Näytä liitetiedostona annetut lausunnot
Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
Verohallinto 15.2.2019
Verohallinnon lausunto.pdf
Maa- ja metsätalousministeriö 8.2.2019
Maa- ja metsätalousministeriön lausunto.pdf
Poliisihallitus 8.2.2019
Poliisihallituksen lausunto.pdf
Maanmittauslaitos 8.2.2019
Maanmittauslaitoksen lausunto.pdf
Eläketurvakeskus 13.2.2019
Eläketurvakekuksen lausunto.pdf
Sisäministeriö 8.2.2019
Sisäministeriön lausunto.pdf
Oikeuskanslerinvirasto 14.2.2019
Oikeuskanslerin lausunto.pdf
  • Lausunnonantajia: 28
    Nykytilan ongelmat
      • Onko työryhmä mielestänne tunnistanut oikeat haasteet nykyjärjestelmässä? Onko tiedossanne sellaisia ongelmia, jotka tulisi näiden lisäksi huomioida?
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Työryhmä on tunnistanut nykyjärjestelmän puutteet ja haasteet hyvin.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyinen henkilötunnus altistaa ihmisiä sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun sekä kehon sukupuolitettuihin piirteille perustuvalle syrjinnälle. Sukupuolisidonnainen henkilötunnus aiheuttaa monille henkilöille ongelmia arkielämässä silloin kuin ulkoinen olemus ei vastaa vallassa olevia sukupuolinormeja. Lisäksi oikeudellisen sukupuolen korjaaminen edellyttää nykyään sukupuolitetun henkilötunnuksen muuttamisen, mikä on yksilölle hankala ja yhteiskunnalle turhaa byrokratiaa tuottava prosessi. Työryhmä on tunnistanut nämä nykyiseen sukupuolitettuun henkilötunnukseen liittyvät ongelmat ja toteaa, ettei sukupuolitiedon ilmenemiseen henkilötunnuksessa ole perustetta. On erinomaista, että työryhmän esittämissä kaikissa skenaarioissa sukupuolitieto siirtyisi omaksi erilliseksi tiedokseen. Tämä tarkoittaisi, ettei tieto näkyisi suoraan henkilötunnuksesta, eikä tietoa luovutettaisi tahoille, joille sillä ei ole merkitystä. Tämä on tärkeä periaate. Jatkotyöskentelyssä tuleekin tarkkaan arvioida, missä tilanteissa tieto sukupuolesta on tarpeellista ja keillä on tähän tietoon pääsy. Lähtökohtana tulisi olla sukupuolivähemmistöön kuuluvien yksityiselämän ja henkilötietojen suojan sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen.
      • Tilastokeskus, TK/VE/Markus Rapo
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnus on suomalaisen tietoyhteiskunnan keskeisin yksilöivä tunniste. Henkilötunnuksen vahvuuksia ovat sen keskeinen rooli yksilöivänä tunnisteena yhteiskunnassamme ja tunnuksen tarjoama mahdollisuus yksilöön liittyvien tietojen yhdistämiseen eri tietolähteistä. Heikkouksina nykymuotoisessa henkilötunnuksessa voidaan tunnistaa uhka tunnusten riittävyydestä tulevaisuudessa. Toinen heikkous liittyy tunnuksen sisältämien tietojen (sukupuoli, syntymäaika) vaihtumiseen, joka johtaa tunnuksen vaihtamiseen. Etenkin kansainvälisen muuttoliikkeen lisääntyminen on lisännyt henkilötunnuksiin tehtävien korjausten määrää huomattavasti. Henkilötunnuksia ei ole nykytilanteessa myönnetty kaikille henkilöille, joille se ehkä olisi ollut tarpeen. Tämä on ollut merkittävä heikkous, joka on korostunut kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyessä. Tästä on seurannut erilaisten keinotunnusten kehittämiseen niiden tahojen toimesta, joiden on lainsäädännön edellyttämänä pakko tallentaa henkilötunnuksettomaan yksilöön liittyviä tietoja rekistereihinsä. Keinotunnukset ovat vaikeuttaneet näiden tahojen toimintaa, mutta myös käytännössä eliminoinut tietojen jatkokäytön ja hyödyntämisen.
      • Päivittäistavarakauppa ry, Yhteistyössä Kaupan liiton kanssa, Vyyryläinen Tiina
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Työryhmän väliraportissa on käsitelty asiaa lähinnä julkishallinnon näkökulmasta ja tuotu esiin siinä kontekstissa oikeita asioita. Jatkovalmistelussa tulisi paneutua nyt esiin nostettujen ja ongelmalliseksi koettujen seikkojen yleisyyteen sekä haasteiden suuruuteen ja niitä tulisi verrata muutoksista aiheutuviin kustannuksiin. Kaupan alalla ei tunnisteta väliraportissa esitettyjä väärinkäytöstilanteita laajamittaiseksi ongelmaksi. Henkilötunnuksia ei käsitellä tarpeettomasti.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Työryhmä on tunnistanut oikeat haasteet.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykytilan ongelmat. Raportissa esitetysti ongelmina ovat nykyisen henkilötunnuksen monoliittinen tietosisältö ja järjestelmän mustavalkoisuus, joka pakottaa tarpeettoman hankaliin ratkaisuihin. Uudistustyössä tietosuoja-asetuksen periaatteet, kuten tarpeellisuusvaatimus, tulisi ottaa suunnittelua ohjaavaksi periaatteeksi.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Raportissa kuvattiin laajalti nykyiseen henkilötunnusjärjestelmään liittyvää problematiikkaa. Näkökulma, jota ei niinkään tuotu esiin on henkilötunnuksen käyttö tiedonvälityksessä ja siinä havaitut haasteet. Kelan näkökulmasta tällaisia tulee esiin etenkin kansainvälisen tiedonvaihdon ja maahanmuuttajia koskevien henkilötunnusmuutosten tai useampien rekisteri-identiteettien havaitsemisen yhteydessä. Tällöin on usein tarpeellista informoida tiedonvaihdon kumppaneita muuttuneesta tunnuksesta sekä huolehtia tunnuksiin liittyvien tietojen yhteensovittamisesta eri järjestelmissä. Rinnakkaiset rekisteri-identiteetit aiheuttavat eroavaisuuksia viranomaisten ja tiedonvaihdon kumppaneiden välisissä tiedoissa ja voi täten hankaloittaa asiakkaan asioimista, aiheuttaa väärinkäsityksiä ja –käytöksiä sekä vääriä viranomaispäätöksiä. Väliraportissa ei myöskään ollut pohdintaa henkilön yksilöinnistä testausnäkökulmasta katsottuna. Testaus on henkilötietointensiivistä siinä suhteessa, että järjestelmien avaintietona toimii tyypillisesti henkilötunnus. Kansallisesti viranomaiset käyttävät 900-sarjan henkilötunnusta testaukseen, mikä on ollut toimiva ja selkeä käytäntö lukuun ottamatta sitä seikkaa, että 900-sarjan tunnuksia käytetään myös keinotunnuksina. Henkilötunnusuudistuksen yhteydessä olisikin hyvä, jos myös testauksen tarpeet huomioitaisiin jo heti alkuvaiheessa. Jos tuleva tunnus tulee olemaan sellainen, että sillä on jokin selkeä muoto ja mahdollisesti myös syntaksi, olisi suotavaa, että uudistuksen yhteydessä varattaisiin jokin selkeä sarja kansallisesti testauksen käytettäväksi. Tällainen menettely helpottaisi järjestelmäkehitystä, kun eri toimijoilla olisi selkeä ymmärrys siitä, millaisia henkilön yksilöiviä tunnuksia voidaan käyttää kansallisessa testauksessa.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Maanmittauslaitos on ollut mukana väliraportin laatineen työryhmän työskentelyssä. Väliraportissa on tunnistettu Maanmittauslaitoksen toiminnan näkökulmasta kaikki merkittävimmät haasteet nykyjärjestelmissä. Perusrekisteriviranomaisena myös Maanmittauslaitokselle henkilötunnuksen keskeisimmät käyttötarpeet ovat henkilöiden yksilöinti tietojärjestelmissä ja asiakirjoissa sekä tunnuksen käyttö tiedonvaihdon avaimena tietovarastojen välisessä tiedonsiirrossa. Väliraportissa on käsitelty laajasti haasteita ulkomaalaisten asioinnissa. Maanmittauslaitoksen asiakaskunnassa on toistaiseksi vähän henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Ulkomaalaisten kiinteistönomistuksen vähitellen lisääntyessä tämä asiakasjoukko kuitenkin kasvanee. Kiinteistön tai huoneiston myyjä tai ostaja voi olla ulkomailla asuva ulkomaalainen. Ulkomaalaisen henkilön asiointi esim. Kiinteistövaihdannan palvelussa ei ole mahdollista, jos hänellä ei ole keinoa sähköiseen vahvaan tunnistautumiseen. Nykytilan haasteista ovat väliraportissa jääneet vähälle huomiolle erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisukeinot. Esimerkkitilanteena voisi mainita sen, että joku on tahallisesti (tai tahattomasti) käyttänyt henkilötunnusta väärin (identiteettivarkaus). Tällaisesta tilanteesta toipumisen tulisi tulevaisuudessa olla nopeaa, jotta oikealla asialla olevan henkilön sähköinen asiointi ei esty tai se estyy vain lyhyen ajan. Toisin sanoen henkilölle pitäisi kyetä luovuttamaan uusi (mahdollisesti väliaikainen) tunniste käyttöön nopeasti.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Ryhmä on onnistuneesti identifioinut perushaasteen, ”keskeinen kysymys on se, miten saadaan luotua Suomessa yhteiskunnan tuottamissa palveluissa asioiville ja niihin osallistuville henkilöille yksiselitteinen ja yhteinen kansallinen rekisteri-identiteetti ja sitä tukevat keskitetyt käsittely- ja palveluprosessit.” Erityisesti johtuen kansainvälisen liikkuvuuden lisääntymisestä nykyinen henkilötunnukseen perustuva järjestelmä tuottaa ryhmän kuvaamalla tavalla kasvavia haasteita. - Raportissa on paljon esimerkkejä pysyväisluonteisesti Suomeen saapuvista henkilöistä ja heidän tuomisestaan henkilötunnusjärjestelmän piiriin. Tulevaisuudessa ehkä jopa suurempi ryhmä on erinäisistä syistä (esim. opiskelu) määräaikaisesti Suomeen saapuvat.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Työryhmä on mielestämme tunnistanut hyvin henkilötunnuksen nykymallin haasteet. Uudistuksen mahdollisia ulottuvuuksia ja tarpeellisuutta on pohdittu tarkkaan. Näkemyksemme mukaan isona haasteena on muutoksen vaatima työmäärä ja sen kustannukset, josta yksi merkittävimmistä on tietojärjestelmämuutokset. Muutoksen vaiheistamisen ja siirtymäaikojen suunnittelu on erityisen tärkeää. Järjestelmämuutosten määrittelyt, toteutus ja yhteentoimivuuden varmistaminen sekä tuotantoon implementointi esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvassa käyttöympäristössä on useita vuosi kestävä prosessi ja kustannuksiltaan mittava. Se, miten muutoskustannukset rahoitetaan, tulisi säädellä tarkasti.
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnusten rajallinen määrä on todellinen haaste, samoin keinotunnuksiin liittyvä problematiikka. Moderni aika edellyttää myös sukupuolineutraalisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikessa.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Opetushallitus toteaa, että nykymuotoinen henkilötunnus saattaa tulevaisuudessa muuttua epäkäytännölliseksi ja paljastaa välittömästi tarpeettoman paljon tietoja henkilöstä. Nykyisessä yleisessä muodossa oleva henkilötunnus mahdollistaa tietojen yhdistämisen eri lähteistä turhankin helposti. Väärinkäyttötapauksissa tunnuksen vaihtaminen on haasteellista. Koska tunnuksen rakenteen mukainen merkkiyhdistelmien määrä on rajallinen, tämä saattaa jatkossa muodostua tunnuksen käyttöä rajoittavaksi ongelmaksi. Lisäksi välimerkki (-, + tai A) on osoittautunut vähän hankalaksi, mikä on käytännössä aiheuttanut tunnusten sekaantumisen vaaraa erityisesti 2000-luvulla syntyneiden kohdalla. Opetushallitus katsoo, ettei ikä- ja sukupuolitietojen tarvitsisi olla tunnistettavissa varsinaisesta henkilötunnuksesta, vaan tunnisteen pitäisi olla luonteeltaan neutraali. Identiteettiin yhdistettävät tiedot - esim. tilastointia varten - voitaisiin kerätä henkilötunnukseen linkittyviin taustatietoihin (esim. ikä, sukupuoli). Ehdotuksessa todetaan, että kolmannen sukupuolen lisääminen olisi isompi kokonaisuus ja vaatisi lisäselvitystä. ”Muunsukupuolisia” koskeva asia olisi luontevaa ratkaista osana henkilötunnuksen uudistamiseen liittyvää kokonaisuutta. Mikäli sukupuoli jatkossa linkittyy henkilötunnukseen, niin myös sukupuolen vaihtamiseen mahdollisesti liittyvät henkilötunnuksen päivitystarpeet tulisi ottaa huomioon. Sukupuolen muutos ei saisi vaikuttaa takautuvasti tilastoihin.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Elinkeinoelämän Keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää yleisesti seuraavan. • Henkilötunnusjärjestelmä on niin yritysten kuin kansalaisten parissa luotettu ja toimiva järjestelmä, jolla on pitkä, vakiintunut historia. Tunnus on tae, että henkilötiedot on jollain varmuudella kyetty varmentamaan viranomaisten toimesta. Se on myös hallinnollinen avain valtionhallinnossa ja elinkeinoelämässä, ja niiden rajapinnassa. Henkilötunnuksen luoma tiedon eheys on keskeistä koko yhteiskunnan toiminnalle ja sujuvan asioinnin perusta. • Systeemin muuttaminen tarkoittaisi suuria teknisiä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä muutoksia. Jo pelkästään pankki- ja vakuutusalalla yksinkertaisestakin muutoksesta voidaan arvioida olevan satojen miljoonien eurojen kustannukset, mikä kertautuessaan eri sektoreilla tarkoittaisi kansantaloudellisesti erittäin huomattavaa kustannuserää. Raportissa ei ole tunnistettavissa vastaavaa muutoksen tarvetta tai kompensoivaa hyötyä. • Henkilötunnus on erilaisten tietojärjestelmien yhteensopivuuden ja liitettävyyden kannalta keskeinen tieto. Sitä käytetään tyypillisesti yksilöimään tietty henkilö uniikisti, jolloin on mahdollista yhdistää kyseistä henkilöä koskevia eri tietojärjestelmissä olevia tietoja. Myös tilastointi ja tutkimus hyödyntävät mm. tästä syystä henkilötunnusta laajasti. Henkilötunnusten muutoksella ei tule vaarantaa digitalisaatiokehitystä tästä näkökulmasta. • Olemassaolevien henkilötunnusten muuttaminen tarkoittaisi niiden käyttöön tottuneille kansalaisille merkittäviä muutoksia, aiheuttaisi hallinnollista taakkaa ja vaikeuksia oman henkilötunnuksen käyttämisessä ja hallinnoinnissa. On vaikea uskoa, että muutos saisi kansalaisten kannatusta, ellei muutoksella pystytä osoittamaan olevan merkittäviä hyötyjä. • Raportissa on kuvailtu keskeisiä tunnusta, tunnistautumista, identiteettiä ja varmentamiseen liittyviä käsitteitä. Lisäksi on nostettu esiin henkilötunnuksen ongelmakohtia maahanmuuton, tunnuksen sukupuolittuneisuuden ja iän sekä tietoturvahaasteiden osalta. Raportissa yksittäiset haasteet tulevat hyvin korostetusti esiin, mutta arvioinnissa tulisi kuitenkin huomioida nykyisen systeemin yleinen toimivuus ja punnita muutostarpeista aiheutuvia hyötyjä suhteessa niiden edellä kuvattuihin kustannuksiin. • Konkreettisista muutoksista ja muutosvaihtoehdoista tulee laatia kattavat yksityisen ja julkisen sektorin käsittävät vaikutusarvioinnit ja ne tulee valmistella laajasti sidosryhmiä ja elinkeinoelämää kuullen sekä relevantit kansainväliset kokemukset huomioiden. Nykytilan haasteet: • Henkilötunnuksen tarpeetonta käyttöä on pyrittävä rajoittamaan väärinkäytösten estämiseksi. Henkilötunnuksen käytöstä säädellään jo tietosuojalainsäädännössä ja se voi perustua vain laissa määriteltyihin perusteisiin. Raportissa tunnistettiin ohjauskeinojen tarpeellisuus rajoittamaan henkilötunnuksen turhaa käyttöä. Henkilötunnuksen huolellinen käyttö vähentää rekistereiden virhemahdollisuuksia ja väärinkäytösriskejä, ja näin osaltaan lisää yksilön tietosuojaa. EK painottaa riittävää tietoturvan tasoa väärinkäytösten ja identiteettivarkauksien estämiseksi. EK huomauttaa, että myös muun muotoiset tunnukset ja biometriset tunnisteet voivat päätyä väärään käyttöön nykyisen henkilötunnuksen tavoin. • Sukupuolitiedon näkyminen henkilötunnuksesta on hankalaa