseksi selvittää, olisiko mahdollista ja millaisissa tilanteissa tai millaisin kriteerein (esim. varastopaikan vakuus) pilaantumattoman maa-aineksen suunnitelmallinen, lyhytaikainen välivarastointi hyödyntämiskohteiden selvittämisen ajaksi olisi mahdollista ilman, että maa-aineksesta tulisi jätettä. Jätteenkäsittely-toiminnalle on ympäristönsuojelulain mukaan pakollista asettaa vakuus. Ilmoitusmenettely ei vakuutta edellytä, vaikka menettelyllä mahdollistetaan maa-ainesjätteen varastointi kolmen vuoden ajaksi. Riskinä on, että varastointipaikasta voi muodostua pysyvä maa-aineskaatopaikka ilman asianmukaista vakuutta. Kuntaliiton pykäläkohtaiset ehdotukset 4 §: Kohdat 2) ja 3) Pilaantumattoman maa-aineksen ja maa-ainesjätteen määrittely pitää olla yksiselitteinen. Nyt määritelmät ovat vaikeasti ymmärrettäviä ja jätelain perusteella tehtyjen tulkintaohjeiden kanssa ristiriitaisia. Asetusluonnoksessa ei selkeästi määritellä keskeisiä maa-ainesjätteen jäteluonteen määrittelyyn liittyviä termejä. Erityisesti täsmentämistä vaatii pilaantumattoman maa-aineksen sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen määrittelyt. 5 §: Tutkimustarvealueen määritelmän voisi nostaa 4 §:n määritelmiin ja tarvittaessa tarkennetaan määritelmää. Sen jälkeen 5 §:n 1 momentin voisi muuttaa kuuluvaksi seuraavasti: Tutkimustarvealueelta kaivettava tai kaivettu maa-aines on tutkittava ennen sen tässä asetuksessa tarkoitettua hyödyntämistä maa-aineserittäin liitteen 3 mukaisesti. Em. muutos selkeyttäisi uuden määritelmän ymmärtämistä ja omaksumista. Kuntaliitto ehdottaa tarkennettavaksi 2 momenttia seuraavasti: Tämän asetuksen mukaisissa maarakentamiskohteissa hyödynnettäväksi tarkoitettu asetuksen soveltamisalaan kuuluva maa-ainesjäte on luokiteltava pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi tai haitallisia aineita sisältäväksi maa-ainesjätteeksi. 6 §: Pykälän 1 momentin 7 kohdassa voisi pohtia peittovaatimusten yhtenäistämistä MARA-asetuksen vaatimusten kanssa. 8 kohtaan voisi lisätä, että pilaantumaton maa-ainesjäte peitetään tai päällystetään tarvittaessa maarakennuskohteen tarkoituksenmukaisella pintarakenteella. Ei liene tarkoituksenmukaista, että pilaantumatonta maa-ainesjätettä peitetään ns. neitseellisellä, puhtaalla maa-ainekselle, jos se ei ole teknisesti ja kohteen vaatimusten mukaan tarpeellista. 7 §: Rekisteröinti-ilmoituksesta on käytävä ilmi hyödynnettävän materiaalin laadunvalvojan yhteystiedot. Laadunvalvoja on asetusluonnoksen mukaan keskeinen toimija hyödyntämisessä. Rekisteri-ilmoituksessa on esitettävä maarakentamisen tarkoitus, pelkkien teknisten suunnitelmien esittämisestä ei välttämättä käy ilmi rakentamisen varsinainen tarkoitus ja tarve materiaalien hyödyntämiselle. 8 §: Mikäli tuleva asetus mahdollistaa hyödyntämisen orgaanisten haihtuvia ja helposti kulkeutuvia haitta-aineita sisältävien sekä haisevien maamassoja osalta, pitäisi viran-omaisella olla oikeus hylätä rekisteröinti siinä tapauksessa, että toiminnasta katsottaisiin olevan haittaa ympäristölle tai vieressä oleville toiminnoille 9 §: Loppuraportti on toimitettava tiedoksi myös maa-alueen omistajalle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle YLVA-järjestelmän kautta tai muuten sähköisesti. taulukko 2: Asetusluonnoksen mukaan haitallisia aineita sisältävä maa-ainesjäte saa sisältää enintään 20 painoprosenttia ja pilaantumaton maa-ainesjäte enintään 10 paino-prosenttia palakooltaan alle 150 mm betoni- ja tiilijätettä tai muuta vastaavaa maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta vedessä kellumatonta ainesta, jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Asetusluonnoksesta tai perustelumuistiosta ei käy tarkemmin il-mi, onko muun jätteen osuutta ja jätteen laatua pohdittaessa huomioitu muiden jätejakeiden sisältämät haihtuvat yhdisteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat hajuhaitat ja terveysriskit. Marko Nurmikolu Tuulia Innala Hanna Kemppainen lakimies Erityisasiantuntija Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto
      • NCC Industry Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetusluonnos on vaikeaselkoinen ja epätarkka. Asetuksen ilmoitusmenettelyjen ketjuttaminen tulisi selkeämmin kieltää/ohjeistaa. Asetuksen suhde Vna (843/2017) on epäyhtenäinen. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen luokittelun tulisi olla tarkoin harkittu, sillä tarpeettomien liitteiden ”-jäte” käyttö vaikeuttaa hyödyntämistä.
      • Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristönsuojelu
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Valtioneuvoston asetuksella maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa pyritään edistämään maa-ainesjätteen hyödyntämistä ja sujuvoittamaan toimintaa koskevaa hallinnollista menettelyä. Turun kaupungin ympäristönsuojelu esittää lausuntonaan seuraavaa: Asetuksessa säädettäisiin ympäristönsuojelulain 32 §:n 2 momentissa tarkoitetuista ympäristönsuojeluvaatimuksista, joiden täyttyessä maa-ainesjätteen hyödyntämiseen maarakentamisessa ja siihen kuuluvaan jätteen välivarastointiin ei tarvittaisi ympäristölupaa, vaan toimintaa voitaisiin harjoittaa valtion valvontaviranomaiselle tehtävän rekisteröinti-ilmoituksen nojalla. Asetusta sovellettaisiin sekä maa-aineksen käyttöön että varastointiin. Asetusluonnoksessa annetaan tonnimäärät ja määräajat maa-ainesjätteen väliaikaiselle varastoinnille. Aluerakentamisen yhteydessä kaivettuja maa-aineksia voi syntyä merkittäviä määriä, huomattavasti rekisteröinnin ehtoja enemmän. ja rakentamisaika voi olla yli viisi vuotta. Luonnoksessa esitetyt väliaikaisen varastoinnin määrät ja aikarajat ovat aluerakentamiskohteissa niin pieniä, ettei ainesten väliaikainen varastointi rekisteröinti-ilmoituksen nojalla ole käytännössä mahdollista. Etenkin pilaantumattoman maa-aineksen kolmen vuoden maksimivarastointiaika tuntuu perustelemattomalta. Mikäli määräajat halutaan määrittää asetuksella, tulisi ainakin pilaantumattomien ainesten varastointiaikaa voida perustellusta syistä hakemuksesta jatkaa esimerkiksi vuosi kerrallaan. Asetuksessa käsitellään pilaantumatonta maa-ainesjätettä lähes samoin kuin haitta-aineita sisältävää maa-ainesta. Tuntuu perustelemattomalta, että pilaantumattoman maa-ainesjätteen kerrospaksuudesta säädettäisiin asetuksella tai että tällainen aines pitää peittää ja päällystää kohteeseen soveltuvalla pintarakenteella. Pilaantumattomaksi määritellyn maa-aineksen jätestatus tulisikin poistaa. Liitteessä 2 esitetyissä laatuvaatimuksissa annetaan pilaantumattomaksi luokitellun maa-ainesjätteen sisältämälle betoni-ja tiilijätteelle painoprosenttirajat ja vedessä kelluvalle ainekselle tilavuusprosenttirajat. Käytännössä näiden rajojen valvominen on erittäin hankalaa. Ympäristönsuojelu katsoo, että maa-ainesjätteen hyödyntämisen hallinnollinen helpottaminen on erittäin kannatettavaa. Välivarastointi tulevan rakennuskohteen läheisyydessä vähentää kuljetustarvetta. Maa-ainesjätteen helpompi hyödyntäminen myös vähentäisi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Asetusehdotuksessa esitetyt hyödyntämisen painorajat ja tilapäisen varastoinnin lyhyet ajat kuitenkin vähentävät olennaisesti rekisteröintimenettelyn käytettävyyttä etenkin isoissa rakennuskohteissa. Turussa 18.1.2019 Olli-Pekka Mäki ympäristönsuojelupäällikkö Kaupunkiympäristötoimiala
      • Määttänen Antti, yksityishenkilö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen tarkoitus on hyvä, mutta se on tällä hetkellä pahasti keskeneräinen. Ennen voimaansaattamista asetus vaatii huomattavan määrän muutoksia ja se tulisi laittaa uudelle ja laajemmalle lausuntokierrokselle. Asetus on useilta osin toisaalta liian byrokraattinen ja toisaalta se sallii maa-ainesjätteiden ja stabilointiaineiden käytön riskialttiilla tavalla. Asetuksen suurin ongelma on kuitenkin puhtaiden ylijäämämaiden sisällyttäminen asetuksen piiriin. Moni lausunnonantaja on näin lausunut, mutta lähtenyt kuitenkin myöhemmin kommentoimaan, että tämä ja tämä kriteeri ei ole hyvä puhtaille ylijäämämaille. Se harhauttaa keskustelun sivuraiteelle. Ratkaisu tähän on vain ja ainoastaan se, että puhtaat ylijäämämaita ei sisällytetä asetuksen piiriin. Onko tähän syynä valmistelijoiden pääkaupunkiseutukeskeisyys ? Muualla Suomessa on valtava määrä hankkeita ja ylijäämämaita, jotka ovat ylivoimaisen suurelta osin normaaleja, puhtaita ylijäämämaita. Näiden käytölle ei tule luoda ylimääräisiä esteitä ja byrokratioita. Pk-seudulla on puolestaan erittäin paljon alueita, joilla on puhtaan maa-aineksen kriteerit ylittäviä määriä haitta-aineita sekä erilaisia täyttömaita, jotka sisältävät mm. rakennusjätteistä. Näiden osalta asetus on järkevä ja lisää ko. maiden hyötykäyttömahdollisuuksia. Sen sijaan pilaantumattomat ylijäämämaat tulee rajat kokonaan asetuksen ulkopuolelle. Viittaan tältä osin Infra Oy:n, Väylävirastoon ja moneen muuhun lausunnonantajaan. Moni lausuttu ongelma poistuu, kun asetus rajataan pelkästään haitallisia aineita sisältävään maa-ainesjätteeseen.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Alueelliset Ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalvelujen lausunto asetusehdotukseen. MASA-asetuksen tavoitteet maa-ainesjätteen uusiokäytön edistäminen ja kiertotalouden tukeminen ovat hyviä ja tarpeellisia tavoitteita. Tavoitteisiin tulee päästä kustannustehokkaasti. MASA-asetus nykyisessä muodossa voi jopa vähentää halukkuutta käyttää maa-ainesjätettä maanrakentamisessa. Rekisteröinti-ilmoitusmenettely soveltuu maa-ainesjätteen hyötykäytön hallinnolliseksi menetelmäksi. Asetusta tulee selkeyttää ja asetuksessa käytettyjä termejä tulee tarkentaa. Erityisesti tulee tehdä tarkennus pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen välille. Sitovien määräysten pitäisi olla selvästi asetuksessa. Todella tärkeää on, että pilaantuneisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös alueen taustapitoisuudet.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-aineksen määritelmä tulisi avata tarkemmin ottaen huomioon Kaivetut maa-ainekset -muistiossa (3.7.2015) mainitut maa-ainesten jäteluonteen keskeiset arviointiperusteet. Asetuksen muistion (28.11.2018) 4 §:n 3 momentissa oleva viittaus jätelain 5 §:n 1 momenttiin ei ole riittävä. Masa-asetusehdotuksen ja sen muistion perusteella ei yksiselitteisesti pystytä määrittelemään, onko kyseessä oleva maa-aines jätettä vai ei. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pitää tärkeänä, että sähköinen ilmoituslomake on käytössä ennen asetuksen voimaan astumista.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Koneyrittäjien mielestä asetuksen tavoite edistää maa-ainesjätteen ja maaperän kiinteytykseen sideaineeksi soveltuvien jätteiden hyödyntämistä maarakentamisen kohteissa, joissa ne voisivat korvata luonnon maa- tai kiviaineksia tai kaupallisia sideaineita, on hyvä. Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi todetulle maa-ainekselle ei ole perusteltua asettaa käyttörajoituksia esimerkiksi kerrospaksuuksien tai sijoituspaikkojen suhteen tai edellyttää tuollaisen maa-aineksen peittämistä niin sanotulla puhtaalla maa-aineksella. Kuten MARA-asetuksessakin olisi hyvä, jos ympäristöhallinnolta tulisi selkeä soveltamisohje tämän MASA-asetuksen eri kohtiin ja niiden esittämiin vaatimuksiin. Erityisesti liitteen 3 sisältöön. Yleisenä huomiona toteamme myös, että sähköisen ilmoitusmenettelyn luominen sekä resurssien varmistaminen ilmoitusten käsittelyssä ovat tärkeitä tekijöitä, että asetuksen mukainen hyödyntäminen alkaa toimia toivotulla tavalla.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Lausunto esitetään aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteisenä. Asetusluonnoksessa esitettyjen jätteiden, eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (843/2017) säädettyjen jätteiden ja ympäristöluvalla hyödynnettävien jätteiden maarakennuskohteista tulisi laatia valtakunnallinen rekisteri. Rekisteristä tulisi käydä ilmi muun muassa hyödyntämiskiinteistön numero, osoite, tiedot hyödynnetystä jätteestä ja maaperän käyttöä koskevat rajoitukset. Rekisterin tulisi olla valtion ja kunnan ympäristölupa- ja valvontaviranomaisen sekä Maanmittauslaitoksen käytössä. ”Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (843/2017) liitteen 1 mukaisesti asetusluonnokseen tulisi lisätä seuraava: ”Rakenteesta poistettu jäte Asetusta sovelletaan myös asetuksen mukaisesti hyödynnetyn ja rakenteesta poistetun jätteen hyödyntämiseen uudelleen 2 §:n mukaisessa maarakentamisessa.” Asetusluonnoksessa tulisi myös määrittää, koskisiko rakenteesta poistetun jätteen hyödyntäminen uudelleen myös kiinteytettyä jätettä vai vain kiinteyttämätöntä maa-ainesta. Määrittelyssä tulisi arvioida kertaalleen kiinteytetyn maa-aineksen kiinteytyksellä saavuttujen ominaisuuksien säilymistä uudelleen hyödyntämisessä.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Fortum Oyj kiittää mahdollisuudesta kommentoida uutta valmisteilla olevaa asetusta maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa. Näemme hyvänä asiana, että asetuksen valmistelu on edennyt ja olemme saamassa uutta jätteiden hyötykäyttöä edistävää lainsäädäntöä. Uskomme, että asetus helpottaa laitosmaisen käsittelyn kautta kulkevien maa-ainesjätteiden kiertoon saamista ja hyötykäyttöä. Toivomme, että asetuksen tueksi julkaistaan toiminnanharjoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä valmisteltava soveltamisopas. Asetus sisältää paljon termistöä ja näihin liittyviä määritelmiä sekä raja-arvoja. Lisäksi asetus tällaisenaan jättää paljon tulkinnanvaraa. Tämän vuoksi soveltamisopas olisi hyödyllinen työkalu asetuksen selventämisessä.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen valmistelun lähtökohtana on kerrottu olleen tavoite selkeyttää pelisääntöjä ja erityisesti edistää massojen hyödyntämistä. Massojen hyödyntämisen taustalla vaikuttaa kiertotalouden edistämisen tavoitteet, jotka liittyvät läheisesti valtakunnalliseen ja kaupunkitasoiseen tavoitteeseen vähentää voimakkaasti ilmastopäästöjä. Nyt ehdotettu luonnos ei vastaa näihin esitettyihin tavoitteisiin. Tällaisena asetus heikentää mahdollisuuksia hyödyntää rakentamisessa pilaantumatonta maa-ainesta, jota syntyy merkittäviä määriä kaupungin maarakentamisessa. Hyödyntämistä koskevat vaatimukset tulee asettaa maa-aineksen ominaisuuksien perusteella, ei mahdollisen jäteluokittelun perusteella. Lisäksi ehdotetusta asetuksesta ei selviä yksiselitteisesti mikä on maa-ainesjätettä ja mikä ei. Kaupungin maarakentamisen kohteissa tehtävä maa-aineksien hyödyntäminen on aina suunnitelmallista. Hyödyntäminen ei kuitenkaan aina tapahdu työmaan sisällä tai suoraan toiselta työmaalta toiselle. Kuitenkin näidenkin massojen hyödyntäminen tulee voida tehdä samoin, kuin tähänkin saakka on hyödynnetty pilaantumatonta maa-ainesta. Pilaantumaton maa-aines ja pilaantumaton maa-ainesjäte ei voi hyödyntämiskohteessa olla eri vaatimusten ja rajoituksien piirissä.
      • Kreate Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Hyvä, että tällainen asetus on valmisteilla ja maa-ainesten hyötykäyttöä halutaan edistää. Tässä muodossa asetus ei mielestämme kuitenkaan edistä riittävästi maa-ainesten hyötykäyttöä ja esimerkiksi puhtaiden/pilaantumattomien maiden osalta jopa hankaloittaa hyödyntämistä. Tästä voi seurata se, että urakoitsija kokee nyt esitetyn menettelyn liian monimutkaiseksi ja toimittaa jatkossakin hyödyntämiseen kelpaavat maa-ainekset läjitysalueille huomattavankin kuljetusmatkan päähän, koska se on helppo ja turvallinen ratkaisu. Uudessa asetuksessa tulisi huomioida pykäliin esittämämme kommentit.
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Valtioneuvoston asetus maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa, ns. MASA-asetus, on erittäin toivottu ja odotettu täydentävä normi maa-ainesten hyötykäytön mahdollistamiseksi. Lievästi nuhraantuneiden maiden hyötykäyttö kaupungeissa on nykymuodossaan vaikeata, sillä hyötykäytön lupaprosessi on kestoltaan pitkä ja luvalliset läjitysalueet yhä kauempana. Pima-ilmoitukseen perustuva puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyötykäyttö kaivualueella ei usein onnistu. Suurten kaupunkien määrätietoiset päästövähennystavoitteet edellyttävät maa-ainesjätteiden kuljetusmatkojen radikaalia leikkaamista nykyisestä tasosta. Asetuksen alkuperäinen tavoite on ollut edistää maa-ainesjätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Toinen tavoite on ollut sujuvoittaa prosesseja ja vähentää tarpeetonta byrokratiaa (normitalkoot). Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen näkemys lausunnolla olevaan MASA-asetukseen on, että tähän tavoitteeseen ei päästä. Asetus päinvastoin hankaloittaa myös pilaantumattomien maa-ainesten hyödyntämistä. Asetuksesta tulisikin rajata kokonaan pois sellaiset maa-ainekset, jotka eivät sisällä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, eivätkä muita jätejakeita. Pilaantumattomien ja jätteettömien maa-ainesjätteiden hyödyntämisen rajoittamiselle ei ole ympäristönsuojelullista perustetta ja vaarana on, että perusteettomat vaatimukset vähentävät kaivumassojen hyötykäyttöä maarakentamisessa. Asetusluonnos on nykymuodossaan hyvin vaikeaselkoinen ja monitulkintainen. Yksiselitteiset jäteluonteen arviointiperusteet puuttuvat, mikä jättää liikaa tulkinnanvaraisuutta ja voi johtaa toimijoiden eriarvoiseen kohteluun. Asetusta toivotaankin tarkennettavaksi erityisesti määritysten ja niiden perustelujen osalta. Asetuksen valmistelussa tulisi lisäksi pohtia, ovatko asetuksessa edellytetyt maamassojen tutkimukset kaikkien jakeiden osalta täysin relevantteja. Tulisiko hyötykäyttöselvitykset perustua ennemminkin riskiperusteiseen arviointiin, jossa on huomioitu mm. sijoituspaikka ja mahdollisten haitta-aineiden ympäristö- ja terveysriskit. Nykyisellään lupien käsittelyajat ovat pitkät mm. lupaviranomaisten resursseista johtuen. Lupaviranomaisten resurssit tulisi käyttää ympäristön kannalta merkityksellisiin ilmoitus- ja lupaprosesseihin.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksessa tulisi olla yksiselitteisesti määritelty jätelain perusteella, milloin maa-aines katsotaan jätteeksi. Pelkästään maa-aineksen haitta-ainepitoisuuden määrittely ei riitä, kun tulkitaan, onko pilaantumaton maa-aines jätettä. Nykyisessä muodossa asetusluonnos rajaa turhaan pilaantumattomien, muuta jätettä sisältämättömän maa-ainesjätteen hyödyntämistä. Tällaisen maa-ainesjätteen hyödyntämisen rajoittamiselle ei ole ympäristöperusteista syytä. Asetuksen mukaista rekisteröintimenettelyä tulisi voida soveltaa pilaantumattoman maa-ainesjätteen välivarastointiin silloinkin, kun jätteen lopullinen tarkka sijoituspaikka ei vielä ole tiedossa. Eri maanrakennushankkeiden yhteensovittaminen on ajallisesti hankalaa ja tästä johtuen hyödyntämiskelpoisia maa-ainesjätteitä joudutaan varastointimahdollisuuksien puuttuessa toimittamaan maankaatopaikoille. Maa-aineksille suunniteltuja kierrätyspuistoja on harvassa ja ne sijaitsevat usein kaukana kaivukohteista. Kuljetuskustannusten takia massoja ei kannata kuljetella edestakaisin. Kuten muistioluonnoksen kohdassa 3.2 todetaan, ei huomattaville määrille kaivumassoista ole osoittaa välitöntä hyödyntämiskohdetta ja ne joudutaan välivarastoimaan odottamaan hyödyntämistä tai toimittamaan loppusijoitukseen maankaatopaikoille. Asetuksen mukaan tällaisten massojen välivarastoinnille tulisi hakea erikseen ympäristölupa. Tämä vähentäisi kiinnostusta kierrätysmassojen hyödyntämiseen.
      • Turku Science Park Oy, 6Aika-ohjelman CircVol-hanke, Manninen Julius
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • MASA-asetus on erittäin toivottu ja odotettu asetus. On hienoa, että maamassojen hyötykäyttöä halutaan helpottaa. Nyt lausuntokierroksella oleva asetusehdotus ei kuitenkaan helpota maa-ainesten hyödyntämistä toivotulla tavalla. Eri maa-ainesjäteluokkien määritelmät eivät ole asetuksessa selkeitä. Lisäksi pilaantumattomien maa-ainesten hyödyntäminen vaikuttaisi hankaloituvan ehdotuksen myötä. Epäselvän asetuksen käyttöönotto kentällä voi jäädä vähäiseksi. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että lainsäädäntö olisi yksiselitteistä ja vastaisi todellisiin tarpeisiin mahdollistaen maa-ainesten laillisten hyödyntämiskeinojen yleistymisen. Ympäristönsuojeluvaatimukset ovat hyvä lähtökohta asetukselle, mutta toinen mainitsemisen arvoinen tarkoitus voisi olla myös jätteiden ja puhtaiden materiaalien käytön edistäminen maarakentamisessa. Lausunto on koottu useiden yritysten, kaupunkien edustajien ja viranomaistahojen kanssa käydyistä keskusteluista. Lausunto on koottu osana 6Aika ohjelman CircVol-hanketyötä.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • INFRA ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa. Ehdotuksen tavoitteena on edistää rakentamisen ylijäämämaa-ainesten tarkoituksenmukaista ja turvallista hyödyntämistä infra- ja maarakentamisessa. Katsomme, ettei lausunnolla oleva ehdotus täytä sille asetettuja tavoitteita. Asetus ei näkemyksemme mukaan kannusta riittävästi toimijoita hyödyntämään maa-ainesjätteitä, vaan lopputulema voi olla päinvastainen eli maa-aineksen joututumista asetuksen soveltamisalaan vältetään mahdollisimman paljon. Tämä ei ole resurssitehokkuuden näkökulmasta kannattavaa. Yksi esityksen keskeisimmistä ongelmista on maa-ainesjätteen selkeän määrittelyn puute. Toisin sanoen, tulkinta siitä, milloin kaivettu maa-aines ei ole jätettä, vaan ainoastaan pilaantumatonta maa-ainesta jäänee jatkossakin toiminnanharjoittajan vastuulle. MASA-materiaalien välivarastointi rekisteröinnillä edellyttää suunnitelmallista käyttöä. Mikäli suunnitelmallista käyttöä ei voida osoittaa, niin välivarastointi on mahdollista ainoastaan ympäristöluvitetulla alueella. Kasvukeskusten lähellä isojen välivarastointialueiden perustaminen ei ole mahdollista, joten asetuksen mukainen malli lisää merkittävästi maarakentamisen ilmastopäästöjä. Lisäksi toteamme, että sujuva lainsäädännön valmistelu edellyttää sidosryhmien osallistamista. Maa-ainesten ja maa-ainesjätteiden hyödyntämistä kehittävillä sidosryhmillä on paljon kokemusperäistä tietoa, jota olisi tullut hyödyntää huomattavasti paremmin jo luonnoksen valmistelun yhteydessä.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Helsingin kaupunkiympäristön toimialan maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuuksien lausunto valtioneuvoston asetuksesta maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa. Valmistelijoina kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen ja tiimipäällikkö Satu Järvinen. Asetusluonnoksessa ei selkeästi määritellä keskeisiä maa-ainesjätteen jäteluonteen määrittelyyn liittyviä termejä. Jollei määrittelyjä täsmennetä, on vaarana, että tälläkin hetkellä vaikeasti ymmärrettävä maa-ainesjätteen luokittelu erilaisiin komponentteihin tulee vielä nykytilannettakin sekavammaksi. Erityisesti täsmentämistä vaatii pilaantumattoman maa-aineksen sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen määrittelyt. Asetuksen perusajatuksen kopioiminen suoraan MARA-asetuksesta (Vna 843/2017) ei toimi käytännössä, kun asetuksen perusteella sallitaan myös orgaanisia haihtuvia ja kulkeutuvia haitta-aineita sisältävän materiaalin hyödyntäminen. Kaivamattoman maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien määrittelyssä ja tutkimustarkkuudessa on käytännön syistä aina epävarmuutta ja maamassoja kaivettaessa tulee vastaan aina yllätyksiä. Näiden materiaalien sijoittaminen ilman viranomaisvalvontaa pelkällä rekisteröinti-ilmoituksella sisältää riskejä siitä, että suuriakin pitoisuksia orgaanisia haitta-aineita sisältäviä maamateriaaleja sijoitetaan jopa asuntotonteille ja leikkipaikkojen välittömään läheisyyteen ilman vaikutusten arviointia ja ympäristöviranomaisten valvontaa. Palvelukokonaisuudet kannattavat mineraalisia jätejakeita sisältävän pilaantumattoman maa-aineksen ja maa-ainesjätteen sekä epäorganisilla haitta-aineilla pilaantuneiden alle ylemmän ohjearvon pitoisuuksia sisältävien materiaalien hyötykäytön helpottamista. Näille materiaaleille toimisi myös lausunnolla olevan asetusluonnoksen MARA-asetuksen tyyppinen toimintamalli, mikäli pilaantumattoman maa-aineksen välivarastointimahdollisuus saadaan mukaan asetukseen. Orgaanisia haitta-aineita sekä muuta orgaanista ainesta ja sekalaista rakennusjätettä sisältävien materiaalien hyödyntämistä voitaisiin edistää esimerkiksi siten, että niille luotaisiin pilaantuneen maan kunnostusilmoitusta vastaava menettely. Menettely sisältää ympäristöviranomaisen harkinnan ja hyväksynnän sekä asiasta tehtävän päätöksen toteutuksen valvonnan. Palvelukokonaisuuksien mielestä asetusluonnosta pitäisi kehittää siten, että asetusluonnoksen sisältämät maa-ainesjätteen määrittelyt tarkennetaan, välivarastointi mahdollistetaan pilaantumattomalle maa-ainekselle sekä asetuksen soveltamisalaan liittyvät määrittelyt selkeytetään ja rajataan siten, että asetuksesta saadaan toimiva työkalu kiertotalouden edistämiselle ympäristön ja terveyden kannalta varmasti haitattomien materiaalien osalta.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tähän lausunto on valmisteltu Infrarakentamisen uusiomateriaateknologia UUMA3 2018-2020 -ohjelmassa. Ohjelman osallistujien näkökulmia ja kommentteja on kerätty tähän yhteenvetoon. Ohjelman työskentelyyn osallistuu 35 organisaatiota. Mukana on 10 suurinta kaupunkia ja sen lisäksi useita urakoitsijoita, materiaali- ja jätehuollon toimijoita, alan yhdistyksiä ja julkisia toimijoita. Lisätietoja UUMA3-ohjelmasta löytyy nettisivuilta: www.uusiomaarakentaminen.fi Yleiset kommentit: Pilaantumattomille (”puhtaille”) maille vaatimukset tulisi olla selkeästi kevyemmät kuin PIMA-maille, jos niitä ei voida jätelain tai tämän asetuksen perusteella rajata kokonaan ulos. Samoin tutkimustarvealueelta pilaantumattomaksi todettavat maa-ainekset tulisi käsitellään jonkinlaisella kevyemmällä menettelyllä, muuten tehdään kiertotalouden toteuttaminen vain hankalammaksi. • Tutkimustarvealueen määritelmä tulee olla täysin yksiselitteinen. • Tarvitaan maa-ainesjätteen selkeämpi määrittely ts. milloin maa-aines ei ole jätettä vaan ainoastaan pilaantumatonta (puhdasta) maa-ainesta. • Välivarastointimahdollisuus tulisi huomioida, koska isoissa aluerakentamishankkeissa massojen kaivu, välivarastointi ja sijoittaminen voi kestää useita vuosia (yli kolme vuotta). Oletettavasti asetuksella halutaan juuri helpottaa isojen hankkeiden lupaprosessia, jotta materiaalien tehokasta hyötykäyttöä päästään isossa aluerakennushankkeissa toteuttamaan. Kaavoitus ja esirakentaminen vie aikaa, mutta ylijäämämaita pitäisi voida kerätä pidemmän aikaa. • Haitallisia aineita sisältävien maiden tutkimusvaatimusten tulee olla samat kuin PIMA-asetuksessa Pilaantumattoman maa-ainesjätteen (”puhtaat” maa-ainekset) hyödyntämistä pohjavesialueella ei pidä rajoittaa. Em. maa-ainesten hyödyntämistä ei tulisi rajoittaa myöskään piha- tai tulvavaara-alueilla. Kiinteytettyjen (stabiloitujen) massojen hyödyntäminen epäselvää: • sovelletaanko siis liitteen 2 taulukon 2 raja-arvoja kaikille kiinteytetyille massoille sovellutuksesta riippumatta? • Kiinteytettyjen (stabiloitujen) maa-ainesten peittovaatimukset tulisi olla MARA-asetuksen mukaiset • Stabiloitujen maa-ainesten, jotka täyttävät liitteen 2 taulukon 2 kriteerit, vaatimukset esimerkiksi testaustiheyden osalta tulisi olla haitallisia aineita sisältäviä (PIMA) maa-aineksia kevyempiä ja vaatimukset tulisi esittää erillään haitallisia aineita sisältävän maan kriteereistä • Kertaalleen hyödynnetty jätemaa tulisi voida myöhemmin rakenteen purkuvaiheessa hyödyntää vastaavanlaisessa sovellutuksessa, vastaavalla tavalla kuin MARA-asetuksessa • Hyötykäytön täytyy olla suunnitelmallista ja perustua todelliseen hyötykäyttötarpeeseen, eli todelliseen määrään mitä tietty rakennetyyppi teknisesti tarvitsee. Suurivolyymisten ylijäämämaiden hyödyntämistä pyritään edistämään esimerkiksi kiinteyttämällä (stabiloimalla) pilaantumattomia pehmeitä maa-aineksia soveltuvilla jätemateriaaleilla. Kiinteyttäminen (stabilointi) on avainasemassa tämäntyyppisten maiden hyötykäytön edistämisessä, jonka vuoksi sen helpottaminen on todella tärkeää. Pohjaveden pintarajoituksessa (1,0 m) ei ole perusteita alueilla, jossa pohjamaa koostuu heikosti vettä läpäisevistä maalajeista esim. savialueet ja tiivismoreenit. • Happamat sulfaattimaat tulisi selkeästi kuulua asetuksen piiriin.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Ehdotuksen tavoitteena on muistioluonnoksen mukaan edistää maa-ainesjätteen ja maaperän kiinteytyksen sideaineeksi soveltuvan jätteen hyödyntämistä maarakenta-misessa kohteissa, joissa jätemateriaalilla voidaan korvata luonnon maa- ja kiviainek-sia tai kaupallisia sideaineita. Lisäksi tavoitteena on edistää maa-ainesten käsittelyn järjestämistä jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi ja tukea kiertotalouden tavoitteita sekä sujuvoittaa maa-ainesjätteen hyödyntämisen hallinnollisia menettelyjä rekisteröinti-ilmoitusmenettelyllä ympäristö-lupamenettelyn sijaan. Väylävirasto kannattaa asetusluonnoksen tavoitteita. Asetusluonnoksessa on kuiten-kin tiettyjä määritelmiä ja soveltamisalaan vaikuttavia rajauksia, jotka voivat vaikeut-taa tavoitteiden saavuttamista. Keskeiset määritelmät (pilaantumaton maa-aines/pilaantumaton maa-ainesjäte) ovat hyvin tulkinnanvaraisia, mikä vaikeuttaa asetuksen soveltamisalan hahmottamista. Toisaalta soveltamisalaan kuuluvien maa-ainesjätteiden välivarastointia ja hyödyntämistä koskevat rajaukset ovat hyvin kate-gorisia, mikä rajoittaa pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntämistä huomatta-vasti, vaikka tällaisen maa-aineksen hyödyntämisestä ei aiheutuisi ympäristön pilaan-tumisen vaaraa. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota yllä mainittuun sääntelyn kategorisuuteen ja tarkastella asetuksen vaatimusten tarpeellisuutta erikseen erityyppisen maa-ainesjätteen osalta. Pilaantumattoman maa-aineksen käyttämistä ei tule rajoittaa tur-haan, vaan sääntelyllä tulee pyrkiä asetuksen muistiossa kuvattujen tavoitteiden edis-tämiseen.
      • Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Asetuksella vastuuta toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ollaan siirtämässä huomattavalta osalta toiminnanharjoittajalle. Tämän vuoksi jo ennen asetuksen voimaantuloa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että saatavilla on riittävä tukimateriaali (so. soveltamisohje) toiminnanharjoittajien ja valvontaviranomaisten käyttöön. Mahdollisuuksien mukaan myös tietojärjestelmien tulisi olla käytössä jo ennen asetuksen voimaantuloa. Ilmoitusten tekemisen tulisi tapahtua sähköisesti. Paperisella tai sähköpostilla tulevilla ilmoituksilla tulee olemaan huomattava vaikutus ELY:n työmäärään. Tietojärjestelmistä tietojen tulee myös olla siirrettävissä kuntien paikkatietojärjestelmiin. YSL:n 32 §:n 2 momentista seuraa, että jos toimintaan on ympäristölupa, kun MASA-asetus tulee sovellettavaksi, ympäristölupa raukeaa. Tällöin toiminnanharjoittajan ei tarvitse tehdä ilmoitusta, vaan viranomainen rekisteröi toiminnan omasta aloitteestaan ja ilmoittaa siitä viipymättä toiminnanharjoittajalle. Ilmeinen ongelma on, että jos tuollaisia ympäristölupia tällä hetkellä on, ne on annettu kuntien ympäristölupaviranomaisten toimesta. Rekisteröinnin taas tekee valtion valvontaviranomainen. Valtion viranomaisilla ei välttämättä ole tarkkaa tietoa kuntien myöntämistä luvista. Tältä osin asetuksen voimaantulo tuottaa lisätyötä ELY-keskuksessa ja kunnissa kuten myös menettelytavoista sopimista. Jatkossa MASA-asetuksen mukainen rekisteröinti korvaa jätteenkäsittelyltä vaadittavan ympäristöluvan. Ympäristölupaharkinnassa on tarkasteltava myös jätteenkäsittelytoiminnan vakuus.  Asiaa ei ole huomioitu esim. asetuksen perustelumuistion vaikutusten arviointia -koskevassa osassa. Tulevassa lainsäädäntötyössä tulisi pyrkiä siihen, että pilaantuneita maita ja muita maa-ainesjätteitä koskevaa sääntelyä kehitetään yhtenä kokonaisuutena.
      • Jord- och skogsbruksministeriet, MMM:n ruokaosasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Maa-ainesjätteiden uusiokäyttömahdollisuuden kehittäminen ja helpottaminen sekä teknisesti että byrokratiallisesti on kannatettavaa. On hyvä asia, että esitetty asetus sallisi siinä annettujen vaatimusten mukaan listattujen jätteiden hyödyntämisen maarakentamisessa ilman ympäristölupaa. On kuitenkin tärkeää, ettei jäteaineksien tai pilaantuneiden maa-aineksien uusiokäyttömahdollisuuteen aseteta liian paljon vaatimuksia, koska tämä saattaisi johtaa siihen, että niiden käyttöä vältetään. Tämä asetusuudistus on kuitenkin askel oikeaan suuntaan byrokratian keventämisessä, mutta vaatimukset ovat runsaat ja ehkä liialliset. Maa-ainesjätteitä ja eri saastumisaine-esiintymiä on monenlaisia, ja sen takia tarvitaan yksityiskohtaiset tarkat ja laajat säädökset ja liitetaulukot. Asetusehdotuksessa olevien raja-arvojen kohtuullisia tasoja on vaikea arvioida eli siihen ei oteta kantaa tässä. Soveltamisalat ja soveltamisen rajaukset näyttävät olevan asianmukaisia. Lisäksi ovat maatalouden ja maaseudun kehittämiskohteiden tuotanto- ja kotieläinten jaloittelutarhat, laitumet, ratsastusmaneesien pohjarakenteet ym. ratsastuskentät sekä kasvihuoneiden maapohjat myös sellaisia alueita, joissa maa- ja jäteainesominaisuuksilla on merkitystä. Maapinta, joka on eläinten käytössä, ei saa sisältää eläimille haitallisia aineita ja vastaavasti myös viljelyksessä olevien puutarha- ja peltokasvien osalta. Maatalousrakennusten ja lantavarastojen täyttömaa-aineksina sopii taas olosuhteiden mukaan laajempi valikoima jätemaa-aineksia.
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Ehdotuksen tavoitteena on edistää rakentamisen ylijäämämaa-ainesten tarkoituksenmukaista ja turvallista hyödyntämistä infra- ja maarakentamisessa, mikä on hyvä ja tarpeellinen tavoite. Nyt tehdyn ehdotuksen perusteella hyödyntäminen muuttuu monimutkaiseksi ja arvaamattomaksi ja siten on mahdollista, etteivät asetuksen tavoitteet toteudu nyt tehdyn ehdotuksen mukaisesti toimittaessa tai sen tulkintaepäselvyydet voivat johtaa erilaisiin tulkintoihin ja tahattomiinkin rikkeisiin, jos tulkinta ei ole yksiselitteinen ja kaikkialla sama. Ylijäämämaata syntyy yksittäisistä rakennushankkeista. Rakentamispäätöksen jälkeen rakentaminen yleensä alkaa saman tien, jolloin urakoitsijoilla ei enää siinä vaiheessa ole aikaa etsiä hyödyntämiskohteita, vaan massat tulee voida ajaa nopealla aikataululla sopivaan kohteeseen, jollaisia maankaatopaikat ovat. Kunnat ovat omalla maankaatopaikkatoiminnallaan edistäneet oman alueensa rakennustoimintaa. Koska maankaatopaikka vaatii suuren maa-alueen, ei nykyisten kaatopaikkojen täytyttyä ole enää ollut helppoa löytää uusia alueita, varsinkaan läheltä rakentamisen painopistealueita, ja siksi hyötykäyttö maamassoille on tullut ajankohtaiseksi. Urakoitsijan näkökulmasta ylijäämämaan sijoittaminen pitää olla kustannustehokasta eikä siitä saa aiheutua hänelle arvaamattomia riskejä kuten kustannuksia, joita ei voi kohdistaa käsillä olevaan työhön. Rakennushankkeiden ajallinen osuminen ylijäämämaan tarjonnassa ja vastaanotossa ei onnistu edes isoilla rakennusliikkeillä ja siksi välivarastointialueita tarvitaan. Nyt esitetty monimutkainen menettely lisää urakoitsijan riskejä ja kustannuksia eikä edesauta uusien menettelyjen käyttöönottoa vaan kannustaa jatkamaan nykyisellä tavalla toimien, jossa ylijäämämaa toimitetaan maankaatopaikalle vaikka pitkänkin kuljetusmatkan päähän. Tämä on urakoitsijan näkökulmasta riskitön ratkaisu. MASA-materiaalien välivarastointi rekisteröinnillä edellyttää suunnitelmallista käyttöä. Mikäli suunnitelmallista käyttöä ei voida osoittaa, niin välivarastointi on mahdollista ainoastaan ympäristöluvitetulla alueella. Kasvukeskusten lähellä isojen välivarastointialueiden perustaminen ei ole mahdollista, joten asetuksen mukainen malli lisää merkittävästi kuljetusmatkoja ja maarakentamisen ilmastopäästöjä. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen ja haitallisia aineita sisältävän maa-ainejätteen määritelmiä tulisi tarkentaa, pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen ero ei ole nyt selvä. Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi todetulle maa-ainekselle ei ole perusteltua asettaa käyttörajoituksia esim. kerrospaksuuksien tai sijoituspaikkojen suhteen tai edellyttää ko. maa-aineksen peittämistä ns. puhtaalla maa-aineksella. Myöskään rakennekerroksista tai täytöistä kaivettavalle, puhtaalle maa-ainesjätteelle ei tule asettaa vaatimuksia valvonnasta tai näytteenotosta. Lainsäädännön valmistelu edellyttää sidosryhmien osallistamista. Maa-ainesten ja maa-ainesjätteiden hyödyntämistä kehittävillä sidosryhmillä on paljon kokemusperäistä tietoa, jota olisi tullut hyödyntää huomattavasti paremmin jo luonnoksen valmistelun yhteydessä. Ympäristönsuojeluvaatimukset ovat hyvä lähtökohta asetukselle, mutta toinen mainitsemisen arvoinen tarkoitus pitäisi olla myös jätteiden ja puhtaiden materiaalien käytön edistäminen maarakentamisessa.
      • Seinäjoen kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Asetusluonnos vaikuttaa hyvältä, mitä tulee lievästi pilaantuneiden maa-ainesten hyötykäyttöön. Positiivista on myös se, että pilaantuneisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös alueen taustapitoisuudet. Raskas AVI johtoinen ympäristölupamenettely kaipaa tämän tyyppisiä kevennyksiä. Kuitenkin kysymykseksi jää muuttuuko osa suoraan hyödynnetystä maa-aineksesta MASA-ilmoituksen varaiseksi, koska mukana on myös puhdas maa-aines. Esimerkiksi uusien asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamisessa syntynyttä jätemaata on käytetty asemakaavan mukaisesti suoraan alueen meluvalleissa ilman ympäristölupaa ympäristöministeriön muistion (Kaivetut maa-ainekset –jäteluonne ja käsittely 3.7.2015) mukaisesti. Tällainen käyttö voidaan tulkita MASA-asetusluonnoksen mukaan rekisteröinti-ilmoituksen mukaiseksi tulevaisuudessa, jolloin uusi menettely saattaa haitata tällaisten maa-ainesten hyötykäyttöä. Lisäksi on toivottavaa, että tiettyjen jätejakeiden määritelmiä avataan soveltamisohjeeseen, joka toivottavasti myös tehdään. Esimerkiksi hiekoitushiekan esikäsittely ei aukene. Tarkoitetaanko tällä roskien poistoa vai kiviaineksen pesemistä, jolloin syntyy jätevesiä?
      • NRC Group Finland, Bjurström-Laitinen Lotta
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Jos tarkoituksena on helpottaa maa-ainesten hyödyntämistä ja edistää kiertotaloutta, niin vaatimukset massoille ja niiden käytölle ovat edelleen aika kovat. Käytettävien maa-ainesten sallitut pitoisuudet ovat kuitenkin jo niin rajoittavat, että muita vaatimuksia maa-ainesten käytöstä voisi lieventää? Miksi esim. pilaantumaton maa-ainesjäte (taustapitoisuus tai kynnysarvo alittuu) luokitellaan jätteeksi ja sen käyttöä rajoitetaan samalla tavalla kuin haitallisia aineita sisältävä maa-ainesjäte? Eikö tuo pilaantumaton maa-ainesjäte voisi olla luokituksen mukaan pilaantumatonta maa-ainesta?
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen yksiköissä.
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Asetuksen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut maa-ainesjätteen hyödyntämisen edistäminen. Soveltamisalan on tarkoitus ulottaa jatkossa myös pilaantumattomaan maa-ainesjätteeseen. Esityksen merkittävin haaste on se, että esityksessä ei ole yksiselitteisesti säännelty, milloin maa-aines katsotaan jätteeksi. Haitta-ainepitoisuuteen perustuva määrittely ei riitä kuvaamaan, koska pilaantumaton maa-aines on jätettä ja milloin taas ei. Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan oikeustilaa asiassa selkeyttäisi, mikäli asetuksesta rajattaisiin kokonaan pois sellaiset maa-ainesjätteet, jotka eivät sisällä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, eivätkä muita jätejakeita. Tällöin asetuksen soveltamisalaan kuuluisivat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä pilaantumattomat, jätteensekaiset maa-ainesjätteet. Pilaantumattomien ja jätteettömien maa-ainesjätteiden hyödyntämisen sääntelylle ei ole ympäristönsuojelullista perustetta. Asetus vaatii vielä tarkennusta ja nykyisen tilanteen huomioimisen paremmin, jotta pilaantumattomien ja jätteettömien maa-ainesjätteiden hyödyntäminen ei tämän takia vaikeudu. Pilaantumaton, jätteitä sisältämätön maa-ainesjäte olisi siten sijoitettavissa ilman uutta viranomaisvetoista hallintomenettelyä nykyisen kaltaisesti. Asetuksessa myös viitataan maa-ainesjätteen osalta toistuvasti muistioon, joka ei kuitenkaan ole juridisesti yhtä sitova kuin säännöstasoinen teksti. Muistiossa ei pidä säätää asioista, joiden tulisi olla säänneltyä lain tai asetuksen tasoisesti. Soft law -sääntelyllä ei saavuteta asiassa vaadittavaa oikeudellista sitovuutta, vaan ainoastaan viitteellinen ohjausvaikutus. Myös maa-aineksista vaadittujen tutkimusten suhteen asiassa on tulkinnanvaraisuutta ja mahdollisuus epätasa-arvoiseen kohteluun: taulukon 2 mukaiset tutkimukset eivät ole relevantteja useimmissa maa-aineskohteissa ja niiden kaikkien vaatiminen asetuksen mukaisesti vähentää maa-ainesten hyödyntämistä. Mikäli taas viranomaiset vaativat tutkimuksia eri laajuudella, johtaa se toimintaa harjoittavien osalta sekä käytännössä että tutkimusten taloudellisen taakan vuoksi eriarvoiseen asemaan. Asetus on monin paikoin vaikeaselkoinen ja vaatii sekä asetuksen että muistion samanaikaista lukemista. Tältä osin asetusta tulee selkeyttää. Asetuksen tulisi selkeyttää ja helpottaa maa-ainesten hyötykäyttöä ja viranomaisten sekä toiminnanharjoittajien työtä. Tällaisenaan asetusta ja sen sanamuotoja voidaan tulkita hyvin monella eri tavalla. Vaikeatulkintaisen ja teoreettisen asetuksen valvonta kuormittaa viranomaisia ja vaatii lisää resursseja valvontatyöhön. Tämä vaikeuttaa myös toiminnanharjoittajien toiminnan suunnittelua ja hankkeiden toteuttamista. Lisäksi se saattaa osapuolet eriarvoiseen asemaan. Asetukseen tulisi myös täsmentää esitettyä tarkemmin asetuksessa käytettyjä käsitteitä, kuten pilaantumaton maa-ainesjäte. Käsitteiden, ja siten soveltamisalan puutteellinen määrittely voi johtaa tulkintaeroihin ja siten toimijoiden eriarvoiseen kohteluun. Erityisen ongelmallisena asetuksessa on se, että mikäli hyödyntämispaikka ei ole tiedossa maa-ainesjätteen syntyhetkellä, tarvitsee maa-ainesjätteen väliaikainen varastointi asetuksen perusteella ympäristöluvan. Tämä tekisi ainakin suurien kaupunkien nykyisen maa-ainesjätteiden hyödyntämisen mahdottomaksi, mikäli kaupungeilla ei ole valmiina riittävää määrää jo valmiiksi ympäristöluvallisia varastointialueita. Asetuksen mukaan maa-ainesjätteitä ei saa viedä, riippumatta niiden kunnosta ja jätteiden laadusta, esimerkiksi asuinalueille, mikä vaikeuttaa merkittävästi asutuskeskuksien rakentamista ja maankäytön suunnittelua. Maa-aineksen hyödyntäminen saattaisi estyä kokonaan asetuksen mukaisella menettelyllä. Tämä ongelma poistuisi, mikäli pilaantumaton ja jätteetön maa-ainesjäte rajattaisiin asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Asetuksen tavoite edistää maa-ainesjätteen hyödyntämistä on hyvä ja asetus on tarpeellinen. Tavoitteet ovat erinomaiset, mutta hyödyntäminen asetuksen perusteella on tehty monimutkaiseksi ja siten on kyseenalaista sujuvoittaako asetus nykyisessä muodossaan maa-ainesjätteen hyödyntämistä. Ylijäämämaat syntyvät yksittäisten toimijoiden hankkeista. Rakentamispäätöksestä rakentamisen aloittamiseen on yleensä lyhyt aikajänne. Vaatii erinomaista koordinointia, jotta poistettavat kaivumassat löytävät sopivan hyödyntämiskohteen. Monimutkaisesta menettelystä syntyy myös kustannuksia, joten voi olla, että hyödyntämisen sijaan poistettavat massat toimitetaan mieluummin maankaatopaikalle. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen ja haitallisia aineita sisältävän maa-ainejätteen määritelmiä tulisi tarkentaa. Pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen ero ei asetuksessa ole selvä, ja käytännössä usein kyseessä on ympäristöriskien kannalta samanlainen maa-aines. Asetuksen määräämällä tavalla tehtyjen tutkimusten perusteella pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi todetulle maa-ainekselle ei ole perusteltua asettaa käyttörajoituksia esim. kerrospaksuuksien tai sijoituspaikkojen suhteen tai edellyttää ko. maa-aineksen peittämistä ns. puhtaalla maa-aineksella. Tutkitusti kynnysarvopitoisuudet alittavan maa-aineksen peittäminen ns. puhtaalla maa-aineksella on luonnonvarojen tuhlausta. Mikäli on perusteltua epäillä jätteen leviävän ympäristöön jätettä sisältävästä pilaantumattomasta maa-ainesjätteestä ja aiheuttavan ympäristöhaittaa (esim. tiili ja betoni eivät leviä maa-aineksesta ympäristöön, vettä kevyemmät jätteet saattavat levitä), peittäminen jätteettömällä pilaantumattomalla maa-ainesjätteellä voi tulla kyseeseen. Asetustekstistä saa käsityksen, että sen piiriin kuuluvat maa-ainesjätteet ovat peräisin rakennetuilta alueilta kaivettavasta maasta (täytöt, rakennekerrokset). Eli vaikka em. massassa kynnysarvot alittuisivat, hyödyntämisessä sovellettaisiin MASA-asetusta. Ko. maa-aineksia on voitu tähän mennessä hyödyntää muissa kohteissa ilman mittavia analyysejä tai valvontaa.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • MASA-asetuksen tarkoitus helpottaa ja edistää maa-massojen uusiokäyttöä on kiitettävä. Vaasan kaupungin kuntatekniikka kuitenkin katsoo, että nykyinen asetusluonnos päinvastoin vaikeuttaa pilaantuneen ja pilaantumattoman maa-aineksen uudelleen käyttöä neitseellisten materiaalien sijasta. Asetus päinvastoin vaikeuttaa pilaantuneen ja pilaantumattoman maa-aineksen uudelleen käyttöä neitseellisten materiaalien sijasta. Nykyisellään rajoitteet vaikeuttavat merkittävästi muun muassa asemakaavojen esirakentamista, joissa maa-aineksen uudelleen käytöllä on saavutettavissa merkittäviä hyötyjä. Myöskään tulva-alueilla ja pohjavesi-alueilla tapahtuvaa turvallista pilaantumattomien maiden hyötykäyttöä ei saisi vaikeuttaa. Vaasan kaupungin kuntatekniikka esittää niin ikään, että pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen on aina suunnitelmallista eli jäte-termin käyttö ja viittaukset jäte-statukseen ovat tarpeettomia. Pilaantumatonta maa-ainesta ei tule käsitellä jätteenä. Selkeintä olisi, mikäli pilaantumattomat maa-ainekset rajattaisiin kokonaan ko. asetuksen ulkopuolelle. Asetus on kokonaisuutena varsin sekava, määrityksiä ei ole tehty riittävän selkeästi eikä perustelu hyvin.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Maa-ainesjätteen hyödyntämistä koskevan asetuksen (ns. MASA-asetus) tavoitteena on edistää maa-ainesten hyödyntämistä maarakentamisessa sekä sujuvoittaa hyödyntämiseen ja maaperän kiinteytykseen liittyviä lupamenettelyjä. Metsäteollisuus ry pitää asian edistämistä myönteisenä, ja pitää asiaa koskevan asetuksen antamista tarpeellisena. Asetusluonnoksessa on kuitenkin esitetty tiettyjä määrittelyjä ja vaatimuksia, jotka eivät kaikilta osin tue tavoitteiden saavuttamista ja voivat vaikuttaa olemassa oleviin käytäntöihin siten, että materiaalien hyödyntäminen jopa vaikeutuu. Ympäristövaikutuksiltaan perusteettomat vaatimukset voivat vähentää kaivumassojen hyödyntämistä maarakentamisessa. Tällä hetkellä maa-aineksen ja maaperän kiinteytystä vastaavasta jätteiden käytöstä on säädetty voimassa olevassa asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017, MARA-asetus). Metsäteollisuus ry toteaa, että on tärkeää selkeyttää ja tarvittaessa poistaa MARA- ja MASA-asetuksissa olevia päällekkäisyyksiä, koskien muun muassa tuhkien stabilointikäyttöä.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Yleisesti todetaan, että sitovien määräysten tulisi olla sisällytetty asetukseen, eikä olennaisia ja tärkeitä asioita tulisi jättää perustelumuistion varaan. Ilmoitusten käsittelyn ja toimintojen valvonnan määräämistä valtion valvontaviranomaiselle pidetään hyvänä asiana, koska ELY-keskuksilla on kokemusta vastaavasta mara-ilmoitusmenettelystä ja sen valvonnasta. Kunnan viranomaisella ei myöskään ole resursseja ilmoitusten käsittelyyn. Valvontaa koskeva toimivalta tulee määritellä siten, että valtion valvontaviranomaiselle kuuluu varastointipaikkojen ja hyödyntämiskohteiden valvonta kokonaisuudessaan, myös mahdolliset toimintojen ”lieveilmiöt”, esimerkiksi alueiden mahdollinen roskaantuminen ja ilmoituksenvastainen käyttö. ELY-keskuksen tulee lähettää ilmoitus toiminnan rekisteröinnistä tiedoksi myös hyödyntämis- ja varastointipaikkojen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Asetuksesta tulisi käydä ilmi, voidaanko jätettä hyödyntää ilmoitusmenettelyllä alueella, jolla on tai jolle ollaan hakemassa ympäristölupaa jätteen käsittelyyn ja/tai hyödyntämiseen, vai tulisiko kaikki hyödyntäminen sisällyttää ympäristölupaan. Lisäksi olisi hyvä selventää, onko masa-asetuksen mukaisia massoja mahdollista ilmoitusmenettelyllä varastoida ympäristöluvallisella alueella. Asetuksesta tulee käydä ilmi, onko masailmoitus kertaluonteinen, vai voidaanko esimerkiksi samalla kiinteistölle tehdä useampia masailmoituksia eri aikoina taikka erillisiin rakentamiskohteisiin (esim. 50 000 t valliin ja 50 000 t kenttään). Onko asetuksessa määritelty hyödyntämisen enimmäismäärä kiinteistö-, ilmoitus- vai rakennekohtainen? Ilmoitusmenettelyssä on pystyttävä riittäväsi varmistumaan, että kyse on aidosta maarakentamisesta, ei maankaatopaikan nimeämisestä rakennuskohteeksi. Perustelumuistion (s. 2, toinen kpl) mukaan ”Jos toiminnalla on ympäristölupa ja lupa raukeaa lain 32 §:n 2 momentin nojalla, ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, vaan viranomainen rekisteröi toiminnan omasta aloitteestaan ja ilmoittaa siitä viipymättä toiminnanharjoittajalle.” -> raukeavat luvat lienevät suurelta osin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen luvittamia, mutta masa-ilmoituksen käsittelee valtion valvontaviranomainen. Toimivaltainen viranomainen masa-asetuksen soveltamisesta kussakin tapauksessa on ELY-keskus, jonka vastuulla tulee olla lupien raukeamisen toteaminen. Lupien raukeamisen tarkastelu ja toimintojen rekisteröinti tulee toteuttaa siten, ettei kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle aiheudu lisätöitä. -> tulisi asettaa määräaika, jonka puitteissa valtion valvontaviranomaisen on tehtävä rekisteröinti toiminnoille, joiden luvat raukeavat asetuksessa tulisi todeta menettely tilanteissa, joissa lupahakemus koskee masa-asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, mutta hakemuksen käsittely on kesken viranomaisessa.
  • Lausunnonantajia: 36
    Kommentit pykäliin
      • 2 § Soveltamisala
      • Ecolan Oy, Jenni Nurmi/Mikko Räisänen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ecolan Oy yhtyy Helsingin kaupungin ja UUMA3-konsortion lausuntoihin soveltamisalaa koskien.
      • Kierrätysteollisuus ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Syntyvän pilaantumattoman maa-aineksen ja maa-ainesjätteen käytölle ei tulisi asettaa rajoituksia asetuksessa. Jos pilaantumaton maa-aines ei täytä jätelain mukaisia jätteen ominaisuuksia, kyse ei ole jätteestä eikä maa-aineksen tule silloin kuulua asetuksen soveltamisalaan.
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kommentoitava asetusluonnos koskee myös pilaantumattomia maa-aineksia, jotka pitäisi jättää tämän pois tästä asetuksesta. Eli asetuksen tulisi koskea vain ns. kynnysarvomaiden hyödyntämistä maarakentamisessa.
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristörakentaminen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Kiinteytyksen ohella tulisi ainakin mainita stabilointi sana asetustekstissä (vrt. englanninkielinen termi Solidification/Stabilisation, S/S, joilla tarkoitetaan eri asioita). Stabiloinneissa on olemassa eri sovellutuksia (pilari-, massa- ja kerrosstabilointi) sekä ex-situ ja in-situ menetelmiä. Stabiloitujen massojen hyötykäyttövaatimukset voisi koostaa yhteen paikkaan (esim. liite 2. taulukko 2.) 2§ tulisi täydentää: A) Puhtaat eli pilaantumattomat maat: Selkeä määrittely sille, milloin pilaantumaton maa-aines muuttuu jätteeksi. Pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle tulisi asettaa selvästi haitallisia aineita sisältäviä maita kevyemmät vaatimukset B) Kiinteytetyt / stabiloidut maa-ainekset o Stabiloidut maa-ainekset, jotka täyttävät liitteen 2 taulukon 2 mukaiset kriteerit, tulisi myös soveltaa kevyempiä vaatimuksia esim. tutkimustarpeiden osalta C) Haitallisia aineita sisältävät maa-ainekset: Aiemmin haitallisia aineita sisältänyt maa-aines, joka on puhdistettu esim. seulomalla tai tehty haitattomaksi esim. stabiloimalla, tulisi voida hyödyntää kuten muutakin pilaantumatonta maa-ainesta D)Maa-aines, joka alittaa kynnysarvot, mutta sisältää muuta ainesta <20%.:Nämä tulisi rinnastaa pilaantumattomaan maa-ainekseen niiden vaatimusten kannalta, jos ne ovat tekniseltä laadultaan soveltuvia hyödynnettäväksi  
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Onko soveltamisala ristiriidassa tekstin kanssa? Jätekoodi 17 05 viittaa pilaantuneen alueen maa-aineksiin, mutta 5 § viitataan geologiseen tietoon eli luontaisiin pitoisuuksiin. Jos kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat luonnollista alkuperää, ei alueita luokitella pilaantuneiksi, jolloin jätekoodi ei sovellu. Jätekoodi 17 05 viittaa maa-ainekset (pilaantuneilta alueilta kaivetut maa-ainekset mukaan luettuina), kiviainekset ja ruoppausmassat
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetusta sovelletaan maa-ainesjätteen ammattimaiseen tai laitosmaiseen hyödyntämiseen maarakentamisessa. Asetuksen perustelumuistiossa on todettu, ettei asetuksessa säädetä täsmällistä rajaa siitä, milloin toimintaa pidetään ammattimaisena tai laitosmaisena, vaan se ratkaistaan tapauskohtaisena kokonaisharkintana. Asetus ei koske pienimuotoista maa-ainesjätteen hyödyntämistä maarakentamisessa. Yhtenäisten käytäntöjen aikaansaamiseksi olisi kuitenkin ollut hyvä, jos perustelumuistiossa tuotaisiin edes esimerkin omaisesti esille pienimuotoisen hyödyntämisen ominaispiirteitä ja myös mahdollisia kokoluokkia. Asetuksen 2 §:n mukaan maanrakennuskohteen sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös, mitä muun lain tai sen nojalla säädetään. Perustelumuistiossa on tässä kohdassa viitattu mm. ympäristönsuojelulain 11 §:ään. YSL:n 11 §:n mukaan sijoituspaikan valinnassa on otettava huomioon mm. sijoituspaikan ja sen vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. YSL 12 §:n mukaan luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. MASA-asetuksen mukaan välivarastointi voi tapahtua myös muualla kuin hyödyntämispaikalla ja se rekisteröidään samalla ilmoituksella kuin hyödyntäminen. Tältä osin tulisi täsmentää, kuinka YSL 12 §:ää tulee muualla tapahtuvan välivarastoinnin rekisteröinnin osalta tulkita. Minkälaiset asemakaavamerkinnät mahdollistavat väliaikaisen varastoinnin? Vai voidaanko kaavamerkintä jättää kokonaan huomioimatta, kunhan MASA-asetuksen 6 §:n välivarastointipaikkaa koskevat vaatimukset täyttyvät? Jos voidaan, niin tämä tulisi selvyyden vuoksi todeta perustelumuistiossa. Asemakaava-alueella välivarastointiin ei todennäköisesti ole löydettävissä sellaisia alueita, joiden asemakaavassa olisi jätteiden käsittelyyn varauduttu. MASA-asetukseen sisältyy jätemateriaalien (mm. erilaiset tuhkat) hyödyntäminen maa-aineksen tai maaperän kiinteytyksessä ja kiinteytetyn massan hyödyntäminen maarakentamisessa. Myös MARA-asetuksessa on mukana tuhkien hyödyntäminen stabilointiaineena maarakentamisessa. Samasta asiasta ei tulisi säädellä eri asetuksissa. Kumpaa asetusta tulisi käyttää vai voiko toiminnanharjoittaja valita? Jos asiasta tarkoituksellisesti säädetään kahdessa asetuksessa, tulisi selventää mikä on näiden asetusten käyttötarkoitusten ero.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-ainesjätteen, joka katsotaan jätteeksi ainoastaan varman ja suunnitelmallisen käytön puutteen takia, tulisi rajata pois soveltamisalasta ja sen hyödyntämisen tulisi olla mahdollista myös soveltumisalasta rajatuilla alueilla.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksessa tulisi avata, mitä on tässä yhteydessä tarkoitettu jätteiden ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen. Missä kulkee ammattimaisen hyödyntämisen raja? Luetaanko yksityinen pienrakentaja ammattimaiseksi hyödyntämistoimijaksi?
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kiinteytyksen ohella tulisi ainakin mainita stabilointi sana asetustekstissä (vrt. englanninkielinen termi Solidification/Stabilisation, S/S, joilla tarkoitetaan eri asioita). Stabiloinneissa on olemassa eri sovellutuksia (pilari-, massa- ja kerrosstabilointi) sekä ex-situ ja in-situ menetelmiä. Stabiloitujen massojen hyötykäyttövaatimukset voisi koostaa yhteen paikkaan (esim. liite 2. taulukko 2.) 2§ tulisi täydentää: A) Puhtaat eli pilaantumattomat maat -Selkeä määrittely sille milloin pilaantumaton maa-aines muuttuu jätteeksi -Pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle tulisi asettaa selvästi haitallisia aineita sisältäviä maita kevyemmät vaatimukset. B) Kiinteytetyt / stabiloidut maa-ainekset -Stabiloidut maa-ainekset, jotka täyttävät liitteen 2 taulukon 2 mukaiset kriteerit, tulisi myös soveltaa kevyempiä vaatimuksia esim. tutkimustarpeiden osalta. C) Haitallisia aineita sisältävät maa-ainekset -Aiemmin haitallisia aineita sisältänyt maa-aines, joka on puhdistettu esim. seulomalla tai tehty haitattomaksi esim. stabiloimalla, tulisi voidaan hyödyntää kuten muutakin pilaantumatonta maa-ainesta. D) Maa-aines, joka alittaa kynnysarvot, mutta sisältää muuta ainesta <20% -Nämä tulisi rinnastaa pilaantumattomaan maa-ainekseen niiden vaatimusten kannalta, jos ne ovat tekniseltä laadultaan soveltuvia hyödynnettäväksi.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Kiinteytyksen ohella tulisi ainakin mainita stabilointi sana asetustekstissä (vrt. englanninkielinen termi Solidification/Stabilisation, S/S, joilla tarkoitetaan eri asioita). Stabiloinneissa on olemassa eri sovellutuksia (pilari-, massa- ja kerrosstabilointi) sekä ex-situ ja in-situ menetelmiä. Stabiloitujen massojen hyötykäyttövaatimukset voisi koostaa yhteen paikkaan (esim. liite 2. taulukko 2.) • 2§ tulisi täydentää: • A) Puhtaat eli pilaantumattomat maat o Selkeä määrittely sille milloin pilaantumaton maa-aines muuttuu jätteeksi o Pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle tulisi asettaa selvästi haitallisia aineita sisältäviä maita kevyemmät vaatimukset • B) Kiinteytetyt / stabiloidut maa-ainekset o Stabiloidut maa-ainekset, jotka täyttävät liitteen 2 taulukon 2 mukaiset kriteerit, tulisi myös soveltaa kevyempiä vaatimuksia esim. tutkimustarpeiden osalta • C) Haitallisia aineita sisältävät maa-ainekset o Aiemmin haitallisia aineita sisältänyt maa-aines, joka on puhdistettu esim. seulomalla tai tehty haitattomaksi esim. stabiloimalla, tulisi voidaan hyödyntää kuten muutakin pilaantumatonta maa-ainesta • D)Maa-aines, joka alittaa kynnysarvot, mutta sisältää muuta ainesta <20% o Nämä tulisi rinnastaa pilaantumattomaan maa-ainekseen niiden vaatimusten kannalta, jos ne ovat tekniseltä laadultaan soveltuvia hyödynnettäväksi
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Muistioluonnoksen mukaan asetuksen 2.2 §:ssä säädettäisiin informatiivisesti muusta lainsäädännöstä, joka tulisi ottaa asetusta sovellettaessa huomioon. Asetuksen 2.2 §:n viimeisen virkkeen mukaan "asetuksessa tarkoitetun maarakennuskohteen sijoi-tuspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös, mitä muun lain tai sen nojalla säädetään". Mainittu säännös ei ole sisällöltään erityisen informatiivinen. Muistiossa viitataan tässä yhteydessä ympäristönsuojelulain 11 §:ään sekä maankäyt-tö- ja rakennuslain vaatimuksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla vaatimuksilla tarkoitettaneen kaavallisia vaatimuksia. Asetusta voisi täsmentää vastaamaan muisti-ossa lausuttua. Asetuksen 7 §:ssä säädetään rekisteröinti-ilmoituksen sisällöstä. Mainitun pykälän pe-rusteella jää epäselväksi, millaisen selvityksen perusteella 2.2 §:ssä mainittujen seik-kojen täyttymistä arvioidaan rekisteröintivaiheessa.
      • Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Mikäli mahdollista, tulisi perustelumuistiossa avata tarkemmin pienimuotoisen maa-ainesjätteen hyödyntämisrajoja MARA-asetuksen (843/2017) perustelumuistion (YM 28.11.2017, s. 11) tapaan. Mahdollisuuksien mukaan myös ammattimaisen- ja laitosmaisen hyödyntämisen määritelmää tulisi perustelumuistiossa avata. Tulva-alueita ovat alueet, joissa voi esiintyä kerran 20 vuodessa toistuva tulva. Esim. Syken tulvariskialuepalvelussa on vielä paljon aukkokohtia, joten tulvariskialueiden kartoituksia tulee lisätä. Tulva-alueiden määrittelyn tulisi lähtökohtaisesti olla samanlainen sekä MARA- että MASA-asetuksessa, ellei perusteltua syytä (esim. ympäristöriskit) erilaiselle määrittelylle ole. Nyt MARA-asetuksen tulvavaara-alueita ei ole määritelty, mutta MARA-soveltamisohjeessa puhutaan kerran 50 vuodessa esiintyvästä tulvasta.
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Tutkimustarvealueen alueella syntyvän pilaantumattoman maa-aineksen ja maa-ainesjätteen käytölle ei tulisi asettaa rajoituksia eikä soveltaa MASA-asetuksen rajoituksia. Ammattimaiselle tai laitosmaiselle hyödyntämiselle tulisi olla rajat määritelty. Pienimuotoinen hyödyntäminen tulisi toteuttaa samalla tavalla kuin Mara-asetuksessa, eli voitaisiin toimia ilman ilmoitusmenettelyä sopimalla hyödyntämisestä kunnan ympäristöviranomaisen kanssa.
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen yksiköissä.
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu luokitellut pohjavesialueet, asuinalueet sekä lasten leikkipaikat, ravintokasvien viljelyalueet sekä tulvanalaiset alueet, kuten MARA-asetuksessakin. Tämä on kannatettavaa varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Tulisi kuitenkin huomioida, että nykyinen soveltamisala rajaa myös pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntämisen tämän tyyppisillä alueilla pois. Nykyisellään toiminta on joustavaa ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyötykäytön tuominen asetuksen soveltamisalan piiriin tulisi aiheuttamaan huomattavia kustannuksia toiminnanharjoittajalle, vaatisi merkittäviä lisäresursseja valvonnalle ja voisi jopa estää hyödyntämisen kaupunkialueilla kokonaan.
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • PIMA-kohteissa syntyy PIMA-maiden lisäksi asetuksen tarkoittamia maa-ainesjätteitä, jotka toimitetaan maankaatopaikalle. PIMA-päätösten ja MASA-asetuksen välinen rajapinta tulee määritellä selkeästi. Tutkimustarvealueen alueella syntyvän pilaantumattoman maa-aineksen ja maa-ainesjätteen käytölle ei tulisi asettaa rajoituksia eikä soveltaa MASA-asetuksen rajoituksia. Asetuksen muistiossa tarkennetaan, ettei säädetä täsmällistä rajaa ammattimaiselle tai laitosmaiselle hyödyntämiselle. Missä kulkee ammattimaisen hyödyntämisen raja? Kuka tekee tapauskohtaisen kokonaisharkinnan? Jätteen hyödyntäjä / haltija? Mikäli hyödyntäminen ei ole ammattimaista (pienimuotoista), voiko maa-ainesjätettä hyödyntää ilman ilmoitusmenettelyä vai toimitaanko kuten MARA:ssa eli sovitaan hyödyntämisestä kunnan ympäristöviranomaisen kanssa?
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Ei kommenttia.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Asetus koskee jätteeksi luokiteltavia maa-aineksia. Asetuksessa tulee yksiselitteisesti ilmaista, milloin pilaantumaton maa-aines katsotaan jätteeksi ja milloin asetus tulee sovellettavaksi sen hyödyntämiseen. Nykyisen tulkinnan mukaan pilaantumaton maa-aines, joka käytetään varmasti ja jokseenkin välittömästi sellaisenaan taikka seulomalla tai muulla vastaavalla tavalla esikäsiteltynä rakentamistarkoituksiin kaivupaikalla tai muualla, täyttää harvoin jätteen yleiset tunnusmerkit. Jos kyseessä ei ole jäte, ei asetus koske näitä maa-aineksia. Tällöin ei voida vaatia laadunvarmistussuunnitelmaa, eikä maa-aineksen luovuttajalla ole asetuksen mukaista laadunvarmistusvelvoitetta tai hyödyntäjällä ilmoitusvelvollisuutta. Eli on määriteltävä selkeästi ero pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen välillä.
      • 3 § Soveltamisalan rajaus
      • Ecolan Oy, Jenni Nurmi/Mikko Räisänen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Nykyinen soveltamisala rajaa pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntämistä tavalla, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Pilaantumattomat maa-ainekset (maa-ainesjätteet) tulee rajata soveltamisalan ulkopuolelle. Asumiseen tarkoitettujen alueiden ja lasten leikkipaikkojen määritelmää pitää tarkentaa. Lisäksi maastabilointi pitää pystyä tekemään myös asuinalueilla. Stabilointi tulva-alueilla tulisi sallia, sillä monissa paikoissa se olisi tarkoituksenmukainen ratkaisu tulvasuojelussa.
      • Kierrätysteollisuus ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-ainesjätteen hyötykäyttökohteiden rajauksen tulee perustua hyödynnettävän maa-ainesjätteen ympäristövaikutuksiin. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen osalta hyötykäyttökohdetta ei tulisi rajoittaa, koska ympäristön pilaantumisriskiä ei käytännössä ole. Mikäli maa-ainesjäte on puhdasta ja vastaa haittapitoisuudeltaan luonnon maa-ainesta, ei ole ympäristöllistä tai terveydellistä syytä estää sen käyttöä esim. pohjavesialueilla, viljelyalueilla ja asumiseen tai lasten leikkipaikoiksi tarkoitetuilla alueilla.
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kommentoitavan asetusluonnoksen mukaisesti herkillä alueilla pilaantumattoman maa-aineksen hyötykäyttö tulee edellyttämään ympäristölupaa. Tämä ei varmastikaan ole tarkoituksenmukaista.
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristörakentaminen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Aluerajausten (pohjavesialueet, piha-alueet, leikkipaikat ja tulvariskialueet) ei tulisi koskea pilaantumattomaksi todettuja maa-aineksia o Perustelu: vastaavaa maa-ainesta voi hyödyntää myös ei-jätteenä ilman mitään jätelain velvoitteita o Nimenomaan tulva-alueilla voisi olla sopivia hyödyntämiskohteita esimerkiksi tulvasuojaus stabiloidulla maapenkereellä Jos tutkitun ja kynnysarvon alittavan, mutta muuta ainesta sisältävän (esim. < 20%), maa-aineksen hyödyntäminen nähdään kuitenkin tarkoituksenmukaiseksi, voisi sen myös lisätä tähän. Tarvittaessa muun aineksen määrä voisi olla pienempi (esim. 10%) o Perustelu: Maa-aineksen seassa oleva muu aines (esim. tiilimurske) ei aiheuta ympäristönsuojelullisesti ongelmia, jos kynnysarvot alittuvat.
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Viittaus mm. Infra ry:n lausuntoon.
      • Sitowise Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-ainesjätteen osalta ei ole ympäristönsuojelullisesti perusteltua rajata pohjavesialueita, asuinalueita, lasten leikkipaikkoja, viljelyalueita tai tulvanalaisia alueita pois hyödyntämiskohteista. Pilaantumaton maa-ainesjäte, joka ei sisällä epäpuhtauksia, tulisi rajata kokonaan asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetusta ei sovelleta mm. asumiseen tai lasten leikkipaikaksi tarkoitetulla alueella. Kuinka toimitaan niissä tilanteissa, joissa hyödyntämispaikan maankäyttö muuttuukin myöhemmin hyödyntämisen jälkeen sellaiseksi, ettei se ole enää asetuksen soveltamisalaan kuuluva? Jos kohteessa on hyödynnetty haitta-ainepitoisia maa-aineksia, niin arvioidaanko kohteen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve uudessa maankäyttömuodossa PIMA-asetuksen mukaisesti? Entä jos onkin hyödynnetty MASA-asetuksen mukaisia muita jätteitä tai jätteensekaista maa-ainesta, kuinka näiden suhteen toimitaan? Tai entä jos teollisuus- ja varastorakennuksen, jonka maaperustuksissa on hyödynnetty MASA-materiaaleja, käyttötarkoitus muuttuu myöhemmin toiseksi, kuinka tällöin toimitaan? Säädettäessä MASA-asetuksen kaltaisia rekisteröintimenettelyjä, tulisi miettiä ja ohjeistaa toimintatavat ja käytännöt myös tällaisia tilanteita varten. Perustelumuistion mukaan lasten leikkipaikalla tarkoitetaan leikkialueita, koulujen ja päiväkotien pihoja, yleisiä leikkipuistoja ja muita lasten ajanviettoon tarkoitettuja alueita. Nämä eivät kuulu MASA-asetuksen soveltamisalaan. Toisaalta perustelumuistion mukaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla kentällä tarkoitetaan mm. ulkoliikuntapaikkojen kenttiä (kuten eri pallopelien kentät). Nämä ovat yleensä mitä suurimmassa määrin myös lasten ajanviettoon käytettäviä ja tarkoitettuja alueita. Näiltä osin perustelumuistio on ristiriitainen.
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Mielestämme asemakaava-alueella asetusta ei pidä soveltaa haitta-aineita sisältävien maiden osalta asumiseen tarkoitetulla tontilla eikä x metrin etäisyydellä ko. tontista. Hyödyntäminen on täälläkin mahdollista pima-ilmoituksella tai ympäristöluvalla. Asumiseen, leikkipaikaksi tai viljelyyn tarkoitetut alueet ovat liian epämääräisiä tässä muodossa. Tämä vaatii täysin yksiselitteisen tarkennuksen, koska rekisteröinti-ilmoituksen tekijän on tiedettävä ennakkoon, soveltuuko joku alue hyödyntämiseen vai ei. Määrittely on erittäin tärkeä erityisesti asemakaavoittamattomilla alueilla. Mikäli tätä ei ole mahdollista tarkentaa asetuksessa, on asia ehdottomasti avattava soveltamisohjeessa. Huomioitavaa kuitenkin on, että soveltamisohje ei ole juridisesti sitova ja siinä ei näin ollen ole mahdollista ”paikata” varsinaisen asetuksen epätäsmällisyyksiä.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Soveltamisalan rajauksessa tulisi ottaa huomioon, onko kyseessä pilaantumaton maa-ainesjäte vai haitallisia aineita sisältävä maa-ainesjäte. Nämä voisi tarkastella soveltamisalan rajauksessa erikseen.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu luokitellut pohjavesialueet, asuinalueet sekä lasten leikkipaikat, ravintokasvien viljelyalueet sekä tulvanalaiset alueet, kuten MARA-asetuksessakin. Nykyinen soveltamisala rajaa kuitenkin myös pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntämisen tämän tyyppisillä alueilla pois, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi voisi olla tarpeen tarkentaa asuinalueiden sekä lasten leikkipaikkojen määritelmää, jotta ei rajata mahdollisia käyttökohteita liikaa mutta ei myöskään mahdollisteta esimerkiksi orgaanisia yhdisteitä sisältävien ja haisevien maa-ainesten sijoittaminen käytännössä liian lähelle ihmisiä. Koska MASA- ja MARA-asetus yhdistyvät monessa asiassa (raja-arvot) niin voisi miettiä pitäisikö soveltamisalojen määritelmiä yhtenäistää mahdollisimman pitkälle esim. pohjavesialueiden määritelmissä.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Sairaala-alueet, koulut ja oppilaitokset sekä torit tulisi rajata soveltamisalueen ulkopuolelle. Pitäisi myös rajata muut herkät alueet kuten luonnonsuojelualueet soveltamisalueen ulkopuolelle ja ne pitää määritellä.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • ”Tätä asetusta ei sovelleta tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesi-alueella, asumiseen tai lasten leikkipaikaksi tarkoitetulla alueella taikka ravintokasvien viljelyyn tarkoitetulla alueella eikä tulvanalaisella alueella .” Tämän soveltamisalan rajauksen perään on saatava lisäys: lukuun ottamatta pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntämistä. Mikäli asetus astuu tuon rajauksen puitteissa voimaan, estää se täysin luonnonmukaisen, nykyisinkin puhtaaksi luokiteltavan, maa-aineksen hyödyntämisen rajauksen mukaisilta alueilta. Pilaantumaton maa-aines ja pilaantumaton maa-ainesjäte ovat ominaisuuksiltaan täysin samanlaisia. Niitä pitää pystyä hyödyntämään jatkossakin ilman luonnottomia rajauksia.
      • Kreate Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumaton maa-ainesjäte tulee jättää soveltamisalan rajauksen ulkopuolelle eli pilaantumatonta maa-ainesjätettä voisi käyttää vapaasti ilman YSL:n ja jätelain asettamia rajoitteita, kuten laadultaan vastaavaa pilaantumatonta maa-ainesta. Useissa kohteissa tulva-alue-ehto koskee tarpeettoman laajaa aluetta. Varsinkin puhtaiden maa-ainesten käytön rajoittaminen suurella osalla koko rannikkoseutua on tarpeetonta.
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tässä yhteydessä olisi tarpeen tarkentaa, että asetusta ei sovelleta pilaantumattomaan maa-ainesjätteeseen. Kynnysarvopitoisuudet alittavaa maa-ainesjätettä ja pilaantumatonta maata tulisi voida vapaasti hyötykäyttää myös pohjavesialueilla, asuinkäyttöön tarkoitetuilla alueilla ja leikkipaikoilla. Maa-ainesta, joka alittaa kynnysarvot, mutta sisältää muita jätejakeita < 20 %, tulisi voida hyötykäyttää samalla tapaa kuin pilaantumatonta maa-ainesta, mikäli niiden tekniset laatuvaatimukset täyttyvät sijoituspaikalla, eivätkä ne sisällä ympäristö- ja terveysriskiä. Maa-ainesjätteen hyödyntämisen tulisi perustua materiaalin ympäristö- ja terveyshaittaominaisuuksiin, riskinarviointiin ja päästölaskentaan. Vaarana on mm. että asetus tässä muodossa aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja sitoo lupaviranomaisen resursseja. Useissa kohteissa tulva-alue-ehto koskee tarpeettoman laajaa aluetta. Varsinkin puhtaiden maa-ainesten käytön rajoittaminen suurella osalla koko rannikkoseutua on tarpeetonta. Esimerkiksi Oulussa maa-ainesten hyötykäyttö vaikeutuisi tämän myötä suuresti.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetusta ei sovelleta tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, asumiseen tai lasten leikkipaikaksi tarkoitetulla alueella, ravintokasvien viljelyyn tarkoitetulla alueella eikä tulvanalaisella alueella. Herkkien alueiden rajaaminen pois asetuksen soveltamisalasta on tarpeellista, mutta nykyisellään rajaus estää myös pilaantumattoman maa-ainesjätteen, joka vastaa koostumukseltaan pilaantumatonta maa-ainesta, hyödyntämisen kyseisillä alueilla. Soveltamisalan rajaukseen tulisi tehdä poikkeus pilaantumattoman maa-ainesjätteen osalta. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen, joka ei sisällä haitallisia aineita tai maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, hyödyntämisen rajoittamiselle ei ole ympäristöperusteista syytä. Pilaantumatonta maa-ainesjätettä vastaavaa maa-ainesta, voidaan hyödyntää vapaasti ilman rajoitteita ja velvoitteita. Liian tiukka rajaus voi estää pilaantumattoman maa-ainesjätteen nykyisen kaltaisen hyödyntämisen esim. kaupunkialueilla. Vaihtoehtoisesti asetuksen soveltamisalasta voitaisiin poistaa kokonaan sellaiset maa-ainesjätteet, jotka eivät sisällä haitallisia aineita eivätkä maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta. Tällöin asetuksen soveltamisalaan kuuluisivat ainoastaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet sekä pilaantumattomat, mutta muuta jätettä sisältävät maa-ainesjätteet.
      • Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Toinen momentti. Jätestatus tulee määritellä asetuksessa tarkemmin (vrt. taustamuistio, 2008/98/EY; ”tätä direktiiviä ei sovelleta: maa-ainekseen ja muuhun luonnosta peräisin olevaan ainekseen, joka ei ole pilaantunut ja joka on kaivettu pois rakennustoimien aikana, kun on varmaa, että aines käytetään kaivupaikalla sellaisenaan rakennustarkoituksiin”.) Vaikka asia on eräiltä osin esitetty jätedirektiivissä, kannattaa tämä direktiivin poissulku laittaa 3 §:ään ”Soveltamisalueen rajaus”-otsikon alle. Näin olisi lähtökohtaisesti selvää, että em. kaltainen pilaantumaton kaivettu ja kaivuupaikalla hyötykäytettävä maa-aines ei kuulu uuden asetuksen piiriin (osittain vastaavasta asiasta myös kohdassa liite 1).
      • Turku Science Park Oy, 6Aika-ohjelman CircVol-hanke, Manninen Julius
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tässä yhteydessä olisi mahdollista rajata pilaantumaton maa-ainesjäte soveltamisalan rajauksen ulkopuolelle. Vastaavaa maa-ainesta voi kuitenkin yleensä käyttää ilman jätelain velvoitteita. Useissa kohteissa tulva-alue-ehto koskee tarpeettoman laajaa aluetta. Varsinkaan puhtaiden maa-ainesten käytön rajoittaminen suurella osalla koko rannikkoseutua on tarpeetonta.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-ainesjätteen, joka katsotaan jätteeksi ainoastaan varman ja suunnitelmallisen käytön puutteen takia, hyödyntäminen tulisi mahdollistaa myös soveltamisalasta rajatuilla alueilla. Pilaantumatonta maa-ainesta voidaan nykyisellään laajasti hyödyntää maarakentamisessa myös asetuksen soveltamisalasta rajatuilla alueilla. Varman ja suunnitelmallisen käytön puuttuessa maa-aines katsotaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jolloin käyttö esimerkiksi pohjavesialueella ei ole esityksen mukaan mahdollista. Katsomme, ettei ympäristöperustein pilaantumattoman maa-ainesjätteen käyttöä tule rajoittaa.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Soveltamisalueen rajaus asetuksen esittämässä muodossa on liian epämääräinen. Rajauksen täytyy olla täysin yksiselitteinen, koska rekisteri-ilmoituksen tekijän on tiedettävä ennakkoon, soveltuko joku alue hyödyntämiseen vai ei. Asetusluonnoksessa todetaan, että sitä ei sovelleta mm. asumiseen ja lasten leikkipaikaksi tarkoitetulla alueella. Perustelumuistiossa tarkennetaan, että asuinalueella tarkoitetaan rakennusta ja sen välitöntä pihapiiriä, mutta ei katua eikä asemakaavassa pysäköintipaikaksi osoitettua aluetta. Lasten leikkipaikalla tarkoitetaan asuinrakennusten ja kortteleiden yhteydessä olevia leikkialueita, koulujen ja päiväkotien leikkialueita, yleisiä leikkipuistoja sekä muita lasten ajanviettoon tarkoitettuja alueita tai muita tällaiseen tarkoitukseen varattuja alueita. Nämä määrittelyt jättävät paljon tulkinnanvaraa. Mitä tarkalleen tarkoitetaan välittömällä pihapiirillä? Onko yleinen puisto lasten ajanviettoon tarkoitettu alue? Mitä kaikkea ovat muut lasten ajanviettoon tarkoitukseen varatut alueet? Asemakaavaan merkittyjä pysäköintipaikkoja sijaitsee myös asuntotonteilla sekä aivan asuinrakennusten vieressä. Lisäksi ainakin suuremmissa kaupungeissa asuinrakennukset sijoitetaan usein kiinni katualueeseen. Maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta arvioidaan Vna 214/2007 mukaisesti, kun haitta-aineiden kynnysarvo ylittyy. Arvion perusteella määritetyt kunnostustavoitteet voivat asuntotonteilla ja leikkipaikoilla olla haihtuvien ja helposti kulkeutuvien yhdisteiden osalta kynnysarvopitoisuuden tasolla. Lisäksi asuntotonteilta usein arvion perusteella päädytään poistamaan haisevat massat tiettyyn tasoon asti. Puhdistustarpeen arvion perusteella asetetut kunnostustavoitteet koskevat aina ko. herkän toiminnon lisäksi erikseen määritettävää suojavyöhykettä, joka tiiviissä kaupunkirakenteessa ulottuu usein viereiselle katu-, puisto- tai pysäköintialueelle. Asetusluonnoksen määrittelyillä on siten mahdollista, että aivan rakennusten viereen joko katualueelle, pysäköintipaikkojen alueelle tai puistoon on luvallista sijoittaa puhdistustarpeen arviossa asetettuja kunnostustavoitteita korkeampia pitoisuuksia ilman mitään suunnitelmaa, arviointia ja viranomaisvalvontaa. Asetusluonnos edellyttää, että haitallisten yhdisteiden edustava pitoisuus on alle liitteen 2 raja-arvopitoisuuksien. Edustava pitoisuus asetusluonnoksen tavalla määritettynä tarkoittaa sitä, että osassa sijoitettavaa maamassaerää voi olla hyvinkin suuria pitoisuuksia haitta-aineita. Esimerkiksi asetusluonnoksen mukaisia raja-arvopitoisuuksia noudattaen hyödyntämispaikalle tuotava yksi 2000 tonnin maa-aineserä saa sisältää 2 000 kg öljyhiilivetyjä. Tällöin yhdellä rekisteröinti-ilmoituksella saa hyödyntämispaikalle sijoittaa enintään 50 000 kg öljyhiilivetyjä kokonaismassamäärän ollessa 50 000 tonnia maa-ainesta. Koska pitoisuustaso määritetään kokoomanäytteestä eikä yksittäisiä piste- / maakerroskohtaisia maksimituloksia edellytetä, on mahdollista, että hyödyntämispaikalle yhden asetuksen mukaisen maa-aineserän mukana sijoitetaan 200 tonnia ja koko hyödyntämisalueelle 5 000 tonnia vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Asetusluonnoksessa toki kielletään korkeita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän massan sijoittaminen, mutta asetuksen määritelmä asiasta on tulkinnanvarainen eikä asiaa aktiivisesti valvota työn aikana ympäristöviranomaisen toimesta. Asetuksen kehitystyössä olisi varmistettava, onko asetuksen soveltamisalaan sisällytetyt rajaukset määritetty siten, ettei asetuksen mukaan hyödynnettävien orgaanisten haitta-aineiden sijoittamisesta varmasti aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa missään mahdollisessa hyödyntämiskohteessa. Asetusluonnosta pitäisi kehittää siten, että joko orgaaniset haihtuvat ja kulkeutuvat sekä haisevat yhdisteet otetaan asetuksesta kokonaan pois tai sitten asetusluonnosta sovelletaan vain teollisuusalueilla, väylien, meluvallien tms. alueella.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Aluerajausten (pohjavesialueet, piha-alueet, leikkipaikat ja tulvariskialueet) ei tulisi koskea pilaantumattomaksi todettuja maa-aineksia o Perustelu: vastaavaa maa-ainesta voi hyödyntää myös ei-jätteenä ilman mitään jätelain velvoitteita o Nimenomaan tulva-alueilla voisi olla sopivia hyödyntämiskohteita esimerkiksi tulvasuojaus stabiloidulla maapenkereellä • Jos tutkitun ja kynnysarvon alittavan, mutta muuta ainesta sisältävän (esim. < 20%), maa-aineksen hyödyntäminen nähdään kuitenkin tarkoituksenmukaiseksi, voisi sen myös lisätä tähän. Tarvittaessa muun aineksen määrä voisi olla pienempi (esim. 10%) o Perustelu: Maa-aineksen seassa oleva muu aines (esim. tiilimurske) ei aiheuta ympäristönsuojelullisesti ongelmia, jos kynnysarvot alittuvat.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Asetuksen soveltamisalaa esitetään rajattavaksi siten, ettei asetusta sovelleta tietyillä herkillä alueilla eli tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesi-alueella, asumiseen tai lasten leikkipaikaksi tarkoitetulla alueella taikka ravintokasvien viljelyyn tarkoitetulla alueella eikä tulvanalaisella alueella. Pilaantumattomalla maa-ainesjätteellä tarkoitetaan luonnoksessa maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuus alittaa taustapitoisuuden tai kynnysarvon. Kyse olisi siis laadultaan pilaantumattomasta maa-aineksesta, joka luokitellaan jätteeksi muiden kriteerien (kuin haitta-aineiden) perusteella. Laadultaan vastaavanlaista pilaantumatonta maa-ainesta, joita ei luokitella jätteeksi, voidaan käyttää vapaasti ilman ympäristönsuojelu-lain ja jätelain asettamia rajoitteita. Maa-ainesjätteen hyötykäyttökohteiden rajausten tulisi perustua maa-ainesjätteen ympäristövaikutuksiin. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen osalta hyötykäyttökohdetta ei tulisi rajoittaa 3.1 §:ssä esitetyllä tavalla, koska ympäristön pilaantumisriskiä ei käytännössä ole. Asetusluonnoksessa esitetty soveltamisalan rajaus rajoittaa pilaantumattomien maa-massojen käyttämistä perus-teettomasti.
      • Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Perustelumuistiossa (s. 12) on varsin laajasti avattu vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, vesienhoitolaki) 10b §:n mukaista uutta pohjavesialueiden luokittelua ja erityisesti ns. E-luokan merkitystä MASA-asetuksen soveltamisessa. Jossain määrin tulkinnanvaraiseksi kuitenkin jää asetuksen soveltaminen alueilla, joita koskee 'pelkkä' E-merkintä. Perustelumuistion sivulla 12 todetaan, että "pohjavesialueisiin kohdistuvat mahdolliset maa-ainesjätteen hyödyntämistä koskevat rajoitukset tulisivat [E-luokan osalta] sovellettavaksi suojelun perusteena olevan lainsäädännön kautta". Jos MASA-asetuksessa ei aseteta uusia, suoraan ko. asetuksesta tulevia, vaatimuksia E-merkinnän osalta, tulisi tämä asia todeta selvästi perustelumuistiossa. Kaiken kaikkiaan E-luokkaa koskeva perustelumuistion kohta edellyttää vielä selkeyttämistä.
      • Jord- och skogsbruksministeriet, MMM:n ruokaosasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Tätä asetusta ei sovelleta tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, asumiseen tai lasten leikkipaikaksi tarkoitetulla alueella taikka ravintokasvien viljelyyn tai tuotantoeläimille tarkoitetulla alueella eikä tulvanalaisella alueella. (Lisäys: tai tuotantoeläimille)
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-ainesjätteen, joka katsotaan jätteeksi ainoastaan varman ja suunnitelmallisen käytön puutteen takia, tulisi rajata pois soveltamisalasta ja sen hyödyntäminen tulisi olla mahdollista myös soveltamisalasta rajatuilla alueilla eikä sen käyttöä tule rajoittaa ympäristöperustein.
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Olisi tarpeen tarkentaa, että asetusta ei sovelleta jätteeksi luokittelemattomaan maa-ainekseen. Soveltamisalan rajauksessa todetaan, että ”Tätä asetusta ei sovelleta tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella…” - olisi tarpeen tarkentaa tarkoitetaanko tässä hyödyntämispaikan sijaintia vai kaivupaikkaa. Kynnysarvopitoisuudet alittavaa jätteetöntä, pilaantumatonta maa-ainesjätettä tulisi voida sijoittaa vapaasti myös pohjavesialueilla ja asuinkäyttöön tarkoitetuilla alueilla samoin perustein kuin pilaantumatonta maa-ainesta. Samoin pohjavesialueille sijoittuvilla rata-alueilla kaivettua maa-ainesta tulisi pystyä hyödyntämään kaivukohteessa tai muualla rata-alueella.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Esitetään muutettavaksi seuraavasti: ”Tätä asetusta ei sovelleta tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesi-alueella, asumiseen tai lasten leikkipaikaksi tarkoitetulla alueella taikka ravintokasvien viljelyyn tarkoitetulla alueella eikä tulvanalaisella alueella, lukuun ottamatta pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntämistä.” Pilaantumaton maa-aines ja pilaantumaton maa-ainesjäte tulisi jättää asetuksen ulkopuolelle.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Tulisi täsmentää, jääkö masakohteeseen alueen käyttörajoite ja mihin tietojärjestelmään se merkitään? Kuinka varmistetaan, että tieto siirtyy esimerkiksi maanomistuksen muuttuessa? Asetuksessa tulee antaa toimintaohjeet tapauksiin, joissa masa-ilmoituksen mukaisen alueen maankäyttö muuttuu. Valtion valvontaviranomaisen tulee huolehtia riittävästä tiedon tallentamisesta ja siitä, että tiedot hyödyntämiskohteista ovat tarvittavien tahojen käytettävissä.
      • 4 § Määritelmät
      • Ecolan Oy, Jenni Nurmi/Mikko Räisänen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pykälässä käytetyt määritelmät tulee tarkentaa niin, ettei niihin jää epäselvyyttä tai tulkinnanvaraa. Erityisen ongelmallisia termejä asetusluonnoksessa ovat maa-aines ja pilaantumaton maa-ainesjäte, joiden eroa ympäristöperusteisesti on vaikea nähdä. Irroitettua maa-ainesta ei automaattisesti voida katsoa jätteeksi, vaikkei sen hyödyntämispaikka olisi syntyhetkellä tiedossa. Asetuksessa pitää olla selkeä määrittely sille, milloin maa-aines on puhdasta, ja milloin se on maa-ainesjätettä. Ei voi myöskään olla niin, että kaikki kiinteytetty maa-aines on automaattisesti maa-ainesjätettä (koodi 190307 kiinteytetty maa-ainesjäte). Asetusta tulisi tulkita niin, että mikäli haitta-aineiden kynnysarvot alittuvat ja maa-aineksen muut laatuvaatimukset täyttyvät, maa-ainesta voidaan pitää pilaantumattomana (puhtaana) maa-aineksena, ei jätteenä. Asetuksen tulee koskea ainoastaan haitallisia aineita sisältävien, maa-ainesjätteeksi määriteltyjen, erien käsittelyä ja hyödyntämistä. Maa-ainesjätteeksi luokittelemisen perusteena olevien haitallisten aineiden kynnysarvot ja raja-arvot tulee esittää selvästi, ja muut laatuvaatimukset yksiselitteisesti. Jätenimikelistaus rajaa vaihtoehtoja ja osaltaan estää uusia innovaatioita kiinteytysmenetelmien ja sideaineiden kehittämisessä. On todennäköistä, että tulevaisuudessa teknisesti ja ympäristön kannalta parhaiten toimivat uusiosideaineet ovat muita, kuin nyt jätenimikelistassa olevia materiaaleja. Jos tekninen toimivuus ja turvallisuus voidaan asetuksen mukaisin ehdoin muuten todentaa, on turhaa rajata käytettävät aineet jätenimikelistauksessa. Ehdotamme muutosta seuraavasti: Ensisijainen ehdotus: Maa-aineksen tai maaperän kiinteytyksen sideaineena voidaan hyödyntää teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja liitteen 2 mukaiset vaatimukset täyttäviä jätteitä. MASA-ilmoituksen tekijän tulee ilmoittaa jätteen luovuttajan määrittelemä jätenimike/koodi ilmoituksen yhteydessä. (ei listausta jätenimikkeistä osana asetusta) Toisena ehdotuksena ehdotetaan jätelistauksen täydentämistä seuraavilla jätenimikkeillä: 06 02 01* kalsiumhydroksidi 06 02 03* natriumhydroksidi ja kaliumhydroksidi 06 02 05* muut emäkset 06 02 99 jätteet, joita ei ole mainittu muualla 10 03 05 alumiinioksidijätteet 10 13 04 kalkin kalsinointi- ja hydratointijätteet 10 13 14 betonijäte ja betoniliete Muilta osin Ecolan yhtyy raportissaan UUMA3-konsortion kommentteihin.
      • Kierrätysteollisuus ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksessa käytetään termejä, jotka ovat epäselviä tai joiden tulkinta on haastavaa. Pilaantumaton maa-aines ja pilaantumaton maa-ainesjäte ovat termeinä lähellä toisiaan eikä niiden eroa ole asetuksessa määritelty selkeästi. Mikäli maa-ainesjäte vastaa luonnon maa-ainesta taustapitoisuudeltaan tai sen haitta-ainepitoisuudet ovat alle PIMA-kynnysarvojen, ei ole ympäristöperusteista syytä rajoittaa sen käyttöä. Maa-aines olisi jätettä vain, mikäli sille ei ole käyttöä. Maanrakentamiskohdetta ja sen laajuutta ei määritellä asetuksessa. Avoimeksi jää, onko esimerkiksi 10 km pitkä moottoritie samalla tavalla yksi kohde kuin yksittäinen teollisuuslaitoksen tontti. Esimerkiksi väylähankkeet jaetaan usein osiin. Asetuksessa pitäisi löytää käytännöllinen tapa rajata laajemmat kohteet. Välivarastoinnin määritelmää olisi syytä selventää kestollisesti. Välikuormausta ei tulisi katsoa välivarastoinniksi. Jos esimerkiksi maa-aines kuormataan uudelleen kaivuukohteen ja lopullisen hyödyntämiskohteen välissä, mutta maa-ainesta ei varastoida pitkäkestoisesti, kyse ei ole asetuksessa tarkoitetusta välivarastoinnista. Pykälästä puuttuu tutkimustarvealueen määritelmä.
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kohta 3a. Jos pilaantumaton maa-aines hyödynnetään suunnitelmallisesti ja varmasti, miksi siitä muodostuu jätettä? Tämä määritelmä (3a) pitäisi olla pois tästä asetuksesta.
      • Geologian tutkimuskeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Määritelmissä määritellään pilaantumaton maa-aines ja maa-ainesjäte. Asetuksesta ja sen perustelumuistiosta tulisi ilmetä, että myös tutkimustarvealueilta otettu maa-aines voi olla pilaantumatonta maa-ainesta, mikäli sitä ei ole pidettävä haitallisia aineita sisältävänä maa-ainesjätteenä haitallisten aineiden pitoisuuksien tai muiden ominaisuuksien perusteella. Pilaantumattoman maa-aineksen jäteluonne määriteltäisiin jatkokäytön suunnitelmallisuuden ja varmuuden perusteella.
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristörakentaminen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ehdotamme lisäystä pilaantumattoman maa-aineksen määrittelyyn: ”maa-ainesta voidaan pitää koostumukseltaan luonnontilaista vastaavana ja ympäristön pilaantumisvaaraa merkityksettömän pienenä, kun maa-aineksen haitta-aineiden edustava pitoisuus on alle PIMA kynnysarvon tai hyödyntämispaikan taustapitoisuuden, maa-aines sisältää vähemmän kuin yhden paino- ja tilavuusprosentin maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta ja hapettuneen tai hapetetun maa-aineksen pH on yli 4 (tai 4,5)” . Pilaantumattoman maa-aineksen määrittely ja jäteluonteen arviointi tulisi olla täysin selvä, jotta asetuksen käyttö on ylipäätään mahdollista järkevästi. Hapettuneen tai hapetetun maa-aineksen pH rajaksi ehdotetaan pH 4. Tämä arvo on yleisesti käytössä happamien sulfaattimaiden luokituksessa myös Suomessa. Maaperän hapontuotto olisi yksi vaihtoehto määrittelykriteeriksi, mutta ongelmana on valtakunnallisen riskiluokituksen puuttuminen happamilta sulfaattimailta. Nettohapontuotto, jota on käytetty kaivospuolella sekä happamien sulfaattimaiden kanssa, voidaan määrittää titraamalla hapetettu näyte pH arvoon 4,5 jolloin saadaan selville hapettuneen maaperän aiheuttaman ”vapaan” hapon määrä. Näin ollen pH arvo 4,5 voisi olla myös yksi vaihtoehto kriteeriksi. Hapetus voitaisiin tehdä esim. GTK:n käyttämällä inkuboinnilla tai NAG-pH määrityksellä (testikuvaus AMIRA ARD test guidelines ”single addition NAG-test”). Menetelmäviittaukset voi esittää esim. Liitteessä 3. • Ehdotamme Pilaantumaton maa-ainesjätteen määrittelyn toteutettavaksi edellä mainitun kautta. Eli tämä olisi pilaantumatonta maa-ainesta, joka määritellään jätteeksi vain sen takia, ettei sille ole hyötykäyttöä. • maa-ainesjätteen määrittely vastaavasti kuin pilaantumattomalla maa-aineksella, eli yksiselitteisiä raja-arvoja käyttämällä • Ehdotetaan kohtaan 9) kiinteytys määritelmään teknisten perusteiden lisäksi myös happamien maiden neutralointi esimerkiksi: o 9) kiinteytyksellä maaperän tai maa-aineksen rakennettavuusominaisuuksien parantamista tai/ja happamoitumisen neutralointia side- ja täyteaineilla maarakentamiskohteessa • Kynnysarvon määritelmä on asetusluonnoksessa erilainen kuin PIMA-asetuksessa • Liitteen 2 kriteerit täyttävät kiinteytetyt (stabiloidut) maa-ainekset tulisi voida hyödyntää samoilla kevyemmillä vaatimuksilla kuten pilaantumatonta maa-ainesta
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • 8) – mitä tarkoittaa maaperustus? Tarkoitetaanko alustäyttöjä ja maapenkereitä? 9) kiinteytys on tyypillisesti viitannut pilaantuneen maan käsittelyyn ja esirakentamisessa maa-alueen kantavuuden parantamisesta lisäaineella käytetty termi on yleisesti stabilointi (massa-, pilari-, syvä- tai kerrosstabilointi; kalkki-; sementti- tai bitumistabilointi ) Suosittelemme käyttämään tätä termiä, joka on myös jäteluettelon mukainen. Stabiloinnissa ei käytetä täyteaineita, vaan side- tai seosaineita. Täyteaine ei ole oikea termi. Seos- ja lisäaineet ovat betonin valmistuksessa käytettyjä termejä (Betonitekniikan oppikirja 2018)
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-ainesjätteen termiä tulee täsmentää siten, että maa-aines jonka haitallisten aineiden osalta alittaa taustapitoisuudet tai kynnysarvopitoisuudet ei ensisijaisesti ole maa-ainesjäte vaan materiaali, joka voidaan hyödyntää maanrakennuskohteessa ilman ilmoitusmenettelyä. Mikä on väliaikaisen varastoinnin määritelmät?
      • Sitowise Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen ero on epäselvä. Pilaantumaton maa-aines/pilaantumaton maa-ainesjäte, joka ei sisällä epäpuhtauksia, tulisi rajata kokonaan asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle tai vähintään näiden ero tulisi selventää yksiselitteisesti, samoin se milloin pilaantumaton maa-aines muuttuu pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi. Kynnysarvon määritelmä on epäselvä ja tulisi korjata. Kynnysarvolla ei tarkoiteta edustavaa pitoisuutta, vaan se on arvo, jonka alittuessa maa-aines katsotaan pilaantumattomaksi. Mikäli kynnysarvon määritelmä esitetään, olisi myös raja-arvon määritelmä esitettävä. Tutkimustarvealue olisi hyvä määrittää epäselvyyksien välttämiseksi.
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pykälän kohdassa 9) on määritelty, että kiinteytys tarkoittaa maaperän tai maa-aineksen rakennettavuusominaisuuksien parantamista side- tai täyteaineilla maarakentamiskohteessa. Kyseisen kohdan perustelujen mukaan kiinteytyksellä tarkoitettaisiin maaperän tai maa-aineksen rakennettavuusominaisuuksien parantamista sideaineilla maarakentamiskohteessa tai sille erikseen osoitetulla stabilointipaikalla. Pykälän kohta 9) ja perustelumuistio ovat siis näiltä osin ristiriitaisia. Voiko MASA-ilmoituksella tehdä kaivetun maa-aineksen kiinteytystä siihen liittyvine sekoitustöineen vain tulevalla hyödyntämispaikalla, vaiko myös mahdollisella muualla sijaitsevalla MASA-ilmoituksessa esitetyllä välivarastointipaikalla? Koskeeko MASA-ilmoitus kiinteytystyötä myös silloin, jos se tehdään maa-ainesjätteen syntypaikalla kaivukohteessa, joka on eri kuin hyödyntämispaikka?
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen raja pitää olla yksiselitteinen lähestytään sitä kumman tahansa määritelmästä. Tämä pitäisi selvitä asetuksesta ilman, että on tutustuttava muuhun relevanttiin lainsäädäntöön tai asetuksen perustelumuistioon. Asetusluonnosta lukiessa ei pysty hahmottamaan, missä vaiheessa pilaantumaton maa-aines muuttuu pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi. Onko taustapitoisuuden oltava peräisin useista päästölähteistä? Esimerkkinä kallioperästä lähtöisin oleva paikallisesti kohonnut pitoisuus jonkun alkuaineen kohdalla. Kyseessä on yksi päästölähde, mutta silti kyse on taustapitoisuudesta. Päästölähde on epämääräinen käsite ja vaatii määrittelyn. Tässä kohdassa on myös määritelty ”edustava pitoisuus” jota käytetään muualla asetuksessa paitsi liitteessä 2, jossa käytetään termiä ”suurin sallittu pitoisuus”. Jos liitteessä 2 ei ole tarkoitettu edustavaa pitoisuutta, pitää suurin sallittu pitoisuus määritellä 4 §:ssä. Lisäksi, mitä tarkoittaa maaperustus? Välivarastoinnin pitää olla mahdollista myös tutkimustarkoituksessa, sillä se on välttämätöntä, jos näytteitä otetaan kasalta, kuten asetuksessa suositellaan. Välivarastoinnin määritelmään on lisättävä tutkimustarkoitus, jos asetuksella halutaan edistää hyödyntämistä. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen välivarastointi on ehdottoman tarpeellista, jotta sille voidaan selvittää hyödyntämiskohde. Stabilointi-termi tulisi olla mainittu kiinteytyksen yhteytyksessä ts. kiinteytys/stabilointi.
      • NCC Industry Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Määritelmien tulkinnanvaraisuus on ongelma. Erilaisille määritelmille pitäisi antaa esimerkkejä, jotka kattavat 90% muodostuvista / käytettävistä ylijäämämaista. Tarkennettava vähintään ”pilaantumaton maa-ainesjäte” ja ”pilaantumaton maa-aines”. Erilaiset raja-arvot (vastaavat) tulisi olla eri asetuksissa samoja, selkeyden (/tasapuolisuuden) vuoksi. Tutkimustarvealueen ja huomioverkon (/vastaava materiaali) määritelmät olisi lisättävä asetukseen. Muovipitoisten verkkojen ”asentaminen” maaperään ei liene tarkoituksenmukaista. Muistiossa määritelty (tutkimustarvealue), mutta asetuksen § 4 puuttuu. Vna (843/2017) ei edellytä huomioverkkoja.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Alueelliset Ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksessa käytettyjä termejä tulee tarkentaa. Erityisesti tulee tehdä tarkennus pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen välille. Määritelmistä puuttuu tutkimustarvealue.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-aineksen, maa-ainesjätteen, pilaantumattoman maa-ainesjätteen sekä haitallisia aineita sisältävän maa-ainesjätteen määritelmät ovat asetuksen soveltamisessa oleellisia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen erojen selventämiseen.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-aineksen ja maa-ainesjätteen määritelmät ovat mielestämme epäselvät. Toivoisimme selvennystä maa-aines ja maa-ainesjäte määritelmiin ja niiden rinnasteisuuteen. Sisältyykö maa-ainesjäte maa-aineksen määritelmään? Eli jaetaanko maa-aines maa-ainesjätteeseen sekä pilaantumattomaan maa-ainekseen? Vai onko maa-aines ja maa-ainesjäte toisensa pois sulkevat erilliset termit? Mikäli termit ovat erilliset, tulisi asetuksessa kiinnittää huomiota siihen, missä kohden maa-ainejäte termiä tulisi käyttää maa-aines termin sijasta tai lisänä. Esimerkiksi pykälän 4 kohdassa 9 kiinteytys määritellään maa-aineksen tai maaperän kiinteytykseksi. Jos termit ovat erilliset pitäisi määritelmä laajentaa koskemaan myös maa-ainesjätettä. Lisäksi ehdotamme maa-ainesjätteen määritelmän sanamuodoksi: maa-ainesjätteellä jätettä, joka sisältyy liitteen 1 kohdassa 1 lueteltuihin jätenimikkeisiin. ---
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Määritelmät eivät avaa milloin maa-aineksesta tulee jätettä.
      • Kreate Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Puhtaan maa-aineksen ei tule muuttua jätteeksi vaikka sen hyötykäyttökohteesta ei ole tietoa käytöstä poistettaessa. Jätestatus puhtaille maa-aineksille on tarpeeton ympäristönsuojelunäkökulmasta. Luonnontilaista vastaavan maa-aineksen tulee välttyä jätestatukselta esimerkiksi silloin, kun sille on osoittaa rekisteröity väliaikainen varastointipaikka. Jätestatus voisi syntyä esimerkiksi 5 vuoden välivarastoinnin jälkeen, mikäli käyttökohdetta ei ole voitu esittää. Kiinteytyksestä puhuttaessa olisi hyvä selvyyden vuoksi mainita sen koskevan myös stabilointia.
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Puhdas maa-aines saa jätestatuksen, jos se poistetaan käytöstä ilman tietoa tulevasta käyttökohteesta. MASA-asetuksen toivottaisiin poistavan tämä jätestatuksen syntyminen puhtailta maa-aineksilta. Joka tapauksessa jäteluonteen arviointi tulee esittää täysin yksiselitteisesti, jotta asetusta voidaan käytännössä soveltaa. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi: 2) pilaantumattomalla maa-aineksella luonnontilaista tai koostumukseltaan sitä vastaavaa maa-ainesta, josta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; maa-ainesta voidaan pitää koostumukseltaan luonnontilaista vastaavana ja ympäristön pilaantumisvaaraa merkityksettömän pienenä, kun maa-aineksen haitallisen aineen edustava pitoisuus alittaa kynnysarvon tai hyödyntämispaikan taustapitoisuuden, maa-aines sisältää vähemmän kuin kymmenen paino- ja tilavuusprosentin maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta (ja hapettuneen tai hapetetun maa-aineksen pH on yli 4). 3) pilaantumattomalla maa-ainesjätteellä pilaantumatonta maa-ainesta, joka täyttää jätelain 5 §:n 1 momentin mukaisen jätteen määritelmän. Riskinarvioinnilla nämä maa-ainekset voitaisiin kohdekohtaisesti rinnastaa pilaantumattomiin maa-aineksiin. Termi ”Kynnysarvo” aiheuttaa sekaannuksia, jos ei ole kysymys samasta kuin Vna:ssa 214/2007 tarkoitetusta kynnysarvosta. Mikäli samaa termiä käytetään, olisi tarpeen yhdenmukaistaa nämä eri asetusten kynnysarvot.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Esityksen mukaan pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitettaisiin luonnontilaista tai koostumukseltaan sitä vastaavaa maa-ainesta, josta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Luonnontilaisuuden ja pilaantumisvaaran määrittelemiseksi tulisi tarkentaa, kuinka paljon pilaantumaton maa-aines saa sisältää siihen luontaisesti kuulumatonta ainesta (asetuksen valmisteluvaiheessa puhuttu yhdestä paino- tai tilavuusprosentista) sekä maa-ainesten haitallisten aineiden pitoisuudella (alle kynnysarvon tai taustapitoisuuden). Vaihtoehtoisesti voidaan tarkentaa maa-ainesjätteen määritelmää vastaavilta osin. Määritelmän mukaan maa-ainesjätteellä tarkoitetaan liitteen 1 kohdassa 1 tarkoitettuja jätenimikkeitä, jotka luokitellaan jätteen sisältämän haitallisen aineen edustavan pitoisuuden perusteella. Pelkkä viittaus jätenimikkeisiin ei hyödytä maa-aineksen jäteluonteen määrittelyssä. Asetuksen soveltamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeä määritellä yksiselitteisesti, milloin maa-aines katsotaan jätteeksi ja milloin pelkästään maa-ainekseksi. Asetusluonnoksessa maa-ainesjäte luokitellaan pilaantumattomaksi tai haitallisia aineita sisältäväksi haitallisen aineen pitoisuuden perusteella. Kun luokittelun perusteena käytetään ainoastaan maa-ainesjätteen haitallisten aineiden pitoisuuksia, jää huomioimatta maa-aineksen joukossa mahdollisesti olevat, sinne luontaisesti kuulumattomat ainekset. Maa-ainesjäte voitaisiinkin yksinkertaisemmin luokitella pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi ja (muuksi) maa-ainesjätteeksi. Tällöin pilaantumaton maa-ainesjäte vastaisi koostumukseltaan pilaantumatonta maa-ainesta. Maa-ainesjätettä taas olisivat kaikki muut, sekä haitallisia aineita että maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta sisältävät maa-ainesjätteet. Muun maa-ainesjätteen hyödyntämiselle voidaan asettaa tiukempia rajoituksia kuin pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle. Vaihtoehtoisesti asetuksen soveltamisalasta voitaisiin poistaa kokonaan maa-ainesjätteet, jotka eivät sisällä haitallisia aineita eivätkä maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta (pilaantumattomat maa-ainesjätteet). Näin ei rajoitettaisi puhtaita maa-aineksia vastaavan maa-ainesjätteen hyödyntämistä.
      • Turku Science Park Oy, 6Aika-ohjelman CircVol-hanke, Manninen Julius
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Puhdas maa-aines saa jätestatuksen, jos se poistetaan käytöstä ilman tietoa tulevasta käyttökohteesta. MASA-asetuksen toivottaisiin poistavan tämä jätestatuksen syntyminen puhtailta maa-aineksilta. Jäte-statuksen poistaminen on paljon vaikeampaa kuin statuksen syntymisen estäminen ja vaatii tarpeetonta viranomaistyötä. Jätestatus on puhtaille maa-aineksille tarpeeton ympäristönsuojelunäkökulmasta. Näin ollen luonnontilaista vastaava maa-aines voisi jätestatukselta välttyä oikein määriteltynä. Kohdassa 2 Pilaantumattoman maa-aineksen tai luonnontilaista vastaavan maa-aineksen määritelmä ei ole riittävän tarkka, eikä toisaalta ole tarpeen rajoittaa tällaisten materiaalien käyttöä asetuksessa kuvatulla tavalla.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Määritelmistä puuttuu tutkimustarvealue ja pilaantumaton maa-ainesjäte. pilaantumaton maa-ainesjäte: pilaantumaton maa-aines, joka täyttää jätelain 5 §:n 1 momentin mukaisen jätteen määritelmän Pilaantumattoman maa-ainesjätteen yksityiskohtaisempi määrittely on mielestämme yksi asetuksen keskeisimmistä tavoitteista.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Kohdat 2) ja 3) Pilaantumattoman maa-aineksen ja maa-ainesjätteen määrittely pitää olla yksiselitteinen. Nyt määritelmät ovat vaikeasti ymmärrettäviä ja jätelain perusteella tehtyjen tulkintaohjeiden kanssa ristiriitaisia. -5) Onko taustapitoisuuden oltava peräisin useista päästölähteistä? -8) Mitä tarkoittaa termi maaperustus? -10) Mikäli asetusluonnoksesta halutaan työkalu, jolla edistetään maamassojen hyödyntämistä, tulee sen sallia maamassojen välivarastointi tutkimustarkoituksessa. Lisäksi luonnoksen toimivuus edellyttää, että pilaantumattoman maa-ainesjätteen välivarastointi on sisällytettävä asetukseen.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Ehdotetaan lisäystä pilaantumattoman maa-aineksen määrittelyyn: ”maa-ainesta voidaan pitää koostumukseltaan luonnontilaista vastaavana ja ympäristön pilaantumisvaaraa merkityksettömän pienenä, kun maa-aineksen haitta-aineiden edustava pitoisuus on alle PIMA kynnysarvon tai hyödyntämispaikan taustapitoisuuden, maa-aines sisältää vähemmän kuin yhden paino- ja tilavuusprosentin maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta ja hapettuneen tai hapetetun maa-aineksen pH on yli 4 (tai 4,5)” o Pilaantumattoman maa-aineksen määrittely ja jäteluonteen arviointi tulisi olla täysin selvä, jotta asetuksen käyttö on ylipäätään mahdollista järkevästi. o Hapettuneen tai hapetetun maa-aineksen pH rajaksi ehdotetaan pH 4. Tämä arvo on yleisesti käytössä happamien sulfaattimaiden luokituksessa myös Suomessa. Maaperän hapontuotto olisi yksi vaihtoehto määrittelykriteeriksi, mutta ongelmana on valtakunnallisen riskiluokituksen puuttuminen happamilta sulfaattimailta. Nettohapontuotto, jota on käytetty kaivospuolella sekä happamien sulfaattimaiden kanssa, voidaan määrittää titraamalla hapetettu näyte pH arvoon 4,5 jolloin saadaan selville hapettuneen maaperän aiheuttaman ”vapaan” hapon määrä. Näin ollen pH arvo 4,5 voisi olla myös yksi vaihtoehto kriteeriksi. o Hapetus voitaisiin tehdä esim. GTK:n käyttämällä inkuboinnilla tai NAG-pH määrityksellä (testikuvaus AMIRA ARD test guidelines ”single addition NAG-test”). Menetelmäviittaukset voi esittää esim. Liitteessä 3. o Happamat sulfaattimaat voisi mahdollisesti mainita terminä tässä yhteydessä? • Ehdotetaan Pilaantumaton maa-ainesjätteen määrittely edellä mainitun kautta. Eli tämä olisi pilaantumatonta maa-ainesta, joka määritellään jätteeksi vain sen takia, ettei sille ole hyötykäyttöä. • maa-ainesjätteen määrittely vastaavasti kuin pilaantumattomalla maa-aineksella, eli yksiselitteisiä raja-arvoja käyttämällä • Ehdotetaan kohtaan 9) kiinteytys määritelmään teknisten perusteiden lisäksi myös happamien maiden neutralointi esimerkiksi: o 9) kiinteytyksellä maaperän tai maa-aineksen rakennettavuusominaisuuksien parantamista tai/ja happamoitumisen neutralointia side- ja täyteaineilla maarakentamiskohteessa o Tähänkin yhteyteen ehdotetaan lisättäväksi stabilointi-termi • Kynnysarvon määritelmä on asetusluonnoksessa erilainen kuin PIMA-asetuksessa • Liitteen 2 kriteerit täyttävät kiinteytetyt (stabiloidut) maa-ainekset tulisi voida hyödyntää samoilla kevyemmillä vaatimuksilla kuten pilaantumatonta maa-ainesta.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Pilaantumattoman maa-aineksen, maa-ainesjätteen, pilaantumattoman maa-ainesjätteen sekä haitallisia aineita sisältävän maa-ainesjätteen määritelmät ovat kes-keisiä asetuksen soveltamisen kannalta. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen määrittelemiseen selkeästi ja toisistaan erottuvalla tavalla. Pilaantumaton maa-aines ja pilaantumaton maa-ainesjäte: Asetusluonnoksen mukaan pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan luonnontilaista tai koostumukseltaan sitä vastaavaa maa-ainesta, josta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa (4 § 2 kohta). Pilaantumattomalla maa-ainesjätteellä tarkoitetaan puolestaan asetuk-sen liitteen 1 kohdan 1 jätenimikeitä, silloin kun maa-aineksen haitallisen aineen pitoi-suus alittaa taustapitoisuuden tai kynnysarvon (4 § 3 ja 3 b kohdat). Asetusluonnoksen määritelmissä pilaantumaton maa-aines ja pilaantumaton maa-ainesjäte eivät eroa toisistaan haitta-ainepitoisuuksien perusteella, eikä kummankaan määritelmän mukaisista maa-aineksista aiheudu ympäristön pilaantumisriskiä. Sen enempää asetuksen määritelmistä kuin perustelumuistiosta ei käy ilmi, millä kriteereil-lä pilaantumattomasta maa-aineksesta tulee pilaantumatonta maa-ainesjätettä. Tämä on asetuksen soveltamisen kannalta keskeinen kysymys. Mikäli pilaantumattoman maa-aineksen jäteluonteen arviointikriteerien kirjoittaminen asetuksen määritelmään ei ole normihierarkkisista tms. syystä mahdollista, voisi harkita maa-ainesjätteen määri-telmän täydentämistä lisäämällä siihen informatiivisen viittauksen jätelain 5.1 §:n jät-teen määritelmään. Tosin tällainen informatiivinen viittauskin jättäisi pilaantumattoman maa-aineksen jäteluonteen määrittelyn avoimeksi, koska jätelain jätteen määritelmä on niin yleispiirteinen. Määrittelyä voisi kuitenkin selventää muistiossa luettelemalla pi-laantumattoman maa-aineksen jäteluonteen arviointikriteerejä. Asetuksen valmistelun aiemmissa vaiheissa jäteluonteen arviointikriteereinä on mainittu muun muassa maa-aineksen hyötykäytön suunnitelmallisuus ja varmuus. Esimerkkinä määrittelyjen ja asetuksen soveltamisalan tulkinnanvaraisuudesta voi mainita tilanteen, jossa maarakennushankkeessa kaivettu pilaantumaton ylijäämämaa haluttaan hyödyntää meluvallissa. Missä tilanteessa esimerkkitapauksen pilaantumat-tomat maa-ainekset ovat jätettä ja kuuluvat asetuksen rekisteröintimenettelyn piiriin? Jos jäteluonnetta arvioitaisiin hyötykäytön suunnitelmallisuuden ja varmuuden perus-teella, niin mikä on relevantti arviointiajankohta (ennen kaivua/kaivuhetkellä, kaivun jälkeen jossain vaiheessa)? Mikäli pilaantumattoman maa-ainesjätteen määritelmää ja siihen liittyen lupa-/ rekiste-ri-ilmoituskäytäntöä ei pystytä selkeyttämään, voi olla riski, että asetuksen tulkinta-käytäntö muodostuu epäyhtenäiseksi. Tämä lisää epävarmuutta ja voi vähentää ha-lukkuutta käyttää asetuksen mukaista menettelyä. Toisaalta tulkintakäytäntö voi myös johtaa jätteenä pidettävän maa-aineksen määrän kasvuun ja vaikeuttaa käyt-tökelpoisen pilaantumattoman maa-aineksen käyttöä ja lisätä hallinnollista taakkaa. Näitä seikkoja tulisi myös arvioida muistiossa ja pohtia suhteessa asetuksen tavoittei-siin. Maarakentamiskohde/väylä: Asetusluonnoksessa maarakentamiskohteella tarkoite-taan mm. väyliä (4 § 8 kohta). Muistioluonnoksessa on lueteltu eri säädöksiin perus-tuvia väyliä (maantiet, yksityistiet, kadut jne.). Väylän käsitettä ei ole tarpeen rajata vain muistiossa mainittuihin "lakisääteisiin" väy-liin (vrt. MARA-asetuksen 3 §:n 2 kohdan määritelmä ja sitä koskeva perustelumuisti-on teksti). Tämän vuoksi väylän käsitettä koskevissa perusteluissa olisi hyvä mainita selvyyden vuoksi, että kyse on esimerkinomaisesta luettelosta, jolloin soveltamis-alaan kuuluisivat selvästi myös esimerkiksi muut kuin yksityistielaissa tarkoitetut yksi-tyistiet. Väliaikainen varastointi: Asetusluonnoksen mukaan väliaikaisella varastoinnilla tarkoi-tetaan maarakentamisessa hyödynnettävän maa-ainesjätteen tai kiinteytykseen käy-tettävän jätteen varastointia ennen maarakentamisen aloittamista hyödyntämispaikal-la tai sille erikseen osoitetulla varastointipaikalla (4 § 10 kohta). Tilapäinen välivarastointipaikan rekisteröintimahdollisuus edistää maa-aineksen hyöty-käyttöä. Väliaikainen varastointi tulisi kuitenkin määritellä esitettyä laajemmin siten, että sillä tarkoitetaan maa-ainesjätteen varastointia myös silloin, kun varmaa hyöty-käyttökohdetta ei vielä kaivuvaiheessa ole tiedossa. Tällainen välivarastointimahdolli-suus pitäisi olla vähintäänkin pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle, josta ei aiheudu ympäristön pilaantumisriskiä. Olisi epäjohdonmukaista edellyttää ympäristölupaa maa-aineksen väliaikaiselta varastoinnilta, jos toimintaan ei liity ympäristön pilaantu-misriskiä. Tulvanalainen alue: Asetusta ei sovellettaisi tulvanlaisella alueella (3.1 §). Tulvanalai-sella alueella tarkoitettaisiin aluetta, joka jää tulvan alle useammin kuin keskimäärin kerran 20 vuodessa ja jota ei ole suojattu tulvapenkereillä tai muilla pysyvillä raken-teilla (4 § 10 kohta). Käsitteen tulvanalainen-alue osalta terminologia eroaa MARA-asetuksesta, jossa so-veltamisalan ulkopuolelle on rajattu tulvavaara-alueet. Käsitettä tulvavaara-alue ei ole MARA-asetuksessa määritelty, joten jää epäselväksi eroavatko mainitut käsitteet toi-sistaan sisällöllisesti ja jos eroavat, niin miten. Jätteen luovuttaja: Asetusluonnoksessa tarkoitetaan jätteen luovuttajalla jätelain 6.1 §:n 4 kohdan mukaista jätteen tuottajaa, joka luovuttaa jätettä tässä asetuksessa tarkoitettuun hyödyntämiseen (4 § 12 kohta). Muistioluonnoksessa todetaan jätteen luovuttajan olevan jätelain 29 §:n mukaan vastuussa siitä, että jäte luovutetaan hy-väksytylle vastaanottajalle. Koska pilaantumattoman maa-ainesjätteen määrittely jää asetuksessa epäselväksi, jää myös epäselväksi, missä tilanteessa jätteen luovuttajan velvollisuudet tulevat noudatettavaksi, kun luovutetaan pilaantumattomia ylijäämämassoja. Hyödyntämispaikan haltija: Asetusluonnoksessa hyödyntämispaikan haltijalla tarkoite-taan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka hallitsee omistus- tai vuokraoikeu-den perusteella kiinteistöä tai sen osaa, jossa jätettä hyödynnetään maarakentami-sessa (4 § 13 kohta). Hyödyntämispaikan haltija vastaa mm. asetuksen mukaisen re-kisteri-ilmoituksen tekemisestä (7.1 §). Hyödyntämispaikan haltijasta tulee myös hyödynnettävän jätteen osalta jätelaissa tarkoitettu jätteen haltija, joka vastaa viime kädessä siitä, (muistioluonnos s. 18). Hyödyntämispaikan haltijan määritelmässä tulisi ottaa huomioon maarakennuskoh-teen määrittely ja se, että väylien osalta alueen hallinta ei kaikissa tapauksissa perus-tu omistusoikeuteen, vaan kyse voi olla rasitteeseen rinnastettavasta tai rasitteen luonteisesta pysyvästä käyttöoikeudesta (väylien osalta alueen hallinta vuokraoikeu-den perusteella ei ole käytännössä relevantti). Tällaisiin pysyviin käyttöoikeuksiin pe-rustuvat muun muassa asemakaava-alueella olevat maantiet, ulkoilulain mukaiset ul-koilureitit ja yksityistiet. Näiden väylien osalta "väylänpitäjä" (tienpitäjä, ulkoilureitin pitäjä) tulisi katsoa hyödyntämispaikan haltijaksi, vaikka väyläalueen hallinta ei perus-tukaan omistusoikeuteen. Edellä mainitulla perusteella asetusluonnoksen 4 §:n 13 kohtaa tulisi täydentää lisäämällä määritelmään omistus- ja vuokraoikeuden lisäksi myös muut niihin verrattavat hallintaoikeudet. Mainitun lainkohdan muotoilu voisi olla esimerkiksi seuraava: "luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka hallitsee omistus, vuokra- tai muun vastaavan oikeuden perusteella kiinteistöä…").
      • Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Maa-ainesjätteisiin rinnastetaan asetuksen mukaan esikäsitelty hiekoitushiekka ja -murske. Perustelumuistiossa olisi tarpeen konkreettisesti avata, mitä esikäsittely tässä yhteydessä tarkoittaa. Termiä maa-aineserä ei sisälly 4 §:n määritelmiin, vaikka siihen viitataan asetuksessa useassa yhteydessä (5 § 1 momentti sekä liitteet). Termi on asianmukaisesti avattu perustelumuistiossa, mutta sen sisällyttämistä 4 §:n luetteloon voisi vielä harkita.
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Määritelmistä puuttuu tutkimustarvealue ja pilaantumaton maa-ainesjäte. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen yksityiskohtaisempi määrittely olisi tullut olla yksi asetuksen keskeisimmistä tavoitteista. Varman käytön käsitettä tulisi laajentaa siten että luonnontilaista vastaava puhdas maa-aines ei muuttuisi jätteeksi silloin, kun sille on osoittaa rekisteröity väliaikainen varastointipaikka. Jätestatus voisi syntyä esimerkiksi 3-5 vuoden varastoinnin jälkeen, mikäli käyttökohdetta ei ole voitu esittää.
      • NRC Group Finland, Bjurström-Laitinen Lotta
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Pilaantumaton maa-ainesjäte voisi olla luokitukseltaa pilaantumaton maa-aines, koska luokituksen mukainen maa-aines ei aiheuta riskiä ympäristölle tai ihmiselle. Kyseisen maa-aineksen käyttömahdollisuuksia rajoitetaan ehkä turhan jyrkästi.
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen yksiköissä.
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Esityksessä käytettävä maa-ainesjätteen määritelmä tukeutuu ainoastaan haitta-ainepitoisuuksiin, eikä siinä ole tarkemmin avattu, milloin maa-aines katsotaan jätteeksi ja milloin pelkästään maa-ainekseksi. Perustelumuistiossa on asian suhteen viitattu vain YM:n muistioon (3.7.2015). ELY-keskus haluaa muistuttaa, että opas ei ole oikeudellisesti sitova, ja määritelmät tulisi antaa lain tai asetuksen tasoisesti sekä valvonnan toteutumisen että toimijoiden oikeusturvan kannalta. Jätetulkinta on toki aina tapauskohtaista, mutta yleiset linjat tulisi asettaa tämän sääntelyn yhdessä. Myös muilta osin maa-aineksen jäteluokkien määritelmiin tulisi saada selkeyttä ja yksiselitteisyyttä.
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Asetuksen tekstissä käytetään termiä ”taustapitoisuus”. Luontaisen maa-aineksen taustapitoisuuden kohdalla on usein kysymys eri alkuaineiden, erityisesti metallien ja arseenin pitoisuudesta. Alkuaineiden osalta taustapitoisuus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen pitoisuus tai taso, vaan se tulee kuvata vaihteluvälinä. Kohdat 2-3: Termit ”pilaantumaton maa-aines” ja ”pilaantumaton maa-ainesjäte” tulisi määritellä tarkemmin. Pelkkä epäily pilaantuneisuudesta ei pitäisi olla riittävä peruste, vaan sen tulisi perustua jäteluonteeseen. Koska molempien pitoisuudet alittavat kynnysarvopitoisuudet, jätteetöntä pilaantumatonta maa-ainesjätettä tulisi voida sijoittaa samoin perustein kuin pilaantumatonta maa-ainesta. Kohta 5: Tulisi varmistaa, että esim. rata-alueella tukikerroksessa esiintyviä kohonneita pitoisuuksia (pienet PAH- ja metallipitoisuudet) voidaan pitää taustapitoisuuksina silloin, kun on tarkoitus hyödyntää kaivettua raidesepeliä työkohteessa tai muualla rata-alueella. Kohta 6: Termi ”Kynnysarvo” aiheuttaa sekaannuksia, jos ei ole kysymys samasta kuin Vna 214/2007:ssa tarkoitetusta kynnysarvosta. Nämä tulee siten yhtenäistää mahdollisimman pian.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Esitetään muutettavaksi seuraavasti: ”2) pilaantumattomalla maa-aineksella luonnontilaista tai koostumukseltaan sitä vastaavaa maa-ainesta, josta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; maa-ainesta voidaan pitää koostumukseltaan luonnontilaista vastaavana ja ympäristön pilaantumisvaaraa merkityksettömän pienenä, kun maa-aineksen haitallisen aineen edustava pitoisuus alittaa kynnysarvon tai hyödyntämispaikan taustapitoisuuden, maa-aines sisältää vähemmän kuin yhden paino- ja tilavuusprosentin maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta (ja hapettuneen tai hapetetun maa-aineksen pH on yli 4;); 3) pilaantumattomalla maa-ainesjätteellä pilaantumatonta maa-ainesta, joka täyttää jätelain 5 §:n 1 momentin mukaisen jätteen määritelmän;” Määritelmä 4) maa-ainesjäte esitetään poistettavaksi tarpeettomana, katso 5§. Pilaantumattoman eli puhtaan maa-aineksen hyötykäyttöä ole tule rajoittaa ympäristöperustein.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Asetusluonnoksen maa-aineksia koskevat määrittelyjä ja niiden jäte-statusta tulee selventää. Esimerkiksi pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen termien samankaltaisuus voi helposti aiheuttaa väärinymmärryksiä. Maa-ainesten jäteluokittelulla on tämän asetuksen soveltamiskohteita laajempaa vaikutusta mm. maa-aineserien kuljetuksiin, välivarastointiin ja loppusijoitukseen. Metsäteollisuus ry ehdottaa, että maa-ainesjätteeksi määritellään sellaiset jätteet, jotka täyttävät jätelain 646/2011 5 §:n mukaisen jätteen määritelmän.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • On määriteltävä selkeästi ero pilaantumattoman maa-aineksen ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen välillä Olisi tarkennettava, mitä kohdassa 8) tarkoitetaan täytöllä Määritelmiin lisättävä, mitä pidetään hyväksyttävinä suunnitelmina. Tarkoitetaanko ainoastaan jonkun muun tahon hyväksymää suunnitelmaa (esim. toimenpidelupa) vai riittääkö toimijan oma suunnitelma. Onko vaatimus suunnitelmasta vastaava kuin mara-asetuksessa?
      • 5 § Maa-aineksen tutkimustarve ja jäteluokittelu
      • Ecolan Oy, Jenni Nurmi/Mikko Räisänen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Määritelmä tutkimustarvealueelle tulee selkeyttää, ja se olisi hyvä käsitellä jo pykälässä 4. Yhdellä tutkimuksella hyödynnettävän maa-aineksen määrä tulisi olla 20 000 tn.
      • Kierrätysteollisuus ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tutkimustarvealue on aivan uusi termi, jota ei esiinny lainsäädännössä muualla. Löytyisikö sille jo jokin käytössä oleva termi? Tutkimustarpeen määrittely jää epäselväksi. Kenen vastuulle tutkimustarpeen määrittely esimerkiksi kuuluu? Pitääkö mahdollisten sanktioiden takia jokainen alue tutkia varmuuden vuoksi? Mitkä ovat seuraukset, jos toiminnanharjoittajalla ei ole tietoa tai syytä epäillä alueen maa-aineksen pilaantumista ja toiminnanharjoittaja ei tee haitta-ainetutkimuksia, mutta myöhemmin käy ilmi, että maa-aines onkin pilaantunutta?
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Miksi muodostetaan jätestatusta pilaantumattomalle maa-ainekselle, joka hyödynnetään suunnitelmallisesti?
      • Geologian tutkimuskeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetusluonnoksen mukaan maa-aines, joka kaivetaan tai on kaivettu alueelta, jonka maa- tai kallioperässä alueen toimintahistorian, aiemmin tehtyjen tutkimusten, aistinvaraisen arvion tai geologisen tiedon perusteella on tai voi olla merkittävässä määrin haitallisia aineita tai maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta (tutkimustarvealue), on tutkittava ennen sen tässä asetuksessa tarkoitettua hyödyntämistä maa-aineserittäin liitteen 3 mukaisesti. Ehdotamme että tähän tutkimustarvealueen määrittelyyn lisätään ”…luontaisesti kuulumatonta ainesta tai jonka pH arvon voi arvioida olevan alle 4 hapettumisen jälkeen tai joka saattaa sisältää radioaktiivista maa- tai kiviainesta (tutkimustarvealue), on tutkittava…”
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristörakentaminen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tutkimustarvealue pitää määritellä selkeästi, koska termiä ei ole tiettävästi muualla lainsäädännössä käytetty. Jäteluokittelua tulisi selkeyttää Tutkimustarvealueelta, MASAn edellyttämisen tutkimusten jälkeen, voi siis syntyä myös pilaantumatonta maa-ainesta, joka ei ole jätettä, eikä sen hyödyntäminen enää kuulu MASAn piiriin. Nyt asetuksessa oleva teksti: ”Tämän asetuksen mukaisissa maarakentamiskohteissa hyödynnettäväksi tarkoitettu maa-ainesjäte on luokiteltava pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi tai haitallisia aineita sisältäväksi maa-ainesjätteeksi.” ei ota tätä huomioon ja sekoittaa asiaa. Liite 3 pitäisi olla yhdenmukainen PIMA-asetuksen vaatimusten kanssa.
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kuka tutkii ja ottaa vastuun tutkimustarpeesta ja jäteluokittelusta?
      • Sitowise Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Miten tutkimustarvealue määritellään? Voiko esim. saman kiinteistön alueella olla historiatiedon perusteella sekä tutkimustarvealue, että alue, jolla tutkimukset voidaan toteuttaa kevyemmin. Epäselvää on kuka määrittää tutkimustarvealueen ja miten valvotaan, ettei tutkimustarvealueilta hyödynnetä massoja ilman tutkimuksia.
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tutkimustarvealue on käsite, jota ei tunneta missään muualla lainsäädännössä, ohjeissa tai normeissa. Termi on ymmärtääksemme luotu tätä asetusta varten. Nyt sen määritelmä puuttuu kokonaan 4 §:stä. Koska kyseessä on täysin uusi termi, on sen yksiselitteinen määrittäminen välttämätöntä. Jos on epäselvää, onko joku alue tutkimustarvealue vai ei, kuka asian ratkaisee?
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Alueelliset Ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • ”Maa-aines, joka kaivetaan tai on kaivettu alueelta, jonka maa- tai kallioperässä alueen toimintahistorian, aiemmin tehtyjen tutkimusten, aistinvaraisen arvion tai geologisen tiedon perusteella on tai voi olla merkittävässä määrin haitallisia aineita tai maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta (tutkimustarvealue), on tutkittava ennen sen tässä asetuksessa tarkoitettua hyödyntämistä maa-aineserittäin liitteen 3 mukaisesti. ” Tarkennus termiin ”merkittävissä määrin”. Mikä on merkittävissä määrin ja kuka sen määrittää? Voisiko materiaalia hyödyntää ilman tutkimuksiakin, jos todetaan/epäillään, ettei materiaalissa ole merkittävissä määrin haitta-aineita tai maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta? Liite 3. kohta 2.2. Näytteenottosuunnitelma Näytteenottosuunnitelman suunnittelusta saa käsityksen, että ilmoituksen tekijä voisi esittää mitä haitta-aineita näytteistä määritetään. Asetuksen tekstistä saa kuitenkin kuvan, että näytteistä on määritettävä kaikki liitteessä 2 esitetyt haitta-aineet. Asetukseen tulee tarkentaa, onko määritettävä kaikki liitteen 2 haitta-aineet vai ennakkotietojen perusteella alueella mahdollisesti esiintyvät haitta-aineet.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-aineksen tutkimustarpeen ja jäteluokittelun osalta ei käy ilmi riittävän selvästi, milloin pilaantumaton maa-aines luokitellaan jätteeksi. Asiasta tulisi säätää asetuksen tasoisesti ja antaa edes yleisen tason tulkintaperiaatteet (mahdollinen soaveltamisohje vrt. MARA-asetus) jäteluokittelun päättämisestä.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Mielestämme otsikko tulisi muuttaa muotoon ”maa-aineksen tutkimustarve ja maa-ainesjätteen luokittelu”. Tämä vastaisi paremmin pykälän sisältöä. Asetusluonnoksessa ei oteta kantaa siihen, milloin maa-aines on jätettä, eli milloin se kuuluu asetuksen soveltamisalaan. Ehdottaisimme, että asetusta täydennetään tältä osin (vrt. kommenttimme pykälään 4, maa-ainesjätteen määritelmä).
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Milloin tutkitusta maa-aineksesta tulee jätettä? Kaupunki ei välivarastoi maa-aineksia, jotka olisivat laadultaan tai muilta ominaisuuksiltaan, niin huonoja, että niiden hyödyntäminen olisi epävarmaa. Hyödyntäminen vaatii lähes aina välivarastointia ja useinkaan ei ole täysin varmaa mihin kohteeseen lopulta maa-ainekset viedään hyödynnettäväksi. Kohteita voi olla useita ja tähän vaikuttaa erityisesti rakentamisen aikataulut ja kohteiden vaatimukset massojen teknisille ominaisuuksille. Hyödyntäminen tapahtuu kuitenkin lopulta kussakin kohteessa suunnitelmien mukaisesti. Maa-aines, joka on odottanut kasalla hyödyntämiskohdetta, ei muutu kasaamisen aikana kemiallisilta tai teknisiltä ominaisuuksiltaan, joten jäteluokittelun vuoksi asetettavat rajoitukset hyödyntämiseen ovat perusteettomia. Näkemyksemme mukaan puhtaalle maa-ainekselle on tarpeetonta antaa jätestatus, jos se viedään rekisteröityyn/luvitettuun välivarastoon.
      • Kreate Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Milloin alueesta tulee tutkimustarvealue ja kuka sen päättää? Tutkimustarvealue pitäisi määritellä 4 §, koska sitä ei ole käytetty muualla lainsäädännössä. Tutkimustarvealueelta syntyvä, tutkittu, puhdas maa-aines, joka ei sisällä sinne luontaisesti kuulumatonta ainesta, ei saa muuttua pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi. Tutkimustarvealueelta tulee olla mahdollista syntyä myös pilaantumatonta maa-ainesta, joka ei kuulu MASAn piiriin. Nyt asetuksessa on asia esitetty siten, että tutkimustarvealueelta syntyy aina jätettä, joka on MASAn piirissä tai hyödyntämiskelvotonta.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tutkimustarvealueilta kaivettava maa-ainesaines ei kaikissa tapauksissa ole jätettä, vaan sieltä voi muodostua myös maa-aineksia, joihin asetusta ei sovelleta. Tämä jää nykyisessä asetustekstissä epäselväksi ja asia tulisikin kirjata selkeämmin. Tutkimusten perusteella tehtävä arvio siitä, onko maa-aines jätettä vai ei, koskee vain tutkimustarvealueilta kaivettuja aineksia. Toisaalta maa-ainesjätettä voi muodostua myös muilta kuin tutkimustarvealueilta. Tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi asetuksessa tulee säätää riittävän selkeästi, milloin pilaantumaton maa-aines luokitellaan jätteeksi.
      • Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Toinen momentti: ”…hyödynnettäväksi tarkoitettu maa-aines on luokiteltava pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi tai haitallisia aineita sisältäväksi maa-ainesjätteeksi”. Tulkinta siitä milloin kaivualue on katsottava tutkimustarvealueeksi, tulee käytännössä aiheuttamaan hämmennystä ja epävarmuutta. Muistiossa on mainittu, että asetuksessa tarkoitettuja tutkimustarvealueita voisivat olla esimerkiksi teollisuusalueet, jätteenkäsittelyalueet, satamakentät, ratapihat, polttoaineiden jakeluasemat, ampumaradata sekä aiemmin tehdyt täyttöalueet. Asetuksen mukaan liitteen 2 haitta-ainemääritykset tulee määrittää, jotta luokittelu voidaan tehdä. Tuleeko kaikille maille tehdä kattavat pilaantuneisuustutkimukset liitteiden 2 ja 3 mukaisesti, jotta maa voidaan luokitella? Tässä on epäselvää, voidaanko määritysvalinnat liitteen 2 taulukon 1 mukaisesta listasta tehdä historia- ja taustatietojen perusteella vai tuleeko liitteen 2 mukaista listaa toteuttaa sellaisenaan aina. Liiton mielestä on tarpeen tarkentaa asetukseen mitä testata ja mistä ja mikä on hyväksyttävä menettelytapa. Tämä tulee kirjata asetukseen, ei tulkintaoppaaseen, sillä se vaikuttaa myös rekisteröinti-ilmoituksia käsittelevien viranomaisten toimintatapaan ja vaatimuksiin.
      • Turku Science Park Oy, 6Aika-ohjelman CircVol-hanke, Manninen Julius
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-aineksen hapontuottopotentiaali pitäisi myös mainita tässä yhteydessä. Toisen kappaleen sisältö on jo mainittu pykälässä 4 ja sekavoittaa asetuksen tulkintaa tässä yhteydessä.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Termi tutkimustarvealue pitäisi määritellä 4 §, koska se on luotu pelkästään tätä asetusluonnosta varten eikä sitä käytetä muualla lainsäädännössä, ohjeissa tai normeissa. -Asetusluonnokseen pitää sisällyttää myös pilaantumattoman maa-aineksen väliaikainen välivarastointi hyödyntämispaikan selvittämisen ajaksi. Mikäli tätä ei sisällytetä asetukseen, ei asetus merkittävästi edistä maamassojen hyödyntämistä. -Jäteluokittelua tulisi selkeyttää. -Tutkimustarvealueelta, MASAn edellyttämisen tutkimusten jälkeen, voi siis syntyä myös pilaantumatonta maa-ainesta, joka ei ole jätettä, eikä sen hyödyntäminen enää kuulu MASAn piiriin. Nyt asetuksessa oleva teksti: ”Tämän asetuksen mukaisissa maarakentamiskohteissa hyödynnettäväksi tarkoitettu maa-ainesjäte on luokiteltava pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi tai haitallisia aineita sisältäväksi maa-ainesjätteeksi.” ei ota tätä huomioon ja sekoittaa asiaa. -Liite 3 pitäisi olla yhdenmukainen PIMA-asetuksen vaatimusten kanssa, muuten kentällä toimitaan kaksilla säännöillä, joka aiheuttaa sekaannusta. -Ehdotus: Hapontuotto tulisi huomioida myös tässä esim: ”…luontaisesti kuulumatonta ainesta tai happoa tuottavia mineraaleja”. Hapontuotto ei ole haitta-aine, jonka vuoksi se tulisi esittää erillisenä kriteerinä.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Tutkimustarvealue pitää määritellä selkeästi, koska termiä ei ole tiettävästi muualla lainsäädännössä käytetty. o Jos tätä ei ole määritelty tässä selkeästi, kuka tutkimustarvealueen loppupeleissä määrittelee? • Jäteluokittelua tulisi selkeyttää • Tutkimustarvealueelta, MASAn edellyttämisen tutkimusten jälkeen, voi siis syntyä myös pilaantumatonta maa-ainesta, joka ei ole jätettä, eikä sen hyödyntäminen enää kuulu MASAn piiriin. Nyt asetuksessa oleva teksti: ”Tämän asetuksen mukaisissa maarakentamiskohteissa hyödynnettäväksi tarkoitettu maa-ainesjäte on luokiteltava pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi tai haitallisia aineita sisältäväksi maa-ainesjätteeksi.” ei ota tätä huomioon ja sekoittaa asiaa. • Liite 3 pitäisi olla yhdenmukainen PIMA-asetuksen vaatimusten kanssa, muuten kentällä toimitaan kaksilla säännöillä, joka aiheuttaa sekaannusta • Ehdotus: Hapontuotto tulisi huomioida myös tässä esim: ”…luontaisesti kuulumatonta ainesta tai happoa tuottavia mineraaleja”. Hapontuotto ei ole haitta-aine, jonka vuoksi se tulisi esittää erillisenä kriteerinä.
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Tutkimustarvealueilta pitäisi voida rajata pilaantumattomat alueet, joiden puhtaisiin maa-aineksiin ei sovellettaisi Masa-asetuksen vaatimuksia.
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen yksiköissä.
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Maa-aineksen tutkimustarpeen ja jäteluokittelun osalta ei käy ilmi riittävän selvästi, milloin pilaantumaton maa-aines luokitellaan jätteeksi. Asiasta tulisi säätää asetuksen tasoisesti ja antaa edes yleisen tason tulkintaperiaatteet jäteluokittelun päättämisestä. Tutkimustarpeen osalta ehdotuksesta saa käsityksen, että tutkimustarve koskisi vain maa-ainesjätettä, joka kaivetaan pilaantuneeksi epäillyltä alueelta. Jätelain mukaan maa-ainesjätettä taas on kaikki sellainen maa-aines, jonka jatkokäyttö ei ole suunnitelmallista ja varmaa. Säännösten välistä ristiriitaa tulisi selkeyttää ja mahdollisesti antaa myös tulkintalinjaus siitä, milloin maa-aineksen käyttö on tulkittavissa suunnitelmalliseksi ja varmaksi tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi tai vaihtoehtoisesti asetuksen soveltamisalasta tulisi rajata pois pilaantumattomat ja jätteettömät maa-ainesjätteet (ns. ylijäämämaat), mikä selkeyttäisi asetuksen soveltamisalaa huomattavasti.
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Tutkimustarvealueiden määrittelyn pitää olla selkeämpi. Tutkimustarvealueilta pitäisi voida rajata pilaantumattomat alueet, joilta kaivettavat maa-ainekset luokiteltaisiin ”pilaantumattomaksi maa-ainekseksi” eikä jätteeksi edellyttäen, että jätelain mukaiset muut ehdot täyttävät. Asetuksessa ei ole määritelty, kuinka laajaa PIMA-tutkimusta luokittelu pilaantumattomaksi maa-ainekseksi edellyttäisi tutkimustarvealueella. Jos alue ei ole toimintahistorian tms. perusteella asetuksen mukainen tutkimustarvealue, ei ilmoitusmenettely ole tarpeellinen. Pitäisi täsmentää, kuka tämän määrittelee - alueen haltija vai viranomainen?
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Esitetään muutettavaksi seuraavasti: ”Maa-aines, joka kaivetaan tai on kaivettu alueelta, jonka maa- tai kallioperässä alueen toimintahistorian, aiemmin tehtyjen tutkimusten, aistinvaraisen arvion tai geologisen tiedon perusteella on tai voi olla merkittävässä määrin haitallisia aineita, tai maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta tai happoa tuottavia mineraaleja (tutkimustarvealue), on tutkittava ennen sen tässä asetuksessa tarkoitettua hyödyntämistä maa-aineserittäin liitteen 3 mukaisesti. Tutkittua maa-ainesta, joka ei täytä 4 §:n 3 kohdassa tarkoitettua pilaantumattoman maa-aineksen määritelmää, pidetään (sen koostumuksen / ominaisuuksien perusteella) maa-ainesjätteenä. Poistettavaksi: Tämän asetuksen mukaisissa maarakentamiskohteissa hyödynnettäväksi tarkoitettu maa-ainesjäte on luokiteltava pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi tai haitallisia aineita sisältäväksi maa-ainesjätteeksi.”
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Maa-ainesten kaivamiseen ja välivarastointiin liittyvät toimenpiteet eivät läheskään aina ole kertaluonteisia hankkeita. Usein maa-aineksen lievä haitta-aineilla pilaantuminen havaitaan vasta kaivuvaiheessa. MASA-asetuksen hyödyntämismahdollisuus halutaan ottaa käyttöön siinä vaiheessa, kun maa-ainesta on jo kaivettu tai se on läjitetty. Metsäteollisuus ry toteaa, että rekisteröintimahdollisuutta tulee olla mahdollista hyödyntää ilman ennakkotutkimuksia ja tutkimustarvealue -määritelmästä tulisi mahdollisesti luopua asetuksessa. Ennen maa-ainesten kaivua tehtävien tutkimusten tarpeellisuudesta säädetään jo erikseen valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007).
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Tulisi tarkentaa, millä tarkkuudella alue ja sen historia on selvitettävä (ja kuka sen tekee), jotta tiedetään, onko kyseessä pykälässä mainittu tutkimustarvealue. Tutkiiko ELY ilmoitusta käsitellessään alueen historian? Voiko pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi luokittelun tehdä pelkästään sen perusteella, ettei ilmoituksen tekijän tiedossa ole pilaantumista aiheuttavia toimintoja, vai vaaditaanko aina tutkimuksia? Jos pilaantuminen ei ole oletettavaa ja maa-aineksille on suunnitelmallinen ja jokseenkin välitön käyttö, ei kyseessä välttämättä edes ole jätteeksi luokiteltava maa-aines, joten asetuksen mukaista laadunvarmistusta ja ilmoitusta ei voida vaatia.
      • 6 § Jätteen hyödyntämistä ja siihen liittyvää väliaikaista varastointia koskevat vaatimukset
      • Ecolan Oy, Jenni Nurmi/Mikko Räisänen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ecolan yhtyy UUMA3-konsortion huomioihin pykälän 6 osalta. Erityisesti peittokerroksen järkeistäminen MARA-asetuksen mukaiseksi on keskeistä, jotta maa-ainesjätteiden hyödyntämistä voidaan edistää.
      • Kierrätysteollisuus ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Rekisteröinnin mukaiset maa-ainesmäärät (50 000 tonnia ja 20 000 tonnia) ovat liian pieniä isompia käyttökohteita ajatellen. Etäisyydet ja kerrospaksuudet: Jos maa-aines on tutkittu ja todettu pilaantumattomaksi, ei ole tarvetta määritellä erityisiä etäisyyksiä tai kerrospaksuuksia. Varastoinnin aloittaminen ennen lopullisen maarakennuskohteen löytämistä pitäisi sallia. Asetuksen mukaisesti täysin käyttökelpoista maa-ainesta voi mennä hukkaan, mikäli käyttökohdetta ei tiedetä etukäteen. Kiertotalouden edistämiseksi varastointi olisi syytä sallia ennen lopullisen käyttökohteen löytämistä.
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kohdassa 1 jätteiden välivarastoinnin määräksi esitetään enintään 20 000 t kerrallaan ja kohdassa 2 esitetään kohteessa hyödyntämiseksi jätettä enintään 50 000 t. Tämän mukaan isolla rakennuskohteella pitää olla 3 välivarasto-aluetta, mikä ei varmaan ole tarkoituksenmukaista. Kohta 8, miksi pilaantumaton maa-aines pitää peittää? Miten määritellään tarkoituksenmukainen pintarakenne peittämisen tai päällystämisen osalta? Kohta 9. Miksi pilaantumattoman maa-aineksen pitää olla vähintään yksi metri pohjavedenpinnan yläpuolella?
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristörakentaminen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Määrärajaukset tulisi poissulkea, tai ainakin muuttaa suuremmaksi, pilaantumattomien maa-aineksien osalta (myös pilaantumattomaksi luokiteltu maa-ainesjäte) Perustelu: Ilman tätä rajausta on suuri riski, että tästä asetuksesta tulee suuri este pilaantumattomien maa-ainesten hyötykäytölle ja rajoittaa suurelta osin ympäristöturvallista kiertotalouden edistämistä maarakentamisessa Kiinteytettyjen (stabiloitujen) maa-ainesten peittovaatimukset tulisi olla samat kuin MARA-asetuksessa: o Peittäminen: väylä- ja kenttärakenteissa vähintään 10 senttimetrin ja vallirakenteissa vähintään 50 senttimetrin paksuinen kerros pilaantumatonta luonnon maa- tai kiviainesta o päällystäminen: rakenteen suojaamista asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 prosenttia, tai muulla materiaalilla siten, että enintään 5 prosenttia sadevedestä imeytyy rakenteeseen; Mikäli pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyötykäyttö rajataan 1m pohjaveden pinnasta ja tälle vaaditaan lisäksi 50 cm peitto ”puhtaalla maa-aineksella”, rajataan tällöin useassa käyttökohteessa puhtaiden maiden järkevä hyötykäyttö kokonaan. • 8) kohdan peittovaatimukselle ”puhtaan maan peittäminen puhtaalla maalla” ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita. o Tämän voisi muotoilla mieluummin esimerkiksi: ” maa-ainesjäte, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, mutta ei sisällä haitallisia aineita, peitetään tai päällystetään maarakennuskohteen teknisesti tarkoituksenmukaisella pintarakenteella” • Pohjaveden enimmäiskorkeus on hankala määrittää erityisesti savikkoalueilla ja tämän soveltamisessa tulisi ottaa maaperän pohjasuhteet huomioon. Suomen etelä- ja länsirannikon suurissa kaupungeissa on paljon savipehmeikköalueita, joissa pohjaveden pinnan mittaaminen savikerrosten alta ole mitään merkitystä maa-aineksen hyötykäytön kannalta. (neutralointi/stabilointi) voidaan tehdä jo ennen massojen poiskaivua. • Kohtaan 11) lisäys: ”…huomioverkolla tai vastaavalla tarvittaessa” • Varastoinnin massamäärät, onko tarkoituksen mukaista rajoittaa pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntämistä? o Välivarastoitava massamäärä tulisi olla sama kuin hyödynnettävä • Miksi asetuksessa on annettu eri etäisyys vesistöön/kaivoon välivarastoalueella ja hyötykäyttöalueella • Ehdotus: Maa-ainesten loppusijoitukseen ympäristöluvitettua aluetta (maakaatopaikat) tulisi voida hyödyntää mahdollisuuksien mukaan maa-ainesten välivarasto- ja käsittelyalueena MASA-asetuksen puitteissa. o Perustelu: Maakaatopaikoille tulevat maa-aineskuormat tarkastetaan jo nykyiseltään siirtokirja-asiakirjojen tarkkuudella ja ohjataan valvotusti sopivaan paikkaan. Tällä pystyttäisiin ohjaamaan MASA-asetuksen avulla välivarastoinnin kautta maa-aineksia hyötykäyttöön eikä niitä tarvitsisi loppusijoittaa.
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • 5) kerrospaksuus pitäisi olla rakenteen kokonaispaksuus; tyypillisesti rakennetaan osakerroksittain ja kerrospaksuus määräytyy tiivistystyön vaatimuksista 6) enimmäisjätesideainemäärä kg/m3 – tarkoitetaanko sideaineen enimmäismääränä kuiva- vain märkäpainoa; pitää määritellä mitä tilavuudenmittayksikköä käytetään, esim. maa-aineksen osalta käytetään teoreettisia rakennekuutioita (valmiin kiinteytetyn rakenteen tilavuus) ja maaperän osalta teoreettisia kiintokuutiota? (kiinteytys pitäisi olla stabilointi) 7) Kohdassa esitetyt rakenteet eivät ole mitenkään yhteismitallisia eikä 5 % sadannan imeytymisen osoittaminen ole yksiselitteistä. Jos päällä on 0,5 m mursketta, menee kaikki vesi läpi. Imeyntään vaikuttaa merkittävästi pinnan kaltevuus. Olisiko helpompaa asettaa rakennekerrokselle vedenläpäisevyysvaatimus? Miten osoitetaan läpäisevä vesimäärä? 8) Miksi pilaantumaton maa-aines pitää peittää saati sitten päällystää? Rakennekerrokset tehdään käyttötarkoituksen mukaan, esim. kasvukerros meluvalliin. 11) Verkko ei erota mitään.
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Lähtökohtaisesti asetus ei saisi rajoittaa puhtaiden maiden hyödyntämisen määriä ja käyttötarkoituksia. Sen sijaan asetus voisi ottaa kantaa puhtaiden maa-ainesten väliaikaiseen varastointiin ja määriin. Välikaisen varastoinnin suunnitelmallisuuteen ja välivarastointipaikan soveltuvuuteen tulisi kiinnittää myös riittävää huomiota (kiintoainespäästöt, maa-ainesten aiheuttama kuormitus). Pohjaveden enimmäiskorkeuden määritykseen pitäisi olla riittävän selkeät ohjeet.
      • Sitowise Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Onko asetuksessa tarpeen määrittää hyödyntämisen yläraja, etenkään pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle? Mikäli ylärajat tarvitaan, tulisi ne olla varastoinnissa ja hyödyntämisessä samat, jotta rakentamiskohde ei tarvitse useita välivarastointipaikkoja. Asetuksessa tulisi sen sijaan määrittää alaraja hyödyntämiselle, jotta aivan pienimpiä kohteita ei tarvitsisi rekisteröidä. Tämä helpottaisi ja yhdenmukaistaisi myös viranomaisen tulkintaa ammattimaisuudesta. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen osalta ei tulisi antaa rajoituksia määrästä, kerrospaksuudesta, peittämisestä/päällystämisestä, tai etäisyyksistä herkkiin kohteisiin, näille ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita.
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • MASA-asetusta sovelletaan suunnitelmaan perustuvissa maarakentamiskohteissa. 6 §:n perustelujen mukaan suunnitelmallisuuden vaatimuksen kautta osoitetaan se, että kyseessä on todellisesta maa-ainesjätteen hyödyntämisestä, jolla korvattaisiin toimintaan muutoin tarvittavia luonnon maa- ja kiviaineksia. Suunnitelmallisuus ei kuitenkaan sinänsä vielä takaa, että maarakentamiseen on todellinen tarve. Mikäli maarakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa ja lupa on haettu, on tämän luvan yleensä katsottu osoittavan (MARA-ilmoitusmenettelyssä), että rakentamishankkeelle on todellinen tarve. MASA-asetuksen mukaisista maarakentamiskohteista osa on sellaisia, että niiden rakentaminen ei kuitenkaan välttämättä edellytä mitään MRL:n mukaisia lupamenettelyjä. Rekisteröinti-ilmoitusten käsittelyn viranomaisessa pitäisi olla selkeää ja sujuvaa. Siihen istuu huonosti se, että ilmoituksen käsittelyn yhteydessä jouduttaisiin miettimään ja selvittämään, onko kyseessä todellinen hyödyntämiskohde vai ei. Käytännössä viranomaisella ei edes ole työkaluja tämän selvittämiseen. 6 §:n kohdassa 1) rajoitetaan väliaikaisesti varastoitavan jätteen määräksi enintään 20 00 tonnia kerrallaan ja kohdassa 2) rajoitetaan maarakentamiskohteessa hyödynnettävän jätteen määräksi enintään 50 000 tonnia. Joulukuussa YM:ssä järjestetyssä MASA-asetuksen esittelytilaisuudessa kuitenkin tuotiin esiin, että tämä ei estä ilmoitusten "ketjuttamista", eli samaan rakentamishankkeeseen voi tehdä useamman MASA-ilmoituksen. Jos näin on, niin yhdellä MASA-ilmoituksella välivarastoitavan ja hyödynnettävän jätteen enimmäismäärän rajoittamiselle ei ole perusteita. Välivarastointipaikoista muodostuu ilmoituksia ketjuttamalla helposti pysyväisluonteisia varastointialueita. Varastointialueiden perustaminen vaatii maankäyttö- ja rakennuslain mukaan lähtökohtaisesti myös toimenpidelupaa. 6 §:n kohdassa 8) edellytetään, että pilaantumaton maa-ainesjäte peitetään tai päällystetään. Tälle ei ole perustetta silloin, kun kyseessä on maa-ainesjäte, joka ei sisällä haitta-aineita eikä jätejakeita. 6 §:n mukaan väliaikaiseen varastointiin tarkoitetun alueen toimintojen järjestämisessä on noudatettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntö kiintoaineen ja mahdollisten veteen liukenevien haitallisten aineiden leviämisen ja laadultaan erilaisten maa-aineserien sekoittumisen estämiseksi. Perustelumuistion mukaan tämä voi tarkoittaa mm. suoto- ja hulevesien keräämistä ja käsittelyä esim. laskeuttamalla tai öljynerottimella sekä kiintoaineen ja veteen liukenevien haitallisten aineiden ympäristöön leviämisen estämistä. ELY-keskuksen mielestä asetuksessa tulee selväsanaisesti säätää välivarastoinnin ympäristönsuojeluvaatimuksista. Nykymuodossaan toiminnanharjoittaja tai viranomainen ei voi tietää, mitä rakenteita asetus edellyttää. Jos ympäristönsuojeluvaatimukset ratkaistaan aina tapauskohtaisesti, niin on epäselvää, kuka riittävästä ympäristönsuojelun tasosta välivarastoinnissa päättää.