henkilöille, joiden identiteettiä tunnuksessa oleva tieto ei vastaa. Raportti nostaa esille henkilötunnuksen sukupuolittuneisuuteen liittyviä haasteita. Sukupuolenvaihdoksen jälkeen henkilötunnus voidaan vaihtaa identiteettiä vastaavaksi. Kuitenkin esim. työnhakutilanteessa todistuksissa saattaa olla vanha henkilötunnus sukupuolenvaihdoksen jälkeen. Vanhojen asiakirjojen suhteen ongelma ulottuu kuitenkin pelkkää henkilötunnusta pidemmälle, jos entinen nimi on sukupuolittunut ja vaihdettu vastaamaan uutta identiteettiä. EK:n toiminnan lähtökohta on edistää tasa-arvon toteutumista työnhaussa ja työelämässä. Toivoisimme tarkempaa selvitystä, miten koettuja ongelmakohtia voitaisiin parantaa ilman, että koko henkilötunnusjärjestelmä joudutaan uusimaan. • Epäluotettavat rekisteri-identiteetit, alkuperäisen tunnistamisen vaikeus ja henkilötunnusten riittävyys. Raportti nostaa esille ongelmat henkilötunnuksen myöntämisessä, kun se tehdään olosuhteiden pakosta vaillinaisen dokumentaation perusteella tai jopa kokonaan puuttuessa. Tällöin henkilölle on voitu luoda useita tunnuksia, joita on myöhemmin ollut vaikea yhdistää tai poistaa. Ongelma ei kuitenkaan liity varsinaisesti henkilötunnukseen, vaan henkilön identiteetin varmentamisen vaikeuteen. Henkilötunnusten mahdollisen loppumisen suhteen voidaan etsiä kansainvälisten esimerkkien mukaisesti käytännön ratkaisua ja esimerkiksi hyödyntää uusia päivämääräyhdistelmiä. Jos henkilön tarkka syntymäpäivä ei ole tiedossa, voitaneen jälkikäteen antaa seuraava vapaana oleva tunnus rekisteristä. Raportista ei selviä, onko todellisuudessa tullut vastaan yhtään tilannetta, jossa henkilötunnukset olisivat loppuneet. • Luotettavan tunnistamisen haasteet: Henkilötunnus ja henkilön tunnistaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa, mutta osa raportissa viitatuista luotettavan tunnistamisen haasteista eivät liity varsinaisesti henkilötunnuksen muotoon. Tunnistamista koskevin osin selvitystä olisi syytä koordinoida sähköiseen tunnistamiseen liittyvien hankkeiden kanssa tavoitteiden ja keinojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Oikeusministeriöllä ei ole lisättävää väliraportissa tunnistettuihin haasteisiin. Oikeusministeriö on ollut edustettuna työryhmän johtoryhmässä. Oikeusministeriö kiinnittää huomiota eri hallinnonalojen poikkihallinnollisiin prosesseihin ja tietojärjestelmien kehittämistarpeisiin ja näiden välisiin integraatioihin. Lisäksi kiinnitetään huomiota tietyissä valtakunnallisissa toiminnoissa oleviin erityispiirteisiin – esimerkkinä vaalien järjestäminen. Vaalien suhteen on päätetty pysyä äänestysjärjestelmän osalta paperipohjaisessa prosessissa erityisesti tieto- ja kyberturvallisuussyistä. Vaaleissa toimitsijat käsittelevät mm. äänestyspaikalla henkilötunnuksia. Vaalien järjestämistä saattaa hankaloittaa, jos henkilöihin liittyvien tunnisteiden käsittelyyn tulee monimutkaisuutta tai muuta hankaluutta esimerkiksi niiden muodon tai hajautetun mallin pakottaman lisätietojen pyytämisen aiheuttamana.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Työryhmä on tunnistanut olemassa olevat haasteet kattavasti.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Sähköisen asioinnin turvallisuuden takia on kannatettavaa ohjata järjestelmän kehittämisessä siihen, ettei sähköisessä tai paikan päällä asioinnissa tukeuduta pelkkään henkilötunnuksen tai muiden henkilötietojen kertomiseen ilman sähköistä tai tunnistusasiakirjasta tehtyä tunnistusta. Jos henkilöllisyys on asioinnissa relevantti, pitäisi aina pystyä vastaamaan siihen yksinkertaiseen kysymykseen, että mistä tiedän, että henkilö kertoo omat henkilötietonsa. Työryhmän olisi hyvä keskittyä jatkossa lisää henkilötiedon hallintaan, luovuttamiseen sekä käyttämiseen liittyvän lainsäädännön selkeyttämiseen ja täsmentämiseen ja siihen, että henkilötunnuksen, jonka varsinainen tehtävä on yksilöiminen, käyttöä tunnistautumiseen rajoitettaisiin.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kokonaisuutena väliraportti on selkeä ja hyvin jäsennelty sekä eri vaihtoehtoihin liittyvät haasteet on tunnistettu. Raportissa nykytilan ongelmista korostuvat kuitenkin yksittäiset poikkeustapaukset ja huonosti toimivat prosessit, joita voisi ratkaista jopa minimimallia kevyemminkin vaihtoehdoin. Suomen henkilötunnukseen perustuva järjestelmä on todettu hyväksi ja toimivaksi. Muutoksia tehtäessä onkin tarkasti arvioitava muutosten kustannukset ja vaikutukset suhteessa niistä saataviin todellisiin hyötyihin. Työryhmä kuvaa laajasti nykytilan ongelmia. Ne liittyvät henkilötunnuksen muodostamiseen kansainvälistyvässä muuttoliikkeessä, henkilötunnuksen sukupuolittuneisuuteen ja iän näkymiseen henkilötunnuksesta ja näistä aiheutuneisiin haittoihin sekä tunnuksen laajan käytön aiheuttamiin tietoturvahaasteisiin. Osa ongelmista liittyy itse tunnukseen, osa taas henkilötunnuksen väärään käyttötarkoitukseen tai tarpeettoman laajaan käyttöön. Näiden ongelmien kokoluokkaa ja muita ratkaisuvaihtoehtoja niihin kuin identiteetin hallinnan uudistamista ei raportissa juurikaan käsitellä. Henkilötunnuksen puuttumisen aiheuttamista ongelmista raportissa todetaan: ”Henkilötunnuksettomalla henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada tunnistusvälinettä, pankkitunnisteita, mobiilivarmennetta tai henkilökorttiin sisältyvää kansalaisvarmennetta, mikä estää myös sähköisten viranomaispalveluiden käytön.” Haluamme huomauttaa, että ensimmäinen edellytys asiakassuhteen perustamiselle pankissa on henkilön henkilöllisyyden todentaminen. Jos henkilöllä ei ole tunnistamisasiakirjaa, josta hänen henkilöllisyytensä voitaisiin luotettavasti todentaa, ei asiakkuutta voida avata eikä myöskään tunnistusvälineitä antaa. Pelkästään henkilötunnuksen antaminen tällaiselle henkilölle ei siis ratkaisisi tunnistusvälineen saamisen ongelmaa. Raportin mukaan sukupuolitiedon näkyminen henkilötunnuksesta voi olla hankalaa sellaisille henkilöille, jotka eivät koe tämän tiedon vastaavan identiteettiään. Sukupuolenvaihdostilanteissahan henkilötunnuksen vaihtaminen on jo tälläkin hetkellä mahdollista. Toivoisimme tarkempaa analyysia ongelman laajuudesta sekä siitä, kuinka ison osan siitä henkilötunnuksen rakenteen muuttaminen ratkaisisi. Ymmärtääksemme esim. sukupuolenvaihdostilanteissa henkilön pitäisi uusia myös kaikki vanhat asiakirjat (työtodistukset yms.), jotta entinen sukupuoli ei paljastuisi. Täydellinen sukupuolineutraalius edellyttäisi myös kolmannen (neutraalin) sukupuolen käyttöönottoa, mm. tapauksissa, joissa vastasyntyneen sukupuoli on epäselvä, sekä luopumista jaottelusta naisten ja miesten nimiin. Huomattava on myös, että sukupuolitieto on erillisenä tietona nähtävissä myös fyysisissä tunnistamisasiakirjoissa (passissa ja henkilökortissa). Raportissa mainitsemattomana ongelmana finanssialalla on, että nykytilassa työeläkejärjestelmä saa henkilötunnuksia varsin hitaasti. Tästä aiheutuu ylimääräistä työtä, kun henkilöille joudutaan antamaan väliajaksi keinotunnuksia. Erityisesti hitaus koskee ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden todistuksiin haettujen Suomen henkilötunnuspyyntöjä, joissa tunnuksen saaminen voi kestää jopa kolme kuukautta. Näissä tilanteissa ei anneta keinotunnuksia. Hitaudesta aiheutuu työeläkevakuuttamiseen liittyvää ylimääräistä selvittelytyötä.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Maahanmuuttoviraston mielestä johtoryhmä on tunnistanut hyvin nykyisen henkilötunnuksen käyttöön liittyviä pulmia. Etenkin epäkohdat joita aiheutuu nykyisen henkilötunnuksen sukupuoli- ja syntymäaikasidonnaisuuteen sekä niistä johtuvista tunnusavaruuden suppeudesta, toisaalta pääsemään eroon henkilön tunnistamisesta pelkän henkilötunnuksen perusteella. Maahanmuuttovirasto katsoo että henkilötunnuksen tehtävä on yksilöidä ihmiset erilaisissa valtion tietojärjestelmissä yksiselitteisesti, tehokkaasti ja turvallisesti. Siirtyminen luotettavampaan tunnistukseen myös turvallisuusviranomaisten ulkopuolella olisi tarpeellista huomioida.
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kohderyhmämme kannalta työryhmä on löytänyt olennaisimman, siis sukupuolimerkinnän tarpeettomuuden henkilötunnuksessa.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykytilan suurin ongelma on itse Hetu, joka on ensinnäkin rakenteinen, josta voi päätellä itse henkilön tietoja kuten mm. sukupuoli ja syntymäaika, eli ikä. Toinen heikkous on se että samaa annettua yksilöivää tunnistetta, Hetua, käytetään kaikkialla - myös sähköisessä mm. asioinnissa ja kaupankäynnissä. Tämä on erittäin ongelmallista varsinkin jos ja kun se joutuu vääriin käsiin identiteettivarkauden tms. yhteydessä.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Raportissa on monipuolisesti nostettu esille nykyiseen henkilötunnukseen liittyviä ongelmia. Erityisen ongelmalliseksi asian voi nähdä ulkomaalaisten henkilöiden osalta, jossa henkilön identifiointiin käytetään useita muita rekisteritunnuksia. Henkilötunnuksen puuttuminen estää myös vahvan sähköisen tunnistamisen välineiden käytön. Ei ole perusteltua syytä sille, että henkilön sukupuoli tai ikä olisi tunnistettavissa henkilötunnuksen muodosta. Näitä tietoja kuitenkin nykyisellään hyödynnetään mittavasti – kuten raportissa todetaankin – jos on tarpeellista tietää henkilön sukupuoli tai ikä, eikä näitä tietoja tarvitse erikseen ylläpitää esimerkiksi asiakasrekistereissä. Organisaatiot hyödyntävät myös järjestelmissään algoritmia, jolla varmistetaan, että henkilötunnus syötetään järjestelmään oikeassa muodossaan. Yksityisellä sektorilla on tarve asiakkaan tai työntekijän yksiselitteiseen yksilöimiseen, joka onkin toteutettu usein henkilötunnuksen pohjalta. Tämä yhdistettynä esimerkiksi väestörekisterin kautta päivittyviin osoitetietoihin helpottaa asiakassuhteen hoitoa niin yrityksen kuin asiakkaankin näkökulmasta. Iso muutos nykyiseen käytäntöön voisi vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti sujuvien (digitaalisten) palveluprosessien ylläpitoa niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Kyllä pääosin Huomioitavia ongelmia: Vastasyntyneet – kansallisesti yhtenäisesti muodostettu tunnus heti syntymän jälkeen – ei sairaalakohtaisia tunnuksia EU:n yleinen tietosuoja-asetuksen tavoitteena on parantaa luottamusta online-palveluihin sekä edistää EU:n digitaalista sisämarkkinoiden kehittämistä. Useimmissa viranomaispalveluissa asiointi ei onnistu ilman henkilötunnusta.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Huhtiniemi Heikki
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Henkilötunnuksen käyttö on yhteiskunnan tietohuollon perusta. Henkilötunnuksen avulla henkilöt erotetaan mm. tietoverkoissa ja rekistereissä. Henkilötunnusta käytetään yleisesti sekä viranomaisten että yksityisten toimijoiden toimesta. Henkilötunnusta voidaan käsitellä tietosuojalain 29 §:ssä säädetyissä tarkoituksissa. Nykytilanteen ongelmien lisäksi jatkotyössä tulisi selkeämmin tunnistaa nykytilanteen vahvuuksia ja niitä elementtejä, joita ei voi yhteiskunnan tietohuollon toimivuutta vaarantamatta poistaa tai muuttaa. Nykytilan vahvuutena on tunnistettava mm. se, että yhteiskunnan tietohuolto toimii tällä hetkellä hyvin ja tarkoituksenmukaisesti henkilötunnukseen perustuen. Nykyisin on voimakkaita pyrkimyksiä kehittää yhteiskunnan tietohuoltoa suuntaan, jossa esimerkiksi tietoa viranomaistoiminnassa kerättäisiin rekisteröidyltä vain kerran ja kerätty tieto yhdistettäisiin lain sallimissa rajoissa viranomaisten toimesta. Nykymuotoisen järjestelmän kiistaton etu on myös se, että Suomessa on harvinaista, että henkilöt sekoitetaan toisiinsa. Minkä tahansa nykyjärjestelmään sisältyvästä elementistä luopuminen tai elementin muuttaminen saattaisi johtaa suurempiin ongelmiin kuin hyötyihin. Esimerkiksi raportissa käsitellyt useat rinnakkaiset identiteetit ovat sinänsä kannatettavaa kehityskulku, mutta niiden käyttö viranomaistoiminnassa, jossa voidaan lain mukaan käyttää henkilötunnusta ei välttämättä olisi tarkoituksenmukaista. Asiointi ilman henkilötunnusta saattaa olla haasteellista esimerkiksi maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille. Muutenkin lisääntyvän ulkomaalaisperäisen väestön määrän kasvaminen tuo haasteita henkilötietojen käsittelyyn. Haasteena on otettava huomioon, että useissa tapauksissa henkilön lähtömaa ei rekisteröi identiteettiä samalla tavalla kuin Suomessa. Esimerkiksi nimeä tai syntymäaikaa koskevalla tiedolla ole samaa luotettavuutta kuin Suomessa, vaikka ne oli jollekin alustalle rekisteröitykin. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osalta henkilötunnuksen puuttumista on pyritty ratkaisemaan erilaisten keino- tai kevyttunnusten avulla. Tämä on selkeä haaste, mutta ei välttämättä edellyttäne koko henkilötunnusta koskevien menettelytapojen muuttamista. Ns. keinotunnusten yhdenmukaistaminen ja mm. antamisperusteiden selkeyttäminen saattaisi olla riittävä ratkaisu tähän haasteeseen. Väliraportin mukaan henkilötunnuksen avulla on syyllistytty esimerkiksi petoksiin ja identiteettivarkauksiin. Tutkimustietoa siitä, missä määrin henkilötunnus on ollut ratkaiseva tekijä näissä rikoksissa ja rikkomuksissa ei ole. Raportissa ei ole myöskään arvioitu sitä, miten henkilötunnuksen muuttaminen vaikuttaisi tähän kysymykseen. Mahdollista on myös se, että esimerkiksi henkilötunnuksen muodon muuttaminen saattaisi huonontaakin tilannetta ja luoda uusia mahdollisuuksia petoksiin ja identiteettivarkauksiin. Työryhmä on tunnistanut, että nykyistä henkilötunnusta käytetään laajasti myös tunnistamisen välineenä. Tämä ei kuitenkaan suoraan edellytä henkilötunnuksen muodon muuttamista. Toimintamallin purkaminen julkisella ja yksityisellä sektorilla on tarpeen, kuten raportissa todetaan. Tämän ilmiön laajuutta tai siinä viime aikoina tapahtunutta kehitystä ei raportissa ole analysoitu. Sukupuolen sisällyttämistä henkilötunnukseen on tarkoituksenmukaista selvittää. Syntymäajan osalta on kutienkin otettava huomioon, että se helpottaa oman henkilötunnuksen muistamista ja tunnistamista.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Lempinen Petri
        Päivitetty:
        4.2.2019
        • Tämän lausunnon näkökulma perustuu korkeakoulujen toimintaan ja erityisesti tiedonkäsittelyn prosesseihin ja muutoksista mahdollisesti aiheutuviin toimenpiteisiin. Lausunnossa ei oteta kantaa henkilötunnuksen ongelmiin tai sen rajoituksiin. Raportti on hyvä kokonaiskatsaus ongelmakenttään, joka korkeakouluissakin on hyvin tunnistettu. Raportissa tehty termien ja käsitteiden auki kirjoittaminen on tärkeää jatkokeskustelun kannalta, koska ongelmakenttä on hyvin moninainen. Raportti muistuttaa hyvin henkilötunnuksen melko lyhyestä historiasta, ajatellen sen käytön nykyistä merkitystä ja levinneisyyttä.