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Hyödynnettävän jätteen määrärajoitus soveltuu paremmin haitallisia aineita sisältäville massoille, ei pilaantumattomalle maa-ainekselle. Väliaikaisesti varastoitavan jätteen enimmäismäärän tulisi olla sama kuin hyödynnettävän, eli 50 000 t. Muuten syntyy keinotekoinen tarve usealle erilliselle välivarastoalueelle. Tilanne ei ole toivottava ympäristön kannalta. Mihin perustuu, että pilaantumatonta maa-ainesjätettä saa hyödyntää vain kaksinkertaisen kerrospaksuuden? Koska se on pilaantumatonta, ei haitta-aineista voi aiheutua terveys- tai ympäristöhaittaa. Täten ehdotamme, että pilaantumattoman maa-aineksen osalta kerrospaksuusrajoitus poistetaan. Hyötykäytön täytyy olla suunnitelmallista ja perustua todelliseen hyötykäyttötarpeeseen, eli todelliseen määrään mitä tietty rakennetyyppi tarvitsee. Useiden vaatimusten kohdalla olisi perusteltua eritellä pilaantumattomaan ja haitallisia-aineita sisältävään jätteeseen liittyvät vaatimukset. Pilaantumaton maa-ainesjäte on laadultaan sellaista, ettei erityisiä suojausvaatimuksia ole tarpeen asettaa esim. välivarastoinnissa tai peittämisessä. Haitta-aineita sisältäville maa-aineksille 50 cm paksuinen peittokerros on hyvä esimerkiksi puistoissa, mutta meluvalleissa tarpeettoman paksu. Peittokerroksen paksuus on syytä esittää käyttökohteittain. Pilaantumattoman maa-aineksen peittovaatimukselle ”puhtaan maan peittäminen puhtaalla maalla” ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita. Epäselväksi jäi, mitkä peittovaatimukset ovat voimassa stabiloiduille massoille ja vaikuttaako stabilointimenetelmä (kerrosstabilointi, massastabilointi, prosessistabilointi tai pilaristabilointi) vaatimuksiin. Miksi väliaikaisen varastoinnin suojaetäisyys (100 m) on suurempi kuin pysyvän hyödyntämisen suojaetäisyys (30 m)? Voisi ajatella, että suojaetäisyydet pitäisi olla toisinpäin, tai vaihtoehtoisesti samoja. Pohjaveden etäisyysrajoituksessa (1,0 m) ei ole perusteita tiivispohjaisilla alueilla esim. savialueet ja tiivismoreenit. Suomen etelä- ja länsirannikon suurissa kaupungeissa on paljon savipehmeikköalueita, joissa pohjaveden pinnan mittaamisella savikerrosten alta ole mitään merkitystä maa-aineksen hyötykäytön kannalta.
      • NCC Industry Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kaivo, johon etäisyys tulisi täyttyä, tulisi olla tosiasiallisessa käytössä. Huomioverkon tai vastaavan materiaalin ominaisuudet jäävät epäselviksi. Välivarastointi määrä tulee nostaa samaksi kuin hyödyntämiseksi tarkoitettu jätemäärää on. 7) ristiriitainen Vna (843/2017) peittokerroksen (0,1 m) ja asetuksessa 0,5 m.
      • Määttänen Antti, yksityishenkilö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maarakennuskohteen määrittely tulisi muuttaa rakenneosaksi. Mikäli esimerkiksi suuri teollisuuskohde (satama, ydinvoimala), pitkä väylähanke (esim. 15 km pitkä moottoritiepätkä) tai suuri aluerakennushanke on periaatteessa yksi maarakennuskohde. Määrärajaus 50 000 ton on täysin sopimaton tämän tyyppisiin hankkeisiin. Samasta syystä välivarastointimäärä 20 000 ton on aivan liian pieni.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tulisi tarkastella mahdollisuutta pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntämistä kohdan 9) lievimmin vaatimuksin pohjaveden pilaantumisvaara huomioon ottaen.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi todetulle maa-ainekselle ei ole perusteltua asettaa käyttörajoituksia esimerkiksi kerrospaksuuksien tai sijoituspaikkojen suhteen tai edellyttää tuollaisen maa-aineksen peittämistä niin sanotulla puhtaalla maa-aineksella. Välivarastoitavan massamäärän enimmäismäärän tulisi olla sama kuin maarakentamiskohteessa hyödynnettävän.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tulisi lisätä haihtuvilla haitta-aineilla pilaantuneiden maiden välivarastointivaatimukset. Asetusluonnoksen mukaan on mahdollisuus sekoittaa puhtaaseen maa-ainekseen sideaineeksi jätteitä, joka käytännössä tarkoittaa jätteen laimentamista. Jätteen välivarastoinnille on asetuksessa asetettu reunaehdot, mutta olisi myös tarkasteltava tarvetta asettaa sille jätevakuus siltä varalta, että rakentaminen jää kesken tai toimija menee konkurssiin.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pykälän 6 kohdan 2 mukaisesti maarakentamiskohteessa saa hyödyntää jätettä enintään 50 000 tonnia. Mielestämme tämä rajoitus ei ole tarpeellinen. Asetuksessa edellytetään jätteen käytön suunnitelmallisuutta ja suunnitelmien esittämistä rekisteröinti-ilmoituksessa. Lisäksi asetuksessa on maarakentamiskohteille määritetty enimmäiskerrospaksuudet sekä tarkat vaatimukset sille, kuinka usein maa-aineserä on tutkittava. Mielestämme jo pelkästään näillä vaatimuksilla estetään jätteen tarpeeton hävittäminen rakentamiskohteeseen sekä rajoitetaan riittävästi toiminnasta aiheutuvia haittoja. Viittaamme tässä kohtaa myös MARA-asetukseen, jossa hyödynnettävän jätteen kokonaismäärää ei ole rajoitettu. Vaatimus huomioverkosta (6 § kohta 11) on mielestämme myös tarpeeton. Kyseistä vaatimusta ei ole MARA-asetuksessa, joten vaatimus ei tunnu loogiselta myöskään tässä asetuksessa. Valmisteilla olevan asetuksen mukaan rekisteröinti-ilmoituksessa tulee esittää ”kartta, johon on merkitty hyödyntämispaikan ja väliaikaiseen varastointiin tarkoitetun paikan aluerajaukset ja koordinaatit---”. Mielestämme tämä vaatimus on riittävä, jotta jätettä sisältävä rakenne voidaan myöhemminkin paikantaa maastosta. Asetuksen pykälässä 6 kohdassa 6 mainitaan, että sideaineena käytettävän jätteen soveltuvuus kiinteytykseen maarakentamiskohteessa on osoitettava hyödyntämistä edeltävissä kokeissa. Puolestaan asetuksen liitteessä 1 kohdassa 2 todetaan, että maa-aineksen tai maaperän kiinteytyksen sideaineena voidaan hyödyntää liitteen 2 mukaiset vaatimukset täyttäviä jätteitä. Asetuksessa ei kuitenkaan ole määritetty sideaineena käytettävälle jätteelle vaatimuksia. Liitteen 2 taulukossa 1 mainitaan vain kynnys- ja raja-arvot pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle sekä haitallisia aineita sisältävälle maa-ainesjätteelle. Liitteen 2 taulukossa 2 puolestaan on annettu liukoisuusominaisuudet kiinteytetylle maa-ainekselle ja maaperälle. Kaipaisimme asetukseen tarkennusta siihen, riittääkö että maa-aineksen ja sideaineen seos täyttää asetuksen vaatimukset vai tuleeko sekä maa-aineksen/maaperän että sideaineen täyttää erikseen asetuksen vaatimukset? Väliaikaista varastointia koskevia vaatimuksia pidämme hyvinä ja tarpeellisina.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kohdan 1) väliaikaisen varastoinnin maksimi määräksi esitetty 20 000 t on riittämätön kaupungin esirakentamiskohteiden näkökulmasta. Miksi sallittu välivarastoitavan massan määrä, poikkeaa asetuksen mukaisesti hyödynnettävän massan määrästä, joka on 50 000 t? Välivarastoinnin maksimimäärä tulisi olla sama 50 000 t. Lisäksi tästä pitäisi rajata ulos pilaantumaton maa-ainesjäte. Kohdan 5) rajoitus maa-ainesjätteen kerrospaksuuksista koskee myös ”puhdasta maata”, rajoitus on ympäristönsuojelun kannalta perusteeton. Kerrospaksuuksien tulisi koskea muiden hyödynnettävien aineksien käyttöä, mutta ei pilaantumattoman maa-ainesjätteen. Miksi kerrospaksuudet on rajattu väyliin, kenttiin ja valleihin? Täytöt eivät sisälly tähän kohtaan? Kohdan 7) haitta-aineita sisältävä maa-ainesjäte on peitettävä vähintään 50 cm paksuisella kerroksella pilaantumatonta maa-ainesta tai pilaantumatonta maa-ainesjätettä. Kohdan 8) peittovaatimus koskee myös puhtaana pidettävää maa-ainesta. Millä maa-aineksella peitetään puhdas maa-aines? Kohdassa tulisi tarkentaa: pilaantumaton maa-ainesjäte peitetään tai päällystetään.. jos se sisältää maa-ainekseen kuulumatonta ainesta. Kohdan 9) vaatimus hyödynnettävän maa-ainesjätteen etäisyys pohjaveden pinnasta oltava vähintään 1 m. Tässä siis rajoitetaan myös ”puhtaan maa-aineksen” hyötykäyttämistä metrin etäisyydellä pohjavesipinnasta ja pitäisi vielä olla luokitellun pohjavesialueen ulkopuolella? Mikä peruste tähän on? Ei voi olla ympäristönsuojelun lähtökohdista. Väliaikaiseen varastointiin tarkoitetun alueen vaatimukset koskee myös pilaantumattoman maa-ainesjätteen eli puhtaan maan varastointia, jonka osalta massamäärärajoitteet tulisi poistaa. Yllä esitetyt rajoitukset ja vaatimukset puhtaan maan hyödyntämiseen eivät edistä maa-ainesten hyödyntämistä vaan päinvastoin.
      • Kreate Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ympäristösuojelunäkökulmasta puhtaiden maa-ainesjätteiden määrärajoitukset ovat tarpeettomia. Jos puhtaan maa-ainesjätteen hyötykäyttö rajataan 1m pohjaveden pinnasta ja tälle vaaditaan lisäksi 50 cm peitto ”puhtaalla maa-aineksella”, rajataan tällöin useassa käyttökohteessa puhtaiden maiden järkevä hyötykäyttö kokonaan. Onko 1 m etäisyys pohjaveden pinnasta tarpeen mukainen ympäristönsuojelun kannalta, jos pohjavesialueet on jo rajattu soveltamisalan ulkopuolelle? Pohjaveden enimmäiskorkeus on hankala määrittää ja tämän soveltamisessa tulisi ottaa myös maaperän pohjasuhteet huomioon. Riittävää olisi, että maa-ainesjäte, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, mutta ei sisällä haitallisia aineita, peitetään tai päällystetään maarakennuskohteen tarkoituksenmukaisella pintarakenteella.
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Miksi asetuksessa halutaan rajoittaa pilaantumattomien maamassojen käyttöä määrä- ja kerrospaksuusrajoituksilla? Puhtaiden maa-ainesjätteiden osalta tällaiset rajoitukset hankaloittavat massojen hyötykäyttöä kaupunkien suurissa maanrakennuskohteissa. Rajoitukset ovat myös tarpeettomia ympäristönsuojelunäkökulmasta etenkin, kun pilaantumattomilla maa-aineksilla ei ole ympäristövaaraominaisuuksia. Pilaantumattomalla, muita jätejakeita sisältämättömällä maa-ainesjätteellä ei ole vaikutusta pohjaveteen, joten sen peittäminen on tarpeetonta. Peittämisvaatimus tulisikin rajata koskemaan vain maa-aineksia, jotka sisältävät haitallisia aineita tai ovat happoa tuottavia (= ympäristön pilaantumisvaara). Tämän hetkinen asetusehdotus peittovaatimuksineen lisää turhaa neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, mikä ei ole asetuksen alkuperäinen tarkoitus. Kohtien 9 ja 10 rajoitteet etäisyyksistä pohjavedenpintaan, vesistöihin ja kaivoihin ovat puhtaalle maa-ainekselle perusteettomia ja turhia. Asetus vaikeuttaisi maa-ainesten hyötykäyttöä merkittävällä tavalla erityisesti alavalla rannikkoseudulla, jossa pohjavesi on luontaisesti korkealla. Tätä kautta maa-ainesten hyödyntäminen esimerkiksi täytöissä tai kenttärakenteissa olisi käytännössä mahdotonta. Kohtien 9-10 tulisikin koskea vain haitallisia aineita sisältäviä maa-ainesjätteitä.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Esitetyt vaatimukset koskien pilaantumattoman maa-ainesjätteen, joka ei sisällä haitallisia aineita eikä muuta ainesta, hyödyntämistä koskien turhan tiukat. Tällaisen pilaantumattoman maa-ainesjätteen väliaikaista varastointia koskevan määrän, hyödynnettävän jätteen määrän ja kerrospaksuuksien rajoittamiselle tai peittämiselle ei ole ympäristönsuojelullista syytä. Välivarastoitavan massan määrä rajoitetaan 20 000 tonniin, mutta maanrakentamiskohteessa jätettä voidaan käyttää 50 000 tonnia. Tämä tarkoittaa, että isossa hyödyntämiskohteessa tarvitaan useampi välivarastoalue. Lisäksi on harkittava, onko maanrakentamiskohteessa hyödynnettävän jätteen tarpeen lainkaan rajoittaa. MARA-asetuksessakaan ei hyödynnettävän jätteen määrälle ole asetettu ylärajaa Kiinteytykseen käytettävän jätteen soveltuvuus on osoitettava hyödyntämistä edeltävissä kokeissa. Tietoja soveltuvuudesta ei kuitenkaan tarvitse esittää rekisteröinti-ilmoituksessa. Pohjavedenpinnan enimmäiskorkeuden määrittäminen voi joissain tapauksissa olla hankalaa. Lisäksi mietittäväksi tulee se, miten pohjavedenpinnan taso huomioidaan maarakentamiskohteessa tehtävissä (in situ) maaperän kiinteytyksissä.
      • Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pykälässä 6 § kohdassa 10) esitetty maarakentamiskohteen 30 m:n vähimmäisetäisyys vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun vesistöön tai talousvesikäyttöön tarkoitettuun kaivoon poikkeaa välivarastointialueelle esitetystä vastaavasta vähimmäisetäisyydestä (100 m). Eri etäisyydet perustunevat siihen, että valmiit maanrakentamiskohteet edellytetään aina peitettäväksi tai päällystettäväksi asfalttipäällysteellä. Peittämisellä/päällystämisellä sekä kallistuksilla ja hulevesien keruujärjestelmillä pyritään estämään haitalliset vaikutukset ympäröivään ympäristöön. Haasteena lienee kuitenkin estää haitalliset vaikutukset rakentamisvaiheen aikana. Viiden vuoden rakentamisvaiheen aikana voi vaikutusalueen vesiympäristöön aiheutua haitallisia muutoksia. Tämän vuoksi ehdotetaan harkittavaksi onko 30 m:n vähimmäisetäisyys riittävä. Lisäksi asetustekstissä pitäisi korostaa sekä rakentamisvaiheen että välivarastointialueiden hulevesien hallinnan suunnitelmallisuutta (kts. pykälä 7 §). Välivarastointi on ongelmallinen sekä maanrakennushankkeita toteuttavan tahon että ympäristövaikutusten kannalta. Asetuksen mukaan välivarastoinnin pitää liittyä suunnitelmalliseen hyödyntämiseen eli sitä ei voi erikseen rekisteröidä. Rakentamishankkeissa suuria määriä kaivumassoja (myös pilaantumattomia maa-aineksia) muodostuu kuitenkin usein siten, että kaikille aineksille ei ole välitöntä käyttökohdetta. Onko vaarassa muodostua tilanne, jossa kaivettuja aineksia välivarastoidaan ikään kuin pakon edessä ”hallitsemattomasti” ilman lupaa tai rekisteröintiä, jopa herkillä alueilla. Ja toisaalta, valvotaanko rekisteröintimenettelyssä välivarastointialueiden käyttöä ja käyttöaikaa? Asetusluonnoksen muistiossa mainitaan, että ”jos jätteen väliaikaisesta varastoinnista saattaisi aiheutua vesistön pilaantumista tai sen ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, varastointipaikalle olisi haettava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin nojalla.” Miten tämä prosessi käytännössä etenee, jos rakennushanke on jo käynnistymisvaiheessa, ja rekisteröinti-ilmoituksen vastaanottanut valvontaviranomainen arvioikin, että väliaikaiselle varastoinnille pitää hakea ympäristölupa?
      • Turku Science Park Oy, 6Aika-ohjelman CircVol-hanke, Manninen Julius
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Välivarastoinnin enimmäismäärä on tarpeettomasti pienempi kuin enimmäiskäyttömäärä (20 000 tonnia vs. 50 000 t). Puhtaiden maa-ainesjätteiden osalta määrärajoitukset ovat tarpeettomia ainakin ympäristönsuojelunäkökulmasta. Maantäyttöjä ei ole mainittu tässä kohteena eikä niitä ole rajattu pois puhtaiden maa-ainesjätteiden enimmäiskäyttöpaksuudesta. Haitallisia aineita sisältävä (tai happoa tuottava) maa-ainesjäte voitaisiin peittää myös pilantumattomalla maa-ainesjätteellä, jos se vastaa luonnontilaista maa-ainesta. Tällöin toki voidaan kyseenalaistaa koko peittämistarve. Pilaantumatonta maa-ainesjätettä ei ole aina tarpeen peittää. Peittäminen voitaisiin rajata koskemaan vain maa-aineksia, jotka sisältävät haitallista ainesta tai ovat happoa tuottavia.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen mukainen kertavarastointimäärä tulisi olla yhtä suuri kuin enimmäishyödyntämismäärä. Jos maa-ainesjätteen hyötykäyttö rajataan 1m pohjaveden pinnasta ja tälle vaaditaan lisäksi 50 cm peitto maa-aineksella, rajataan tällöin useassa käyttökohteessa maa-ainesjätteiden järkevä hyötykäyttö kokonaan. Maa-ainesjäte, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, mutta ei sisällä haitallisia aineita, peitetään tai päällystetään maarakennuskohteen tarkoituksenmukaisella pintarakenteella. Välivarastointialueen etäisyys vesistöön (100 metriä) on epälooginen rakentamiskohteelle asetetun etäisyyden kanssa. Varsinaisessa maarakentamiskohteessa maa-ainesta voidaan säilyttää vastaavissa olosuhteissa 8 §:n mukaisesti viisi vuotta. Välivarastoinnin suojaetäisyys vesistöön tulisi olla myös 30 metriä.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntämiselle ei ole tarpeen asettaa kerrospaksuuksia siinä tapauksessa, että maa-ainesjäte ei sisällä muita jätejakeita. Koska materiaali on pilaantumatonta, ei siitä voi aiheutua terveys- tai ympäristöhaittaa. -Määrärajaukset tulisi poissulkea, tai ainakin muuttaa suuremmaksi, pilaantumattomien maa-aineksien osalta (myös pilaantumattomaksi luokiteltu maa-ainesjäte). Perustelu: Ilman tätä rajausta on suuri riski, että tästä asetuksesta tulee suuri este pilaantumattomien maa-ainesten hyötykäytölle ja rajoittaa suurelta osin ympäristöturvallista kiertotalouden edistämistä maarakentamisessa. -Kiinteytettyjen (stabiloitujen) maa-ainesten peittovaatimukset tulisi olla samat kuin MARA-asetuksessa: -peittäminen: väylä- ja kenttärakenteissa vähintään 10 senttimetrin ja vallirakenteissa vähintään 50 senttimetrin paksuinen kerros pilaantumatonta luonnon maa- tai kiviainesta. -päällystäminen: rakenteen suojaamista asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 prosenttia, tai muulla materiaalilla siten, että enintään 5 prosenttia sadevedestä imeytyy rakenteeseen. -Jos pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyötykäyttö rajataan 1m pohjaveden pinnasta ja tälle vaaditaan lisäksi 50 cm peitto ”puhtaalla maa-aineksella”, rajataan tällöin useassa käyttökohteessa puhtaiden maiden järkevä hyötykäyttö kokonaan. -8) kohdan peittovaatimukselle ”puhtaan maan peittäminen puhtaalla maalla” ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita. Tämän voisi muotoilla mieluummin esimerkiksi: ” maa-ainesjäte, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, mutta ei sisällä haitallisia aineita, peitetään tai päällystetään maarakennuskohteen teknisesti tarkoituksenmukaisella pintarakenteella”. -Pilaantumaton maa-ainesjäte on asetusluonnoksen määritelmillä mahdollista peittää itsellään tai jopa itseään voimakkaammin pilaantuneella aineksella, koska käyttötarkoituksesta riippuen sovelletaan joko alempia tai ylempiä ohjearvoja. -Pohjaveden enimmäiskorkeus on hankala määrittää erityisesti savikkoalueilla ja tämän soveltamisessa tulisi ottaa maaperän pohjasuhteet huomioon. Suomen etelä- ja länsirannikon suurissa kaupungeissa on paljon savipehmeikköalueita, joissa pohjaveden pinnan mittaaminen savikerrosten alta ole mitään merkitystä maa-aineksen hyötykäytön kannalta. -Happoa tuottavien maiden välivarastointia tulee miettiä, koska sellaisenaan niiden varastointi voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, jos maa-aines pääsee pitkään hapettumaan. Hapettumista voidaan ehkäistä esimerkiksi sopivalla peittämisellä tai kiinteyttämisellä (neutralointi/stabilointi). Kiinteytys (neutralointi/stabilointi) voidaan tehdä jo ennen massojen poiskaivua. -Kohtaan 11) lisäys: ”…huomioverkolla tai vastaavalla tarvittaessa”. -Varastoinnin massamäärät, onko tarkoituksen mukaista rajoittaa pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntämistä? Välivarastoitava massamäärä tulisi olla sama kuin hyödynnettävä. -Miksi väliaikaisen varastoinnin suojaetäisyys (100 m) on suurempi kuin pysyvän hyödyntämisen suojaetäisyys (30 m)? Voisi ajatella, että suojaetäisyydet pitäisi olla toisinpäin.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Määrärajaukset tulisi poissulkea, tai ainakin muuttaa suuremmaksi, pilaantumattomien maa-aineksien osalta (myös pilaantumattomaksi luokiteltu maa-ainesjäte) o Perustelu: Ilman tätä rajausta on suuri riski, että tästä asetuksesta tulee suuri este pilaantumattomien maa-ainesten hyötykäytölle ja rajoittaa suurelta osin ympäristöturvallista kiertotalouden edistämistä maarakentamisessa • Kiinteytettyjen (stabiloitujen) maa-ainesten peittovaatimukset tulisi olla samat kuin MARA-asetuksessa: o Peittäminen: väylä- ja kenttärakenteissa vähintään 10 senttimetrin ja vallirakenteissa vähintään 50 senttimetrin paksuinen kerros pilaantumatonta luonnon maa- tai kiviainesta o päällystäminen: rakenteen suojaamista asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 prosenttia, tai muulla materiaalilla siten, että enintään 5 prosenttia sadevedestä imeytyy rakenteeseen; • Jos pilaantumattoman maa-ainesjätteen hyötykäyttö rajataan 1m pohjaveden pinnasta ja tälle vaaditaan lisäksi 50 cm peitto ”puhtaalla maa-aineksella”, rajataan tällöin useassa käyttökohteessa puhtaiden maiden järkevä hyötykäyttö kokonaan. • 8) kohdan peittovaatimukselle ”puhtaan maan peittäminen puhtaalla maalla” ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita. o Tämän voisi muotoilla mieluummin esimerkiksi: ” maa-ainesjäte, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, mutta ei sisällä haitallisia aineita, peitetään tai päällystetään maarakennuskohteen teknisesti tarkoituksenmukaisella pintarakenteella” • Pohjaveden enimmäiskorkeus on hankala määrittää erityisesti savikkoalueilla ja tämän soveltamisessa tulisi ottaa maaperän pohjasuhteet huomioon. Suomen etelä- ja länsirannikon suurissa kaupungeissa on paljon savipehmeikköalueita, joissa pohjaveden pinnan mittaaminen savikerrosten alta ole mitään merkitystä maa-aineksen hyötykäytön kannalta. • Happoa tuottavien maiden välivarastointia tulee miettiä, koska sellaisenaan niiden varastointi voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, jos maa-aines pääsee pitkään hapettumaan. Hapettumista voidaan ehkäistä esimerkiksi sopivalla peittämisellä tai kiinteyttämisellä (neutralointi/stabilointi). Kiinteytys (neutralointi/stabilointi) voidaan tehdä jo ennen massojen poiskaivua. • Kohtaan 11) lisäys: ”…huomioverkolla tai vastaavalla tarvittaessa” • Varastoinnin massamäärät, onko tarkoituksen mukaista rajoittaa pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntämistä? o Välivarastoitava massamäärä tulisi olla sama kuin hyödynnettävä • Miksi asetuksessa on annettu eri etäisyys vesistöön/kaivoon välivarastoalueella ja hyötykäyttöalueella • Ehdotus: Maa-ainesten loppusijoitukseen ympäristöluvitettua aluetta (maakaatopaikat) tulisi voida hyödyntää mahdollisuuksien mukaan maa-ainesten välivarasto- ja käsittelyalueena MASA-asetuksen puitteissa. o Perustelu: Maakaatopaikoille tulevat maa-aineskuormat tarkastetaan jo nykyiseltään siirtokirja-asiakirjojen tarkkuudella ja ohjataan valvotusti sopivaan paikkaan. Tällä pystyttäisiin ohjaamaan MASA-asetuksen avulla välivarastoinnin kautta maa-aineksia hyötykäyttöön eikä niitä tarvitsisi loppusijoittaa.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Asetusluonnoksen 6 § säädetään asetuksen mukaisen rekisteröinti-ilmoituksen teke-misen edellyttämistä ympäristönsuojeluvaatimuksista. Useat pykälän vaatimukset ovat kategorisia, eikä niissä oteta huomioon sitä, ettei pilaantumattomasta maa-ainesjätteestä aiheudu ympäristön pilaantumisen riskiä. Näitä kategorisesti muotoiltuja vaatimuksia voidaan pitää pilaantumattoman maa-ainesjätteen osalta perusteettomi-na tai liian tiukkoina, jolloin ne rajoittavat turhaan pilaantumattomien maamassojen käyttämistä. Jatkovalmistelussa tulisi vielä pohtia alla lueteltujen rajausten tarpeelli-suutta. Mikäli rajauksiin päädytään, tulisi ne perustella ympäristönsuojelullisin perus-tein. • Välivarastoitavan ja hyödynnettävän jätteen määrä: Asetusluonnoksen mukaan maa-ainesjätteen väliaikaisella varastointipaikalla voidaan kerralla varastoida enin-tään 20 000 tonnia (6.1 § 1 kohta) ja maarakentamiskohteessa hyödynnettävän jätteen enimmäismäärä olisi yhteensä 50 000 tonnia (6.1 § 2 kohta). Perustelu-muistion mukaan jätteen varastointimäärää rajoitettaisiin ympäristönsuojelullisista syistä, jotta jätteestä ei varastoinnin aikana aiheutuisi haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Mainittu perustelu huomioon ottaen pilaantumatto-man maa-ainesjätteen osalta ei näyttäisi olevan perusteita rajoittaa välivarastoin-timäärää hyödyntämismäärää alhaisemmaksi. • Maa-ainesjätteen kerrospaksuus: Asetusluonnoksen mukaan maa-ainesjätteen kerrospaksuus valleissa on enintään 5 metriä ja muissa maarakentamiskohteissa enintään 1,5 metriä, kuitenkin niin, että pilaantumatonta maa-ainesjätettä voidaan hyödyntää kerrospaksuudeltaan enintään kaksinkertaisena väylissä, kentissä ja valleissa (6.1 § 5 kohta). Muistioluonnoksessa ei ole esitetty ympäristönsuojelulli-sia perusteita sille, miksi pilaantumattoman maa-aineksen kerrospaksuutta tulisi rajoittaa esitetyllä tavalla. • Pilaantumattoman maa-ainesjätteen peittäminen: Asetusluonnoksen mukaan pi-laantumaton maa-ainesjäte peitetään tai päällystetään maarakennuskohteen tar-koituksenmukaisella pintarakenteella (6.1 §:n 8 kohta). Pilaantumattoman maa-ainesjätteen peittämiselle pilaantumattomalla maa-aineksella ei ole ympäristön-suojelullisia perusteita. Tämä käy ilmi myös asetusmuistiosta. Pilaantumattoman maa-ainesjätteen peittämisestä ei siten ole tarvetta säätää asetuksessa. Mikäli maarakennuskohteen peittämistarve johtuu teknisistä tms. vaatimuksista, on ti-lanne eri, eikä asiasta ole tarvetta säätää asetuksessa. Pykäläteksti ja muistiluonnos näyttäisivät olevan myös hieman ristiriitaisia. Pykälä-tekstin mukaan pilaantumaton maa-ainesjäte peitetään tai päällystetään, mutta muistion mukaan pilaantumaton maa-aines jäte voitaisiin peittää tai päällystää. • Maa-ainesjätteen etäisyys pohjaveden enimmäiskorkeudesta, maarakentamiskoh-teen etäisyys vesistöstä tai talousvesikaivosta sekä väliaikaisen varastointipaikan etäisyys vesistöstä tai talousvesikaivosta: Asetusluonnoksen mukaan: • maa-ainesjätteen etäisyyden on oltava pohjaveden enimmäiskorkeudesta vähintään yksi metri (6.1 § 9 kohta), • maarakentamiskohteen etäisyys vesilain 1:3.1:n 3 kohdassa tarkoitetusta vesistöstä tai talousvesikäyttöön tarkoitetusta kaivosta on oltava vähintään 30 metriä (6.1 § 10 kohta), • väliaikaisen varastointialueen etäisyys vesilain 1:3.1:n 3 kohdassa tarkoite-tusta vesistöstä tai talousvesikäyttöön tarkoitetusta kaivosta tulee olla vä-hintään 100 metriä (6.2 §). Muistioluonnoksessa ei ole esitetty ympäristönsuojelullisia perusteita sille, miksi pi-laantumattoman maa-ainesjätteen etäisyyttä pohjaveden enimmäiskorkeudes-ta, pi-laantumattoman maa-ainesjätteen hyödyntämispaikan etäisyyttä vesistöön ja kaivoihin sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen väliaikaisen varastointipai-kan etäisyyttä vesistöön ja kaivoihin tulisi rajoittaa esitetyllä tavalla.
      • Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Väliaikaista varastointipaikkaa koskevia vaatimuksia (6 § 2 momentti) on avattu varsin hyvin perustelumuistion sivulla 17. Kyseisessä kohdasta kuitenkin ilmenee (vrt. esimerkiksi maininta "[a]lueen toimintojen järjestelyissä olisi noudatettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa ..", että asetusta tarkentavan soveltamisohjeen laatiminen viranomaisten ja toiminnanharjoittajien käyttöön on tarpeellista.
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Asetuksen mukainen kertavarastointimäärä tulisi olla yhtä suuri kuin enimmäishyödyntämismäärä. Puhtaiden maa-ainesjätteiden osalta määrärajoitukset ovat tarpeettomia ainakin ympäristönsuojelunäkökulmasta. Pilaantumatonta maa-ainesjätettä ei ole aina tarpeen peittää. Peittäminen voitaisiin rajata koskemaan vain maa-aineksia, jotka sisältävät haitallisia aineita tai ovat happoa tuottavia. Jos puhtaalla maa-ainesjätteen hyötykäyttö rajataan 1m pohjaveden pinnasta ja tälle vaaditaan lisäksi 50 cm peitto puhtaalla maa-aineksella, rajataan tällöin useassa käyttökohteessa puhtaiden maiden järkevä hyötykäyttö kokonaan. Riittävää olisi, että maa-ainesjäte, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, mutta ei sisällä haitallisia aineita, peitetään tai päällystetään maarakennuskohteen tarkoituksenmukaisella pintarakenteella. Savialueilla ei tule asettaa vaatimuksia pohjaveden etäisyydelle. Välivarastointialueen etäisyys vesistöön (100 metriä) on epälooginen rakentamiskohteelle asetetun etäisyyden kanssa. Varsinaisessa maarakentamiskohteessa maa-ainesta voidaan säilyttää vastaavissa olosuhteissa 8 §:n mukaisesti viisi vuotta. Välivarastoinnin suojaetäisyys vesistöön tulisi olla myös 30 metriä. Haitallisia aineita sisältävä (tai happoa tuottava) maa-ainesjäte voitaisiin peittää myös pilantumattomalla maa-ainesjätteellä, jos se vastaa luonnontilaista maa-ainesta.
      • NRC Group Finland, Bjurström-Laitinen Lotta
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • 5) Miksi kerrospaksuusrajoituksia? Onko sillä vaikutusta onko vallissa käytetty 5 tai 7 m kerrospaksuudella maa-ainesjätettä? 9) Maa-ainesjätteen 1 m etäisyys pohjavedenpinnan enimmäiskorkeudesta; aika haastava todentaa ja tarkistaa? Miksi tämä vaatimus koskee ns. puhdasta maa-ainesjätettä myös? Puhtaalle maa-ainesjätteelle eri käyttömahdollisuus? 11) Aika hankala toteuttaa ja käykö niin että huomioverkko tulee kaivettaessa viimeisenä esiin, jos se on maa-ainesjätteen ja maaperän välissä. Käykö niin että kohteet ovat täynnä epämääräisiä materiaaleja ja merkintöjä joista kukaan ei tiedä mitään..Tietokanta (rekisterilmoituksen ja loppuraportin perusteella) maa-ainesjätteiden hyödyntämiskohteista (sijainti, kerros, paksuus) olisi hyvä, tietokannasta sitten lähtötiedot seuraavaan hankkeeseen jossa kaivetaan samaa kohtaa.
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen yksiköissä.
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Ehdotetuissa vaatimuksissa on muutamia epäjohdonmukaisuuksia, jotka ELY-keskus haluaa tuoda esille. Pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle ehdotetaan kohdassa 5 tiettyä kerrospaksuutta ja käyttörajoitetta esimerkiksi kaivantojen täytöissä. Epäselväksi jää, millä perusteella pilaantumattoman maa-ainesjätteen käyttöä pyritään rajoittamaan esitetyllä tavalla. Joissakin tapauksissa pilaantumaton maa-aines saattaa sisältää muita jätejakeita, mutta harkinnan tulisi olla tässä tapauskohtaista ja riippua jätejakeen laadusta ja määrästä. Pilaantumattomalla, muita jätejakeita sisältämättömällä maa-ainesjätteellä ei ole vaikutusta pohjaveteen, joten sen peittämisellä tai suojakerrospaksuudella ei saavuteta ympäristönsuojelullisia hyötyjä, mikäli mahdolliset maa-aineksessa olevat jätejakeet ovat ympäristön kannalta inerttejä. Kohtaa tulisikin soveltaa ainoastaan sellaiseen maa-ainesjätteeseen, jonka seassa on epäpuhtauksia tai joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös kohdan esitystapaan toivotaan selkeyttä esimerkiksi selkeiden metrimäärien osalta. Kohdassa kuusi on esitetty vaatimuksia sideaineen käyttöön maaperän tai maa-aineksen kiinteytyksessä. Sideaineen soveltuvuudelle esitetään vaatimuksena hyödyntämistä edeltäviä kokeita, mutta tuloksia ei ole esitetty lähetettäväksi valvontaviranomaiselle ennakkoon tai edes ilmoituksen mukana. Asetukseen esitetään myös täsmennystä sen osalta, voidaanko pelkällä viittauksella parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan vaatia valvonnassa tarvittaessa mahdollisesti pölyävien maa-ainesjätteiden ja muiden jätteiden peittoa tai muuta suojausta. Valvonnan ennakoitavuus ja oikeutus edellyttävät riittävää säännöspohjaa asiassa. Hyödynnettävälle maa-ainesjätteelle on esitetty suurin mahdollinen massamäärä. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole esitetty alarajaa, mille massamäärälle asetuksen tuomat velvoitteet soveltuvat. Ehdotukseen tulisikin saada jokin alaraja, jonka jälkeen vasta toimijan tulee tehdä ilmoitus ja asetuksessa vaadittavat analyysit, erityisesti pilaantumattoman ja jätteettömän maa-aineksen osalta. Määrittelyssä muualta lainsäädännöstä nousevat kriteerit "ammattimainen" ja "laitosmainen" hyödyntäminen tuottavat käytännön valvonnassa suuria tulkinnanvaraisuuksia sekä erimielisyyksiä toiminnanharjoittajien kanssa. Tämän takia edes viitteellinen massamäärä selkeyttäisi menettelyä asiassa.
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Kohta 1: Välivarastoitavan massan määrän rajoittaminen 20 000 tonniin rajoittaa välivaraston kokoa siten, että isoa maarakennuskohdetta varten tarvitaan useampi kuin yksi välivarastoalue. Kohta 2: Asetuksessa määritellyt välivarastoitavan ja hyödynnettävän jätteen määrät ovat pilaantuneen maa-aineksen määrinä/kunnostushankkeiden massamäärinä suuria, mutta maanrakennushankkeiden kannalta pieniä ja ohjaavat sovellettavaa lupamenettelyä ympäristöluvan suuntaan. Monimutkaiset hyödyntämiskäytännöt johtavat siihen, että hyödyntämiskelpoisia massoja toimitetaan maankaatopaikalle eikä niitä hyödynnetä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kohta 5: Asetuksen määräämällä tavalla tehtyjen tutkimusten perusteella pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi todetulle maa-ainekselle ei ole perusteltua asettaa käyttörajoituksia esim. kerrospaksuuksien tai sijoituspaikkojen suhteen tai edellyttää jätteettömän pilaantumattoman maa-aineksen peittämistä ns. puhtaalla maa-aineksella. Kohta 7: Vaatimus peittämisestä tuntuu kohtuuttomalta, jos haitallisia aineita sisältävää maa-ainesjätettä (esim. ratapenkereen tukikerroksesta poistettua sepeliä) hyödynnetään kohteessa, jonka taustapitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Ko. kohonneita pitoisuuksia tulisi pitää rata-alueen taustapitoisuuksina, jolloin maa-aines voitaisiin tulkita pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi. (§4 kohta 5) Kohta 8: Pilaantumattoman maa-ainesjätteen peittovaatimus on tarpeeton, mikäli maa-aines täyttää kohteen pintarakenteelle asetetut vaatimukset. Kohdat 9-10: Kohtien 9-10 tulisi koskea vain haitallisia aineita sisältäviä maa-ainesjätteitä. Vaatimus asetuksen määräämällä tavalla tehtyjen tutkimusten perusteella jätteettömän, pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi todetun maa-aineksen sijoittamiseen pohjaveden yläpuolelle ei ole perusteltu ja aiheuttaa tarpeetonta haittaa maiden hyötykäytölle. Asetuksen mukaan hyödynnettävän maa-ainesjätteen etäisyys pohjavedenpinnan enimmäiskorkeudesta on oltava vähintään 1 m. Miten määritetään savikkoalueilla pohjaveden painetaso? Onko se kuivakuorikerroksen alapinta? Täyttökerroksissa todetaan usein myös orsivettä. Miten huomioidaan massojen sijoittamisen etäisyys orsiveteen? Tässä voisi olla lievennys mm. savikoilla, joissa tätä vaatimusta ei voida noudattaa, mutta joilla veden läheisyydestä ei aiheudu isompaa riskiä pohjavedelle.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Pilaantumatonta maa-ainesta ei tule käsitellä jätteenä. Katso yleiskommentit. Lisäksi: 1) Vaasan kaupungin kuntatekniikka pitää välivarastointirajoitteita tarpeettomina. Maa-ainesten laajat hyödyntämiskohteet saavat paremmin käytettyä välivarastoituja massoja hyödyksi. Kyseiset rajoitukset ohjaavat toimintaa pienempiin kohteisiin, jotka ovat tehottomampia eivätkä edistä kiertotalouden kehitystä tarvittavalle tasolle. 5) Vaasan kaupungin kuntatekniikka pitää pilaantumattoman maa-aineksen kerrospaksuus- ja käyttötarkoitusrajoituksia tarpeettomina ja ne tulisi poistaa asetuksesta. 8) Vaasan kaupungin kuntatekniikka katsoo, että pilaantumattoman maa-aineksen peittämisvaatimus ei ole perusteltu ja on tarpeeton. Kyseinen vaatimus tulisi poistaa asetuksesta tai vähintään korvata seuraavasti: ”maa-ainesjäte, joka sisältää maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, mutta ei sisällä haitallisia aineita, peitetään tai päällystetään maarakennuskohteen tarkoituksenmukaisella pintarakenteella;” 9) Kohdan rajoite puhtaalle maalle on perusteeton ja turha. Sama pätee myös 100 metrin varoetäisyyttä vesistöstä tai kaivosta. Nämä rajoitteet tulisi poistaa asetuksesta. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä seuraava muutos: ”maa-ainesjätteen etäisyys pohjaveden (enimmäis)korkeudesta on vähintään yksi metri ja muu maa-ainesjäte ei joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa;” Lisäksi Vaasan kaupungin kuntatekniikka toteaa, että massamäärien rajoittaminen ei ole tarkoituksen mukaista MASA-asetuksen piirissä, koska suurien massamäärien vaikutukset ja/tai luvantarve eivät liity massan luonteeseen, jos laatu on yhtenevä (eli tässä tapauksessa puhdas). Asetuksella ei ole tarkoitus ohjata rakentamishanketta tai siihen liittyvää välivarastointia, vaan sitä millä reunaehdoilla hankkeessa saa hyödyntää jätettä. Tämän johdosta puhtaiden massojen käytön rajoittaminen asetuksella ei ole tarkoituksenmukaista. Massamääristä tuleva luvanvaraisuus tai viranomaisharkinta tapahtuu jo olemassa olevan lainsäädännön puitteissa.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Pykälän ensimmäisessä ja toisessa kohdassa säädetään jätteen väliaikaisen varastoinnin enimmäismäärästä ja maarakentamiskohteessa hyödynnettävän jätteen enimmäismäärästä. Metsäteollisuus ry esittää, että näistä kohdista tulee rajata ulos pilaantumaton maa-ainesjäte. Pykälän kahdeksannessa kohdassa säädetään, että ”pilaantumaton maa-ainesjäte peitetään tai päällystetään maarakennuskohteen tarkoituksenmukaisella pintarakenteella” Metsäteollisuus ry haluaa nostaa esille kysymyksen, miksi pilaantumattomaksi todettu maa-aines tulee vielä erikseen peittää tai päällystää? Mikäli peittotarve tulee esim. luontaisesti kuulumattoman aineksen leviämismahdollisuuden tms. johdosta, niin asetuksen tulisi mahdollistaa sen estäminen muillakin keinoin.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • kohta 6) ”soveltuvuus kiinteytykseen maarakentamiskohteessa on osoitettu hyödyntämistä edeltävissä kokeissa” • mitä kokeita edellytetään ja missä nämä kokeet voidaan tehdä? Onko jokin yleinen tietopankki, josta löytyy kunkin materiaalin soveltuvuus, vai tuleeko jokaisen hyödyntäjän tehdä omat kokeensa? kohta 7) saako haitallisia aineita sisältävän maa-ainesjätekerroksen peittämiseen käyttää jätteeksi katsottavaa pilaantumatonta maa-ainesta? Lasketaanko peittokerros mukaan masa-asetuksen mukaiseen enimmäispaksuuteen ja määrään? kohta 8) eli pilaantumaton maa-ainesjäte on peitettävä, voiko peittämiseen käyttää maa-ainesta, joka tulee esimerkiksi rakennuskohteesta sellaisenaan ja välittömästi hyödynnettäväksi, joten ei katsota edes jätteeksi. Vai onko oltava maa-ainesluvalla irrotettua maa-ainesta? Tulee tarkentaa, mitä tarkoitetaan varastointipaikan soveltuvuudella tarkoitukseen. Välivarastointipaikan sijoittamisessa tulisi antaa metrimääräiset suojaetäisyydet erilaisiin häiriintyviin kohteisiin (asuinrakennukset, koulut, päiväkodit ym.). Varastointipaikan sopivuuden harkinnassa tulisi edellyttää noudatettavaksi myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä, mikäli niissä on annettu määräyksiä maa-ainesten käsittelystä ja varastoinnista (esim. Oulun seudulla maa-ainesten käsittely ja varastointi muualla kuin maa-aines- tai ympäristöluvan mukaisella alueella on kielletty alle 200 metrin etäisyydellä asutuksesta). Pykälässä mainitaan, että hyödyntämättä jääneet maa-ainekset ja muut jätteet on varastoinnin päätyttyä toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. Mitä muita jätteitä asetus mahdollistaa välivarastointipaikalla varastoitavan, vai tarkoitetaanko tässä kiinteytysmateriaaleja? Tulisi harkita, onko vakuusmenettely kiinteytysmateriaalien ja haitallisia aineita sisältävien maa-ainesjätteiden varastoinnin osalta tarpeen. Vakuusmenettelyllä varmistettaisiin, ettei mahdollinen hyödyntämättä jäänyt jäte jää maanomistajan tai kunnan siivottavaksi.
      • 7 § Rekisteröinti-ilmoitus
      • Ecolan Oy, Jenni Nurmi/Mikko Räisänen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Vaatimuksia asiantuntemuksesta ja osaamisesta on täsmennettävä.
      • Kierrätysteollisuus ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pykälässä ei oteta kantaa siihen, miten rekisteröinti-ilmoitusta voidaan muuttaa tai päivittää tarvittaessa. Voidaanko välivarastoinnin kestoa pidentää ilmoituksella silloin kun se on perusteltua esimerkiksi hyödyntämiskohteen rakentamisen aikataulun viivästyessä? Pykälässä tulisi myös säätää siitä, miten menetellään, jos hyödyntämiskohde muuttuu sallitun välivarastoinnin aikana.
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-ainesjätteen hyödyntämisen kohde ja välivarastointipaikka pitää tietää rekisteröintivaiheessa. Miten tämä käytännössä toimii?
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristörakentaminen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kohta 8: Maarakentamista koskeva suunnitelma ei välttämättä ole täysin yksityiskohtaisesti tiedossa isossa aluehankkeessa, jonka vuoksi sitä ei välttämättä voida rekisteröinti-ilmoituksen jättövaiheessa vielä yksityiskohtaisesti esittää. Suunnitelmasta tulisi käydä kuitenkin ilmi se, että maa-aineksen hyödyntämiselle on olemassa todellinen tarve hankkeessa. Suunnitelmassa tulisi olla tyyppirakenteet ja alustavat massalaskennat asemapiirustuksen lisäksi. Peruste: Ylijäämä maa-ainekset tulisi saada hyötykäyttöön hankkeiden todelliseen tarpeeseen perustuviin sovellutuksiin. Muuten on vaara, että tehdään sovelluksia missä on vain tavoite jätteen dumppaamiseksi. Kohta 6: lisätään ”Vähintään laboratoriotutkimustiedot hyödynnettävästä jätteestä” Tässä kappaleessa olisi järkevää erotella välivarastointia koskeva rekisteröinti-ilmoitus siinä tapauksessa, että hyödyntämiskohde ei ole tiedossa ylijäämämaa-aineksen syntyhetkellä, mutta maa-aines on silti tarkoitus hyödyntää.  
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-ainesten välivarastointiin olisi hyvä olla varastointimahdollisuus ilman, että hyödyntämispaikka on vielä tiedossa. Ilmoitusmenettelyjä voisi olla esimerkiksi: ”Ilmoitus maa-ainesten välivarastoinnista” ja ”Ilmoitus välivarastoidun maa-ainesten hyödyntämisestä".
      • Sitowise Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Jotta hyötykäyttö toteutuisi, tulisi rekisteröinti-ilmoitus voida tehdä myös pelkän välivarastointipaikan osalta, vaikka tarkka hyödyntämispaikka ei vielä olisi tiedossa.
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pykälässä on lueteltu rekisteröinti-ilmoituksessa esitettävät tiedot. Esitettävistä tiedoista puuttuu jätteen laadunvarmistustulokset, joilla osoitetaan jätteen olevan MASA-asetuksen ympäristökelpoisuuskriteerien mukaista. Perustelumuistion mukaan jätteen laatutietoja ei tarvitsisi esittää vielä rekisteröinti-ilmoituksessa, jos niitä ei tuolloin vielä olisi kaikin osin käytettävissä. Jätteen laadunvarmistustulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle hyödyntämisen jälkeen tehtävässä loppuraportissa. Mikäli tarkoitus kuitenkin on, että niiltä osin kuin laatutiedot ovat ilmoitusta tehtäessä tiedossa, ne esitetään ilmoituksessa, tulisi tämä tuoda esille pykälässä ja sen perusteluissa. ELY-keskus toteaa myös, että laadunvarmistustulosten toimittaminen jälkikäteen lisää jälkivalvonnan määrä viranomaisessa ja voi johtaa valvonnallisesti hankaliin tilanteisiin, mikäli todetaan, ettei jätteen laatu olekaan täyttänyt asetuksen vaatimuksia. Toiminnanharjoittajalla pitää kuitenkin jo ilmoitusta tehdessään olla luotettava tieto siitä, että hyödynnettäväksi esitettävä materiaali on asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa ja sen laatuvaatimukset täyttävää.
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • On välttämätöntä, että maarakentamisen tarkoitus esitetään, jos halutaan että kyseessä on todellinen hyödyntäminen. Pelkkien teknisten suunnitelmien esittäminen ei sisällä rakentamisen varsinaista tarkoitusta. Ilmoitukseen pitäisi lisätä laadunvalvojan yhteystiedot. Laadunvalvoja on asetuksen mukaan keskeinen toimija hyödyntämisessä. Mitä tietoja laadunvalvontasuunnitelman laatijasta on esitettävä ja mitä asiantuntemusta tarkoitetaan? Onko suunnittelijan asiantuntemus määritelty jossain? Minkä alan asiantuntija suunnittelijan on oltava: ympäristönsuojelu, asemakaavoitus, maarakentaminen jne.? Kohdaksi 12) lisättävä aina ”kiinteistönomistajan kirjallinen suostumus”. Suuressa organisaatiossa hyödyntäjä voi olla eri taho kuin omistaja. Asetusluonnoksen mukaisesti ei rekisteröinti-ilmoitusvaiheessa ole tarpeen esittää minkäänlaisia hyötykäytettävän jätteen laatutietoja. ”Hyväksyttävä” kuvaus laadunvarmistuksesta on erittäin helppo tehdä, mutta se ei takaa sitä, että kun hyödyntäminen alkaa, esim. 1 vuoden kuluttua, jätteen laatu todella selvitetään asianmukaisesti. Mahdolliset poikkeamat tulevat esille vasta loppuraportissa / vuosiraportissa. Laatutiedot, laadunvalvontasuunnitelma, näytteenottosuunnitelma yms. on tultava viranomaiselle jo rekisteröinti-ilmoitusvaiheessa eikä loppuraporttivaiheessa.
      • NCC Industry Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Suunnitelman laatijan ja tämän asiantuntemus tulisi määritellä. Ilmoitusmenettely edellyttää enemmän toimia kuin Vna (843/2017) ilmoitusmenettely. Muistioluonnos sivulla 18 4 kpl: Kuka vastaa hyödynnettävän materiaalin laadusta, luovuttaja, rakentaja, suunnittelija vai haltija? Tämä on jäänyt epäselväksi.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Alueelliset Ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Rekisteröinti- ilmoituskirjaus tulisi lähettää tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pidämme hyvänä asiana sitä, että hyödynnettävän jätteen laatutietoja ei tarvitse esittää rekisteröinti-ilmoituksessa, mikäli niitä ei ole vielä ilmoitusvaiheessa käytettävissä.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Esityksen mukaan hyödyntämispaikan on oltava tiedossa maamassan syntyhetkellä, muussa tapauksessa myös pilaantumattoman maa-aineksen välivarastointi tarvitsee ympäristöluvan. Tämä aiheuttaa käytännönongelmia eikä edistä hyötykäyttöä. Välivarastoinnille pitäisi olla mahdollista tehdä oma rekisteröinti-ilmoitus ja sitten myöhemmin hyödyntämiselle oma.
      • Kreate Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maarakentamista koskeva suunnitelma (kohta 8) ei välttämättä ole täysin yksityiskohtaisesti tiedossa isossa aluehankkeessa, jonka vuoksi sitä ei välttämättä voida rekisteröinti-ilmoituksen jättövaiheessa vielä esittää. Tässä olisi järkevää erotella välivarastointia koskeva rekisteröinti-ilmoitus siinä tapauksessa, että hyödyntämiskohde ei ole tiedossa ylijäämämaa-aineksen syntyhetkellä, mutta maa-aines on silti tarkoitus hyödyntää.
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut huomauttavat, että valtaosa rakentamisen seurauksena syntyvästä ylijäämämaasta on puhdasta maa-ainesta, minkä käyttöä ei tulisi rajoittaa ympäristönsuojelullisin perustein. Jos maa-ainesten hyötykäyttöä halutaan edistää, tulisi pilaantumattoman maa-aineksen välivarastoinnin olla mahdollista, vaikkei hyödyntämiskohde olisikaan vielä kaivuvaiheessa selvillä. Myös varastointimäärien ja varastointiaikojen tulee mahdollistaa kaupunkien suuretkin rakennushankkeet. Välivarastoinnin rekisteröintimahdollisuus ilman rekisteröintihetkellä tiedossa olevaa käyttökohdetta tulisi lisätä.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-ainesjätteen analyysitulokset tulisi toimittaa rekisteröinti-ilmoituksen yhteydessä. Ehdotuksen mukaan analyysitulokset tulisi toimittaa vasta hyödyntämisen jälkeen, mikä on valvonnallisesti haastavaa, sillä jo toteutuneeseen rakentamiseen on hankala puuttua jälkikäteen. Lisäksi tiedot kiinteytykseen käytettävän jätteen soveltuvuudesta tulisi toimittaa ilmoituksen yhteydessä.
      • Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetustekstissä rekisteröinti-ilmoituksen yhteydessä toimitettavat tiedot, kohta 7) kartta, johon on merkitty hyödyntämispaikan ja väliaikaiseen varastointiin tarkoitetun paikan aluerajaukset ja koordinaatit, sekä tiedot niiden läheisyydessä sijaitsevista pohjavesialueista ja talousvesikäyttöön tarkoitetuista kaivoista. Tästä asetuksen luettelosta puuttuvat vesistöt, joka tosin on mainittu muistiossa. Muistiossa mainitaan myös, että maarakennuskohdetta koskevan suunnitelman pitää sisältää myös rakenteen päällystykseen liittyvät kallistukset ja hulevesien keruujärjestelmät. Rakennuskohteen rakentamisen aikaiset sekä välivarastointialueen hulevesien keruu- ja hallintajärjestelmät on syytä lisätä 7§:ään rekisteröinti-ilmoitukseen liitettävien tietojen luetteloon.
      • Turku Science Park Oy, 6Aika-ohjelman CircVol-hanke, Manninen Julius
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Välivarastoinnin rekisteröinti ilman rekisteröintihetkellä tiedossa olevaa käyttökohdetta tulisi lisätä. Lisäksi puhtaiden massojen välivarastointi jätteenä ei ole tarkoituksen mukaista eikä tule olemaan kentällä realistinen vaihtoehto.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Katsomme, että maa-ainesjätteiden osalta tulisi laajentaa suunnitelmallisen käytön osoittamiseen soveltuvia keinoja. Kyätännössä rakentamisen ylijäämämaiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat harvoin ja syntyhetkellä maa-ainekselle ei voida osoittaa käyttökohdetta, vaikka se olisi teknisesti rakentamiseen soveltuvaa.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Kohta 5) Rekisteröinti-ilmoituksesta on käytävä ilmi hyödynnettävän materiaalin laadunvalvojan yhteystiedot. Laadunvalvoja on asetusluonnoksen mukaan keskeinen toimija hyödyntämisessä. -6) Tulisi lisätä esim. ”Vähintään laboratoriotutkimustiedot hyödynnettävästä jätteestä”. -8) Rekisteri-ilmoituksessa on esitettävä maarakentamisen tarkoitus, pelkkien teknisten suunnitelmien esittämisestä ei välttämättä käy ilmi rakentamisen varsinainen tarkoitus ja tarve materiaalien hyödyntämiselle. -10) Mitä tietoja suunnitelman laatijasta on esitettävä? Mitä asiantuntemusta kodassa 10 tarkoitetaan? Minkä alan asiantuntija suunnittelijan on oltava, ympäristönsuojelu, asemakaavoitus, maarakentaminen, jne? -Laatutiedot, laadunvalvontasuunnitelma, näytteenottosuunnitelma yms. on tultava viranomaiselle jo rekisteröinti-ilmoitusvaiheessa eikä vasta loppuraporttivaiheessa.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Kohta 8: Maarakentamista koskeva suunnitelma ei välttämättä ole täysin yksityiskohtaisesti tiedossa isossa aluehankkeessa, jonka vuoksi sitä ei välttämättä voida rekisteröinti-ilmoituksen jättövaiheessa vielä esittää. o Suunnitelmasta tulisi käydä kuitenkin ilmi se, että maa-aineksen hyödyntämiselle on olemassa todellinen tarve hankkeessa. Suunnitelmassa tulisi olla tyyppirakenteet ja alustavat massalaskennat asemapiirustuksen lisäksi. • Peruste: Ylijäämä maa-ainekset tulisi saada hyötykäyttöön hankkeiden todelliseen tarpeeseen perustuviin sovellutuksiin. Muuten on vaara, että tehdään sovelluksia missä on vain tavoite jätteen dumppaamiseksi. • Kohta 6: lisätään ”Vähintään laboratoriotutkimustiedot hyödynnettävästä jätteestä” • Tässä kappaleessa olisi järkevää erotella välivarastointia koskeva rekisteröinti-ilmoitus siinä tapauksessa, että hyödyntämiskohde ei ole tiedossa ylijäämämaa-aineksen syntyhetkellä, mutta maa-aines on silti tarkoitus hyödyntää. • Laatutiedot, laadunvalvontasuunnitelma, näytteenottosuunnitelma yms. on tultava viranomaiselle jo rekisteröinti-ilmoitusvaiheessa eikä vasta loppuraporttivaiheessa.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Asetuksen mukainen ilmoitusvelvollisuus olisi hyödyntämispaikan haltijalla. Hyödyn-tämispaikan haltijasta tulee myös hyödynnettävän jätteen osalta jätelaissa tarkoitettu jätteen haltija. Tältä osin viitataan väylien osalta aiemmin hyödyntämispaikan haltijan määritelmän osalta lausuttuun. Asetusluonnoksen 7.1 §:n 5 kohdan mukaan rekisteröinti-ilmoitusta tehtäessä tulisi esittää tiedot jätteen luovuttajan käytössä olevasta liitteen 3 kohdan mukaisesta laa-dunvarmistuksesta. Muistioluonnoksen (s. 18) mukaan hyödynnettävän jätteen laatu-tietoja, kuten tutkimustuloksia, ei kuitenkaan tarvitsisi esittää vielä rekisteröinti-ilmoituksessa, jos niitä ei tuolloin vielä olisi kaikin osin käytettävissä. Esityksen perus-teella jää epäselväksi, missä vaiheessa jätteen laatutiedot tulee toimittaa viranomai-selle. Asetusluonnoksen 7.1 §:n 10 kohdan mukaan rekisteröinti-ilmoituksessa on oltava tiedot suunnitelman laatijasta ja tämän asiantuntemuksesta. Sen enempää pykälästä kuin perusteluistakaan ei käy ilmi, minkä suunnitelman laatijasta on kysymys, joten myös suunnitelman laatijalta vaadittava asiantuntemus jää epäselväksi. Kuten lausunnossa on jo aiemmin todettu, tulisi asetuksen mukainen rekisteröinti-ilmoitus olla mahdollinen myös pelkästään maa-aineksen välivarastoinnin osalta. Tä-mä tulisi huomioida myös rekisteröinti-ilmoitusta sisältöä koskevassa 7 §:ssä.
      • Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Maarakennuskohdetta koskeva suunnitelma tulee esittää ilmoituksessa. Perustelumuistiossa tulisi mahdollisuuksien mukaan kuvailla, mikä on hyväksyttävä suunnitelma. 7 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan ilmoitukseen on liitettävä tiedot jätteen luovuttajan käytössä olevasta liitteen 3 kohdan 1 mukaisesta laadunvarmistuksesta. Perustelumuistiosta (s. 18) ilmenee, että hyödynnettävän jätteen laatutietoja (esim. tutkimustulokset) ei vielä ilmoituksessa tarvitse esittää. Tutkimustulokset ja muut laadunvarmistusta koskevat tiedot tulisi kuitenkin olla saatavilla ja esitettävä valvontaviranomaiselle niitä pyydettäessä liitteen 3 mukaisesti. Jatkotyössä tulee varmistua siitä, että asetuksesta ja sen perusteltumuistiosta käy riittävän yksiselitteisesti ilmi se, mitkä tiedoista on ilmoitettava jo rekisteröinti-ilmoituksessa. Asiaa olisi mahdollista avata tarkemmin esimerkiksi perustelumuistion osiossa, jossa käsitellään asetuksen liitettä 3 (sivut 21–22). Toimijoiden kannalta erityisen hankalia ovat tilanteet, joissa viranomainen vasta jälkikäteen (vuosiraportin saavuttua tai maarakennustyön päätyttyä) havaitsee näytteenoton tai laadunvarmistuksen riittämättömäksi.
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Maa-ainesjätteiden osalta tulisi laajentaa suunnitelmallisen käytön osoittamiseen soveltuvia keinoja, esimerkiksi mahdollisuus tehdä ilmoitus määräaikaisesta välivarastoinnista rakennettavalla asemakaava-alueella silloin kun maa-ainesjätteelle ei ole vielä tiedossa sijoituspaikkaa mutta kaava-alueen toteuttamisessa tullaan tarvitsemaan massoja.
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen yksiköissä.
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Rekisteröinti-ilmoitusta koskevassa asetuksen kohdassa ei ole vaadittu toimittamaan maa-ainesjätteiden analyysituloksia viranomaiselle ennen maa-ainesjätteiden hyödyntämistä. Analyysitulokset tulee asetusluonnoksen mukaan toimittaa viranomaiselle vasta hyödyntämisen jälkeen, mikä on valvonnallisesti suuri haaste. Jo tehtyyn maanrakentamiseen on hyvin haastavaa puuttua jälkikäteen ja se on myös toiminnanharjoittajan oikeusturvan kannalta kyseenalaista. Toiminnanharjoittajan tulee joka tapauksessa hankkia tietoa maa-ainesjätteen laadusta ennen hyödyntämistä (hyödyntämisen suunnitelmallisuuden vaatimus), minkä takia niiden toimittaminen ennakkoon myös valvovalle viranomaiselle ei tuota asiassa lisäkustannuksia. Rekisteröinti-ilmoituksessa vaadittua tietoa suunnitelman laatijasta ja tämän asiantuntemuksesta (kohta 10) tulisi myös täsmentää, koska nyt sanamuodosta ei käy ilmi, tarkoitetaan suunnitelmalla maanrakentamista koskevaa suunnitelmaa. Rekisteröinti-ilmoitukseen ehdotetaan lisättäväksi myös mahdollisuus tehdä ilmoitus määräaikaisesta välivarastoinnista esimerkiksi asemakaava-alueella. Tämä tulisi sovellettavaksi esimerkiksi silloin kun maa-ainesjätteelle ei ole vielä tiedossa sijoituspaikkaa.
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Kohta 10: Suunnitelman laatijalta on edellytetty tietoja asiantuntemuksesta. Saman vaatimuksen tulisi koskea myös Liitteessä 3 mainittua laadunvalvojaa. Tulisi myös määritellä, miten arvioidaan riittävä asiantuntemus.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Vaasan kaupungin kuntatekniikan kanta on, että eritoten pilaantumattoman maa-aineksen välivarastointi pitäisi olla mahdollista, vaikkei käyttöpaikka olekaan tiedossa. Usein hankkeiden konkreettinen tila vaatii välivarastointia, ennen kuin hyödyntämiskohde on selvillä. Tämä vaatimus on täysin kiertotalouden edistämisen vastainen. Vaatimus hyödyntämispaikan määrittämisestä ilmoitusvaiheessa tulisi poistaa asetuksesta tai muuttaa, siten, että ”hyödyntämispaikka voidaan ilmoittaa myöhemmin” tai välivarastoinnin ja hyödyntämisen rekisteröitymiset voitaisiin tehdä erikseen.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Rekisteröinti-ilmoitukseen vaadittavissa tiedoissa ei ole suoraan kysytty hyödyntämispaikan nykyistä ja tulevaa käyttötarkoitusta (missä kohden tutkitaan, onko esim. lasten leikkipaikka tai asuinalue tulossa?). Ilmoituksessa tulisi edellyttää ilmoitettavaksi myös varastointipaikan naapurit ja häiriintyvät kohteet, luonnonsuojelulain mukaiset alueet ym.
      • 8 § Jätteen hyödyntäminen ja maarakentamisen kesto
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Jätteen hyödyntämisen saa aloittaa vasta, kun valvontaviranomainen on antanut ilmoituksen toiminnan rekisteröinnistä. Onko resursseja varattu riittävästi?
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristörakentaminen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • 3 vuoden varastointiaika on pääsääntöisesti riittävä aika, mutta isoissa hankkeissa tulisi olla 5 vuotta (esim. aluerakennuskohteet ja isot väylähankkeet). Tällöin maa-aineksen keräämiseen ja varastointiin olisi riittävästi aikaa.
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Viranomaisen on annettava ilmoitus rekisteröinti-ilmoituksen tekijälle (ja mielellään myös hyödyntämispaikan haltijalle ja omistajalle).
      • NCC Industry Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Laajempi kuin Vna (843/2017) asettaa eriarvoiseen asemaan. Keston tulisi olla 3 vuotta, kuten jätelaissa.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Jätteen hyödyntämiseen ja maarakentamisen kestoon liittyvissä aikamääreissä ei ole juurikaan huomautettavaa. Ilmoitusmenettelyn sujuvuuden ja toimivuuden vuoksi toivomme, että sähköinen ilmoitusmenettely tulee mahdollisimman äkkiä käyttöön ja ilmoitusten käsittelyyn tarvittavat resurssit on myös varattu.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa.
      • Kreate Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Varastointiaika isoissa hankkeissa tulisi olla 5 vuotta, jolloin maa-aineksen keräämiseen ja varastointiin olisi riittävästi aikaa
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksessa esitetyt varastointiajat ja varastointimäärät ovat liian tiukat varsinkin isoille rakentamishankkeille. Usein tällaiset hankkeet toteutetaan vaiheittain ja pitkänkin ajan kuluessa. Mikäli maa-ainesjätteen hyödyntämistä maarakentamisessa halutaan edistää ja hallinnollisia menettelyjä sujuvoittaa, tulisi mahdollisen välivarastointiajan olla vähintään 5 vuotta. Asetuksessa esitettyjen välivarastointiaikojen ja –määrien ei tulisi estää massojen hyötykäyttöä suurissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa. Tästä esimerkkinä Oulun seudulla vireillä oleva Hailuodon pengertie, jonka rakentamiseen tarvitaan todella paljon massoja. Kaikilla asetuksen määräyksillä tulisi pyrkiä siihen, että maa-ainesjätteiden hyötykäyttöä edistetään ja korvataan luonnonmaa-aineksia.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Varastointiaika isoissa hankkeissa tulisi olla 5 vuotta, jolloin maa-aineksen keräämiseen ja varastointiin olisi riittävästi aikaa.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Valvontaviranomaisen on annettava ilmoitus rekisteröinti-ilmoituksen tekijälle sekä hyödyntämispaikan haltijalle ja omistajalle. -Mikäli tuleva asetus mahdollistaa hyödyntämisen orgaanisten haihtuvia ja helposti kulkeutuvia haitta-aineita sisältävien sekä haisevien maamassoja osalta, pitäisi viranomaisella olla oikeus hylätä rekisteröinti siinä tapauksessa, että toiminnasta katsottaisiin olevan haittaa ympäristölle tai vieressä oleville toiminnoille -3 vuoden varastointiaika on pääsääntöisesti riittävä aika, mutta isoissa hankkeissa tulisi olla 5 vuotta (esim. aluerakennuskohteet ja isot väylähankkeet). Tällöin maa-aineksen keräämiseen ja varastointiin olisi riittävästi aikaa.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • 3 vuoden varastointiaika on pääsääntöisesti riittävä aika, mutta isoissa hankkeissa tulisi olla 5 vuotta (esim. aluerakennuskohteet ja isot väylähankkeet). Tällöin maa-aineksen keräämiseen ja varastointiin olisi riittävästi aikaa.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Asetusluonnoksen 8 §:n mukaan väliaikaisessa varastointipaikassa saa välivarastoida pilaantumatonta maa-ainesjätettä enintään kolme vuotta sekä haitallisia aineita sisäl-tävää maa-ainesjätettä ja kiinteytyksessä sideaineena käytettävää jätettä enintään kaksi vuotta ennen jätteen hyödyntämistä 4 §:n 8 kohdassa tarkoitetussa maaraken-tamiskohteessa. Maarakentaminen on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa sii-tä, kun 1 momentissa tarkoitettu rekisteröintiä koskeva viranomaisen ilmoitus on an-nettu hyödyntämispaikan haltijalle. Asetuksen perusteella jää epäselväksi, miten välivarastoinnin määräajat lasketaan etenkin, jos välivarastointikohteeseen tuodaan maa-aineksia eri erissä. Selkein ratkai-su olisi se, että eri maa-aineserien välivarastoinnin määräaika alkaa siitä hetkestä, kun (samaan rekisteri-ilmoitukseen perustuvan) maa-aineksen tuominen välivarastointiin päättyy.
      • Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Asetukseen on tulossa viiden vuoden enimmäismääräaika, mitä voidaankin pitää tarpeellisena. Yhdenmukaisuuden vuoksi tulisi jatkossa vastaava enimmäisaika sisällyttää myös MARA-asetukseen.
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Varastointiaika isoissa hankkeissa tulisi olla hankeen rakentamisaika, jolloin maa-aineksen keräämiseen ja varastointiin olisi riittävästi aikaa.
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Massojen välivarastoinnin edellytyksenä on, että hyödyntämispaikka on jo tiedossa. Jotta hyödyntämistä on mahdollista lisätä, tarvittaisiin todennäköisesti mahdollisuus, jossa hyödyntämispaikka voidaan määrittää myöhemmin.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Esitetään seuraava muutosta: ”Väliaikaisessa varastointipaikassa saa välivarastoida pilaantumatonta maa-ainesjätettä enintään neljä vuotta ja muuta maa-ainesjätettä ja sekä kiinteytyksessä sideaineena käytettävää jätettä enintään kolme vuotta ennen jätteen hyödyntämistä 4 §:n 8 kohdassa tarkoitetussa maarakentamiskohteessa. Maarakentaminen on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu rekisteröintiä koskeva viranomaisen ilmoitus on annettu hyödyntämispaikan haltijalle tai tehtävä uusi rekisteröinti-ilmoitus hankkeen jatkuessa. ”
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Tulee selventää, onko varastointiaika (2 tai 3 vuotta) kokonaisaika vai ”eräkohtainen” varastointiaika? Onko mahdollista varastoida koko rakentamisajan (max 5 vuotta) useampaa erää peräkkäin, jos yhden erän varastointiaika on alle 2 tai 3 vuotta? Varastointialueiden osalta tulisi selventää, voiko useampi toimija käyttää samaa aluetta varastointipaikkana yhtä aikaa tai peräkkäin (ja onko varastoinnin maksimimäärä ja –kesto paikkakohtainen vai ilmoituskohtainen). Miten estetään muodostumasta pysyviä varastointipaikkoja, joissa kukin hyödyntäjä varastoi jätettään asetuksen salliman ajan? Tulee olla selvää, milloin alue muuttuu maa-ainespankiksi.
      • 9 § Raportointi
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristörakentaminen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Selkeämmät määrittelyt määräaikoihin ”viivytyksettä” = 3 kk kuluessa hyödyntämisen päättämisestä
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Loppuraporttiin kirjataan toteutunut sijaintitieto (koordinaatit) kartalla
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pykälän mukaan yli yhden vuoden kestävissä hyödyntämishankkeissa toimitetaan valtion valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä vuosiraportti. Lisäksi kaikista hankkeista toimitetaan loppuraportti viivytyksettä niiden päätyttyä. Selvyyden vuoksi asetuksessa olisi tarpeen säätää loppuraportin toimittamiselle aikaraja. Viivytyksettä on tulkinnanvarainen ilmaisu. Tietojärjestelmät tulee rakentaa siten, että toiminnanharjoittajat pystyvät tekemään edellytetyn raportoinnin sähköisesti. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että valtion valvontaviranomaisen tekemä MASA-rekisteröintien jälkivalvonta tulisi säätää maksulliseksi, kuten pääsääntöisesti muukin ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisten lupien ja ilmoitusten valvonta on säädetty.
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Loppuraportti on toimitettava tiedoksi myös maa-alueen omistajalle ja jätteen tuottajalle. Loppuraportissa pitäisi olla kaikki samat tiedot kuin ilmoituksessa, eli ei pelkästään poikkeamat. Mikä on se hallinnollinen tms. menettely, jota viranomainen käyttää, mikäli loppuraportista selviää, ettei hyödyntäminen ole tapahtunut rekisteröinti-ilmoituksessa esitetyllä tavalla? Tämä tulisi ilmetä asetuksesta. Viivytyksettä-termi tulisi tarkentaa, esim. 3 kk kuluessa hyödyntämisen päättämisestä.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Alueelliset Ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Loppuraportti tulee toimittaa tiedoksi myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Loppuraportissa esitettävien asioiden joukkoon tulee lisätä kartta koordinaattitietoineen hyödyntämisalueesta ja jäterakenteen toteutunut kerrospaksuus.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Koemme, että vuosittain tehtävä raportointi voi lisätä hallinnollista taakkaa ja siten heikentää asetuksella saatavia hyötyjä. Ylimääräisellä raportoinnilla ei myöskään todennäköisesti saavuteta todellista hyötyä ympäristön kannalta. Huomautamme, että MARA-asetuksessa vastaavaa vaatimusta ei ole annettu. Ehdottaisimme, että vuosittain tehtävän raportoinnin sijaan raportointi olisi vaatimuksena vasta tilanteessa, jossa esimerkiksi rekisteröinti-ilmoituksessa annettu kestoaika ylittyy.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Sujuvan menettelyn varmistamiseksi ja turhan byrokratian välttämiseksi tulisi vuosiraportointi (määrä, laatu) olla mahdollista suorittaa joustavasti ja nopeasti selainpohjaisen lomakkeen kautta.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Muistioluonnoksen mukaan ilmoituksen mukaiseen toimintaan sallittaisiin vähäiset poikkeamiset, mutta merkittävistä muutoksista olisi tehtävä uusi rekisteröinti-ilmoitus. Tarvittaessa poikkeamisen merkittävyyden arvioisi rekisteröinti-ilmoituksen käsittelevä valvontaviranomainen. Ohjeistusta tämän osalta tulisi tarkentaa. Arvioiko valvontaviranomainen poikkeamisen merkittävyyden vuosiraportoinnin yhteydessä (yli vuoden kestävä hyödyntäminen), loppuraportin saatuaan vai ilmoituksen tekijän pyynnöstä?
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Tarkemmat määrittelyt aikoihin ”viivytyksettä” = 3 kk kuluessa hyödyntämisen päättämisestä. -Loppuraportti on toimitettava tiedoksi myös maa-alueen omistajalle. -Loppuraportissa pitäisi esittää myös hyödynnetyn materiaalin lopullinen sijaintitieto (x,y,z) kerrospaksuuksineen sekä tiedot käytetyn huomioverkon laadusta, että materiaali tunnistettavissa myöhemmin, jos joudutaan kaivamaan ko. kohdassa.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Tarkemmat määrittelyt aikoihin ”viivytyksettä” = 3 kk kuluessa hyödyntämisen päättämisestä
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Asetusluonnoksen 9.2 §:n mukaan hyödyntämispaikan haltijan on viivytyksettä maan-rakentamisen päätyttyä annattava kirjallinen selvitys valtion valvontaviranomaiselle jätteen hyödyntämisen toteutumisesta (loppuraportti). Jatkovalmistelussa olisi hyvä pohtia, olisiko perusteltua edellyttää loppuraportin tai sitä koskevan tiedon toimitta-mista myös jätteen luovuttajalle ja olisiko toimitusvelvollisuus hyödyntämispaikan hal-tijalla vai rekisteröivällä viranomaisella.
      • Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Asetukseen on esitetty vuosittaista raportointia hyödynnetyn jätteen laadusta ja määrästä, jos rakentaminen kestää yli vuoden. Vaatimus on asianmukainen. Jatkoa ajatellen samanlainen vaatimus tulisi sisällyttää myös MARA-asetukseen.
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen yksiköissä.
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Raportoinnin osalta on esityksessä säädetty, että hyödyntämispaikan haltijan on viivytyksettä toimitettava loppuraportti rakentamisen päätyttyä valtion valvontaviranomaiselle. Tätä aikamäärettä tulisi täsmentää asetuksessa itsessään, sillä ehdotettu sanamuoto tuottaa vaikeuksia asian valvonnalle ja tuottaa myös tulkintaeroja.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Ei kommenttia.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • On tarpeen edellyttää raportointia varastointimäärästä vuodenvaihteessa, vaikka itse maarakentamista ei olisi aloitettukaan. Maarakentamisen loppuraportti tulee edellyttää toimitettavaksi tiedoksi myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kaavoitukseen, mikäli hyödyntäminen asettaa rajoituksia maankäytölle.
  • Lausunnonantajia: 32
    Kommentit liitteisiin
      • Liite 1 Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet
        -maarakentamisessa hyödynnettävät maa-ainesjätteet
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Jätenimike ratapenkereiden sorapäällyste on nykyisten rakennekerrosnimitysten näkökulmasta virheellinen. Soraa käytetään ratarakenteissa vain alusrakenteessa eli päällysrakenteen alapuolisissa kerroksissa. Päällyste-termi on tässä yhteydessä väärä, mikäli tarkoitetaan ratapengermateriaalia tai eristys- tai välikerroksen materiaalia. Tarkoitetaanko raidesepeliä? Jäteluokituksen termi Track ballast tarkoittaa raidesepeliä eikä mitään sorapäällystettä. Eli käännetty jäteluokitukseen joskus aikoinaan väärin.
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Lähtökohtaisesti pilaantumatonta maa-ainesta ei tule käsitellä jätteenä.
      • NCC Industry Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Hiekoitusmurskeen määritelmä?
      • Määttänen Antti, yksityishenkilö
        Päivitetty:
        18.1.2019
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Alueelliset Ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Liite 1 kohta 1 Tarkennus mitä tarkoitetaan hiekoitushiekan ja-murskeen esikäsittelyllä. Onko hiekka pestävä vai mikä toiminto katsotaan esikäsittelyksi? Olisi tarpeen avata, mitä esikäsittely tässä yhteydessä tarkoittaa. Ratapenkereiden sorapäällysteet; tässä voisi olla auki kirjoitettuna perusteluista löytyvä raidesepeli.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kohdassa 1 taulukossa mainitun hiekoitushiekan ja -murskeen esikäsittely tulisi selittää tarkemmin (tekniset menettelytavat).
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kommentoitu alla myös tätä kohtaa.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa.
      • Kreate Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-ainesjätteistä tulisi tutkia vain toimintahistorian kannalta olennaiset haitta-aineet.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
      • Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Seuraava asia tuli esille jo 3 §:ssä. Jätestatus tulee määritellä asetuksessa tarkemmin. Liitteestä 1 ja asetusluonnoksen 3 §:stä saa sellaisen käsityksen, että kaikki ylöskaivetut maa- ja kiviainekset kuuluvat jätestatuksen alle. Kaikki puhtaat maa- ja kiviainekset eivät kuitenkaan ole jätettä. Ei voi olla järkevää testata täysin puhtaita maita vain sen vuoksi, että ylöskaivetuille maa- ja kiviaineksille on annettava jätestatus, jotta niitä voidaan maarakennuksessa hyötykäyttää. Tämän mukaan, jos kaikki puhtaat maa- ja kiviainekset luokitellaan jätteeksi, ne pitäisi testauttaa ja asetuksen mukaisesti puhtaatkin maa- ja kiviainekset tuli peittää (toisella) puhtaalla maa-aineksella, jos niitä hyödynnetään maarakennuksessa.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentteja
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentteja
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • maa-ainesjätteistä tulisi tutkia vain toimintahistorian kannalta olennaiset haitta-aineet. Liukoisuuksia ei tule tutkia, jos pitoisuusylityksiä ei ole todettu.
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen yksiköissä.
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Nykyisin maa-ainesten ja maa-ainesjätteiden tutkiminen perustuu pitkälti toimintahistoriaselvitykseen, jonka perusteella määritellään maa-aineksesta selvitettävät haitta-aineet. Nyt ehdotetun mukaisesti tulisi jatkossa maa-ainesjätteistä analysoida kaikki liitteessä 2 tarkoitetut haitta-aineet ilman tapauskohtaista harkintaa. Toiminnanharjoittajat edellytetään teettämään suuret määrät tutkimuksia, mutta analyysituloksia ei silti tarvitse toimittaa viranomaiselle ennakkovalvontaa varten. Näin laaja tutkiminen menettää tämän kaltaisella sääntelyllä merkityksensä ja johtanee siihen, että maa-ainesjätteitä ei haluta tutkia näin laajasti ja saattaa hyödynnettäväksi ja takaisin kiertoon, vaan entistä suurempi osa maa-aineksesta päätyy maankaatopaikalle, jonne toimittamisen edellytyksenä on tapauskohtaisempi aineksen tutkiminen. ELY-keskus ehdottaakin, että tutkittavat haitta-aineet määritellään jatkossakin tapauskohtaisella harkinnalla ja ennakkovalvontaa käyttäen siten, että maa-ainesjätteistä tutkittaisiin vain toimintahistorian kannalta olennaiset haitta-aineet ja asiassa hyödynnettäisiin lisäksi aiempia tutkimustuloksia. Asiassa tulee myös huomioida, että näin laajoja analyyseja koko maassa vaadittavasta tutkimusmäärästä ei ole mahdollista toteuttaa kotimaisten laboratorioiden voimin, mikä voi viivästyttää analyysitulosten saantia, aiheuttaa huomattavia kustannuksia ja vaikeuttaa töiden aikataulutusta. Haitta-aineilla, joille on liitteessä 2 määritetty hyvin pienet kynnysarvotasot, tulisi voida soveltaa taustapitoisuusarvoja, jotta esim. kaupunkialueilla ei tulisi kohtuuttomia ongelmia massojen sijoittamisessa.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Liite 1 Maa-aineksen tai maaperän kiinteytyksessä käytettävät jätteet Pilaantumatonta maa-ainesta tai ruoppaussedimenttiä ei tule käsitellä jätteenä. Katso yleiskommentit.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • mitä taulukossa 1 tarkoitetaan esikäsitellyllä hiekoitushiekalla ja –murskeella, onko oltava pestyä vai riittääkö jokin vähäisempi esikäsittely?
      • -maa-aineksen tai maaperän kiinteytyksessä käytettävät jätteet
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Liitteessä 1 on esitetty kohdassa 2 luettelo sideaineista ja todettu, että sideaineina voidaan hyödyntää liitteen 2 mukaiset vaatimukset täyttäviä jätteitä. Liitteen 2 taulukossa 2 ei ole kuitenkaan esitetty liukoisuusraja-arvoja sideaineille, ainoastaan rakenteille ja kiinteytetylle maa-ainekselle ja maaperälle. Tämä vaatii tarkentamista.