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Työryhmä on tunnistanut pääasiallisesti oikeat haasteet nykyjärjestelmässä. Tällä hetkellä samalle henkilölle on saatettu perustaa useita henkilötunnuksia ja on jouduttu suorittamaan myöhemmin tietojärjestelmissä henkilöiden yhdistämisiä. Osalle oikeushallinnon prosesseihin tulevista ei ole perustettu henkilötunnusta ollenkaan, mistä syystä välillä on jouduttu hyödyntämään vaihtoehtoisia tunnisteita, kuten esimerkiksi Maahanmuuttoviraston asianumeroa. Tämän kaltaisten poikkeustapausten käsittely on hankalaa ja niistä toivottaisiin päästävän eroon. Selkeintä olisi, jos tunnistamisesta vastaavan viranomaisen toimenpiteiden jälkeen muut viranomaiset saisivat aina käyttöönsä stabiilin rekisterihenkilöllisyyden, jonka osalta korkeintaan liitetyt tiedot voisivat myöhemmin tarkentua. Kansallisen henkilötunnuksiin liittyvän järjestelyn pitäisikin tukea toimintamallia, jossa yksittäisten viranomaisten ei tarvitse tietojärjestelmien ja tietoliittymien näkökulmasta ratkaista ”hetuttomien ongelmaa”. Lisäksi tulisi huomioida vaaleihin liittyvät erityispiirteet. Suomalainen äänestysjärjestelmä on päätetty jättää, erityisesti tietoturvallisuuden vuoksi, toistaiseksi paperipohjaiseksi. Toimitsijat käsittelevät prosessin aikana mm. äänestyspaikalla henkilötunnuksia. Mikäli henkilöihin liittyvien tunnisteiden käsittely on hankalaa esimerkiksi niiden muodon tai hajautetun mallin pakottaman lisätietojen pyytämisen aiheuttamana, tämä saattaa hankaloittaa vaalien järjestämistä.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Sinänsä mielenkiintoinen ja asian monitahoisuuden ymmärtämistä lisäävä dokumentti. Jäin kuitenkin miettimään perustason tavoitteita. Jos lähtökohtana on, että henkilö/yksilö on aina jonkin yhteiskunnan (valtio, EU jne.) jäsen ja yhteiskunnalla on velvoitteita jäsentään kohtaan, niin jäsenelläkin on velvoitteita (oikeuksiensa lisäksi) yhteiskuntaa kohtaan. Eikö tällöin pidä aina lähteä siitä, että ensin tunnistetaan henkilöllisyys (henkilöidentiteetti) ja vasta tämän jälkeen katsotaan, mitä rooli-identiteettejä kyseiseen henkilöidentiteettiin on liitetty? Vastannee nykyistä käytäntöä henkilötunnuspohjaisine kuvallisine henkilökortteineen ja poikkeaa selvästi esim. viimeisenä esitetystä hajautetusta mallista, jossa liikkeelle lähdetään elämäntapahtumiin kytketyistä rooli-identiteeteistä ja näiden pohjalta(?) yritetään muodostaa käsitys henkilöidentiteetistä. Pidän vaarana sitä, että rooli-identiteeteistä liikkeelle lähdettäessä väärinkäytösten mahdollisuudet ovat helppoja. Tai sitten pitää rakentaa todella hyvin toimivat elämäntapahtumapalvelujen keskinäiset kytkennät, jotka vähentävät väärinkäytösten mahdollisuuksia.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • EI OLE! TÄLLÄINEN MENETELMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA KUULEMISTA! TYÖRYHMÄ EI OLE OTTANUT MUKAAN SÄÄTÄMISVAIHESSA KANSALAISIA! TYÖRYHMÄ ON JÄTTÄNYT HUOMIOTTA KANSLAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEUDET, KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET SEKÄ MAAN PERUSTUSLAIN. Valtion keskeisenä tehtävänä on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus yhteiskunnassa. Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien lähtökohta. Ihmisarvon vastainen kielto koskee sekä fyysistä että henkistä kohtelua. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki julmat, epäinhimilliset tai halventavat rangaistuksen tai muun kohtelun muodot. "Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä" SM Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. (VM virkamieseetiikka 8/2000) "Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista." Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä SM Yleisö tarvitse oikeusturvaa kaikissa häntä koskevissa ratkasussa, olipa kysymys yksityisten henkilöiden tai yhtesöjen päätöksistä ja toimenpiteistä. Oikeusturva tarve on erityisen suuri hallinnon alalla. Julkisoikeudellinen lainsäädäntö koskee kaikkia kansalaisia. Esimerekkeinä voidaan mainita veroitus, sosiaaliturva, kaavoitus ja seutusuunnittelu, ympäristösuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi, julkisen yhteisöjen keskeiset sekä niiden ja yksityisen kansalaisen väliset suhteet. Kehitys on samalla lisännyt ristiriitojen syntymisen mahdollisuutta. Seurauksena on vastaavasti tarve kehittää sitä menettelyä, jossa julkisoikeudelliset ristiriidat ratkaistaan. OM ”Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3. (STM 13.3.2018 13.00 Tiedote 33/2018) Katson, että on laiminlyöty kansalaisten itsemäärämisoikeutta kun kuulemiset on osoitettu suroraan vain tietyille tahoille, muttei esim. kansalaisjärjestöille eikä edes ulkomaalaisryhmille jotka eivät osaa suomea. Eduskunta pitää antaa välittömästi epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla. Viiytyksettä, heti on siis ryhdyttävä täyttämä kansalais- sekä virkavelvollisuuksia! Heti pitää ottaa mukaan lakien sekä asetusten säätämiseen kaikki kansalaiset, mm. ulkomaalaiset! TSS sopimuksen sekä KP-sopimuksen laiminlyönti DECLARATION OF PRINCIPLES ON EQUALITY -laiminöyönti Jokainen laki sekä asetus koskee siis jokaista kansalaista, mutta heitä ei ole edes kuultuu eikä heitä ole otettu asian valmisteluun. On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Tälläinen toimintaa on maan perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten mm. KP:n sekä TSS vastainen, ja on räikeä rikkomus kansalaisten kohtiin kansalaisten näkökulmasta, asiaan kohdistuu siis syrjintää, sananvapuden estäämistä, vainoa sekä korruptioa. (Sosiologisessa merkityksessä korruptio on liidetty myös intressikonflikteihin. Näin siksi, että konflikteja voidaan ratkaista lahjonalla tai muulla tavoin tukemalla päätöksentekijöitä tietun intressantin etujen turvaamiseksi. Tälläistä toimintaa on pidetty korruptiivisena silloinkin, kun lakeja ei ole rikottu.) Lakien ja asetuksien laatimisessa/säätämisessä haluttaan rikkoa (rikotaan systemaattisesti) perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmioikeussopimuksia! ESITTÄN KAIKKIEN KANSALAISTEN SEKÄ KANSALAISRYHMIEN PUOLESTA ilmeisyysvaatimuksen, intressikonfliktin poistamisvaatimuksen, kaikkien kansalaisten osallistumista ja kuulemista koskevan vaatimuksen, - tasapuolisuusvaatimuksen “equality of arms" sekä oikeutettujen odotusten suojan vaatimuksen. Lainsäädäntö on oikeusjärjestyksen kesikeinen osa, ja ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio ei voi pidättää itselleen. Viiytyksettä, heti on ryhdyttävä täyttämä virkavelvollisuuksia! KAIKKIA KANSALAISIA PITÄÄ ASIASSA AIDOSTI KUULLA , EI VAAN TIETYJÄ ETURYHMIÄ!!! Lisäperusteluja: Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös. PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Perusoikeusnormit sitovat yleisesti kaikkia lainsäädämisprosessiin osallistuvia valtioelimiä (Hiden 1971, 18-19) Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’ (Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). KP- sopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Sopimuksen kansallista noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut tämän sopimusmääräyksen edellyttävän, että suojan syrjintää vastaan tulee kattaa viranomaistoiminta kokonaisuudessaan sekä yksityisten väliset oikeussuhteet keskeisillä elämänaloilla kuten työ ja asuminen. Syrjityksi tulleella on sopimuksen 2 artiklan perusteella oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Oikeusministeriö 6.10.2017 12.26 Tiedote Oikeusvaltioperiaatetta kunnioitettava Oikeusministeri Häkkänen esitti puheessa myös huolensa siitä, että EU-maissa on ilmennyt lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta Useat oikeudellisesti sitovat kansainväliset velvoitteet asettavat Suomelle täsmälliset vaatimukset siitä, millä tasolla oikeusturvan tulee maassamme olla. Näiden vaatimusten voimassaolo ei riipu siitä, millaiset taloudelliset tai poliittiset suhdanteet maassamme tai ympärillämme kulloinkin vallitsevat. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa, vaan oikeuslaitoksen toimintaan tehtävien taloudellisten panostusten tulee olla linjassa sen kanssa, mitä oikeusjärjestelmän toiminnalta kansainvälisten velvoitteiden ja oman prosessilainsäädäntömme puolesta vaaditaan. ( lml_oikeusturvaohjelma ) Julkisen vallan sekä kansalais- ja järjestötoiminnan herkkä suhde Laajamittaisempana käytännön toiminnan muutosprosessina kumppanuustyötä voidaan käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun tulevat maakunnat ja uudistuvat kunnat pääsevät vauhtiin käytännön toiminnan rakentamisessa. Kumppanuudessa toimittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, luottamus, avoin vuorovaikutus sekä toisen osapuolen lähtökohtien tunteminen ja niiden kunnioittaminen. Julkinen valta – valtio ja kunnat – eivät myöskään voi eivätkä saa määritellä kansalaisyhteis-kunnalle rooleja ja tehtäviä, jotka esimerkiksi kansalais- ja järjestötoimijoiden tulisi ottaa vastaan. Kansalais- ja järjestötoiminta perustuu aina ihmisten omaan haluun osallistua ja vaikuttaa. Kansalais- ja järjestötoiminnan eetos lähtee aina alhaalta ylöspäin, eikä julkinen valta voi koskaan yksipuolisesti määritellä kumppanuudenkaan agendaa. TEM UM: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Merkittävin ja tunnetuin ihmisoikeuksia koskeva asiakirja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Julistuksen pohjalta on solmittu joukko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Julistuksen ydinsanoma on, että ihmisoikeudet ovat kaikkien ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä valtio tai kukaan muukaan voi niitä yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta rodusta, ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, omaisuudesta, syntyperästä tai muista vastaavista seikoista. Ihmisoikeuksien julistus kattaa keskeiset ihmisoikeudet: sekä niin sanotut kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) että niin sanotut taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (TSS-oikeudet). Kansalaisoikeudet turvaavat jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen vapauspiirin, johon julkinen valta ei saa puuttua. Poliittiset oikeudet suojaavat yksilön osallistumista vapaaseen yhteiskunnalliseen toimintaan. TSSoikeudet eroavat sikäli KP-oikeuksista, että niiden toteutuminen edellyttää yleensä julkiselta vallalta aktiivista toimintaa eikä pelkästään pidättäytymistä puuttumasta yksilön vapauspiiriin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaate vahvistettiin ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa Wienissä vuonna 1993. KP- ja TSS-oikeudet ovat yhtä tärkeitä ja niiden toteutuminen liittyy toisiinsa. Sananvapaudella on merkitystä vain silloin kun ihmiset osaavat lukea. Tiedotusvälineet, sananvapaus ja demokratia Vapaiden ja eri näkökantoja edustavien tiedotusvälineiden olemassaolo on ensiarvoinen tärkeää sekä hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen että tasa-arvon ja demokratian kehityksen kannalta. Demokratian tunnuspiirteisiin kuuluu oikeus ilmaista myös hallituksen linjasta poikkeavia ja kriittisiä näkemyksiä. UM Vähemmistöt ja alkuperäiskansat Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein muita helpommin ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi. Siksi esimerkiksi etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien turvaaminen on erityisen tärkeää. Vähemmistöjen eduista huolehtiminen palvelee myös konfliktien ehkäisyä: konfliktien taustalla on monesti etnisten ryhmien välisiä ristiriitoja ja vähemmistöoikeuksien loukkauksia. Alkuperäiskansojen ongelmat ovat usein samankaltaisia kuin vähemmistöjen. Alkuperäiskansoihin kuuluvat ovat usein vähemmistönä maassaan ja heidän ihmisoikeutensa ovat alttiita loukkauksille. TSS-oikeuksien toteutuminen on erityisen tärkeää alkuperäiskansoille, joiden kulttuurit ovat monin paikoin vaarassa tuhoutua syrjäytymisen tai taloudellisen muutoksen vuoksi. Eduskunta ei saa edes perustuslain säätämisjärjestyksessä säätää lakeja, jotka ovat TSS-sopimuksen vastaisia. Sopimuksella on siis sen alhaisesta voimaansaattamismuodosta riippumatta osittain jopa suurempi normatiivinen voima kuin perustuslailla. TSS-sopimus sitoo lainsäädäntötoiminnan ohella myös eduskunnan budjettivaltaa. Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’(Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). ’’Perustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan eduskunta päättää valtiontaloudesta. Tällä viitataan erityisesti perustuslain 83 §:n 1 momentin säädökseen eduskunnan toimivaltaan päättää talousarviosta vuodeksi kerrallaan. Eduskunta käyttää pääsääntöisesti budjettivaltaansa lainsäädäntötyön muodossa. Kuitenkin budjetin tosiasiallinen käyttö ja varojen hyödyntäminen kanavoituu hallituksen ja ministeriöiden sekä virkamiehistön kautta. Varojen kohdentamisella onkin erityinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisella. Perusoikeudet saattavat, paitsi velvoittaa määrärahan osoittamista tiettyjen perusoikeuksien toteuttamista turvaaviin tai edistäviin käyttötarkoituksiin, myös kieltää määrärahan osoittamisen perusoikeuksia loukkaaviin tarkoituksiin. On nimittäin huomattava, ettei resurssipulaan viittaaminen poista valtion vastuuta huolehtia perusoikeuksien asianmukaisesta toteuttamisesta’’. (Perusoikeudet Veli-Pekka Viljanen, OTL, Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professori) ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matteus 7:12) 955 Raamattu: 5. Moos. 16:1 Tuomarien velvollisuudet 18 "Asettakaa heimojanne varten tuomareita ja kirjureita kaikkiin kaupunkeihin, jotka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Heidän tulee tuomita kansaa oikeudenmukaisesti. 19 Älkää vääristäkö oikeutta älkääkä olko puolueellisia. Älkää ottako lahjuksia, sillä lahjus sokaisee viisaankin ja vääristää niiden asian, jotka ovat oikeassa. 20 Olkaa rehellisiä, noudattakaa oikeudenmukaisuutta, niin saatte elää ja pitää omananne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille. JESAJA 10 1. Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa koskeva pääperiaate. 2Yleinen yhdenvertaisuuslauseke kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. "Syrjintä ei ole uhka vain yhteiskunnalle, vaan tietenkin myös sille yksilölle joka sen kohteeksi joutuu. Syrjintä merkitsee uhrin yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä, ja syrjivällä käytöksellä on aina kaksinkertainen kielteinen vaikutus; teolla riistetään jokin uhrille kuuluva oikeus, palvelu tai muu oikeushyvä, samalla kun hänen identiteettiään loukataan perustavanlaatuisella tavalla. Syrjinnästä tekee erityisen vakavan ilmiön se, että se tavallisesti perustuu sellaisiin henkilön ominaisuuksiin joihin hän ei voi vaikuttaa, kuten etniseen tai rodulliseen2 alkuperään, sukupuoleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Syrjintä kohdistuu siten henkilön identiteetin kannalta olennaisen tärkeisiin alueisiin. Syrjinnän seuraukset ovat sen mukaisia: syrjinnän on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi vieraantumiseen, syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin." Kun valtio loukkaa ihmisoikeuksia, loukkauksessa on kyse paitsi yksittäistä loukkauksen kohdetta, myös koko yhteiskuntajärjestystä vastaan kohdistuvasta teosta, oikeusvaltion perusteiden loukkaamisesta. Koskaihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia moraalisia oikeuksia, niiden loukkaamista on pidettävä erityisen vakavana. (Suvianna Hakalehto-Wainio) II.2 IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal Declaration of Human Rights; Déclaration universelle des Droits de l’Homme) Valtionneuvoston selonteko: Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta on tärkeää korostaa ja vahvistaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeuksien) velvoittavuutta. Globalisaatio ja maailmanlaajuiset kehityskysymykset sekä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat luonnonkatastrofit ovat korostaneet TSS-oikeuksien merkitystä. kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojenvälille, kun Yhdistyneiden KKansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa, kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,.. Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto on yksi keskeisimmistä yhteisöoikeudellisista periaatteista he_265+2002.pdf. Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Tämä tiedonato sekä vaatimukset jää voimaan ikuisesti jokaisen lain sekä asetuksen säätmisessä. Jokaisen lausunnonpyynnön vastaukseksi. Velvoittan siitä vaatimuksesta tiedotamaan myös jokaista lainsäätäjä kaikissa ministeriöissä, hallintoviranomaista sekä kansanedustaa, persidentti. Lisävaatimukset: KAIKKINAISEN ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS YHDISTYNEIDEN KANSANKUNTIEN PERUSKIRJAN SISÄLTÄMÄN VELVOITUKSIEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi noudattamisen vaatimus sekä siihen liittyvien lisäpytäkirjojen noudattamisen vaatimus (1. Yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen sisältö 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.) WIENIN YLEISSOPIMUS JA SEN 18 ARTIKLA - PACTA SUNT SERVANDA -velvoiten noudattamisen vaatimus TSS:n sekä KP:n sopimuksien noudattamisen vaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Itergiteettiperiaaten noudattamisen vaatimus Luottamuksensuojan periaaten vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus Perustuslain noudattamisen vaatimus Korostettu asiantuntemusvaatimus. Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke STATUS NEGATIVUS
      • Onko järjestelmässä sellaisia elementtejä, joista ei mielestänne saisi luopua?
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tunnuksessa, sen muodosta riippumatta, tulee jatkossakin keino ohjelmallisesti tarkistaa tunnuksen tekninen oikeellisuus näppäily- ja muiden virheiden havaitsemiseksi.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • KKV toteaa, että ikätieto on tärkeä henkilön oikeustoimikelpoisuuden ja itsemääräämisoikeuden varmistamiseksi sekä julkisen että yksityisen puolen asiointitilanteissa. Mikäli ikää koskeva tieto poistettaisiin henkilötunnuksesta, tiedon olisi syytä edelleen olla sitä tarvitsevien saatavilla. Toisaalta, kuten raportissa todetaan, ikää koskevan tiedon poistaminen henkilötunnuksesta loisi tarpeen tallentaa ikää koskeva tieto erikseen ja voisi vaikeuttaa fyysisessä asiointitapahtumassa tapahtuvaa tunnistamista.
      • Päivittäistavarakauppa ry, Yhteistyössä Kaupan liiton kanssa, Vyyryläinen Tiina
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Jatkovalmistelussa tulisi huolellisesti arvioida muutosten vaikutuksia ja verrata niiden tarpeellisuutta esimerkiksi elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle sekä kansalaisille aiheutuviin kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan. Nykyistä henkilötunnusjärjestelmää ei tulisi muuttaa ilman huolellista tarve- ja vaikutustenarviointia.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Mielestämme nykyinen VTJ luottavine ydintietoineen on erinomainen elementti. Tietoihin voi luottaa ja tämän tulisi olla jatkossakin järjestelmä, jota kehitetään ja jonka ympärille muita ulottuvuuksia voidaan linkittää.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Eri viranomaisten tietotarpeet ovat jokseenkin yhteneväisiä ja joissakin tilanteissa myös ydintietojen tietosisällön kannalta yhdenmukaisuutta vaativia. Kela näkee, että mallin valinnasta riippumatta jonkin tahon hallinnoima keskusrekisteri olisi järkevää säilyttää jatkossakin. Ydinhenkilötiedot tulee määritellä niin, että viranomaiset saavat tarvittavat tiedot toimivaltaansa kuuluvien lainsäädäntöjen toimeenpanemiseksi. Tunnuksen muotoon liittyvissä asioissa Kela toivoo järjestelmämuutosten kustannusten hillitsemiseksi, että uuden tunnuksen merkkimäärä säilyisi nykyisen henkilötunnuksen mittaisena. Lisäksi tunnuksen oikeellisuuden tarkastaminen jollakin tapaa olisi hyvä pystyä tekemään myös jatkossa.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Keskitetty kansallinen identiteettirekisteri on tärkeä tekijä erilaisten kansallisten tilastojen laadinnassa. Tästä edusta on tärkeää pitää kiinni. - Muutostilanteessa on varmistettava, että nykyiseen henkilötunnisteeseen perustuva identifiointi toimii, kunnes uusi on varmuudella valmis sen korvaamaan, ei saa syntyä tilannetta, jossa käytössä on kaksi rinnakkaista järjestelmää, joiden välinen yhteys ei toimi
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Näkemyksemme mukaan henkilötunnuksen suunnitelmallisella uudistamisella on mahdollisuuksia. Mikäli rekisteritutkimuksessa päästään eroon rinnakkaisista henkilöllisyyksistä, esimerkiksi henkilöiden tietojen yhdistämiset eri rekisterien välillä helpottuvat. Henkilötunnus, joka ei sisällä itsessään tietoa, on kannatettava ja se tukee myös tietosuoja-asetuksen periaatteiden noudattamista.
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Järjestelmä on tehokas ja edullinen.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • • Henkilötunnuksen luoma tiedon eheys on keskeistä koko yhteiskunnan toiminnalle. Tämä lisää luottamusta järjestelmään ja sujuvoittaa koko yhteiskunnan toimintaa. Tietoa iästä ja sukupuolesta tarvitaan asioinnin sujuvaksi toimimiseksi useassa tilanteessa ja viranomaisten ja elinkeinoelämän rajapinnassa. Esimerkiksi vakuutusalalla ikä ja sukupuoli ovat keskeisiä vakuutusten hinnoittelua ja vastuuvelkalaskentaa varten, lisäksi tiedot ovat tarpeellisia työeläkejärjestelmässä. • Ikää koskeva tieto on tarpeen tunnistamis- ja asiointitilanteissa täysi-ikäisyyden todentamiseksi. Ikä ja sukupuoli ovat keskeisiä tietoja myös tunnistettaessa henkilö fyysisesti. • Ikä ja sukupuoli henkilötunnuksen osana on keskeistä luotettavalle yhteiskunnalliselle tilastoinnille ja tutkimukselle. Suurten otoksien tilastointi on perustunut henkilötunnuksen käyttöön tietomassan hallinnassa. Jos esimerkiksi ikä- ja sukupuolitieto poistettaisiin aineistoista, tulisi jatkossa hankalaksi, ellei mahdottomaksi, tehdä tutkimusta esimerkiksi palkkatasa-arvon toteutumisesta. Ikään ja sukupuoli ovat ensisijaisen tärkeää tietoa tuottaessa tutkimusta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Tutkimus ja tilastot myös hyödyntävät laajasti henkilötunnuksen luomaa mahdollisuutta eri tietolähteiden yhdistämiseen.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Oikeusministeriö näkee nykytilassa sellaiseksi elementiksi ominaisuuden, että henkilötunnus on joka yhteydessä sama ja muuttumaton sekä sen, että tietyt henkilötiedot ovat keskitettyjä Väestörekisterikeskuksen hallinnoimaan Väestötietojärjestelmään.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Yksilöintitunnusten ja keskeisten henkilötietojen keskitetty rekisteri: Yksilöintitunnuksia ja niiden kytkentää tarvitaan tietojen välittämiseen eri rekistereiden ja sähköisten palvelujen välillä. Eri sähköisissä palveluissa asioidessa ei tarvitse ilmoittaa henkilötietojaan joka kerta erikseen, vaan tiedot haetaan väestötietojärjestelmästä suoraan. Varmennettujen henkilötietojen asiakirjavaatimukset: On käyttötapauksia, joissa on tärkeää käsitellä nimenomaan viranomaisen varmentamia tietoja ja varmistaa, että sama henkilö ei voi esiintyä useammalla eri henkilöllisyydellä. Esimerkkeinä voidaan mainita vaalit, sosiaali-turvaetuuksien hakeminen sekä muut kansalaisten lakisääteisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät asiointitilanteet.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Siitä, että henkilötunnuksesta ilmenee käyttäjän ikä, ei tulisi luopua, jos tunnusta voidaan käyttää sellaiseen toimintaan, joka edellyttää esimerkiksi 18 vuoden ikää. Muutoin ollaan siinä tilanteessa, että tunnistuksen vastaanottajan on varmistettava ikä jostakin toisesta palvelusta tai tallennettava se erillisenä tietona.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Yksi yhtenäinen henkilön yksilöivä tunniste, joka on luotettavan tahon antama ja kaikkien toimijoiden käytössä samanlaisena, on etu tiedon eheyden kannalta ja tarvitaan jatkossakin. Tietoa henkilön iästä ja sukupuolesta tarvitaan finanssialalla esim. täysivaltaisuuden toteamista sekä vakuutusten hinnoittelua ja vastuuvelkalaskentaa varten. Myös työeläkejärjestelmässä sukupuoli ja ikä ovat tarpeellisia tietoja. Mikäli nämä tiedot eivät kävisi ilmi henkilötunnuksesta, tulisi niiden olla saatavissa helpolla sähköisellä tavalla keskitetystä henkilörekisteristä. Fyysisessä asiointitilanteessa tieto henkilön iästä ja sukupuolesta ovat henkilöllisyyden todentamisen kannalta tärkeitä. Mikäli nämä tiedot eivät kävisi ilmi henkilötunnuksesta, tulee huolehtia, että ne kuitenkin (edelleenkin) löytyvät virallisina henkilötodistuksina käytettävistä asiakirjoista.
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ei ole
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyisestä Hetusta ei tarvitse eikä kannata luopua eikä missään tapauksessa muuttaa sitä. Hetu on hyvä säilyttää juuri sellaisena kuin se nyt on. Sen käyttöä vain on muutettava siten että vain ja ainostaan viranomainen ja henkilö itse tietää mikä se on. Siis se ei jatkossa enää näy edes ID-kortissa tai passissa.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Henkilötunnus on muodostunut ajan saatossa keskeiseksi ”avaimeksi” tietojärjestelmissä, jonka korvaamiselle ja muuttamiselle tulisi olla painavat perusteet.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Viranomaisten ja yksityisen sektorin järjestelmissä, joissa henkilöllisyyden varmentaminen on tärkeää, käytetään henkilötunnusta. - Eri järjestelmien keskinäinen tiedonvaihto (Historiatiedot ja historiointi) - Eri rekisterien hyödyntäminen 100% yksilöintivarmuus Tunnuksen pitää kestää aikaa ja teknistä kehitystä Tunnus on avain yksilön tietoihin, se ei saa sisältää sellaisia elementtejä, jotka muuttuvat Iso muutos tunnuksen toteutustavassa tulee kalliiksi ja hankalaksi toteuttaa - Isossa kunnassa on käytössä n. 100 henkilötunnusta hyödyntävää tietojärjestelmää - Hetu on keskeinen elementti järjestelmien keskinäisessä vuorovaikutuksessa
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Yksittäisen henkilön näkökulmasta henkilötunnuksen olisi hyvä olla joka yhteydessä sama ja muuttumaton. Muutokset henkilötunnuksiin saattavat olla hankalia erityisesti digitaidottomien ja vanhusten näkökulmasta.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Juuri henkilöidentiteetistä liikkeelle lähteminen.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • KANSALAISTEN OSALLISTUMISESTA SEN ASIAN SÄÄTÄMISESSSÄ SEKÄ HEIDÄN KUULEMISESTA JOKAISESSA VAIHEESSA!!!
  • Lausunnonantajia: 28
    Tulevaisuuden näkymät ja haasteet
      • Millaisten ilmiöiden oletatte vaikuttavan henkilön yksilöinnin ja identiteetin tarpeisiin tulevaisuudessa? Onko joihinkin muutostrendeihin reagoiminen erityisen kriittistä tulevaa ratkaisua suunniteltaessa?
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Yksilön tarve suojella omaa digitaalista identiteettiä. - Identiteettien väärinkäyttö ja väärinkäytön johdosta tarve "uudistaa" henkilön identiteetti.