      • Määttänen Antti, yksityishenkilö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Eräiden tuhkien ja rikinpoiston lopputuotteen käytön salliminen ilman ympäristölupaa asetuksen mukaisen maa-aineksen stabiloinnissa sisältää merkittäviä riskejä. Kyseiseen toimintaan on tähän asti ollut vaikea jopa saada ympäristölupaa ja nyt ko. toiminta sallittaisiin ilmoitusmenettelyllä. Mainitut sideaineet voivat olla kategorisesti jopa vaarallisia jätteitä. Onko tarkoituksenmukaisena sallia niiden laajamittainen käyttö laboratoriotutkimusten perusteella ?
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetusluonnoksen kohta 2. Maa-aineksen tai maaperän kiinteytyksessä sideaineena käytettävät jätteet Maa-aineksen tai maaperän kiinteytyksen sideaineena voidaan hyödyntää seuraavia teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja liitteen 2 mukaiset vaatimukset täyttäviä jätteitä: Sideaineiden haitallisten aineiden raja-arvoista todetaan: Muistioluonnoksen 7 § ”Hyödynnettävän maa-ainesjätteen ja kiinteytyksen sideaineena käytettävän jätteen olisi lähtökohtaisesti täytettävä kaikki liitteessä 2 säädetyt niitä koskevat laatuvaatimukset.” Muistioluonnoksessa liite 1: ”Liitteen kohdassa 2 lueteltaisiin ne jätteet, joiden käyttäminen maa-aineksen tai maaperän kiinteytyksen sideaineena kuuluisivat asetuksen soveltamisalaan edellyttäen, että liitteen 2 mukaiset laatuvaatimukset täyttyvät.” Lausunto Asetus- ja muistioluonnos ovat ristiriidassa keskenään sideaineelle asetettavien raja-arvojen osalta. Jos sideaineen kokonaispitoisuuksiin sovelletaan liitteen 2 taulukkoa 1, tulisi raja-arvoja muuttaa seuraavasti: Sideaineiden yhteenlaskettu PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuden (asetusluonnoksen liite 2 taulukko 1) raja-arvon (mg/kg) tulisi vastata eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (843/2017) pitoisuuden raja-arvoa (mg/kg). Erityisesti arseenin, lyijyn, nikkelin ja sinkin kokonaispitoisuuden raja-arvot (mg/kg) tulisi arvioida uudelleen ja alentaa esimerkiksi puolella. Jos asetusluonnoksen liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 raja-arvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi sideaineelle, tulisi sideaineille asettaa edellä esitetty huomioon ottaen erilliset kokonaispitoisuuden ja liukoisuuden raja-arvot.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Liitteessä 1 on taulukoitu asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet EWC-koodin ja jätenimikkeen mukaisesti. Väärinkäsitysten välttämiseksi ja selkeyden vuoksi jätenimikkeet pitäisi esiintyä asetuksessa niin kuin ne jäteluettelossa on annettu. Jos soveltamisalaan kuuluvat vain tietyt, ko. jätenimikkeen alle kuuluvat jätteet, tulee nämä erikseen kuvata esimerkiksi seuraavasti: 06 09 04 Muut kuin nimikkeessä 06 09 03 mainitut kalsiumpohjaiset jätteet; soveltamisalaan kuuluu fosforikemikaalien valmistuksessa syntyvä kipsijäte. Kommentti koskee sekä maarakentamisessa hyödynnettäviä maa-ainesjätteitä että maa-aineksen tai maaperän kiinteytyksessä käytettäviä jätteitä. Jäteluettelosta poikkeavat nimikkeet voivat aiheuttaa sekaannusta siitä, mikä jäte kuuluu asetuksen soveltamisalaan ja mikä ei. Luettelossa on mainittu ”10 01 15 rinnakkaispoltossa syntyvä kattilatuhka”. Tarkoitetaanko tällä pelkästään kattilatuhkaa vai koko jätenimikettä kuten se jäteluettelossa esiintyy ”10 01 15 Muu kuin nimikkeessä 10 01 14 mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka”? Jos tarkoitetaan vain kattilatuhkaa, tulisi se täsmentää asetukseen yllä esitetyllä tavalla. Edelleen luettelossa on mainittu ”03 03 09 Meesa (kalsiumoksidi)”. Kaipaisimme perustelua kalsiumoksidin erikseen mainitsemiselle. Ehdottaisimme, että asetuksen liitteen 1 kohtaan 2 (kiinteytyksessä käytettävien jätteiden luettelo) lisättäisiin jätenimike ”19 12 12 Muut kuin nimikkeessä 19 12 11 mainitut, jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet (eri materiaalien seokset mukaan luettuina)”. Kyseistä nimikettä tarvitaan muun muassa tilanteessa, jossa jätteenkäsittelylaitoksessa jäte ajetaan jonkin käsittelyn läpi. Tällöin asetuksen soveltamisalaan saataisiin lisättyä esimerkiksi luokiteltu tai jauhettu tuhka.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentteja.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Ehdotetaan lisättäväksi pölynsidonnassa ja sorapintaisten väylien/kenttien pintarakenteissa (kiinteytyksessä) hyödynnettävä suotokakku listaan. EWC koodi ”06 03 99”. Suotokakkua syntyy kalsiumkloridin valmistuksen sivutuotteena esim. Tetra Chemicalsin Kokkolan tehtaalla n. 25 000t/a. Suotokakkua on hyödynnetty ja tutkittu esim. Kukkia Circlet EU-LIFE projektissa ja TTY:n pilottihankkeen yhteydessä.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Pilaantumatonta maa-ainesta tai ruoppaussedimenttiä ei tule käsitellä jätteenä. Katso yleiskommentit.
      • Liite 2 Haitallisten aineiden kynnysarvot ja raja-arvot sekä hyödynnettävän jätteen muut laatuvaatimukset
        - taulukko 1
      • Kierrätysteollisuus ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Haitallisten aineiden raja-arvot eivät ole yhdenmukaisia PIMA-asetuksen mukaisten ohjearvojen kanssa. Tämä lisää epätietoisuutta siitä, mitä käsiteltävä maa-aine on ja kuinka sen kanssa toimitaan.
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kommentoitavan asetusluonnoksen raja-arvot poikkeavat PIMA-asetuksen (Vna 214/2007) raja-arvoista. Ollaanko tekemässä uutta kategoriaa haitallisten aineiden raja-arvoille? Tämä sekoittaa nykykäytäntöä.
      • Geologian tutkimuskeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen liitteen 2 kohdassa Muut laatuvaatimukset todetaan että maa-ainesjätteen pH-arvon on oltava yli 4. Ehdotamme että tämä muutetaan muotoon: Maa-ainesjätteen hapettuneen tai hapetetun näytteen pH arvon on oltava yli 4. Saven tai liejusaven hapettuneen näytteen pH:n voi arvioida olevan alle 4, jos näytteen kokonaisrikkipitoisuus on yli 0,2 %. Turpeesta koostuvan maa-ainesjätteen hapettuneen tai hapetetun näytteen pH arvon on oltava yli 3. Asetuksen liitteen 2 taulukossa 1 on lyijyn kynnysarvo 20 mg/kg, kun se PIMA-asetuksessa oli 60 mg/kg. Kaupunkien keskustaajamissa maaperän lyijypitoisuus on usein suurempi kuin 20 mg/kg. Tämän vuoksi kierrätettävien maa-ainesten sijoituspaikkojen taustapitoisuuksien tunteminen on tärkeää.
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Miksei ole käytetty samoja kynnysarvoja ja raja-arvoja kuin pilaantuneisuuden arvioinnissa? Etenkin kromin, kuparin ja sinkin selvästi korkeammat raja-arvot kaipaavat perusteluja. Ohje- ja kynnysarvot pitäisi sitoa johonkin määritysmenetelmäperiaatteeseen, jotta saadaan vertailukelpoisia tuloksia.
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Taulukkoa tulisi vielä selventää käytettävän termistöä sekä raja-arvojen soveltamista sekä pohtia miten tämä vaikuttaa Vna 214/2007 soveltamiseen.
      • Sitowise Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksessa jää epäselväksi, onko haitta-ainetiedot toimitettava viranomaiselle ennen hyödyntämistä. Kynnysarvojen tulee sekaannuksien välttämiseksi olla samat, kuin Vna 214/2007. Mikäli kynnysarvoja lasketaan pima-asetuksen kynnysarvoista (esim. lyijy), tulee pima-asetus päivittää samalla kertaa. Pentaklooribentseeni ja dikloorifenolit (oikeinkirjoitus) PAH-yhdisteiden osalta summapitoisuuden lisäksi pitäisi vähintään kynnysarvot määrittää myös yksittäisille yhdisteille, jotta asetus on yhtenevä pima-asetuksen kanssa. Usein kaupunkialueella PAH-yhdisteiden yksittäisten yhdisteiden (erityisesti bentso(a)pyreeni) kynnysarvot ylittyvät, mutta summapitoisuus sen sijaan ei ylity. Mikäli asetus tulee voimaan nykymuodossaan, voi se johtaa siihen, että pima-mielessä kynnysarvot ylittyvät, mutta hyödyntämisessä ei, vaikka kyseessä olisi täysin sama maa-aines. PAH-yhdisteiden yksittäisten yhdisteiden jättäminen pois ei ole perusteltua, sillä haitta-ainelista on muutoin yhtenevä pima-asetuksen kanssa. Asetuksessa tulisi selvästi antaa mahdollisuus tehdä haitta-aineanalyysit toimintahistoriaan perustuen, vastaavasti kuin pima-asetuksen nojalla toimittaessa. Nykyisin pima-asetuksen nojalla toimittaessa koko asetusluonnoksen liitteen 2 mukainen haitta-ainelistaus tutkitaan erittäin harvoin. Näin laajan haitta-ainepaketin tutkiminen on kallista, aikaa vievää, eikä sille ole ympäristönsuojelullisia perusteita. Lisäksi se poikkeaa listasta, jota käytetään ruoppausmassojen laadun määrityksessä (Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, OH 1 2017). Erityisesti lyijyn ja mahdollisesti myös tiettyjen PAH-yhdisteiden taustapitoisuustietojen soveltamisesta kynnysarvojen sijaan esim. kaupunkialueilla tulisi antaa esimerkkejä esimerkiksi soveltamisohjeessa.
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • MASA-asetuksen kynnysarvojen tulisi olla yhteneviä PIMA-asetuksen kynnysarvojen kanssa.
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Liitteessä 2 käytetään termiä ”suurin sallittu pitoisuus”. Muualla asetuksessa termi on ”edustava pitoisuus”, tämä vaati selvennyksen tai korjauksen. Kun esimerkiksi bentseenin kynnysarvo ja raja-arvo ovat samat, onko tarkoitus se, että käytännössä MASA-asetusta ei voi soveltaa lainkaan näiden yhdisteiden osalta? Käytännössä jos kynnysarvo alittuu, saa hyödyntää vapaasti ja jos kynnysarvo ylittyy, tarvitaan ympäristölupa? Miten tulkitaan taulukkoa, jossa määritetään öljyjakeiden kynnysarvo- ja raja-arvopitoisuudet? Tarkoittaako taulukko sitä, että fraktioiden mukaan tarkasteltuna jäte on pilaantumatonta maa-ainesjätettä raja-arvoon asti ja sen jälkeen se onkin jo asetuksen soveltamisalan ulkopuolella? Tyhjiä soluja ei pitäisi jättää, vaan niihin pitäisi merkitä jotkut arvot sekä kynnysarvo- että raja-arvopuolelle. Kynnysarvo-sanalla on tietty merkitys jo aiemman lainsäädännön perusteella. Miksi lyijylle on tässä laitettu eri kynnysarvo kuin pima-VNa 214/2007 mukainen kynnysarvo? Jos arvojen ei ole tarkoitus viitata pima-VNa:n arvoihin, tulisi käyttää muuta sanaa kuin ”kynnysarvo” Kiinteytettyjen (stabiloitujen) massojen hyödyntäminen epäselvää, sovelletaanko siis liitteen 2 taulukon 2 raja-arvoja kaikille kiinteytetyille massoille sovelluksesta riippumatta?
      • NCC Industry Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Raja- ja kynnysarvon määritelmät ovat sekavia. Näiden tulisi olla johdonmukaisia ja yhteneviä muuhun lainsäädäntöön.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Alueelliset Ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Mikäli asetuksessa käytetään termiä kynnysarvo olisi selvempää käyttää liitteen 2 taulukon 1 kynnysarvona kaikilla haitta-aineilla VNA 214/2007 Pima- asetuksen vastaavia kynnysarvoja. On hyvä, että haitta-aineluokituksessa otetaan huomioon myös taustapitoisuus. Aiheutuuko Kromin Cr, Kuparin Cu, Lyijyn Pb ja Sinkin Zn raja-arvon/ VNA 214/2007 ylemmän ohjearvon erilaisuus epäselvyyttä? Tulisiko olla yhtenevät? Asetuksen tekstistä saa kuvan, että näytteistä on määritettävä kaikki liitteessä 2 esitetyt haitta-aineet. Mikäli kaikki taulukossa 2 esitetyt haitta-aineet on analysoitava näytteistä, nousee kustannukset huomattavasti. Tällöin voi käydä niin, ettei maa-ainesjätettä haluta hyötykäyttöön vaan toimitetaan suoraan maankaatopaikalle. Haitta-aineanalyysit tulisi määrittää tapauskohtaisesti huomioiden alueen esitiedot, historia ja alueella oletettavasti havaittavat haitta-aineet.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • POP-aineille tulisi asettaa enimmäisraja-arvoksi maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt kynnysarvot niiden jäteluonteen vuoksi. Taulukkoon sisältymättömien aineiden, kuten taulukon 2 bariumin, molybdeenin ja seleenin, osalta tulisi määritellä, että haitta-aineiden pitoisuudet on oltava alle vaarallisen jätteen raja-arvojen tai muutoin määritettävä enimmäispitoisuudet.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen liitteen 2 taulukkojen 1 ja 2 tulkintaan kaipaamme tarkennuksia. Asetusta koskevassa perustelumuistiossa tai soveltamisoppaassa tulisi tarkemmin määrittää, millä perusteella asetuksen liitteen 2 taulukon 1 pitoisuusarvot tutkitaan. Tarvitseeko tutkia kaikki kokonaispitoisuudet vai perustuuko pitoisuuksien tutkiminen tutkimustarvealueessa määritettyihin tietoihin? Kaipaisimme tarkennusta myös tutkittavien pitoisuusarvojen määritykseen laitosmaisessa käsittelyssä, jossa massoja saattaa tulla useammasta eri kohteesta. Taulukossa 1 ei mainita kiinteytettyä maa-ainesta tai maaperää. Koskeeko taulukon 1 raja-arvot myös kiinteytettyä maa-ainesta?
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Taulukko 1: Osittain eroavat kynnysarvot VNa 214/2007 kynnysarvojen kanssa. Muut laatuvaatimukset: Seuraava kohta esitetään muutettavaksi: maa-ainesjäte saa sisältää enintään 20 paino- ja tilavuusprosenttia palakooltaan alle 150 mm maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta Esitetyt raja-arvot 1 ja 5 % ovat liian alhaisia. Näkemyksemme mukaan olisi selkeämpää antaa määrä paino- ja tilavuusprosentin mukaan, jolloin materiaalin kellumisominaisuuksilla ei ole merkitystä.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Taulukossa olevien haitallisen aineiden pitoisuuksia hyödynnetään tutkimustarvealueelta kaivettavan maa-aineksen jäteluonteen arvioinnissa. Koska kaikki tutkimustarvealueilta kaivetut ainekset eivät kuitenkaan ole jätettä, tulisi tekstiä täydentää: Pilaantumattoman maa-aineksen ja maa-ainesjätteen määrittelyssä sovellettava haitallisen aineen kynnysarvo... Asetusluonnoksen mukaan tutkimustarvealueilta kaivetuista maa-aineksista olisi analysoitava kaikki liitteessä 2 tarkoitetut haitta-aineet riippumatta alueen toimintahistoriasta. Tutkittavat haitta-aineet tulisi kuitenkin voida määritellä huomioiden alueen aiempi käyttö siten, että kaivetuista maa-aineksista tutkittaisiin vain toimintahistorian kannalta olennaiset haitta-aineet. Liian laajat tutkimusvaatimukset voivat johtaa siihen, ettei vaadittuja analyysejä haluta tehdä ja entistä isompi osa massoista päätyy hyötykäytön sijaan maankaatopaikoille, jonne massoja voidaan toimittaa pienemmällä näytteenotolla.
      • Turku Science Park Oy, 6Aika-ohjelman CircVol-hanke, Manninen Julius
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • VOC-yhdisteitä ei ole mainittu taulukossa.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Liitteessä 2 käytetään termiä ”suurin sallittu pitoisuus”. Muualla asetuksessa termi on ”edustava pitoisuus”. Asia vaatii selvennyksen tai korjauksen. -Asetusluonnos mahdollistaa joidenkin haihtuvien orgaanisten hyödyntämisen kynnysarvoa suuremmissa pitoisuuksissa. Niiden osalta saattaa Vna 214/2007 mukaisen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin lopputuloksena olla, että yhdisteitä sisältävä maamassat on poistettava esimerkiksi asuntotontilta kynnysarvopitoisuuteen asti. Asetusluonnos kuitenkin mahdollistaa, että rekisteröinti-ilmoituksella näitä samoja yhdisteitä saa sijoittaa asuinrakennusten viereen ilman mitään arviointia ja ympäristöviranomaisten valvontaa. -Öljyhiilivedyt sekä naftaleeni saattavat haista asetusluonnoksessa esitetyissä raja-arvopitoisuuksissa tai sen alittavissa pitoisuuksissa. Haisevien maamassojen hyötykäyttö asuinalueiden ja leikkipaikkojen läheisyydessä ei ole hyväksyttävää. -Asetusluonnoksen mukaan hyödynnettävän pilaantuneen maa-ainesjätteen joukossa saa olla sekalaista rakennusjätettä (betoni, tiili, rauta, puu, muovi, kumi jne.) yhteensä 25 % ja pilaantumattoman maa-ainesjätteen joukossa yhteensä 11 %. Vaikka asetuksessa todetaan, että teknisesti epäkelpoja materiaaleja ei saa hyödyntää, on valvonnan puuttumisen vuoksi mahdollista, että suuria jätemääriä ja esimerkiksi puuta sisältäviä maamassoja sijoitetaan hyötykäyttöalueille harkitsematta materiaalien pitkäaikaiskestävyyttä. -Jos alueella on todettu esim. raja-arvon ylittävä pitoisuus metalleja, mutta sitä halutaan hyödyntää kiinteytettynä (stabiloituna), onko tämä mahdollista MASA-asetuksen avulla, jos kiinteytetyn materiaalin liukoisuudet kuitenkin alittavat sille annetut vaatimukset?
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Jos alueella on todettu esim. raja-arvon ylittävä pitoisuus metalleja, mutta sitä halutaan hyödyntää kiinteytettynä (stabiloituna), onko tämä mahdollista MASA-asetuksen avulla, jos kiinteytetyn materiaalin liukoisuudet kuitenkin alittavat sille annetut vaatimukset? • Tarkempi selvitys siitä, että päätetäänkö tutkittavat haitta-aineet kohdekohtaisesti, jotta ei tarvitse kaikkia yhdisteitä ei tarvitse aina analysoida
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Kynnysarvojen, jos tätä samaa termiä aiotaan käyttää, tulisi olla yhteneviä Vna 214/2007 kynnysarvojen kanssa. Dikloorifenolit (huom. oikeinkirjoitus) Alaviite 11) Viitteestä saa käsityksen, että ainoastaan yhdisteet, joiden molekyylikaava on CnH2n+2 (=n-parafiinisarja) tulee analysoida. Onko tarkoitus, että analyysiin ei sisällytetä esim. isoalkaaneja, alkeeneja ja aromaattisia hiilivetyjä?
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Esitetään seuraavaa muutosta: Pilaantumattoman maa-aineksen ja maa-ainesjätteen määrittelyssä sovellettava haitallisen aineen kynnysarvo sekä hyödynnettävän maa-ainesjätteen haitallisen aineen suurin sallittu pitoisuus määritettynä maa-aineserittäin liitteen 3 mukaisesti.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Asetusluonnoksessa jää epäselväksi mitä tutkimuksia hyödynnettävältä jätteeltä edellytetään, joihin viitataan asetuksen 5 §. Tuleeko esim. liitteen 2 taulukon 1 mukaiset kokonaispitoisuudet tutkia kaikilta osin, vai vain siltä osin kuin ns. tutkimustarvealueen ennakkotietojen perusteella voidaan epäillä kyseisessä maa-aineksessa olevan? Taulukon 1 kynnysarvojen ja raja-arvojen olisi selvyyden vuoksi hyvä vastata VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja ja ylempiä ohjearvoja kaikkien metallien ja puolimetallien osalta, koska näille on esitetty myös suurimmat sallitut liukoisuusarvot (taulukko 2). Myös orgaanisten yhdisteiden osalta toivottavaa olisi johdonmukainen vastaavuus VNA 214/ 2007 kanssa: joko ylemmät tai alemmat ohjearvot.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Harkittava, onko tarkoituksenmukaista, että taulukossa on osittain suurempia raja-arvoja kuin pima-asetuksen ylempi ohjearvo.
      • -taulukko 2
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kynnysarvomaiden hyötykäytettävyys maarakentamisessa pitää pystyä määrittämään ilman liukoisuustestejä. Peittäminen ja päällystäminen jää epäselväksi, tarkoitetaanko pykälän 6 kohtia 7 ja 8? Näiden määritelmien lisääminen pykälään 4 voisi selkeyttää tulkintaa.
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Taulukossa 2 on vaatimukset esitetty kiinteytetylle maa-ainekselle ja maaperälle, mutta taulukkotekstissä puhutaan kiinteytettävästä maaperästä ja maa-aineksesta. Kumpaa tarkoitetaan? Ja oikea termi olisi stabiloitu maa-aines/maaperä. Pitäisikö silloin käyttää kiinteytetyn materiaalin liukoisuustestiä? Maaperustukset pitäisi olla alustäytöt Miten rakennusten alustäytöt peitetään tai päällystetään? Miten kiinteytetty maaperä peitetään tai päällystetään? Riittääkö kun on päällä riittävän paksut rakennekerrokset? 1) pitääkö väylän sivussa olevat johtokaivannot päällystää? 2) puistoalueilla pitää edellyttää paksumpia peitekerroksia, jotta kasvien juuret eivät ulotu jätekerroksiin
      • Sitowise Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Betonin ja/tai tiilensekainen maa-aines voidaan hyödyntää masa-asetuksella, jos jätteen osuus on alle 20 % ja mara-asetuksella, jos materiaali on pelkkää tiiltä/betonia. Miten mahdollistetaan massojen, joissa on yli 20 % tiiltä tai betonia, hyötykäyttö? Mikäli yli 20 % jätettä sisältävä maa-aines soveltuu rakentamisominaisuuksiensa puolesta rakenteeseen, onko ympäristönsuojelullista perustetta rajata 20 % ylärajaa. Tällöin maa-ainesta saatetaan joutua esimerkiksi seulomaan käytännössä turhaan, mikä todennäköisesti johtaa siihen, ettei massoja hyötykäytetä. Betoni- ja tiilijätteen palakokorajoitus on liian pieni, kun huomioidaan maarakentaminen ja kohteet, joista tällaista materiaalia todennäköisesti kaivetaan. Tällaisen palakoon erottelu ilman seulontaa on mahdotonta. Mikäli kokovaatimus olisi esim. 300 mm, niin konetarkkuudella olisi jo mahdollista erotella yksittäisiä suurempia paloja maa-aineksesta. Ympäristönsuojelumielessä palakoolla ei ole merkitystä. Kelluvien epäpuhtauksien määrä on pienempi kuin mara-asetuksessa, mille ei ole ympäristömielessä perusteita, etenkin kun masa-massoissa vettä kevyempi materiaali on usein mara-massoja ”luonnollisempaa”. Kaivetussa maa-aineksessa saattaa esiintyä luonnonpuuta ja juuria, sekä luontaista organista ainesta, mitä ei välttämättä voida massasta erotella, mutta ei välttämättä teknisessä mielessä estä materiaalin hyödyntämistä. Miten vedessä kelluvien ja kellumattomien epäpuhtauksien osuus määritellään? Mikäli tätä ei ole tarkasti sanottu, aiheuttaa tämä suuria eroja eri toimijoiden välillä. Osa saattaa tutkia asian hyvinkin tarkasti laboratoriokokein ja osa arvioida silmämääräisesti. Mikäli asetuksessa tarkoitetaan, että asian voi arvioida silmämääräisesti tai yksinkertaisin kenttäkokein, tulisi se tuoda ilmi mieluiten asetuksen liitteessä, mutta vähintään soveltamisohjeessa. Pilaantumattoman ja pilaantuneen maa-ainesjätteen jäteprosenttierot aiheuttavat epäselvyyttä. Huomattavasti selkeämpää olisi, jos pilaantumaton maa-aines, joka ei sisällä epäpuhtauksia, olisi rajattu pois asetuksen soveltamisalasta, jolloin hyödynnettävän maa-ainesjätteen jäteprosenteille voitaisiin antaa yksiselitteinen raja. Maa-ainesjätteen hapontuotto tulisi mainita jo asetustekstissä. Laadultaan erilaisia maa-ainesjäte-eriä ei saa sekoittaa keskenään ennen niiden hyödyntämistä. Missä vaiheessa sekoittamista sitten saa tehdä esim. materiaalin ominaisuuksien parantamiseksi? Tarkoitetaanko esim., että välivarastointipaikassa sekoitusta ei saa tehdä, vaan vasta hyödyntämiskohteessa?
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • MASA-asetuksessa ei aseteta vaatimuksia tai rajoituksia hyödyntämispaikan maaperän laadulle eikä edellytetä tätä otettavaksi huomioon. Hyödyntämispaikan maaperä voi jo ennestään sisältää samoja haitta-aineita kuin hyödynnettävät MASA-materiaalit. Tai maaperässä on voitu hyödyntää jätemateriaaleja esim. MARA-ilmoitusmenettelyllä tai ympäristöluvalla. Maaperässä jo valmiiksi olevien haitallisten aineiden ja MASA-materiaaleista mahdollisesti liukenevien haitallisten aineiden yhteisvaikutusta ei arvioida tai oteta huomioon MASA-ilmoituksen käsittelyssä. Ottaen huomioon MASA-asetuksen mukaisten raja-arvojen laskentaperusteet, niin voiko tästä aiheutua tilanteita, joissa haitallisten aineiden kokonaiskuormitus ja vaikutuksen alueella eivät olisikaan ympäristön kannalta turvallisia? Taulukon sarake "Kiinteytetty maa-aines ja maaperä": Sarakkeessa olevan yläviitteen 3 mukaan taulukossa esitettyjä liukoisuusraja-arvoja sovelletaan kiinteytettävälle maa-ainekselle ja maaperälle hyödyntämistä edeltäviin ennakkokokeisiin perustuen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että MASA-asetuksen mukaisilla jätejakeilla kiinteytetyn maa-aineksen tulee täyttää taulukon raja-arvot. Kiinteytyksessä käytettävälle MASA-asetuksen mukaiselle jätemateriaalille (tuhka tms. ) sen sijaan ei ole asetettu itsessään laatuvaatimuksia. Pykälän 7 §:n perusteluissa kuitenkin todetaan "Hyödynnettävän maa-ainesjätteen ja kiinteytyksen sideaineena käytettävän jätteen olisi lähtökohtaisesti täytettävä kaikki liitteessä 2 säädetyt niitä koskevat laatuvaatimukset". Tästä saa sen käsityksen, että liitteessä 2 olisi säädetty myös pelkästään kiinteytyksen sideainetta koskevia laatuvaatimuksia, mutta näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole. Tämä tulisi täsmentää.
      • Määttänen Antti, yksityishenkilö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Jotkut kiinteytetyn maaperän raja-arvot ovat jopa korkeampia kuin Pima-asetuksen ylempi raja-arvo. Tämähän tarkoittaa, että viereisellä tontilla voidaan kaivaa Pima:a, jotka hyödynnetään viereisellä Masalla. Onko tämä todella tarkoitus ? Miksaamalla sopivaa sideainetta ja haitallisia maa-aineita voidaan laimentaa seos sellaiseksi että se täyttää asetuksen kriteerit. Ja sopivalla miksauksella voidaan siis käyttää jopa vaarallisen jätteen kriteerit täyttäviä aineita.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Otsikko Asetusluonnoksen otsikossa ”Hyödynnettävän haitallisia aineita sisältävän maa-ainesjätteen sekä kiinteytettävän maaperän tai maa-aineksen suurin sallittu haitallisten aineiden liukoisuus maarakentamiskohteissa määritettynä maa-aineserittäin liitteen 3 mukaisesti.” tulisi olla sana kiinteytetyn korvaamassa sanan kiinteytettävän. Kiinteytetyn maa-aineksen ja maaperän peitetyn rakenteen fluoridin, kloridin ja sulfaatin liukoisuudet on tarpeen asettaa alhaisempana, sillä esitetyt raja-arvot vastaavat kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) liitteen 3 kohdan 2. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka taulukon 5 liukoisuuksien raja-arvoja. Raja-arvojen tulisi vastata eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (843/2017) fluoridin, kloridin ja sulfaatin liukoisuuksia. Lisäksi kiinteytetyn maa-aineksen ja maaperän peitetyn rakenteen muiden aineiden liukoisuudet tulisi tarkastaa ja asettaa kuten edellä fluoridin, kloridin ja sulfaatin liukoisuudet. Kiinteytetyn maa-aineksen ja maaperän rakenteelle on tarpeen asettaa myös orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuuden arvo. Kiinteytyksen sideaineena käytetään muun muassa tuhkia, joille on annettu DOC-pitoisuuden raja-arvo eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (843/2017).
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Taulukon 2 otsikossa puhutaan kiinteytettävän maaperän tai maa-aineksen liukoisuusarvoista, mutta itse taulukossa puhutaan kiinteytetystä maaperästä tai maa-aineksesta. Selvyyden vuoksi tulisi asetuksessa käyttää vain jompaakumpaa termiä. Asetuksesta ei käy ilmi, milloin kiinteytetystä maa-aineksesta on tutkittava liukoisuudet ja mitkä liukoisuudet on tutkittava. Kaipaamme tarkennusta esimerkiksi siihen, tuleeko kiinteytetystä maa-aineksesta tutkia kaikki liukoisuudet vai vain osa kuten muiden maarakentamiskohteiden kohdalla. Pyydämme tarkennusta myös siihen, milloin anionien tutkiminen on tarpeen kiinteytetystä maa-aineksesta. Taulukko 2 sisältää liukoisuuksia metalleille ja puolimetalleille, joille ei ole määritetty kynnys- tai raja-arvoja taulukossa 1 (barium, molybdeeni, seleeni). Asetuksen liitteen 3 mukaisesti liukoisuudet tulee määrittää vain niiden metallien ja puolimetallien osalta, joiden keskimääräinen pitoisuus ylittää liitteessä 2 säädetyn kynnysarvon tai taustapitoisuuden. Koemme ristiriitaiseksi sen, että taulukossa 2 on esitetty liukoisuusominaisuuksia metalleille, joita ei liitteessä 3 esitetyn mukaisesti tarvitse tutkia.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kynnysarvo-termin käyttöä tässä yhteydessä tulisi pohtia, sillä tämä sekoitetaan helposti Vna 214/2007 mukaisiin kynnysarvoihin. Onko tarkoitus yhdenmukaistaa näiden kahden asetuksen kynnysarvot?
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Ehdotetaan sanamuodoksi ”Hyödynnettävän maa-ainesjätteen sekä kiinteytettävän (stabiloidun) maa-sideaineseoksen…” -Kiinteytetyn/stabiloidun maa-aineksen taustapitoisuudet tulisi huomioida myös tässä taulukossa. ”Taulukon haitta-ainepitoisuuden mukaan, ellei taustapitoisuuden vaikutusta ole selvitetty” -Kiinteytetty/stabiloitua maa-ainesta voidaan hyötykäyttää, kun se täyttää ehdot: - Liukoisuus on taulukon 2 määrittämissä rajoissa. - Sideainemäärä on enintään 300 kg/m3. - Kiinteytetyn (stabiloidun) massan peittovaatimukset MARA-asetuksen mukaisiksi.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Ehdotetaan sanamuodoksi ”Hyödynnettävän maa-ainesjätteen sekä kiinteytettävän (stabiloidun) maa-sideaineseoksen…” • Kiinteytetyn/stabiloidun maa-aineksen taustapitoisuudet tulisi huomioida myös tässä taulukossa. • ”Taulukon haitta-ainepitoisuuden mukaan, ellei taustapitoisuuden vaikutusta ole selvitetty” • Kiinteytetty/stabiloitua maa-ainesta voidaan hyötykäyttää, kun se täyttää ehdot: • liukoisuus on taulukon 2 määrittämissä rajoissa • Sideainemäärä on enintään 300 kg/m3 • Kiinteytetyn (stabiloidun) massan peittovaatimukset MARA-asetuksen mukaisiksi
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Ei kommenttia
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Kiinteytetty maa-aineksen ja maaperän liukoisuusvaatimuksien osalta elohopean (Hg) ja Kadmiumin (Cd) raja-arvot on esitetty Hg 0,03 ja Cd 0,06, vaikka muilta osin raja-arvot noudattavat tavanomaisen jätteen kaatopaikkakriteereitä. Metsäteollisuus ry esittää, että elohopean ja kadmiumin raja-arvot muutetaan vastaamaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkakriteereitä.
      • - muut laatuvaatimukset
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Miten maa-ainesjätteeseen luontaisesti kuulumattoman aineksen osuus (20 painoprosenttia) käytännössä määritetään? Tarvitseeko määritys tehdä akkreditoidulla menetelmällä?
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tarvittava täytemäärä betoni- ja tiilijätteen ja muun vastaavan aineksen määrän selvittämiseen? Montako näytettä, näytemäärä ja määritysmenetelmä? Soveltuuko 50 osanäytteen ottaminen tähän? Millaisesta fraktiosta pH määritetään – olisiko tarpeen rajata se vaatimus vain saville?
      • GRK Infra Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kaipaisimme selvyyttä miksi haitallisia aineita sisältävät maa-ainesjäte saa sisältää enemmän mm. betoni- ja tiilijätettä kuin puhdas pilaantumaton maa-ainesjäte?
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetusluonnoksen mukaan haitallisia aineita sisältävä maa-ainesjäte saa sisältää enintään 20 paino-% palakooltaan alle 150 mm betoni- ja tiilijätettä tai muuta vastaavaa maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta vedessä kellumatonta ainesta (perustelujen mukaan esim. puuta, kumia, metallia) ja enintään 5 tilavuus-% vettä kevyempää ainesta (kuten muovia, eristemateriaaleja), jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi ja jonka erottamien maa-aineksesta ennen sen hyödyntämistä ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. ELY-keskus pitää asetuksen mukaista jätejakeiden rajaa huomattavan suurena. Jätejakeiden erottaminen maa-aineksen seasta on harvoin taloudellisesti kannattavaa, jolloin se voidaan asetuksen mukaan jättää tekemättä. Tämä ei kannusta toimijoita esim. lajittelevaan kaivuun tai siihen, että maa-aineksen seassa olevia, muutoin hyödynnettävissä olevia jätemateriaaleja eroteltaisiin maa-aineksen seasta. Asetuksen kyseinen kohta ei saisi myöskään olla ristiriidassa jäteasetuksen (Vna 179/2012) 16 a §:n kanssa, jossa on asetettu rajoituksia biohajoavan ja orgaanista ainesta sisältävän jätteen hyödyntämistä maatäytöissä koskien.
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Koska rekisteröinti-ilmoituksessa kaikki on oltava yksiselitteistä, eikä saisi jättää tulkinnanvaraa: Miten arvioidaan tai tutkitaan vettä kevyempien ja muiden maa-ainekseen kuulumattomien materiaalien määrät? Milloin radioaktiivisten aineiden esiintyminen tulee tarkastaa ja miten se tehdään? Muissa laatuvaatimuksissa mainitaan termi ”maa-ainesjäte-erä”. Tämä pitäisi määritellä selkeästi, koska todetaan, ettei maa-ainesjäte-eriä saa sekoittaa keskenään. Määräys, että maa-ainesjätteen pH-arvon on oltava yli 4, vaatii lisäselvennystä. Sulfidisavet ovat pH-tasoltaan neutraaleja hapettomissa olosuhteissa (ns. potentiaaliset happamat sulfaattimaat) ja happamoituvat hapettumisen myötä (esim. kaivun ja läjityksen seurauksena). Happamien sulfaattimaiden määrittely ja tutkimusmenetelmät pitäisi kuvata asetuksessa.
      • Määttänen Antti, yksityishenkilö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen määritelmät betonin ja muun kuin vastaavan vedessä kellumattoman (max.20 %) sekä kevyen jätteen (max 5%) käyttämisen salliminen tulee johtamaan siihen, että lajitteleva purkutekniikka ja rakennusmateriaalien kierrätys tulee vähenemään. On taloudellisempaa tehdä lajittelu huonommin ja hyödyntää Masa-asetusta. Asetuksessa on maininta, että näin ei saa tehdä. Kenellä on realistinen mahdollisuus valvoa ko. asiaa ?
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetusluonnoksessa on asetettu raja-arvo maa-ainesjätteen pH:lle. Kiinteytetyn maa-aineksen ja maaperän peitetyssä rakenteessa käytetyn sideaineen osalta tulisi arvioida tarve asettaa pH:n enimmäisraja-arvo, jotta metallien liukoisuus varmuudella pysyy pitkäaikaisesti asetusluonnoksen liukoisten raja-arvojen mukaisena.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Muissa laatuvaatimuksissa on annettu paino- ja tilavuusprosentit sille, kuinka paljon maa-ainesjäte saa sisältää sinne luontaisesti kuulumatonta ainesta. Toivoisimme tarkennusta siihen, miten kyseiset arvot tulisi määrittää.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa.
      • Kreate Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Painoprosenttirajan tulisi olla 20 ja tilavuusprosenttirajan tulisi olla 5 sekä pilaantumattomalle maa-ainesjätteelle että haitallisia aineita sisältävälle maa-ainesjätteelle. Pienempään raja-arvoon ei ole mitään ympäristönsuojelullisia perusteita peitetyissä/päällystetyissä MASA-rakenteissa, koska niihin ei liity ylimääräistä ympäristön pilaantumisriskiä (huomioiden muutkin MASA:n vaatimukset).
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Esitetään seuraavaa muutosta: Haitta-aineiden raja-arvojen lisäksi hyödynnettävän jätteen tulee täyttää seuraavat laatuvaatimukset: ”Maa-ainesjäte saa sisältää enintään 30 paino- JA tilavuusprosenttia palakooltaan alle 300 mm betoni- ja tiilijätettä”. Asetusluonnoksessa nyt esitetyt palakoko- ja paino-% vaatimukset maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta vettä kevyempää ainesta kohden rajoittavat liikaa hyötykäyttöä. Näin tarkka seulominen maa-aineksesta on työteknisesti huomattavan haasteellista ja taloudellisesti kannattamatonta. Betoni tai tiili päinvastoin parantavat maa-aineksen geoteknisiä ominaisuuksia. Täyttömaat, joita MASA:n nojalla on tarkoitus merkittävästi hyödyntää, koostuvat jo sekoittuneista maa-aineksista, jolloin niiden seulonta on tarpeetonta, varsinkin jos maa-ainesjäte täyttää sijoituspaikan rakennustekniset vaatimukset.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        18.1.2019
      • Turku Science Park Oy, 6Aika-ohjelman CircVol-hanke, Manninen Julius
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • pH-arvon lisäksi hapontuottokyvyn tulee olla tiedossa. Hapontuottopotentiaali tulee olla mukana dokumentissa säännönmukaisesti. Maa-aineksen sisältämän siihen luontaisesti kuulumattoman mutta myrkyttömän aineksen prosenttiosuus voi olla maa-ainesten hyödyntämistä hankaloittava. Pilaantumattoman maa-aineksen tulisi voida sisältää enemmän kuin 10 % siihen kuulumattomia aineksia ei-haitallisia aineksia, koska esimerkiksi savien stabiloinnissa 10 % sidosainepitoisuus ei aina riitä. Tällöin stabiloitujen savimaiden jatkohyödyntäminen hankaloituu, vaikka sille ei ympäristönsuojelunäkökulmasta perustetta olisikaan.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-ainekseen luontaisesti kuulumattoman aineksen määrityksessä tulisi käyttää yhtä rajaa. Kun huomioidaan yksiselitteisen määritystavan puute, niin on käytännössä mahdotonta arvioida rajatapauksissa maahan kuulumattoman aineksen osuus.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Ehdotetaan muutettavaksi: ”… saa sisältää enintään 20 paino- ja tilavuusprosenttia…”. Jos vaatimuksena on paino- JA tilavuusprosentti, tulee niiden molempien toteutua eikä kelluvia ja kellumattomia aineksia siten tarvitse tässä eritellä; toki senkin voi tehdä, jos näin halutaan asiaa vielä täsmentää. -Tulisiko sekalaisesta maa-aineksesta (tai purkutöistä peräsin olevasta maa-aineksesta) käyttää termiä ”kaupunkimoreeni”? Aikaisemmin käytetystä Helsinki-moreeni nimityksestä on syytä päästä eroon. -Kuinka 20 % raja tulee todentaa? - ” Maa-ainesjätteeseen ei saa sekoittaa muuta ainesta raja-arvojen saavuttamiseksi” tällä ei varmaankaan tarkoiteta kiinteytystä (stabilointia), jolla voidaan juuri vaikuttaa esim. liukoisuuteen. -Asetuksessa annetut vaatimukset siitä, että rakenteen tulee täyttää sille asetetut tekniset vaatimukset rajaa jo muun materiaalin osuutta, ettei käytetä esim. 20% puuta sisältävää materiaalia. -MASA:ssa maa-aineksen sekoittuminen epäpuhtauksiin on jo useimmiten tapahtunut (täyttömaat), eikä niitä voi enää samalla tavalla maa-aineksesta poistaa; ja jos tällainen täyttömaa rakentamisen tekniset vaatimukset täyttävät, ei poistaminen ole tarpeellista. -Happamat sulfaattimaat tulisi selkeästi kuulua asetuksen piiriin.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • Ehdotetaan muutettavaksi: ”… saa sisältää enintään 20 paino- ja tilavuusprosenttia…”. Jos vaatimuksena on paino- JA tilavuusprosentti, tulee niiden molempien toteutua eikä kelluvia ja kellumattomia aineksia siten tarvitse tässä eritellä; toki senkin voi tehdä, jos näin halutaan asiaa vielä täsmentää • Tulisiko sekalaisesta maa-aineksesta (tai purkutöistä peräsin olevasta maa-aineksesta) käyttää termiä ”kaupunkimoreeni”? Aikaisemmin käytetty Helsinki-moreeni nimitystä (josta halutaan päästä eroon) • Kuinka 20 % raja tulee todentaa? • ” maa-ainesjätteeseen ei saa sekoittaa muuta ainesta raja-arvojen saavuttamiseksi” tällä ei varmaankaan tarkoiteta kiinteytystä (stabilointia), jolla voidaan juuri vaikuttaa esim. liukoisuuteen. • Kelluvien epäpuhtauksien pienempään raja-arvoon ei ole mitään ympäristönsuojelullisia perusteita peitetyissä/päällystetyissä MASA-rakenteissa, koska niihin ei liity ylimääräistä ympäristön pilaantumisriskiä (huomioiden muutkin MASA:n vaatimukset). • Asetuksessa annetut vaatimukset siitä, että rakenteen tulee täyttää sille asetetut tekniset vaatimukset rajaa jo muun materiaalin osuutta, ettei käytetä esim. 20% puuta sisältävää materiaalia. • MASA:ssa maa-aineksen sekoittuminen epäpuhtauksiin on jo useimmiten tapahtunut (täyttömaat), eikä niitä voi enää samalla tavalla maa-aineksesta poistaa; ja jos tällainen täyttömaa rakentamisen tekniset vaatimukset täyttävät, ei poistaminen ole tarpeellista. • Ehdotetaan muutettavaksi ”Hapettuneen tai hapetetun maa-ainesjätteen pH arvon on oltava yli 4 (tai 4,5)” • Miten happoa tuottavan maa-aineksen neutralointi tulisi todentaa? Yksi vaihtoehto olisi asettaa neutraloidulle maa-ainekselle myös pH kriteeri (esim. neutraloidun maa-aineksen pH täytyy pysyä rakenteessa yli 6-7?)  