      • Vaana, Järvensivu Tuomas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Identiteettiverkkojen (esim. Hyperledger Indyn päälle rakentuva Sovrin) tarjoamat mahdollisuudet henkilökohtaisen tiedon yksityisyyden varmistamiseksi ovat erittäin mielenkiintoisia puhuttaessa digitaalisten palveluiden käytöstä tulevaisuudessa. Mahdollisuudet eivät rajoitu vain yksityishenkilöihin vaan myös yhteisöihin. Nämä mallit vähentävät tarvetta identiteetille ja sen sijaan korostavat digitaalisesti varmennettavien väittämien (claim tai credential) käyttöä. Käytännössä esimerkiksi Poliisilaitos voi luovuttaa digitaalisesti allekirjoitetun väittämän yksityishenkilölle joka todistaa että kyseinen henkilö saa ajaa autoa. Maistraatti voi luovuttaa samalle henkilölle toisen väittämän joka todistaa että henkilö asuu Helsingissä. Kansainvälinen standardointiryhmä W3C tekee työtä väittämien standardoimiseksi: https://www.w3.org/community/credentials/ Väittämiä käyttäen yksityishenkilö voi todistaa asuvansa Helsingissä ilman että hänen tarvitsee paljastaa itsestään muuta, tarkoitusta varten epärelevanttia, tietoa. Erityisesti tämä vapauttaa sekä järjestelmät että henkilöt identiteetin käytöstä ja sen käyttöön liittyvistä haasteista. Identiteettien käyttö on esimerkiksi tietomurtotapauksissa vaarallista. Mikäli hyökkääjä murtautuu rekisteriin jossa ylläpidetään osoitteita ja toiseen rekisteriin jossa ylläpidetään potilastietoa pystyy hän yhdistämällä tietoa eri rekistereistä tunnistamaan potilaan. Vastaavaa tietojen yhdistelemistä rekistereiden yli ei voi tehdä mikäli järjestelmät toimivat perustuen digitaalisiin väittämiin identiteettien sijaan.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kun henkilötunnuksen luo ja myöntää viranomainen, sen vahvuutena on, että sen tiedetään varmuudella liittyvän tiettyyn yksilöön. Identiteetin käsite on laajempi kuin henkilön yksilöinti. Varsinkin sähköisessä ympäristössä henkilöllä voi olla useita identiteettejä, joiden kaikkien takana on sama yksilö. Henkilötunnuksen merkitystä ja arvoa olisikin arvioitava tilanteessa, jossa yksilöillä on jo käytössään useita sähköisiä identiteettejä ja erilaisia tunnuksia. Keskeistä on muun muassa se, voidaanko henkilötunnusta hyödyntäen todeta ihmisyksilöihin kohdistuva toiminta ja heidän toimijuutensa, esimerkiksi prosesseissa joissa tekoäly on mukana aktorina.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyään ymmärretään, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Sukupuoli ei ole binäärinen, sukupuolia eivät ole vain mies ja nainen, vaan ihminen voi olla molempia yhtä aikaa, jotain siltä väliltä tai jotain ihan muuta. Joillakin taas ei ole sukupuolta lainkaan. Ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmia aiheuttaakin edelleen voimassa olevat binääriset sukupuolinormit, jotka ilmenevät muun muassa kaksijakoisena juridisena sukupuolena. Ihmisoikeustoimijat ovatkin viime vuosina yhä enemmän kiinnittäneet huomiota binäärisen juridisen sukupuolen ja henkilötietoihin liittyvän sukupuolitiedon ongelmallisuuteen. Suomen nykyinen lainsäädäntö tunnistaa sukupuolen moninaisuuden (tasa-arvolaki), mutta muunsukupuoliset tai ei-binäärit henkilöt eivät voi saada sukupuoltaan oikeudellisesti tunnustettua, koska Suomessa on vain kaksi juridista sukupuolta. Itsemäärittelyyn perustuvan sukupuoli-identiteetin tunnustaminen on osa oikeutta tulla tunnustetuksi lain edessä. Jos juridinen sukupuoli säilytetään, tulisi vaihtoehtoja olla useampia kuin kaksi. Työryhmä toteaa, ettei sukupuoleen liittyviä kaikkia oikeudellisia ongelmia voida ratkaista vain sukupuolineutraaleilla henkilötunnuksilla, mutta uudistus loisi pohjan jatkossa tehtäville ratkaisuille myös muun lainsäädännön osalta. Jotkut maat mahdollistavat jo useamman kuin kaksi sukupuolivaihtoehtoa. Euroopan ulkopuolella muun muassa Kanada, Nepal, Australia, Uusi-Seelanti sekä Pakistan ja Intia mahdollistaa kaksijakoisen sukupuolibinäärin ulkopuolelle sijoittuville kansalaisilleen kolmannen sukupuolimerkinnän X. Saksassa korkein oikeus linjasi, että vuoden 2018 loppuun mennessä maan tulee mahdollistaa kolmas sukupuolimerkintä tai kokonaan poistaa sukupuolimerkinnät. Oikeuden mukaan Saksan perustuslaki suojaa henkilöitä, jotka eivät identifioidu mieheksi tai naiseksi ja Saksan käytäntö olla rekisteröimättä muita sukupuolia loukkaa tätä oikeutta. Itävallassa korkein oikeus on todennut, että mikäli valtio rekisteröi sukupuolen, tulee sen tarjota mahdollisuus rekisteröidä henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaava merkintä. Tapaus koski intersukupuolista henkilöä, joka oli pyytänyt viranomaisia muuttamaan sukupuolimerkintänsä paremmin omaa sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Euroopan sisällä suunta on siis viime vuosina ollut siirtymä kolmannen juridisen sukupuolimerkinnän tunnustamiseen yhä useammissa maissa. Maltan vuonna 2015 hyväksytty laki sukupuolen tunnustamisesta toi kolmannen sukupuolimerkinnän kansainvälisiin passeihin sekä julkisiin rekistereihin ja tietojärjestelmiin. Maltan itsemääräämisoikeuteen perustuvassa mallissa henkilö ilmoittaa itse sukupuolensa notaarin avustuksella eikä tietoa ihmisen terveydenhoidollisesta tilanteesta ole sallittua pyytää. Kansainväliset ihmisoikeustoimijat kiinnittävät yhä useammin huomiota niihin ongelmiin, joita juridisen sukupuolen rajaaminen vain kahteen sukupuoleen aiheuttavat. Useamman juridisen sukupuolen olemassaoloon tai juridisen sukupuolen poistumiseen kokonaan onkin hyvä valmistautua pidättäytymällä ratkaisuista, jotka hankaloittaisivat tätä muutosta.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ihmisten liikkuvuus lisääntynee tulevina vuosina entisestään. Tähän on syytä varautua toimivilla ja tarpeisiin vastaavilla järjestelmillä.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tulevaisuuden näkymät ja haasteet. Hallinnon sujuva toiminta on tärkeä tekijä, kun Suomeen houkutellaan osaajia ja opiskelijoita. Jotta prosessi olisi sujuva, tulee se pystyä aloittamaan jo ihmisen kotimaassa, pohjautuen hänen omaan identiteettiinsä. Identiteetin tulee rakentua modulaarisesti niin rekisteritietojen kuin tietojen varmistamisenkin osalta. Valittavan tunnuksen olisi syytä olla neutraali henkilön yksilöintiin liittyvien tietojen osalta.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tulevan mallin tulisi huomioida lisääntyvä kansallinen ja kansainvälinen tiedonvaihto, ihmisten liikkuminen (maasta- ja maahanmuutto) sekä tästä aiheutuvat seuraukset, kuten esimerkiksi tarpeet eriasteisille henkilön yksilöinneille (kertakäyttöiset tunnukset, keinotunnukset, tunnukset joiden tiedot laajemmat/luotettavia jne.). Tilapäisten tunnusten käyttö ja henkilön luotettava tunnistaminen ovat tärkeitä elementtejä etenkin sote-palveluissa ja Kelan paperittomien asiakkaiden palvelemiseksi. Kela toivoo uudessa mallissa kiinnitettävän huomiota keinotunnusongelmien ratkaisuun niin asiakkaan turvallisuuden ja tietosuojan varmistamiseksi, kansallisten toimijoiden välisen yhteentoimivuuden parantamiseksi kuin virheellisten viranomaispäätösten ja väärinkäytösten estämiseksi. Ratkaisu ei kuitenkaan saa tarpeettomasti hidastaa ja monimutkaistaa viranomaisen toimintaa tai asiakkaan sujuvaa asiointia. Henkilötunnusuudistuksen yhteydessä tulisi selvittää, miten eIDAS-tunnisteita voisi hyödyntää eri viranomaisten tekemässä identifioinnissa ja tiedonhallinnassa. Selvitettäessä vaihtoehtoja henkilön tunnistamiseksi ja identifioimiseksi tulee lainsäädännöllisiä reunaehtoja arvioitaessa huomioida eIDAS –asetuksen lisäksi myös Single Digital Gateway –asetuksesta (SDG-asetus 2018/1724) johtuvat velvoitteet. Asetus tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta tuli voimaan joulukuussa 2018. Asetus edellyttää hallinnollisten menettelyjen digitalisointia ja yksinkertaistamista. SDG-asetuksen soveltaminen alkaa joulukuussa 2020. Tällöin tulee olla luotuna menettelyt pääsylle viranomaisten tietoihin. Asioiden hoitamiselle digitaalisen palveluväylän kautta on asetettu viiden vuoden siirtymäaika eli 2023 mennessä on EU-jäsenmailla velvollisuus luoda pääsy menettelyihin eli menettelyt tulisi voida hoitaa sähköisesti rajojen yli. Tämä asettaa haasteita henkilön tunnistamiselle ja identifioimiselle. Menettelyjä on yli 20 jakautuen eri hallinnonaloille. Asetukseen liittyy myös rajat ylittävä yhden kerran periaate eli asiakkaalta ei tulisi kysyä samoja tietoja, joita on jo aiemmin toimitettu toiselle viranomaiselle, mikä myös edellyttää henkilön vahvaa tunnistamista ja identifioimista.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Väliraportissa on erinomaisesti tunnistettu myös tulevaisuuden trendejä ja haasteita, kuten rajat ylittävän liikkuvuuden ja asioinnin lisääntyminen entisestään. Siirtymäaikoja vaativa olemassa oleva infrastruktuuri ja sen sopeuttamistarve etenemisvaihtoehdosta riippuen on tunnistettu. Maanmittauslaitoksen näkökulmasta tulisi arvioida tarkemmin sitä, miten vaihtoehtoisissa malleissa hallitaan uusimuotoisten henkilötunnusten ja mahdollisesti henkilölle syntyvien rinnakkaisten identiteettien suhde olemassa olevaan vanhaan henkilötunnukseen. Maanmittauslaitoksen (ja todennäköisten muidenkin viranomaisten) sähköisissä ja paperisissa arkistoissa on valtava määrä asiakirjoja, joissa on käytetty vanhaa henkilötunnusta henkilön yksilöimiseen. Henkilön yhteys vanhaan tunnukseen tulee säilyttää niin pitkään, kunnes arkistoitujen asiakirjojen säilytysajat päättyvät. Toinen esimerkkitapaus henkilöiden yksilöimisessä asiakirjoissa on Kiinteistötietojärjestelmän todistukset (lainhuuto- ja rasitustodistus). Niistä toteutettiin käyttöön vuonna 2017 kaksi versiota. Pääsääntöisesti asiakkaalle annetaan todistus, jossa henkilötunnuksen loppuosaa ei ole (on vain syntymäaika). Nimen ja syntymäajan katsotaan identifioivan henkilön useimpiin käyttötarkoituksiin riittävällä tarkkuudella. Henkilötunnuksen vapaata saatavuutta otteiden kautta pidettiin tietosuojariskinä. Tästä syystä viranomaisten lisäksi vain asianosainen itse saa halutessaan henkilötunnuksellisen todistuksen. Väliraportin vaihtoehdoista herää kysymys, mikä olisi se tunnus tai tunnuksen osa, jota voidaan turvallisesti käyttää luotettavaan yksilöintiin tarvittavissa todistuksissa. Pelkkä henkilön nimi ei riitä osoittamaan esim. kiinteistön omistusoikeutta.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Määräaikaisesti Suomeen saapuvat henkilöt, esim. työ- tai opiskelusyistä. Määräaikaisesti Suomeen saapuvien osalta sujuvan rekisteröinnin ja siihen kytkeytyvän tunnuksen saaminen voi nähdä olevan yksi merkittävä tekijä esim. kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa Suomeen. - Sähköisen asioinnin kasvu ja tähän liittyvät mahdolliset identiteettivarkausriskit. - Nykyistä laajemmat mahdollisuudet itseensä liittyvien tietojen hyötykäyttöön. - Alaikäisten tarpeet digitaalisessa yhteiskunnassa toimimiseen. - Kun pohditaan tunnistautumisen uudistamista, tulisi lapsen itsenäistyminen ja vanhempien tukeva rooli näkyä paremmin asioinnin vaativissa vahvan tunnistautumisen palveluissa. Miten esimerkiksi puolesta asioimisen ja omavaltaisen toiminnan rajaaminen asiointikohtaisesti voidaan toteuttaa teknisesti. Noin 10-18 –ikävuoteen asti lapsen omavaltaisuus kasvaa ja tunnistautumisratkaisun tulisi mahdollistaa tämänkaltainen liukuma.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilöitä yksilöivä tunnus tai tunnukset, jos identiteettiavaruuksia on useita, voi olla tulevaisuudessakin samantapainen kuin tällä hetkellä, mutta henkilön ikä- tai sukupuolitiedot voidaan erottaa tunnuksesta. Nämä tiedot tulisi kuitenkin olla saatavissa helposti, nopeasti ja huokeasti rekisteritietojen yhteydessä. Rekisteritutkimuksessa ikä- ja sukupuolitieto on oleellinen, ilman sitä tutkimuksen teko vaikeutuu. Globaalisti nouseva trendi kuitenkin tullee olemaan henkilön yksilöinti muulla tavoin kuin sukupuolen mukaan
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kansainvälistyminen luo tulevaisuudessa haasteita, ja on tärkeää voida "lukita" henkilön yksilöinti ja identiteetti niin, että kaikki viranomaiset voivat tunnistaa hänet samana.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tunnuksen pitäisi olla tarvittaessa vaihdettavissa, ei kertoa ihmisen sukupuolta eikä välttämättä ikääkään. Mikäli henkilöllä ei vielä ole virallista henkilötunnusta, niin väliaikainen tunnus tulisi olla mahdollista myös luoda keskitetysti niin, että eri viranomaisilla olisi käytössään sama väliaikainen tunnus.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • • Kansainvälinen sääntelykehitys: Kuten raportissa todetaan, asiassa on meneillään useita kansainvälisiä hankkeita sekä pohjoismaisella että EU-tasolla. Rajapintaa kansainvälisen ja kansallisen identiteetin tarpeisiin tulee kehittää ennakoiden EU:n digitalisaatiokehitystä. Yhtenä keskeisimmistä on EU:n komission aloite eurooppalaisen sosiaalivakuutusnumerosta, joka mahdollisesti voisi toimia rinnakkaisena järjestelmänä kansallisten tunnusten kanssa rajat ylittävissä tapauksissa. Myöskin kansainvälisen tietojenvaihdon digitalisoiminen EU-tasolla (Single Digital Gateway) tulee ottaa huomioon työryhmän jatkotyössä. • Sähköinen tunnistaminen. Yllä mainitulla tavalla sähköisen tunnistautumisen hankkeet voivat edesauttaa löytämään ratkaisuja raportissa esitettyihin luotettavan tunnistamisen haasteisiin. Lisäksi EU:n sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annettu eIDAS-asetus (910/2014) ja sen yhteensovittaminen on otettava huomioon jatkovalmistelussa. On kuitenkin voitava kehittää järjestelmää lähtökohdista, joissa ulkomainen sähköinen tunnistaminen ei aiheuta koko kansallisen henkilötunnusjärjestelmän uudelleenjärjestämistä. Tietoturvan tason ja ohjauksen tulee olla riittävällä tasolla henkilötunnuksen turvallisen käytön varmistamiseksi.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Sähköisen asioinnin lisääntyminen. Esimerkkinä lisääntymisestä on suomi.fi tunnistuspalve-lun käytön lisääntyminen. Vuonna 2018 Suomi.fi tunnistus -palvelun kautta välitettiin 86,6 miljoonaa tunnistustapahtumaa julkisen hallinnon asiointipalveluille ja vuonna 2017 palvelun kautta välitettyjen tunnistustapahtumien kokonaismäärä oli 57,0 miljoonaa. Tunnistus-tapahtumien määrä on ollut nopeassa kasvussa julkishallinnon toimijoiden laajentaessa sähköisten asiointipalvelujen tarjontaa ja kasvun oletetaan jatkuvan myös tulevina vuosina voimakkaana. Maahanmuuton ja henkilöiden kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyminen. Siihen liittyviä keskeisiä ongelmia ovat yksilöintitunnusten riittävyyden varmistaminen sekä parempien toimintatapojen luonti tilanteisiin, joissa henkilöllä ei ole mahdollisuutta esittää luotettavaa asiakirjaselvitystä henkilötiedoistaan tai hänellä ei ole tarkkaa syntymäpäivää. Identiteettivarkauksien lisääntyminen. Tulevaisuudessa tarvitaan sulkulista ei pelkästään sähköisille tunnistusvälineille vaan myös niille henkilöllisyysasiakirjoille, joita käytetään tunnistamiseen fyysisessä asioinnissa. Näin voitaisiin tehokkaasti estää varastetun henkilöllisyysasiakirjan käyttö, kun sen on havaittu joutuneen vääriin käsiin. EIDAS-asetuksen mukaan julkisen hallinnon on hyväksyttävä sähköisten palveluidensa käytössä myös varmuustasoltaan vastaavien toisen jäsenvaltion tunnistamisvälineiden käyttö 30.9.2018 alkaen silloin, kun kansallinen verkkopalvelu vaatii ko. varmuustasoa.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilön tunnistaminen sähköisessä asioinnissa on nykyään ja jatkossa perusluonteinen tarve. Sähköisen tunnistamisen menettelyt ja niiden varmuustasot rakennetaan valtion takaaman henkilön yksilöinnin ja identiteetin varaan, ts. ainakin nykyajattelussa valtio tuottaa eIDAS-sääntelyn tarkoittamat luotettavat lähteet. Väliraportissa kuvataan erilaisia elämän kansainvälistymisestä johtuvia keinotunnuksen käyttötarpeita nykymallissa ja nämä tilanteet tuskin vähenevät. Koska tunnistus- ja tunnistautumistarve koskee siis paljon muitakin kuin nykyisellä tavalla VTJ:ssä henkilötunnuksella yksilöityjä henkilöitä, järjestelmän skaalautuvuus ja henkilön yksilöinnin varmuustasojen joustavuus vaikuttaa kriittiseltä suunnittelukriteeriltä. Edelleen julkista luotettavuutta nauttivan tiedon pitäisi myös perustua todelliseen tunnistamiseen, jotta sen varaan voi rakentaa luotettavaa sähköistä identiteettiä.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kansainvälisen tietojenvaihdon digitalisoiminen (ml. Single Digital Gateway –asetuksen toimeenpano) vaatii toimivia EU-tason henkilön tunnistamisratkaisuja toteutuakseen tehokkaasti. Mailla tulisi olla yksi kansallinen taho, joka yhdistää ulkomaisen ja kotimaisen identiteetin. Tämän kansallisen tahon tulisi toimia henkilötunnusten hallinnoijana niin, että päällekkäisiä identiteettejä ei synny, henkilötietojen eheys paranee ja henkilötunnuksen saamisen prosessi nopeutuisi. Identiteettivarkaudet ja -väärinkäytökset todennäköisesti lisääntyvät jatkuvasti ja tähän liittyvät näkökulmat olisi hyvä ottaa huomioon.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Myöntöprosessi on luotettavuuden kulmakivi Suomessa myönnettäville henkilöllisyyttä osoittaville asiakirjoille, mutta sama pätee toiseenkin suuntaan: jos asiakasta ei tunnisteta kunnolla asiointitilanteissa, hän voi esiintyä monena eri henkilönä myöntöprosessin luotettavuudesta riippumatta. Ei siis auta, että estetään vain väärien henkilöllisyyksien luonti, on myös estettävä niiden käyttö. Mobiililuvat kuten poliisin suunnittelema mobiilihenkilökortti voivat ajan myötä parantaa tunnistamistilannetta tarjoamalla käyttöön pientä muovikortin kuvaa suuremman ja olennaisesti parempilaatuisen kasvokuvan. Tätä korkeampi turvataso käyntiasioinnissa voitaisiin toteuttaa siten, että asiakas käyttäisi asiointitilanteessa sähköistä tunnistusta samalla tavalla kuin nykyään verkkoasioinnissa. Mobiilihenkilökortti voi tuoda tähän myös uusia, nykyisiä sähköisen tunnistuksen menetelmiä sujuvampia keinoja.
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Sukupuoli-identiteetin mukainen juridinen sukupuoli tulee olemaan kasvavassa määrin haaste tulevaisuudessa. Nykyinen järjestelmä ei tunnusta muuta kuin binäärit mies ja nainen, mikä ei vastaa ihmisten todellisuutta. Kolmas sukupuoli ei-binääristi sukupuoltaan kokevien kohdalla tulee olemaan kansainvälinen trendi, johon on hyvä valmistautua pidättäytymällä ratkaisuista, jotka hankaloittaisivat tätä muutosta.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Sähköinen erilainen asiointi hyvin eri yhteyksissä ja ympäristöissä jatkaa kasvamistaan ja sen myötä erilaiset riskit henkilötietojen väärinkäyttöön lisääntyy merkittävästi entisestään. Erityisesti korostuu tilanteet, joissa tunniste on joutunut vääriin käsiin ja on tarve kuolettaa ko tunnus. Nythän se on lähes mahdotonta nykyisen Hetun ollessa kyseessä.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Jos maahanmuuttajien ja Suomessa väliaikaisesti oleskelevien määrä nousee Suomessa merkittävällä tavalla, eikä henkilöille kyetä myöntämään henkilötunnusta väestötietolain tai muun syyn takia, niin tilanne muuttuu nykyistä haastavammaksi. Merkittävä määrä palveluita on siirtynyt ja tulee siirtymään jatkossa digitaalisiin kanaviin niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa, joiden ulkopuolelle henkilö jää ilman vahvan sähköisen tunnistamisen välineitä. Tämän yhteydessä voitaisiin pohtia väestötietolain uudistamista siten, että henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaiselle tapahtuisi helpommin ja joustavammin.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Sähköinen identiteetti tulee olemaan entistä tärkeämpää ja siihen liittyvät ongelmat Luotava yhteiskunnan tuottamissa palveluissa asioiville ja niihin osallistuville henkilöille yksiselitteinen identiteetti ja identiteettiin liitettävien henkilötietojen hallintamalli. SOTE-perustieto yhteneväksi Uusi ja vanha järjestelmä joutuvat väkisinkin olemaan rinnakkain. Siihen tarvitaan kansallinen ohjeistus! Riittävän pitkä siirtymäaika huomioiden mm. käyttäjähallinnan ja käyttövaltuushallinnan toimintatapojen kokonaisvaltaisemman hallinnan (eri kokoiset kunnat – vaikutusten arviointi) Muutoksista aiheutuu lukuisille eri tahoille isoja kuluja, kuinka ne kohdennetaan / kompensoidaan?
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Huhtiniemi Heikki
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Väestön liikkuvuus ja ulkomaalaisperäisen väestön lisääntyminen tullee vaikuttamaan henkilöiden yksilöintiin tulevaisuudessa. Monissa Suomeen suuntautuvan maahanmuuton lähtömaissa ei ole Suomen kaltaista väestörekisterijärjestelmää tai edes selkeää identiteettiä. Tämä voitaisiin ratkaista esimerkiksi liittämällä väestörekisteriin tieto henkilöllisyyden luotettavuustasosta. Samalla tulisi arvioida mitä käytännön vaikutuksia tällaiselle merkinnällä olisi rekisteröidyn asemaan ja oikeusturvaan. Nykyinen henkilötunnusjärjestelmä voi hyvinkin vastata tulevaisuuden haasteisiin, jos sitä kehitetään. Mahdollisia kehityskohteita olisivat mm. kaikkien henkilöryhmien mm. ulkomaalaisperäisen väestön tarpeiden huomioon ottaminen ja luopuminen sukupuolen sisällyttämisestä henkilötunnukseen.
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Merkittävimmät ilmiöt ovat käsitelty kattavasti lausunnon kohteena olevassa väliraportissa.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Raportissa esitetyt esimerkit kattavat nämä jo hyvin.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Miten näette nykyisen henkilötunnusjärjestelmän mahdollisuudet vastata tulevaisuuden haasteisiin?
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyjärjestelmä ei kykene vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
      • Vaana, Järvensivu Tuomas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Äärimmäisen huonona. Sen lisäksi että nykyiset henkilötunnukset paljastavat tietoa kansalaisesta (esimerkiksi syntymäaika ja sukupuoli) ne on myös helppoja arvata. Mikäli tiedetään henkilön syntymäaika ja sukupuoli ei jää enää kuin yksilönumero joka tarvitsee arvata. Tämän on numero välillä 002–899. Kyseisen arvoavaruuden läpikäynti esimerkiksi naiivilla brute-force menetelmällä on helppoa. Tämän lisäksi arvoavaruuden pienuuden takia henkilötunnukset kärsivät myös törmäysongelmista (collision) yksisuuntaisten kryptografisten hajautusfunktioiden parametreina (one-way cryptographic hash function) joka mahdollistaisi henkilötunnuksen tallentamisen niin että ainoastaan taho joka tietää alkuperäisen henkilötunnuksen voisi osoittaa sen olevan sama kuin tallennettu tunnus.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyinen sukupuolitettu henkilötunnus ei vastaa todellisuutta, jossa sukupuolen ymmärretään olevan moninaisempi kuin binäärinen nainen tai mies. Sen säilyttäminen olisi ristiriidassa tasa-arvolain kanssa, joka edellyttää viranomaisten ennaltaehkäisevän sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolitettuihin piirteisiin perustuvaa syrjintää.
      • Tilastokeskus, TK/VE/Markus Rapo
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Merkittävimmät asiaan liittyvät haasteet nyt ja tulevaisuudessa on raportissa tunnistettu.
      • Päivittäistavarakauppa ry, Yhteistyössä Kaupan liiton kanssa, Vyyryläinen Tiina
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kaupan toimijoiden näkökulmasta nykyinen henkilötunnusjärjestelmä on toiminut riittävän hyvin eikä alan piirissä ole tunnistettu sellaisia tulevaisuuden haasteita, joiden vuoksi järjestelmän muuttaminen olisi välttämätöntä.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyinen henkilötunnusjärjestelmä ei voi vastata tulevaisuuden haasteisiin
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyisen henkilötunnuksen paljastama tietosisältö tekee tunnuksen käytöstä ongelmallista raportissakin mainittujen syiden vuoksi. Lisäksi soveltamisala on kapea, mikä on johtanut kirjaviin keinotunnuskäytäntöihin eri viranomaisten kesken. Keinotunnukset, joilla soveltamisalan ulkopuolelle jääviä ryhmiä käsitellään, ovat olleet ongelmallisia tietojen pirstaloitumisen takia (terveydenhuollossa voi tulla esiin tilanteita, joissa tämä on jopa hengenvaarallista).
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Valittavasta etenemisvaihtoehdosta riippumatta Maanmittauslaitos pitää hyvänä sitä, että henkilötunnuksen käytöstä tunnistusvälineenä erilaisissa asiointitilanteissa tulisi mahdollisimman nopeasti luopua. Raportissa on mainittu keinoina laaja tiedotus ja ohjeistus. Lisäksi voisi olla syytä harkita jopa lainsäädännöllistä ohjausta ainakin viranomaisasioinnissa. Maanmittauslaitoksen näkökulmasta olisi myös mahdollista edetä siihen suuntaan, että viranomaisen palvelupisteessä tapahtuvissa asiointitilanteissa käytettäisiin yhä laajemmin asiakkaan omia sähköisen tunnistamisen valineitä. Toinen keino voisi ehkä olla ajanvaraukseen perustuva asiointi, jossa sähköinen tunnistus tehtäisiin jo ajanvarauksen yhteydessä. Tämä vaatisi kuitenkin lisäselvittelyä.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Raportissa esitetyt nykyisen henkilötunnusjärjestelmän ongelmat liittyen rinnakkaisiin ja epäluotettaviin rekisteri-identiteetteihin ovat perusteltuja. Mikäli nykyistä henkilötunnukseen perustuvaa henkilötietojen hallintamallia ei uudisteta on todennäköistä, että erilaiset rinnakkaiset tunnistautumisjärjestelmät tulevat laajenemaan. Tämä aiheuttaa hallinnollisten kustannusten kasvua sekä näkyy huonompina julkisina palveluina erityisesti tänne väliaikaisesti muuttaville yksilöille.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Näkemyksemme on, että henkilötunnusjärjestelmän pitäisi mahdollistaa ehjä henkilötason tietojen seuranta. Jos henkilön henkilötunnus muuttuu, joko uudistuksen seurauksena tai muusta syystä, kuten sukupuolistatuksen muuttuessa, mahdollisuus henkilöä koskevaan seurantatietoon muutoksien ylitse tulisi säilyttää.
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • On kestämätöntä, että Suomessa henkilö ei voi avata pankkitiliä, puhelinliittymää, hankkia asuntoa tai tehdä työtä ilman henkilötunnusta.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • EK katsoo, että raportissa esitettyihin ongelmiin olisi löydettävissä ratkaisu yhteiskunnallisten hyötyjen kannalta kustannustehokkaasti edellä esitetyn mukaisesti. Myös raportissa nostetaan esille useita ratkaisukeinoja. EK toteaa vielä, että useat esitetyt ongelmat liittyvät joko henkilötunnuksen vääriin käyttötapoihin tai henkilön identiteetin varmentamisongelmaan ja ovat siten riippumattomia itse henkilötunnuksesta. Lisäksi on muistettava, että myös vaihtoehtoiset tunnisteet voivat joutua identiteettivarkauksien tai väärinkäytösten kohteeksi. Tältä osin tulisikin selvittää, miten luotettavuutta lisätään mm. alkuperäisessä tunnistamisessa, ja käytänteitä parannetaan esimerkiksi sähköisen tunnistamisen avulla.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Oikeusministeriö näkee nykyisen henkilötunnusjärjestelmän ’hetuttomiin’ liittyvät prosessit ja vaihtelevat käytänteet tulevaisuudessa vieläkin hankalammiksi. Tarve olisi saada joka tilanteessa samana pysyvä tunniste, joka on muuttumaton, myös ’hetuttomille’. Lisäksi on tarve ratkaista tunnistettuja ongelmia jollakin aikavälillä, jotta digitalisaation ja keskinäisriippuvuuksien kasvamisen myötä ei synnytetä lisää nykyiseen henkilötunnuksen muotoon sidottuja riippuvuuksia sekä henkilötunnuksen käyttämistä esim. sähköisessä ja fyysisessä asioinnissa henkilön tunnistamiseen.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Perusrakenne on hyvä, mutta erityistilanteisiin tarvitaan uusia ratkaisuja. Näistä ainakin seuraavat ovat tarpeelliset: syntymäajan ja sukupuolen poistaminen yksilöintitunnuksesta, henkilötietojen luotettavuuden luokittelu sekä joko henkilötunnuksen myöntäminen nykyistä laajemmalle henkilöjoukolle taikka toisenlaisen yksilöintitunnuksen myöntämistä keskitetystä rekisteristä niille, joille henkilötunnusta ei voida antaa.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Suurimpana haasteena on henkilötunnusten riittävyys tulevaisuudessa.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Väliraportissa listatuista ongelmista useat olisivat näkemyksemme mukaan kohtuullisen helposti ratkaistavissa ilman henkilötunnuksen perusteellista uudistamistakin ja näitä keinoja on tuotu esille jo väliraportissakin. Jos ongelmana on henkilötunnusten riittävyys, kun syntymäpäivätiedon puuttuessa käytetään vuoden ensimmäistä päivää, niin ratkaisuna voisi olla ottaa käyttöön järjestyksessä seuraavat päivät tunnusten loppuessa. Väestörekisterikeskushan nykyisellään jo pitää kirjaa vapaina olleista tunnuksista. Henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuus taas on helposti poistettavissa, jos luovutaan siitä säännöstä, jonka mukaan tunnuksen toiseksi viimeisin numero ilmaisee sukupuolen. Henkilötunnuksen käyttäminen sellaisissakin yhteyksissä, joissa sitä ei tarvita, tai sen käyttäminen henkilön tunnistamiseen, ovat henkilötunnuksen käyttötapoihin, ei itse tunnukseen liittyviä ongelmia. Identiteettivarkauksien osalta raportissakin on todettu, että ei ole varmuutta siitä, voisiko henkilötunnuksen rakenteen muuttaminen esim. satunnaiseksi merkkijonoksi estää niitä. Toisaalta myös nykyisen henkilötunnuksen vaihtaminen uudeksi identiteettivarkauksien tapauksessa pitäisi ymmärtääksemme olla teknisesti aivan yhtä mahdollista kuin jonkin muunkin muotoisen tunnuksen vaihtaminen.