      • Maapörssi Oy
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Maa-ainekseen luontaisesti kuulumattoman aineksen määrityksessä tulisi käyttää yhtä rajaa. Kun huomioidaan yksiselitteisen määritystavan puute, niin on käytännössä mahdotonta arvioida rajatapauksissa maahan kuulumattoman aineksen osuus.
      • NRC Group Finland, Bjurström-Laitinen Lotta
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Miten maa-ainesjätteestä todennetaan että aines sisältää entintään 20 painoprosenttia palakooltaan betoni- ja tiilijätettä tai 5 tilavuusprosenttia vettä kevyempää ainesta jne?
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen yksiköissä.
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Muiden laatuvaatimusten osalta teksti on asetusteknisesti vaikeaselkoista. Virkkeet ovat toiminnan-harjoittajien oikeusturvan kannalta liian pitkiä ja monitulkintaisia, ja niitä tulisi selventää myös esimerkkien kautta asetuksen taustamateriaalissa. Asetuksen laatuvaatimusten antamisessa tulisi myös tarkemmin selvittää vaatimusten suhdetta jo olemassa olevaan sääntelyyn: ehdotuksessa on annettu vettä kevyemmille aineksille pienemmät raja-arvot kuin MARA-asetuksessa, mikä on ympäristönsuojelun kannalta ristiriitaista. Asetusluonnoksen mukaan haitallisia aineita sisältävä maa-ainesjäte saa sisältää enintään 20 painoprosenttia ja pilaantumaton maa-ainesjäte enintään 10 painoprosenttia palakooltaan alle 150 mm betoni- ja tiilijätettä tai muuta vastaavaa maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta vedessä kellumatonta ainesta, jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Asetusluonnoksesta tai perustelumuistiosta ei käy tarkemmin ilmi, onko muun jätteen osuutta ja jätteen laatua pohdittaessa huomioitu muiden jätejakeiden sisältämät haihtuvat yhdisteet ja niistä mahdollisesti aiheutuvat hajuhaitat ja terveysriskit.
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Maa-aines, jossa on betonia, tiiltä tms. enemmän kuin 20 %.a ei sisälly MASA- eikä MARA-asetusten piiriin. Myös ko. maa-ainesten hyötykäyttö tulisi mahdollistaa jollakin menettelyllä (esim. yhdistetty MARA / MASA -menettely). Haitta-ainespitoisuudeltaan samankaltaisten maa-aineserien sekoittaminen pitäisi olla mahdollista rakennusteknisten ominaisuuksien parantamiseksi.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Esitetään seuraavaa muutosta: Haitta-aineiden raja-arvojen lisäksi hyödynnettävän jätteen tulee täyttää seuraavat laatuvaatimukset: ” - haitallisia aineita sisältävä maa-ainesjäte saa sisältää enintään 30 paino- ja tilavuusprosenttia palakooltaan alle 300 mm betoni- ja tiilijätettä Poistettavaksi esitetään: ..tai muuta vastaavaa maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta vedessä kellumatonta ainesta ja enintään 5 tilavuusprosenttia maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta vettä kevyempää ainesta, jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi ja jonka erottaminen maa-aineksesta ennen sen hyödyntämistä ei ole teknisesti tai taloudellisesti tarkoituksenmukaista; - pilaantumaton maa-ainesjäte saa sisältää enintään 10 painoprosenttia palakooltaan alle 150 mm betoni- tai tiilijätettä tai muuta vastaavaa maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta vedessä kellumatonta ainesta ja enintään 1 tilavuusprosenttia vedessä kelluvaa maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta, jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi ja jonka erottaminen maa-aineksesta ennen sen hyödyntämistä ei ole teknisesti tai taloudellisesti tarkoituksenmukaista, kuitenkin niin että, jos maa-ainekseen luontaisesti kuulumattoman aineksen määrä ylittää edellä mainitut raja-arvot, pilaantumattoman maa-ainejätteen hyödyntämisessä on sovellettava haitallisia aineita sisältävälle maa-ainesjätteelle asetettuja vaatimuksia; ” Vaasan kaupungin kuntatekniikka katsoo, että 150 mm palakokovaatimus sekä painotilavuus-% vaatimukset maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta vettä kevyempää ainesta kohden ovat liian tiukat. Näin tarkka seulominen maa-aineksesta on työteknisesti huomattavan haasteellista ja taloudellisesti kannattamatonta. Samaten asetuksen rajoitus paino-% betonin tai tiilen määrästä on Vaasan kaupungin mielestä kohtuutonta. Betoni tai tiili päinvastoin parantavat maa-aineksen geoteknisiä ominaisuuksia. Täyttömaissa, joita MASA:n nojalla on tarkoitus merkittävästi hyödyntää, koostuvat jo sekoittuneista maa-aineksista, jolloin niiden seulonta tarpeetonta, varsinkin jos täyttömaa täyttää hankkeen rakennustekniset vaatimukset.
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • esitetään pH:lle rajaksi yli 5
      • Liite 3 Jätteen laadunvarmistus
      • Vahanen Environment Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kohta 1. Jos pilaantumattoman maa-ainesjätteen kaivulle edellytetään valvontaa, sillä on iso kustannusvaikutus hyödyntämisessä. Kohta 2.4 Kokomaanäytteen muodostaminen 50 osanäytteestä, voi muodostua työlääksi toteuttaa, jos ennakkotutkimukset tehdään mm. kairalla. Kohta 2.5. Määritettävistä rinnakkaisista analyysinäytteistä muodostuu merkittävät kustannusvaikutukset. Tämä ei varmaankaan ole tarkoituksenmukaista.
      • Kuula Pirjo, Tampereen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • 1. Mitä tarkoittaa laitosmaisessa tuotannossa syntyvä maa-ainesjäte 2.3 Tekstissä todetaan että vaatimusten täyttyminen osoitetaan kiinteytetyllä maa-aineserällä. Rakeisen materiaalin liukoisuuskokeet eivät sovellu kiinteille kappaleille. 2.4. Jos osanäytteiden tulee olla samankokoisia, määrittelee karkein osuus näytteiden minimikoon - miten voi tietää etukäteen. Alueen sisäinen heterogeenisuus pitäisi ottaa huomioon eli aina on laadittava kohdekohtainen näytteenottosuunnitelma, jossa huomioidaan. Kokoomanäytteen enimmäismäärä 10 kg ei ole useinkaan riittävä esimerkiksi rakeisuusanalyysiä ja materiaalin luokittelua varten (betonin ja tiilen määrä).
      • Sitowise Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tulisi antaa mahdollisuus rajata tutkimustarvealueelta pois pilaantumattomia alueita esim. toimintahistorian ja ennakkotutkimusten perusteella, joilla tutkimustarve ei niin laaja. Maa-ainesjätteen laitosmainen tuottaminen jää epäselväksi ja sitä kautta myös laadunvarmistusjärjestelmän tarve (tarkoitetaanko laitosmaisella tuottamisella jo pelkkää kaivua tutkimustarvealueelta vai muuta käsittelyä). Perustelumuistiossa laitosmaisuus maa-ainesten osalta rajataan tutkimustarvealueelta peräisin olevan maa-aineksen käsittelyyn, liitteessä 3 puolestaan tuottamiseen, mikä voi aiheuttaa epäselvyyksiä. Epäpuhtauksien tutkimusmenetelmä jää epäselväksi. Liitteessä viitataan mm. kiviaineksen testauksia koskeviin standardeihin, mutta toisaalta laboratorioon toimitettavan näytteen koko on rajattu (enintään 10 kg). Asetuksessa tulisi olla selvästi sanottu, miten epäpuhtauksien määrä tutkitaan, sillä 10 kg näytteellä on mahdotonta määrittää esim. 150 mm (tai 300 mm) betoni- ja tiilijakeiden osuutta edustavasti, vaan näytemäärä olisi tällöin useita kymmeniä tai jopa satoja kilogrammoja. Asetusta ja liitteitä laadittaessa tulisi huomioida se, että haitta-aine- ja liukoisuusanalyyseihin otettavat näytteet eivät voi olla samoja näytteitä, kuin mahdollisiin epäpuhtauksien määritykseen otettavat näytteet. Mikäli asetus lähtee siitä, että epäpuhtaudet voidaan tutkia esim. aistinvaraisesti tai kentällä määrittäen, tulisi tämä tuoda selkeästi esille. Jos taas asetuksen tarkoituksena on, että epäpuhtaudet määritetään laboratoriossa, tulee tästä laatia erillinen liite ja rajata liite 3 koskemaan ainoastaan kemiallisia ominaisuuksia ja niiden tutkimista. Kohdan 2.4 loppu (Näytteenotto maa-ainekseen kuulumattoman aineksen määrittämiseksi sekä hapontuoton tai muiden maa-aineserän ominaisuuksien määrittämiseksi voi lisäksi tarvittaessa perustua muuhun kuin edellä kuvattuun näytteenottostrategiaan, jos tämä on näytteenoton toteutuksen ja edustavuuden kannalta tarkoituksenmukaista), on liian epämääräinen nykymuodossaan. Kolmen rinnakkaisen näytteen ottamisen rinnastaminen kolmeen saman näytteen analysointiin on erikoista, sillä laboratorion analyysivirhe on erittäin pieni verrattuna näytteenoton ja esikäsittelyn virheeseen. Mikäli näytettä ei syystä tai toisesta voida toimittaa kentältä kolmena rinnakkaisena näytteenä, ei puutetta enää voi korjata tutkimalla laboratoriossa samaa näytettä kolmeen kertaan. Analyysiä voidaan toki toistaa, mikäli on syytä olettaa (esimerkiksi kenttämittauksiin perustuen), että tulos on virheellinen, mutta tästä ei tarvitse asetuksessa määrätä. Asetuksessa tulisi antaa selvät ohjeet siitä, miten rinnakkaiset kolme tulosta saadaan, nyt annetut vaihtoehdot ovat laajuudeltaan ja edustavuudeltaan liian tulkinnanvaraiset. Liukoisuustestien osalta on sanottu, että määritysmenetelmien mittausepävarmuutta ei huomioida. Vastaava kannanotto tulisi tehdä selvästi myös haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien osalta.
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Asetuksen mukaan hyödynnettävä maa-aines voi sisältää merkittävän määrän jätejakeita (20 paino-% vettä raskaampia + 5 tilavuus % vettä kevyempiä materiaaleja). Tällaisesta hyvin epähomogeenisesta massasta edustavan näytteen saaminen on erittäin hankalaa. Liitteen tutkimuksia koskevassa kohdassa tulisi selventää, kuinka näytteet jätteensekaisesta massasta pitäisi ottaa. Pitääkö esimerkiksi näytteisiin pyrkiä samaan maa-ainesta ja jätejakeita samassa suhteessa kuin tutkittavassa maa-aineserässä? Vai tutkitaanko maa-ainesta ja sen sisältämiä jätejakeita jotenkin erikseen ja kuinka tällaisia tuloksia tulkitaan? Liitteen 3 mukaan kiinteytyksen sideaineena käytettävän jätteen tuottajalla on oltava jätteen laadunhallintaa koskeva laadunvarmistusjärjestelmä. Laadunvarmistusjärjestelmän tulee mm. sisältää menettelytavat sen varmistamiseksi, että jäte soveltuu asetuksen mukaiseen käyttöön. Asetuksessa ei kuitenkaan ole ELY-keskuksen käsityksen mukaan asetettu ympäristölaatukriteerejä kiinteytyksessä käytettäville sideaineille, vaan kiinteytyksen lopputulokselle, maa-aineksen ja kiinteytyksessä käytetyn sideaineen seokselle. Näin ollen on epäselvää, minkälainen laadunvarmistusjärjestelmä sideaineen tuottajalla pitäisi olla? Tai tarvitseeko sideaineen tuottajalla olla lainkaan MASA-asetuksen mukaista laadunvarmistusjärjestelmää, eikö se pitäisi edellyttää sillä, joka suorittaa varsinaisen kiinteytyksen?
      • Ramboll Finland Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Liitteessä todetaan että ”Laadunvalvojan on varmistettava, että maa-aines kaivetaan lajittelevasti”. Nyt esitetty kokoomanäytteisiin perustuvat tutkimus ei mahdollista tätä lajittelevaa kaivua. Asetuksessa on tehtävä selvä linjaus, käytetäänkö kokoomanäytteitä vai kaivetaanko lajittelevasti. Liitteessä todetaan että ” Laadunvalvojan on lisäksi varmistettava, että hyödynnettävän maa-ainesjätteen siirtämisestä ja väliaikaisesta varastoinnista vastaavilla tahoilla on riittävät tiedot tässä asetuksessa tarkoitetuista ympäristönsuojeluvaatimuksista”. Käytännössä tämä on hankala toteuttaa, kun jätteen tuottaja ja välivarastoija/hyödyntäjä on eri taho. Laadunvalvoja voi toimittaa välivarastoijalle/hyödyntäjälle ko. tiedot, mutta siihen miten tämä tietoja soveltaa, ei laadunvalvoja voi puuttua. Laadunvalvoja ei tee rekisteröinti-ilmoitusta vaan hyödyntäjä. Liitteessä todetaan että ”Laadunvalvojalla ja tässä liitteessä tarkoitettujen tutkimusten suorittajilla on oltava tehtävän edellyttämä riittävä ammatillinen pätevyys.”. Miten määritellään riittävä ammatillinen pätevyys? Kuka pätevyyden todentaa? Onko tällä oltava pätevyys tutkimussuunnitelman laadintaan, näytteenottoon, tutkimusten suorittamiseen, analytiikkaan, tulosten tulkintaan vai mihin? Käsite ”tutkimusten suorittaja” tulee tässä ainoan kerran koko asetuksessa. Mikä on tämän rooli? Miten tämän pätevyys määritetään ja kuka pätevyyden todentaa? Jos tutkimuksia on tehty kohteessa useissa vaiheissa, on mahdollista, että tutkimuksien tekijöitä on useita – onko tällöin kaikilla oltava ko. pätevyys? Jos osa tutkimuksista on tehty jo ennen kuin ko. pätevyys on määritetty, kelpaavatko vanhemmat tutkimukset, vai hylätäänkö niiden tulokset tutkimusten suorittajan pätevyyden puuttuessa? Näytteenottosuunnitelma esitetään vasta loppuraportissa. Samoin tiedot hyödynnettävän (=hyödynnetyn) jätteen laadusta. Koska näytteenottosuunnitelma on keskeinen osa laadunvalvontaa, pitäisi se ehdottomasti esittää rekisteröinti-ilmoituksessa, jotta viranomainen voi tarkistaa, että näytteenottosuunnitelma vastaa asetuksen vaatimuksia. Jos näytteenottosuunnitelma esitetään vasta loppuraportissa, on mahdotonta korjata siinä mahdollisesti olleita puutteita. Lisäksi vähintään jonkinlainen ennakkokäsitys hyödynnettävän jätteen laadusta tulisi olla, kun rekisteröinti-ilmoitusta laaditaan. Näytteenottotavat pitäisi ohjeistaa pima-asetuksessa (VNa 214/2007), jotta ne koskisivat kaikkien haitta-aineita sisältävien maiden tutkimuita. Nyt hyötykäyttö edellyttää erilaisia ”tiukempia” näytteenottotapoja. Tämä ohjaa helposti massoja muualle kuin hyötykäyttöön. Näytteenoton toteutus in-situna ei ole toteutuskelpoinen asetuksessa kuvatulla tavalla. Yhdellä kokoomanäytteellä kuvattavan maa-aineserän massa saa olla enimmillään 2000 t. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 1000 m2 alueelta kaivettavaa 1 m paksuista maakerrosta. 50 osanäytteen ottaminen esim. kairaamalla tarkoittaa käytännössä esim. 25 erillisen kairapisteen tekemistä 1000 m2 alueelle olettaen, että jokaisesta kairapisteestä otetaan 2 näytettä. Lisäksi maaperästä otettavien näytteiden kuvaaminen termillä in-situ voi sekoittua maaperän kunnostamisen yhteydessä käytettyyn in-situ termiin. Vasta loppuraportissa kerrotaan, miten hyödyntäminen on toteutettu, miten toimittu poikkeamissa jne. Tämä tekee viranomaisvalvonnan käytännössä mahdottomaksi. Jos hyödyntämisessä on virheitä, velvoitetaanko ilmoituksentekijää esimerkiksi poistamaan hyödynnetty jäte? Asia pitäisi selventää asetuksessa.
      • Energiateollisuus ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Polttolaitoksien tuhkia voidaan hyödyntää moneen tarkoitukseen. Tuhkien hyötykäyttö on mahdollista maarakentamisessa MARA-asetuksen nojalla ja jatkossa MASA-asetuksen nojalla maamassojen kiinteytyksessä. Tuhkien hyötykäyttö on mahdollista myös ympäristöluvalla maarakentamiseen sekä erinäisiin muihin hyötykäyttötarkoituksiin. Lisäksi joitain tuhkia voidaan hyödyntää lannoitteena noudattamalla lannoitelainsäädännön ja Eviran vaatimuksia. Tilanteessa, jossa hyötykäyttökohdetta ei löydetä, läjitetään tuhkat kaatopaikalla. Näin ollen tuhkien hyötykäyttö- tai sijoituskohde sekä siihen liittyvä hallinnollinen ennakkovalvontamenettely ei aina etukäteen ole tiedossa. Näihin vaikuttavat mm. tuhkan laatu sekä kysyntä erilaisiin hyötykäyttötarkoituksiin. Tuhkien laadunvarmistusmenettelyt polttolaitoksella järjestetään tuotantoon suhteutetusti riippumatta tuhkien lopullisesta hyötykäyttö- tai sijoituskohteesta. Liitteessä 3 edellytetään laadunvarmistusjärjestelmää kiinteytyksen sideaineena käytettävän jätteen tuottajalta. Asetuksen 7 §:ssä (rekisteröinti-ilmoitus) määrätään liittämään rekisteröinti-ilmoitukseen mm. tiedot liitteen 3 mukaisesta laadunvarmistuksesta. Myös asetuksen 9 §:ssä (raportinti) edellytetään selvitystä hyödynnetyn jätteen laadunvarmistuksesta. On tärkeää huolehtia siitä, että MASA-asetuksen myötä polttolaitoksille ei muodostu erillisiä lisävaatimuksia tuhkien laadunvalvontaan, vaan esimerkiksi MARA-asetuksen vaatimuksiin vastaava laadunvarmistus on riittävä.
      • NCC Industry Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • ”Saatavilla olevan ennakkotietoon perustuen” tulisi määritellä. ”…on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle.” Voiko luovuttaja olla joku muu kuin jätteen hyödyntäjä, vai jääkö tällöinkin luovuttajalle velvollisuuksia hyödyntämiskohteesta? ”…riittävä ammatillinen pätevyys.” on määrittelemättä, asettaen eri toimijat eriarvoiseen asemaan keskenänsä. Näytteenottomäärät suhteessa Vna (843/2017), ovat entistä suurempia. Näytteenotto voi muodostaa merkittävimmän kulun, estäen asetuksen tarkoituksen. Osanäytteiden määrä 50 kpl, edustavuutta sekä näytekustannuksia tulisi harkita tarkkaan.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Alueelliset Ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • kohta 2.2. Näytteenottosuunnitelma Näytteenottosuunnitelman suunnittelusta saa käsityksen, että ilmoituksen tekijä voisi esittää mitä haitta-aineita näytteistä määritetään. Asetuksen tekstistä saa kuitenkin kuvan, että näytteistä on määritettävä kaikki liitteessä 2 esitetyt haitta-aineet. Asetukseen tulee tarkentaa, onko määritettävä kaikki liitteen 2 haitta-aineet vai ennakkotietojen perusteella alueella mahdollisesti esiintyvät haitta-aineet.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tekstinä liite on kolme on tiivis ja periaatteessa selkeä mutta käytännön toimijoiden kannalta toivomme edelleen selkokielistä soveltamisohjetta vastaavalla tavalla kuin MARA-asetuksen yhteydessä on tehty.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueiden yhteinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Jätteen laadunvarmennus on liitteen 3 mukaisesti jätteen luovuttajan vastuulla. Jätteen luovuttajan on laadittava loppuraporttiin selvitys laadunvarmistuksesta. Asetusluonnoksessa ei, toisin kuin Mara-asetuksessa (VNa 843/2017, liite 3) aseteta jätteen vastaanottajalle (hyödyntämispaikan haltijalle) velvoitetta varmistua laadunvarmennuksen oikeellisesta toteuttamisesta. Olisiko epäselvyyden välttämiseksi tässäkin asetuksessa syytä MARA-asetuksen tavoin kohdentaa vastuu hyödynnettävän jätteen asianmukaisuuden varmistamisesta hyödyntämispaikan haltijalle? Tällöin liitteen 3 ensimmäisen kappaleen toinen virke kuuluisi ”Laadunvarmistuksella tarkoitetaan tässä tutkimuksia ja muita menettelytapoja, joita hyödyntämispaikan haltijan on edellytettävä jätteenluovuttajalta ja joilla varmistetaan tämän asetuksen 5 §:ssä tarkoitetulta tutkimustarvealueelta syntyneen maa-aineksen jäteluonne ja osoitetaan, että hyödyntämispaikkaan toimitettava maa-ainesjäte tai kiinteytyksen sideaineena käytettävä jäte täyttää sille asetetut ympäristönsuojeluvaatimukset.” Kohta 2.3 Asetusluonnoksen kohdassa ”Maa-aineksen jäteluonne on arvioitava ja hyödynnettävälle maa-ainesjätteelle tai kiinteytyksen sideaineena käytettävälle jätteelle asetettujen vaatimusten täyttyminen on osoitettava maa-aineserittäin.” viimeisin sana tulisi korvata sanalla maa-aines- ja sideaine-erittäin. Asetusluonnoksesta puuttuu sideaine (sideaine-erän määritelmä ja enimmäismassamäärä (t). Maa-aineserän määritelmä ei ole täysin ruoppausmassaan soveltuva. Ruoppausmassojen osalta ruoppausmassaerän määritelmän perusteena voisi käyttää esimerkiksi ”Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015” -julkaisussa esitettyä. Maa-aineserän massa pilaantuneen maa-aineksen ja ruoppausmassan osalta tulisi tarkastaa. Kun otetaan huomioon asetusluonnoksen maa-aineserämääritelmä, on esitetty maa-aineserän massamäärä, 2 000 t, liian suuri pilaantuneen maa-aineksen luotettavan laadun selvittämiseksi. Ruoppausmassaerälle olisi jätteen erilaisen luonteen vuoksi tarpeen esittää normalisoidut haitta-ainepitoisuudet huomioon ottava massaerä. Massamäärä tulisi esittää erikseen pilaantumattomalle ja pilaantuneelle maa-ainekselle, sideaineelle ja ruoppausmassalle.
      • Fortum Oyj, Lisätietoja antavat Antti Kaartokallio, Fortum Waste Solutions Oy ja Dan Blomster, Fortum Power and Heat Oy
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-aineserän maksimikooksi on asetuksen liitteessä 3 esitetty 2 000 tonnia. Mielestämme laitosmaisessa käsittelyssä (esimerkiksi jätteenkäsittelylaitoksella) maa-aineserän maksimikoko voisi olla suurempi ja mukailla MARA-asetuksessa esitettyjä eräkokoja. Jätteenkäsittelylaitoksella syntyvässä jatkuvassa prosessissa maa-aineksen laatu pystytään pitämään tasaisempana, jolloin haitta-aineiden tutkiminen suuremmasta maa-aineserästä olisi perusteltua. Ehdottaisimme, että laitosmaisessa käsittelyssä syntyvien jätteiden näytteenoton voisi toteuttaa vastaavalla tavalla kuin MARA-asetuksessa on betonijätteeltä vaadittu. Kokoomanäytteelle annettua 2,5 – 10 kg kokorajoitusta pidämme hyvänä. Kun taas asetuksessa esitetty osanäytteiden vähimmäismäärä (50 osanäytettä) on mielestämme liian suuri. Asetuksessa todetaan, että osanäytteiden tulee olla riittävän suuria. Kuitenkin asetuksessa esitetyllä 2,5 – 10 kg näytemäärällä osanäytteet jäävät melko pieniksi. Asetuksessa vaadittu 3 rinnakkaisen näytteen analysointi lisää mielestämme työmäärää ja tutkimuskustannuksia kohtuuttomasti sillä saavutettavaan hyötyyn nähden. Riittävän tiheällä ja suunnitelmallisella näytteenotolla voidaan mielestämme varmistaa, että analysoitava näyte edustaa tutkittavaa jäte-erää. Mielestämme näytteiden nimeäminen on asetuksessa ilmaistu epäselvästi ja sitä pitäisi selkeyttää. Koemme ”laboratorionäyte” termin turhaksi ja asetuksen määräysten tulkitsemista hankaloittavaksi, jos sillä viitataan suoraan kokoomanäytteeseen. ”Kokoomanäyte” ja ”analyysinäyte” termit ovat mielestämme riittävät.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki. Lausuntoa laatineet yksiköt: Kiinteistötoimi, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulun kaupunki/Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Puhakka Kaija
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Liitteessä 3 esitetyt laadunvarmistusvaatimuksilla on hyvä tarkoitus, mutta tässä tulisi huomioida tutkimusten käytännöntoteutus siten, että vältytään ylimääräisiltä työvaiheilta, esim. tutkittavien maa-ainesten läjittämiseltä 2000 t kasoihin. Tutkimussuunnitelmassa vaadittavat tiedot edellyttävät jo tutkimusalueen tietynasteista tuntemista eli johtaako tämä siihen, että esimerkiksi pohjatutkimuksia ja MASAn edellyttämiä tutkimuksia ei voitaisi toteuttaa samalla kertaa. Tulisi myös pohtia, onko näytteen maksimikokoa tarpeen rajata. Edustavan näytteen koko riippuu näytteistettävästä materiaalista. Tutkimustarvealueen tutkimuksille on liitteessä 3 esitetty kattavat laatuvaatimukset. Tätä edeltävälle historiaselvitykselle, jonka pohjalta tutkimustarvealue määritetään, ei ole annettu minkäänlaisia vaatimuksia. Tulisi pohtia, saataisiinko tarpeellinen tieto maa-aineksista jo sillä, että maa-ainesjätteiden liukoisuudet tutkittaisiin vain niiden haitta-aineiden osalta, joissa on havaittu kohonneita pitoisuuksia. Hyötykäyttöön tähtääviä tutkimuksia ei tulisi rinnastaa pima-tutkimuksiin eikä kaatopaikkakelpoisuusselvityksiin.
      • Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kohta 2.5 Määritykset Ensimmäinen kappale ”Haitallisten aineiden määritykset on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa, jonka akkreditoitu pätevyysalue kattaa käytettävät analyysimenetelmät”. Tämä asetusluonnoksen lause tarkoittaa, että kaikkien käytettävien menetelmien tulee olla akkreditoituja. Asetuksen esittämä määrityslista on kokonaisuudessaan hyvin laaja. Suomesta on vaikeaa löytää kansallista laboratoriota, jossa nämä kaikki kokonaispitoisuus- ja liukoiset määritykset olisivat akkreditoituja. Tästä seuraa todennäköisesti näytevirta Euroopan laboratorioihin. Vaikka ulkomailla tehtävä määritys olisi akkreditoitu, asianmukaisesta menetelmävalidoinnista tai menetelmän ylläpidosta ja laadunvarmistuksesta (kontrollit, pätevyyskokeet tms.) voi olla vaikeaa saada tietoa. Lisäksi tullee ajallista viivettä, mistä voi seurata näytteiden vanhenemisvaara. Jos akkreditointivaatimus koskee kaikkia liitteen 2 mukaisia määrityksiä, on oletettavaa, että kansallinen asetus maa-aineksen hyödyntämisestä tarkoittaa maa-ainesnäyteämpäreiden lähettämistä keskitetysti Keski-Eurooppaan esikäsiteltäväksi ja testattavaksi. Maanäytteiden lennättäminen ulkomaille ei voi olla asetuksen ympäristönsuojelunäkökulmaa tukeva menettely. Liitto ehdottaa, että em. lause muutetaan muotoon: ”Haitallisten aineiden määritykset on teetettävä akkreditoidussa laboratoriossa, ja mahdollisuuksien mukaan akkreditoiduilla menetelmillä”. Tällä tavalla asiantuntemus ja osaaminen maanäytteiden esikäsittelystä ja niiden testaamisesta säilyy kotimaassa. Lisäksi mittaustulosten jäljitettävyys ja mahdollisuus tulosten oikeellisuuden varmistamiseen on todennäköisesti helpompaa, kun määritykset tehdään Suomessa. Liiton mielestä on hyvä, että mahdollisuus menetelmävalintaan annetaan. Tämä asetusluonnoksen muotoilu pitää sisällään myös standardien päivitykseen ja kumoamiseen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Toinen kappale. Esikäsittely on maanäytteen testauksen kannalta kriittinen vaihe. On toivottavaa, että asetuksen ilmestymisen jälkeen tehdään soveltamisohje, jossa on ohjeistettu näytteen esikäsittely ja analysointi, jotta eri laboratorioiden soveltamat menetelmät olisivat toisiinsa mahdollisimman hyvin rinnastettavissa. Soveltamisohjeen sitovuus on väljempi kuin asetuksen ja sopii ohjeistamistarkoitukseen hyvin. Maanäytteet edellytetään kappaleen kaksi mukaan testattavaksi ”vähintään kolmesta rinnakkaisnäytteestä”. Asetuksessa ei kuitenkaan ole selkeästi eritelty, mitä pitää testata. Usein historia- ja taustatiedot mahdollisesti pilaantuneesta alueesta ovat olemassa (esim. pesula- ja saha-alueet tai ampumaratamaat). Onko tällöin hyväksyttävää alueen käyttötarkoitus ja historia huomioiden testata ainoastaan ns. kriittiset komponentit? Asetusluonnoksessa ei ole mainittu, ettei koko liitteen 2 mukaista määritysvalikoimaa tarvitse testata. Tästä tulee saada asetukseen selkeä ohje (viittaus kohtaan 5 §). Lisäksi asetuksesta jää monilta osin epäselväksi, mikä on eri toimijoiden vastuu. Tuleeko tilaajan tietää näytteitä laboratorioon toimittaessaan, mitä testauttaa ja miten? Tämä tieto tulisi olla toimijalla/tilaajalla luonnollisesti jo näytteenottosuunnitelmaa tehdessä (ks. liite 3, 2.2), jotta näyte osataan ottaa oikealla tavalla ja oikeanlaisiin astioihin. Todellisuudessa päätös määritysvalinnoista saattaa jäädä laboratorion tehtäväksi. Myös tämän vuoksi tulee selkeästi esittää, pitääkö maanäytteistä testata kaikki liitteen 2 mukaiset analyytit, vai riittävätkö kriittiset komponentit. Neljäs kappale. On hyvä, että useamman liukoisuustestin tekoa näytteestä ei rutiininomaisesti edellytetä tehtäväksi. Hippuefekti, mikä on kokonaispitoisuuksien osalta merkittävä tuloksiin vaikuttava seikka, minimoituu ravistelutestissä, kun punnittava näytemäärä on suurempi ja kyse on vesiliukoisista haitta-aineista. Mittausepävarmuuteen liittyen on tässä kohdassa epäselvyys. Tarkoittaako liukoisuustestiä koskevassa kappaleessa esitetty ”Määritysmenetelmien mittausepävarmuutta ei huomioida verrattaessa analyysinäytteistä saatuja tuloksia raja-arvoihin” myös edellisissä kappaleissa kuvattuja kokonaispitoisuuksia? Jos tämä lause mittausepävarmuuden huomiotta jättämisestä tarkoittaa sekä kokonais- että liukoisia pitoisuuksia, tulee mittausepävarmuuden huomiointiin liittyvä lause esittää omassa kappaleessa väärinymmärrysten välttämiseksi.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Maa-aineserän hyödyntämisen rajoittaminen yhteen kohteeseen on tarpeeton vaatimus. Katsomme, että yksittäinen maa-aineserä voidaan hyödyntää useaan eri kohteeseen, jos hyödyntäminen on suunnitelmallista ja kohde täyttää sille asetetut vaatimukset.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä rakennukset ja yleiset alueet palvelukokonaisuudet, Suominen Mikko
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • -Liitteessä 3 on edellytetty, että materiaalin toimittajan on nimettävä hyödynnettävän materiaalin laadusta vastaava laadunvalvoja. Käytännössä hyödyntämispaikan toiminnan harjoittaja ja materiaalin toimittaja ovat usein eri tahoja, joilla voi olla eturistiriitoja tulkinnanvaraisten määräysten noudattamisessa ja vastuunmäärittelyssä. -Vaatimus 50 osanäytteen ottamisesta pilaantuneelta maa-alueelta ennen kaivua on useimmiten käytännössä mahdoton toteuttaa. Usein pilaantuneen maan välivarastointi työmaa-alueella on mahdotonta, joten kokoomanäytteenottoa kasalta ei niissä tapauksissa ole mahdollista toteuttaa. Vaatimus näin suuresta osanäytemäärästä ei edistä maamassojen hyödyntämistä.
      • UUMA3
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • • 2.3 kappaleeseen täydennys ” Jos maa-aineserä määritellään ja sitä koskeva näytteenotto tehdään ennen kaivua (in situ), kaivu tulee toteuttaa siten, että kaivettava maa-aineserä vastaa tutkittua maa-aineserää. Maa-aines, joka kaivun aikana tehtävien havaintojen perusteella sisältää ennakoitua enemmän haitallisia aineita, maa-ainekseen luontaisesti kuulumatonta ainesta tai muita epäpuhtauksia tai mahdollisesti happoa tuottavaa maa-ainesta, on kuitenkin poistettava maa-aineserästä osana lajittelevaa kaivua.” • 2.4 kappaleeseen sanamuoto ehdotus: ” Näytteenotto kiinteytetystä maa-aineserästä ja maa-ainekseen kuulumattoman aineksen määrittämiseksi sekä hapontuoton tai muiden maa-aineserän ominaisuuksien määrittämiseksi voi lisäksi tarvittaessa perustua muuhun kuin edellä kuvattuun näytteenottostrategiaan, jos tämä on näytteenoton toteutuksen ja edustavuuden kannalta tarkoituksenmukaista” • Kiinteytettyjen (stabiloitujen) ja pilaantumattomien maa-ainesten laadunvarmistus tulisi olla huomattavasti kevyempää kuin PIMA-mailla. 2.4 kiinteytystä koskeva tekstikohta tulisi muuttaa yksiselitteiseksi niin, ettei tämä jää ”harkinnanvaraiseksi” ja viime kädessä lupaviranomainen tulee kuitenkin edellyttämään asetuksessa esitettyä näytteenottotiheyttä myös kiinteytetyille (stabiloiduille) maa-aineksille. o Perustelu: Pilaantumattomalle- ja kiinteytetylle (stabiloidulle) maa-ainekselle asetusluonnoksessa kuvattu laadunvarmistus on turhan raskas ja se on vain esteenä hyötykäytölle. • Ehdotus: Maaperän pH tulisi mitata joko hapettuneesta näytteestä, GTK:n ohjeen mukaisesti inkuboidusta näytteestä taikka NAG-pH määrityksen avulla (AMIRA ARD test guidelines, single addition NAG test). • Kokoomanäytteestä ei kannata analysoida haihtuvia haitta-aineita • Analyysinäytteiden määrän lukumäärän arviointi jää tässä laboratorion vastuulle
      • NRC Group Finland, Bjurström-Laitinen Lotta
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Näytteenotossa vaatimuksena vähintään 50 osanäytettä edustamaan yhtä maa-aineserää. Raidesepelinäytteenotossa 50 osanäytteen ottaminen ja käsittely aika haastavaa/mahdotonta kentällä. Voisiko sepelille olla omat näytteenottovaatimukset/ohjeet?
      • Golder Associates Oy
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Liitteessä määritellään laadunvarmistuksen periaatteet pääosin riittävällä tarkkuudella. Kohta 1: Tulisi viitata 9§ (ei 8§) tarkoitettuun loppuraporttiin. Kohta 2.3: 2000 t maa-aineserä on suurempia rakennuskohteita ajatellen liian pieni. Esim. rata-alueella se vastaisi noin 500 m pituisen raiteen tukikerrosta (4 m * 0,5 m * 500 m = 1000 m3). Pidemmillä rataosuuksilla tämä voi johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen, mikäli ko. rataosuudella todetaan haitta-aineita siten, että maa-ainesta on tarpeen käsitellä asetuksen mukaisesti. Erän maksimikoon määrittämistä oleellisempaa olisi edustavan näytteenoton varmistaminen. Ainakin eräkokoa voisi reilusti suurentaa esimerkiksi 10 000 t. Tällöin edustavien kokoomanäytteiden valmistaminen olisi huomattavasti helpompaa. Myös maa-aineksen hyödyntäminen asetuksen perusteella varsinkin suurissa kohteissa olisi helpompaa. Kohta 2.4: Edustavan näytteen minimikoko riippuu näytteen ominaisuuksista (ISO 10381-8), joten näytteen maksimikokoa ei tulisi rajata asetuksessa. Esimerkiksi näytteenoton edustavuudesta aiheutuva virhe on 50 kg näytekoolla 32 -63 mm:n materiaalille (esim. raidesepeli) noin 50% ja 20 kg näytekoolla noin 80%. Em. perusteella asetukseen tulisi kirjata, että materiaalin homogeenisuus ja partikkelikoko tulee huomioida näytekokoa määritettäessä. Näytteessä tulee myös olla riittävän monta partikkelia ollakseen edustava. Tulisi kuitenkin lisätä, että mikäli edustavan näytteen valmistaminen edellyttää suurempia näytemääriä, valmistetaan useampia kokoomanäytteitä. Tällöin kohdan 2.5. mukaiset analyysit suoritettaisiin rinnakkaisista laboratorionäytteistä. Näytteenoton edustavuuden parantaminen edellä kuvatusti ei lisäisi näytteiden määrää eikä aiheuttaisi lisäkustannuksia toiminnanharjoittajalle (suurissa rakennuskohteissa), mikäli tutkittavan materiaalin maksimieräkokoa vastaavasti suurennettaisiin. Mahdollisuutena olisi tutkia myös vaihtoehtoja näytteen esimurskaamiseen ja osittamiseen kenttäolosuhteissa tai ennen laboratorionäytteen valmistamista. Esikäsittely ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole suositeltavaa kenttäolosuhteissa esimerkiksi kontaminaatiovaaran vuoksi. Kohta 2.5: Keskihajonnan ottaminen mukaan tulosten arviointiin on hyvä asia ja hyvä tapa varmistaa laboratorioanalyysin edustavuus, jos näytettä ei voi esim. murskata. On tärkeää ottaa huomioon myös, että laboratoriossa ei voida useampia rinnakkaisia laboratorionäytteitä tekemällä korjata näytteenotosta aiheutunutta virhettä, mikäli laboratorionäytteitä (kokoomanäytteet) ei ole otettu edustavasti. Mikäli edustavan kokoomanäytteen valmistaminen (kentällä) ei ole mahdollista (esim. haihtuvat hiilivedyt), niiden määrittäminen tulisi tehdä riittävällä määrällä yksittäisnäytteitä, joista lasketaan tulosten aritmeettinen keskiarvo, johon lisätään keskihajonta, kuten asetusluonnoksessa on esitetty.
      • Vaasan kaupunki, kuntatekniikka, Vaasan kaupunki, kuntatekniikka
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Esitetään seuraavaa muutosta: ”Kiinteytyksen sideaineena käytettävän jätteen tai ympäristöluvanvaraisessa maa-ainesjätteen käsittelyssä,” 2.2 Näytteenottosuunnitelma Esitetään seuraavaa muutosta: ”..ja maa-ainekseen luontaisesti kuulumattomasta aineksesta sekä muista haitallisista ominaisuuksista.”
      • Oulu seudun ympäristötoimi
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Tulisi täsmentää, kuuluuko hiekoitushiekka ”tutkimustarvealueisiin”, eli vaaditaanko siitä tutkimukset ja missä tapauksissa.