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tietosuojanäkökulmasta nykyjärjestelmä on tulevaisuutta ajatellen kelvoton paljastaessaan ihmisestä valtaosin tarpeetonta tietoa. Se myös käytännössä antaa väärää tietoa sukupuolesta osalle ihmisistä.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Se ei vastaa edes enää tämänpäivän tarpeisiin saati sitten tuleviin. Siis en minkäänlaisena.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Muutos on tarpeellinen, mutta toteutettava maltillisesti Mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä yhteistyöhön muiden EU-maiden kanssa Huomioitava jatkossa mahdollinen tarve siirtyä uudenlaiseen toimintaratkaisuun (eri tyyppiset hybridipohjaiset toimintamallit, 5G-palveluportfolio mukanaan tuomien toiminnallisuuksien huomiointi)
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Osa väliraportissa tunnistetuista nykyjärjestelmän haasteista on luonteeltaan teoreettisia, eikä muodosta käytännössä ongelmia. Käytännön ongelmia aiheuttaa näkökulmastamme lähinnä se, että henkilötunnusta ei automaattisesti myönnetä kaikille viranomaisten prosesseihin tuleville henkilöille. Tarve yksiselitteiselle joka tilanteessa käytettävissä olevalle tunnisteelle on jatkossakin ilmeinen.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Ongelmatkin on hyvin havaittu. Nykyinen henkilötunnus sisältää tietoja, joita sen ei tarvitse kertoa (ikä, sukupuoli), joten jokin neutraali numerosarja on parempi. Vaikka puhelinnumerojen tyyliin 12 numeroa 3 paloihin jaettuna 111 222 333 444 :). Tuolla saa jo biljoona ihmistä katettua. Raportissakin havaittu ongelma on se, että pelkällä numerolla ei vielä tunnista mitään ja sen avulla ei mitään oikeuksiakaan pidä saada. Tarvitaan henkilöön liittyviä identifikaattoreita, jotka kytkevät henkilön ja numeron toisiinsa ja välineitä, joilla kytkentä voidaan havaita. Lienee pakko mennä biometristen tunnisteiden puolelle ja tämähän todetaan raportissa haastavaksi.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Ei pitää tiedustaa, että millaisesta identiteetistä on oikeesti kyse? (Collective identity; Personal identity; Jumala ei ole antanut henkilöille mukaan henkilötunnuksia. Henkilötunnuksen säätäminen on myös ihmisoikeukisen sekä perustusalain vastainen. Henkilöille ei saa väkisin liittää Identiteetti = yläkäsite, joka sisältää kaiken sellaisen tiedon, jonka avulla identiteetin haltijat voidaan erottaa toisistaan. Henkilötieto voi muodostaa osan identiteettitiedosta, mutta identiteettitiedot eivät välttämättä ole henkilötietoja. Identiteetin haltija voi olla luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai ryhmä, jolla ei ole erikseen määriteltyä oikeudellista asemaa. Erityisesti tietoverkossa identiteetti voi myös olla täysin virtuaalinen. Tällaista identiteettiä käytetään erottelemaan sosiaalisen median osallistujat toisistaan, mutta identiteetti ei välttämättä ole yhdistettävissä hahmon taustalla olevaan todelliseen luonnolliseen henkilöön
      • Oletteko tunnistaneet sellaisia jo olemassa olevia tarpeita, joihin väliraportissa esitetyt ratkaisumallit eivät kykene vastaamaan?
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tarve useammalle, mahdollisesti myös samanaikaisesti voimassa oleville rinnakkaisille henkilötunnuksille. Tämä edistäisi yksilön mahdollisuutta suojella omaa identiteettiä ja vähentäisi mm. identiteettivarkauksista koituvaa haittaa.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Osamaksutilanteessa syntyy ongelma, jos kansalaisella on turvakielto, mutta rahoituslaitos vaatii osoitetietoja. Tällainen tilanne syntyy joillekin transihmisille Suomessa.   Koska väliraportissa ei ole laajemmin pohdittu juridista sukupuolta ja siihen liittyviä ongelmia, siinä ei ole myöskään pohdittu, miten toisessa maassa kolmatta sukupuolta virallisesti olevien Suomessa asuvien ihmisten sukupuoli merkitään taustatietoihin.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kela näkee, että yhdistelemällä ja jatkotyöstämällä väliraportissa esitettyjen ratkaisumallien ominaisuuksia on mahdollista vastata tunnistettuihin tarpeisiin.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Maanmittauslaitoksessa on panostettu viime vuosina sähköisen asioinnin kehittämiseen ja merkittävä osa asioinnista tapahtuu verkossa. Vaikka kasvokkain tapahtuvat tunnistustilanteet vähenevät, palvelua annetaan edelleen yli 30 palvelupisteessä ns. tiskipalveluna sekä valtakunnallisen puhelinpalvelun kautta. Henkilötunnusta ei Maanmittauslaitoksessa lähtökohtaisesti käytetä tunnistusvälineenä. Tavanomaisissa asiakaspalvelutilanteissa, kuten viranomaisneuvonta, rekisteritietopalvelu, asiakirjakopion antaminen, kartan tai otteen ostaminen jne., ei asiakkaan tunnistaminen ole tarpeen. Henkilön tunnistamista edellyttävissä asiointitilanteissa tunnistus tehdään passin tai henkilökortin avulla. Tyypillinen esimerkki tarpeesta asiakkaan tunnistamiseen syntyy asiakaspalvelupisteessä silloin, kun tämä haluaa ostaa henkilötunnuksellisen rekisteriotteen (yleensä lainhuutotodistus) tai tietoja toisen henkilön kiinteistönomistuksista (esim. leski kysyy vainajan omistuksia). Asioidessa puhelimen tai sähköpostin välityksellä em. tilanteissa tunnistuksen puuttuminen estää asioinnin, jolloin asiakkaan on tultava paikan päälle. Toistaiseksi Maanmittauslaitoksessa ei ole käytössä luotettavaa menetelmää asiakkaan tunnistamiseen puhelinasioinnissa. Keskeisimmissä asiointipalveluissa on siirrytty suomi.fi-tunnistuspalveluun perustuvaan vahvaan tunnistukseen. Ns. etäasiointi on nopeasti kasvamassa erilaisten vuorovaikutteisten asiointimenetelmien myötä (puhelinasioinnin lisäksi mm. chat, chatbot, videoyhteys jne.). Lomakkeiden käyttö vähenee ja saattaa poistua jossain vaiheessa kokonaan, kun tulevaisuudessa henkilö voinee jättää asiaa koskevan hakemuksen vastaamalla chatbotin tekemiin kysymyksiin. Tämän tyyppistä menettelyä ollaankin eräissä virastoissa jo pilotoimassa. Henkilön luotettava tunnistaminen on kyettävä toteuttamaan myös näissä uusimuotoisissa vuorovaikutteisissa asiointitilanteissa.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Väliraportissa olevat ratkaisumallit on esitetty hyvin yleisellä tasolla. Ratkaisumalleissa on mukana kaikki tarvittavat elementit tunnistettujen tarpeiden ratkaisuun.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Rekisteritutkimus kohdentuu usein henkilöiden historiatietoihin myös kuoleman jälkeen. Näkemyksemme mukaan henkilötunnuksen uudistamisen yhteydessä tulisi säilyttää myös henkilöön liittyvän historiatietojen käyttömahdollisuus siten, ettei elossa olevien ja kuolleiden henkilöiden ikä- ja sukupuolitietojen analysointi samoissa tutkimuksissa vaikeudu kohtuuttomasti ja tiedot olisivat jatkossakin käytettävissä. Näkemyksemme on, että kansainvälisyyden monimuotoistuminen ja sähköinen, rajat ylittävä tiedon välittäminen tulee lisääntymään. Linkit muiden maiden henkilötunnus-järjestelmiin: kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta uudessa henkilötunnusjärjestelmässä pitäisi varmistaa mahdollisuus ainakin EU-maiden väliseen tietojen yhdistämiseen ja henkilöiden seuraamiseen rajojen ylitse. Pohjoismaat olisi sopiva lähtökohta. Tietosuojan ja tietoturvan näkökulmasta kansalaisen luottamus tietojen turvalliseen käsittelyyn tunnuksesta huolimatta on säilytettävä. Lisääntyvä digitaalisuus aiheuttaa kansalaisille tietojen käyttöön liittyvää epävarmuutta. henkilötunnuksen uudistamisen yhteydessä tulee arvioida myös kansalaisen näkökulmasta, miten jokainen niin halutessaan voisi hallita omia tietojaan ja mahdollisia erillisiä identiteettiavaruuksia, on tärkeä huomioida. Numero-kirjain- tyyppisesti muodostetuilla yksilöintitunnuksilla voidaan ennaltaehkäistä myös identiteettivarkauksia. Näkemyksemme mukaan nykyisen kaltainen henkilötunnus ei vastaa riittävästi henkilön identiteettisuojan, tietosuojan, tietoturvan, kansainvälisyyden, yksilön omien tietojen hallintaan. Esimerkiksi tunnuksen hyvä muistettavuus ei ole painoarvoltaan merkittävin edellä mainitut asiat huomioden.
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Erittäin keskeinen asia on ulkomaalaisten identiteetin tunnistaminen. Opetushallitukselle on tärkeää varmistua henkilön henkilöllisyydestä (henkilötunnus) sekä mahdollistaa sähköinen asiointi Opetushallituksen palveluissa. Opetushallituksessa on pohdittu mahdollisuutta hyödyntää ns. väliaikaisia tunnuksia, jotka voitaisiin myöntää vähän kevyemmin kuin varsinainen henkilötunnus. Opetushallituksella on ulkomaisia asiakkaita muun muassa tutkintojen tunnustamisen ja apurahojen hakemisen prosesseissa. Näissä on huomioitava, että palveluiden käyttämiseksi asiakas ei ole välttämättä Suomessa ennen kuin päätös on syntynyt, joten asiakkaalta ei voida edellyttää vahvaa ensitunnistautumista jossakin Suomessa olevassa toimipisteessä. Korkeakouluhauissa henkilötunnuksettomia henkilöitä ei ole mahdollista tunnistaa vahvasti. Tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta on kyseenalaista, että henkilötunnuksettomat hakijat voivat haussa ottaa opiskelupaikan vastaan sähköisesti ilman vahvaa tunnistautumista, mutta henkilötunnuksen omaavilta henkilöiltä edellytetään vahvaa tunnistautumista. Tällaisten henkilötunnuksettomien asiakkaiden osalta tulisi miettiä myös kokonaisvaltainen ratkaisu, joka kytkeytyy henkilötunnusjärjestelmään (esim. väliaikainen tunnus). Opetushallituksen palveluiden piiriin kuuluu alaikäisiä henkilöitä, joiden osalta tunnistautuminen ja henkilötunnusten käyttö on ratkaistava. Erityisenä käyttötapauksena on saada alaikäisten asiakkaiden huoltajien käyttöoikeudet linkitettyä alaikäiset tietoihin siltä osin kuin laki näin edellyttää. Henkilöiden tietojen linkitys tulee myös eteen sellaisissa tilanteissa, joissa on myönnettävä oikeus katsella opiskelijan tietoja esimerkiksi opiskelijaa ohjaavalle työnantajan edustajalle. Manuaalisesti toteutettava yksilöintiprosessi on hyvin virhealtis.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyisellään työperäinen maahanmuuton yhteydessä henkilötunnuksen saaminen on hidasta. Tunnuksen antamisen viivästyessä joudutaan turvautumaan väliaikaisiin järjestelyihin ja keinotunnuksiin, mikä lisää tarpeettomasti työtä ja kustannuksia mm. työnantajille ja eläkevakuutuslaitoksille. Ongelman ratkaisu on kuitenkin hallinnon tehostamisessa, ja EK painottaakin, että henkilötunnus olisi selvissä tilanteissa saatava heti ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnöstä.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Yksi nykyisen henkilötunnusjärjestelmän heikkouksista on tunnuksen käyttäminen asioinnissa yksinään henkilön tunnistamiseen. Tätä korvaamaan olisi saatava käyttöön helppo ja luotettava tapa tunnistaa henkilö ilman tietoteknistä osaamista mm. fyysisessä asioinnissa ja puhelinasioinnissa henkilötunnuksen kysymisen sijaan.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Väliraportissa esitetyt ratkaisumallit eivät kykene vastaamaan nykyisessä muodossaan eIDAS-tunnistautumisvelvollisuudesta aiheutuviin tarpeisiin. EIDASissa on kyse pelkkään syntymäaikaan ja nimeen perustuvasta yksilöimisestä, joka poikkeaa suomalaisesta henkilöiden yksilöimisen tavasta ja vaatimuksista. On kannatettavaa, että eIDAS-järjestelmää koskevaa kysymystä selvitellään jatkovalmistelussa rinnakkain valittavan toimintamallin kanssa.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Finanssialalla ei ole tunnistettu henkilötunnukseen liittyviä erityisiä ongelmia aiemmin mainittua henkilötunnuksen saamisen viivettä lukuun ottamatta. Kaikki raportissa esitetyt ratkaisumallit, jotka johtaisivat henkilötunnuksen rakenteen muuttamiseen, aiheuttaisivat toisaalta toimialalle suuria kustannuksia, joita vastaavaa hyötyä ei siis olisi nähtävissä.
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Osamaksutilanteessa syntyy ongelma, jos kansalaisella on turvakielto, mutta rahoituslaitos vaatii osoitetietoja. Tällainen tilanne syntyy joillekin transihmisille Suomessa. On ratkaistava ihmisen oikeutta kunnioittaen, miten kolmatta sukupuolta virallisesti olevien Suomen kansalaisiksi tulevien ihmisten sukupuoli merkitään taustatietoihin.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Korostan ehdotonta tarvetta useille yhtäaikaan voimassaoleville yksilöiville ID-tunnuksille samalle yksilölle eri käyttöympäristöihin ja käyttöyhteyksiin. Tämä mahdollistaa vaaratuneen tai jo vuotaneen tunnuksen välittömään kuolettamiseen ja samalla uuden korvaavan antamiseen. Erillisä yksilöiviä ID-tunnisteita tulee jatkossa antaan syntymässä Hetu ja Sote-ID terveydenhuollon tarpeita varten. Vastaavasti annetaan kaikille myös Vero-ID, jota käytetään pakollisena kaikessa verotukseen, työntekoon ja kaikkiin tuloihin niiden lähteestä tai muodosta riippumatta.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Tarpeet tulevat esille myöhemmin?
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Väliraportissa olevat ratkaisumallit käsittelevät tarpeita ja erilaisia ratkaisuja kattavasti.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Jos hyväksytään se, että ensin on selvitettävä henkilöidentiteetti ennen kuin edetään rooli-identiteetteihin, raportti ei tähän selvittämiseen (henkilöllisyyden tunnistamiseen) anna selvää vastausta. Pitääkö henkilöllä jatkossakin olla henkilökortti, jossa on kasvokuva ja tätä täydentämässä henkilötunnus, joka on esim. kaksiosainen: 1) tuo merkityksetön numero ja 2) esim. hologrammikuva, joka on muodostettu henkilön biometristen tunnisteiden yhdistelmästä? Hologrammi voidaan lukulaitteella purkaa alkuperäisiksi tunnisteiksi, mutta sitä ei voida sellaisenaan käyttää esim. mihinkään palveluun pääsemiseksi, vaan se vaatii vielä palveluun liittyvän rooli-identiteetin tunnuksineen. (Tarvitaanko kasvokuvaa, jos jonkinlainen hologrammi tms. korvaa biometriset tunnisteet?)
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Ratkaisumallit eivät vastaa kansalaisten odotuksiin. Ihmiset eivät ole elämiä! Ette saa laatia mitään kannanottoa, kunnes kansalasia ei ole asiassa kuultuu, eikä heitä ole otettu mukaan sen laatimiseen. Biometrinen tunniste = yksilöllinen fyysinen ominaisuus tai käyttäytymispiirre, jonka perusteella henkilö voidaan tunnistaa. Yleisimpiä biometrisessä tunnistamisessa (ks. Biometrinen tunnistaminen) käytettyjä fyysisiä ominaisuuksia ovat kasvonpiirteet, sormenjäljet, iiris, verkkokalvo ja ääni. Myös käyttäytymispiirteitä, kuten kävelytyyliä tai huulten liikedynamiikkaa voidaan käyttää. Toimivan biometrisen tunnisteen tulee muuttua mahdollisimman hitaasti ja yksilöidä henkilö mahdollisimman tarkasti.
  • Lausunnonantajia: 25
    Biometria
      • Miten näette biometrian hyödyntämismahdollisuudet uudistuksessa?
      • Vaana, Järvensivu Tuomas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometriaa voidaan käyttää hyödyksi henkilön tunnistamisessa jotta henkilö voisi esimerkiksi välittää edellisissä vastauksissa käsiteltyjä väittämiä palvelun tuottajille.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometristen tunnisteiden päivitys esimerkiksi hormonihoitojen tuottamien muutosten mukaisiksi on tehtävä mahdollisimman yksinkertaiseksi yksilöille, jotka sitä tarvitsevat (esim. samalla tavalla kuin kasvavan lapsen kohdalla).  
      • Tilastokeskus, TK/VE/Markus Rapo
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometriatietojen tallentamiseen täytyy olla hyvin perustellut syyt. Lisäksi biometriatietojen hyödyntäminen on määriteltävä tarkoin lainsäädännöllä. Biometriatietojen kerääminen voisi olla perusteltua ns. ensitunnistamisessa niiden yksilöiden osalta, joilla ei ole virallisia dokumentteja tai muita tunnistautumisessa edellytettäviä asiapapereita, mikäli näiden puuttuminen katsotaan esteeksi vahvan tunnisteen saamiseksi.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Mahdollisuudet biometrian hyödyntämisessä ovat realistiset. Osaamista, välineistöä ja kokemusta on jo tietyillä viranomaisilla. Näiden tahojen osaamista voidaan hyvin hyödyntää myös jatkossa henkilötunnuksen uusimiseen liittyvässä työssä. Emme näe tarpeellisena, että nykymuotoista osaamista tulisi laajentaa isommalle viranomaiskentälle.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometria. Biometria on muusta raportista erillinen aihealue; tekninen ratkaisu identiteetin hallitsemiseen. Teknologiateollisuus pitää perusteltuna hyödyntää sähköisessä tunnistamisessa mahdollisimman pitkälle passien ja muiden virallisdokumenttien biotunnisteita esimerkiksi tunnistusvälineiden aktivoinnissa.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometrian käyttöön liittyy raportissakin kuvattuja haasteita. Mikäli keinotunnukset ja viranomaisaloitteiset henkilötunnuspyynnöt korvataan uudella yksilöivällä tunnuksella, ei Kelalla ole tarvetta eikä suurimmassa osassa tapauksista edes mahdollisuutta kerätä biometrisia tunnisteita.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Maanmittauslaitos yhtyy loppuraportin luvussa 6.4.4 kuvatussa perusratkaisussa ja raportin lopussakin mainittuun johtoryhmän näkemykseen siitä, että biometristen tunnisteiden käyttöä muuhun kuin identiteetin luomiseen ensimmäistä kertaa ei tarvitsisi muuttaa. Maanmittauslaitokselle ei olisi nykyisessä roolissa luontevaa alkaa toimimaan biometristen tunnusten kerääjänä ja hallinnoijana. Nykyinen turvallisuusviranomaisten infrastruktuuriin ja osaamiseen perustuva toimintamalli on riittävä.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Biometriaan liittyen kasvojen tunnistus sekä analogista kuvasta, videosta tai sitten ihan passin sirusta luettuna on todennäköisesti jotain minkä hyödyntämistä voisi harkita.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometrian hyödyntämismahdollisuuksien kehittämistä henkilön tunnistamisessa voisi näkemyksemme mukaan edistää henkilötunnuksen uudistuksen rinnalla.
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometria tarjoaa hyötyjä, mutta kaiken kaikkiaan suurin osa asiakkuuksista ei biometriasta hyötyisi.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometria on kohtalaisen uusi asia ja sen kanssa pitää huolehtia ihmisen yksityisyydestä erityisen tarkasti, kuten tietosuoja-asetus linjaa. Sen avulla on kuitenkin mahdollista toteuttaa henkilön ensitunnistaminen luotettavammin kuin muuten olisi mahdollista. Biometria kannattaisi pitää erillään henkilötunnuksesta, mutta vastaavasti biometriaa tulisi voida käyttää tunnistamisessa aivan niin kuin passeissa ja henkilökorteissa on mukana biometrisiä ominaisuuksia.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Asiaa tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää lisää, mutta vain todellisen, yksilöidyn tarpeen lähtökohdasta. Alustavasti biometriset tunnisteet voisivat toimia henkilötunnusta täydentävänä, mutta on vaikea nähdä niitä henkilötunnuksen korvaavana tunnisteena. Henkilötunnus tulisi säilyttää avaimena, jolla koordinoidaan eri toimijoiden tiedonhallintaa.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Oikeusministeriö katsoo, että biometriaa voitaisiin hyvin suunniteltuna ja toteutettuna hyödyntää nykyistä laajemmin tietyissä rajatuissa käyttötapauksissa. Esimerkiksi tunnistamisesta vastaava viranomainen voisi ensitunnistamisen yhteydessä hyödyntää biometriaa laajemmin, mikä vähentäisi merkittävästi myöhempää tarvetta perustaa useita henkilötunnuksia samalle henkilölle.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometrian avulla voidaan selkeästi vähentää useampikertaisen identiteetin muodostumista ensirekisteröinnissä tai myönnettäessä tunnistusvälinettä.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometrian hyödyntäminen olisi kannatettavaa henkilötunnusta myönnettäessä.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometriaa voitaneen hyödyntää henkilön ensitunnistamisessa annettaessa yksilöivää tunnistetta, kuten raportissakin mainitaan. Biometrinen tunniste ei kuitenkaan voine toimia yksinomaisena henkilön yksilöivänä tunnisteena, vaan nykyisen HETUn kaltainen, myös ei-koneellisesti luettava tunniste tarvitaan jatkossakin.
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Vaikuttavat melko hyviltä, tunnistaminen onnistunee niiden avulla. Biometristen tunnisteiden päivitys hormonihoitojen tuottamien muutosten mukaisiksi on oltava mahdollista samalla tavoin kuin lapsen muutos otetaan huomioon hänen kasvaessaan.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometriset tunnisteet kuuluvat vain ja ainostaan sekä yksinomaan viranomaiskäyttöön ei koskaan muuhun. Nyt jo jopa päätelaitteilla - kuten esim. älypuhelimet - biometristen tunnisteiden kaikkinainen käsittely on ehdottomasti kiellettävä kategorisesti kokonaisuudessaan.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Biometrian hyödyntämisellä on varmasti roolinsa identiteetin luomisessa ja tunnistamisessa sähköisiin palveluihin tulevaisuudessa. Tähän on jo ratkaisuja olemassa ja kehitteillä, esimerkiksi suomalainen sisuID palvelu. On odotettavissa, että markkinoille tulee uusia sähköisen tunnistamisen välineitä, jotka eivät välttämättä perustu henkilötunnuksen käyttöön. Tämä kuitenkin vaatisi, että markkinat kehittyvät jatkossa ja vahvan sähköisen tunnistamisen välineitä otetaan käyttöön palveluprosesseissa nykyistä laajemmin. Toisaalta sähköinen tunnistaminen ei ole kaikissa tapauksissa kovin käytännöllistä, jos tarpeena on esimerkiksi vain henkilön yksilöiminen.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan biometrinen tieto on asetuksessa tarkoitettu erityinen henkilötieto, jos biometrisen tiedon käsittely tapahtuu henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten. Erityisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa mainitaan ne poikkeusperusteet, joiden nojalla biometrisia henkilötietoja saa käsitellä.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Huhtiniemi Heikki
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Raportin mukaan johtoryhmä ei ehdota biometristen tunnisteiden käyttämistä asiointitapahtumissa. Biometrisiä tunnisteita ei myöskään voitane tarkoituksenmukaisesti käyttää henkilötunnuksen sijasta henkilöiden erottamiseksi toisistaan esimerkiksi tietojärjestelmissä. Johtoryhmä on raportin mukaan sitä mieltä, että selvitystyötä on syytä jatkaa sen suhteen tulisiko biometrisiä tunnisteitä hyödyntää ainakin henkilöiden ensirekisteröinnissä silloin, kun rekisteröitävän henkilön identiteettiä ei ole voitu varmistaa. Näin ehkäistäisiin useiden rekisteri-identiteettien luominen ja niiden käyttäminen saman henkilön toimesta. Biometristen tunnisteiden käyttöön liittyy monia oikeudellisia haasteita, joita on osin selvitetty raportissakin. Jos biometrisiä tunnisteita halutaan käyttää useiden rekisteri-identiteettien käyttämiseen tulisi ensiksi selvittää, miten laajasta haasteesta tämän suhteen on kysymys ja mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi voitaisiin käyttää.
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Biometriaa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin nk. ensitunnistamisessa, jolloin samoille henkilöille ei olisi enää jatkossa mahdollista perustaa useita henkilötunnuksia.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Kirjoittelin jo edelliseen kohtaan. Pidän jopa välttämättömänä, jos lähtökohtana on henkilön tunnistaminen.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Millaisia mahdollisuuksia biometria tarjoaa?
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometriaa apuna käyttäen pystytään luomaan luotettava henkilöllisyys / tunnus henkilöille, joilla ei ole muutoin dokumentteja henkilöllisyyden varmentamiseksi. Kuten raportissa on todettu, biometrisiä tunnisteita ei tule käyttää asiointitilanteissa. Näemme hyvänä ratkaisuna biometristen tunnisteiden käyttömahdollisuuden ensirekisteröinnin yhteydessä.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometriikan hyödyntäminen voisi varmentaa henkilön identiteetin joissakin ensirekisteröinnin tilanteissa sekä niissä henkilöllisyystodistuksissa, joihin on sisällytettävä biometriset tiedot kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Biometristen tunnisteiden hyödyntämisen aloittaminen vaatisi pitkää siirtymäaikaa henkilöstön koulutuksen sekä tarvittavien resurssien varmistamisen vuoksi.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometria voisi tarjota kansainvälisesti yhdenmukaisen tavan henkilön tunnistamiseen, mutta se vaatii vielä kehittämistä sekä vakiintuneita, kansainvälisiä käytänteitä.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilö, jolla ei ole virallisia todisteita henkilöllisyydestä, tunnistamisen, kuten selvityksessä todetaan.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometristen tunnisteiden avulla voitaisiin osittain yrittää korjata epäluotettavien rekisteri-identiteettien ongelmaa ja estää esimerkiksi päällekkäisten rekisteri-identiteettien syntyminen. Asian selvittämisessä tulisi kuitenkin keskittyä ongelmien ratkaiseminen parantamalla nykyisiä käytänteitä, eikä tulisi luoda ylimääräistä tunnistejärjestelmää ilman välttämätöntä tarvetta.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Oikeusministeriö katsoo, että tietyissä valvotuissa tilanteissa suoritettu biometrinen tunnistaminen lisää henkilön identiteetin varmistamiseen luotettavuutta.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometriikkaa tulisi ensisijaisesti hyödyntää henkilön ensirekisteröinnin yhteydessä, mutta biometriikan hyödyntämistä laajemmin myös tavanomaisissa asiointitilanteissa olisi hyödyllistä arvioida ja tutkia tarkemmin.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • On tehtävä ero henkilön yksilöinnin ja tunnistamisen välillä. Henkilön yksilöinnin välineenä biometrinen tunniste on hankala, koska se on ainoastaan koneellisesti luettava (ks. edellinen kohta). Biometriset tunnisteet voivat tuoda lisää vaihtoehtoja henkilön tunnistamiseen (henkilöllisyyden todentamiseen), mutta on vaikea nähdä niiden ainakaan lähitulevaisuudessa korvaavan kokonaan nykyisiä tunnistusvälineitä.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilön kaikki biografiset tiedot voivat ajan myötä muuttua. Nimen voi vaihtaa, syntymäaika voi tarkentua, kansalaisuus vaihtua, synnyin paikan nimi vaihtua / täsmentyä ja henkilötunnus voi vaihtua. Biometriset tiedot sen sijaan muuttuvat hyvin vähän ja hitaasti (tunnisteesta riippuen). Biometristen tietojen avulla voidaan identifioida ja verifioida asiakas luotettavasti. Kuten väliraportissakin todetaan biometrisella vertailulla voidaan parantaa henkilön tunnistuksen luotettavuutta kahdella eri tasolla: - kun asiakas hakee uutta tunnistusvälinettä - kun asiakas tunnistetaan asiointitilanteessa Henkilöä ei saa antaa vapaasti luoda uusia henkilöllisyyksiä, eikä omaksua toisten henkilöllisyyksiä (ts. tehdä identiteettivarkautta). Jos identiteetin luominen ei tapahdu luotettavasti, ei asiointitilanteenkaan tunnistus voi olla luotettava. Henkilöllisyyden luomistilanteessa biometrian avulla voidaan varmistaa, ettei henkilö kerran tunnistusvälineen saatuaan voi saada uutta tunnistusvälinettä eri henkilöllisyydellä. Yhtenä pohdinnan aiheena voisi olla henkilöllisyyteen liitettävän ensirekisteröinnin yhteydessä tieto tunnistuksen ja henkilöllisyyden luotettavuuden tasosta, sekä siitä onko tunnistuksessa käytetty biometriikkaa hyväksi. Tällöin henkilöllisyyden luotettavuuden taso olisi vahvin asioidessa viranomaisen kanssa, jossa tunnistus tehdään luotettaviin asiakirjoihin perustuen ja biometriikkaa hyödyntäen ja heikoin tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole esittää luotettavia asiakirjoja eikä biometriikkaa voida hyödyntää. Suomalainen yksilöivä tunnus voitaisiin oheisessa mallissa antaa aina ensirekisteröinnin yhteydessä tapauksissa, joissa henkilö on luotettavasti tunnistettu esittämien matkustusasiakirjojen pohjalta viranomaisten toimesta tai henkilö syntyy Suomessa yksilöivän tunnuksen omaavalle henkilölle. Etätunnistuksessa biometriikkaa ei voida luotettavasti hyödyntää eikä siten suositella käytettäväksi
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometria mahdollistaa tarpeettomien tietojen poistamisen henkilötunnisteesta
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Valtavia, kaikenkattavia niin hyvään yksilön pomminvarmaan (viranomais-) tunnistamiseen - kuin pahaankin vaikkapa totalitarisen hallinnon väärinkäyttöön esim. kansan- tai uskonryhmää kohtaan. DNA genetiikan kautta on sukulaisuussuhteet kartoitettavissa helposti ties mihin ''mainostus-'' käyttöön.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Soveltuu erilaisiin käyttötarkoituksiin, joita raportissakin on hyvin tuotu esille, mutta se ei korvaa henkilötunnusta
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Valvotussa tilanteessa suoritettu biometrinen tunnistaminen on hyvä ja luotettava keino varmistaa henkilön identiteetti ja estää päällekkäisten henkilötunnusten perustaminen.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Tunnen aluetta huonosti, mutta ylempänä asialla spekuloin liittäen biometristen tunnisteiden pohjalta tehtäviin luettavissa oleviin(?) hologrammeihin tms.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Millaisia riskejä näette biometrian hyödyntämisessä?
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometrian laajempaan käyttöön liittyy paljon tietoturvakysymyksiä. Jos ne joutuvat vääriin käsiin, ihminen ei ole välttämättä turvassa esimerkiksi paetessaan alueelta, jossa hän on joutunut vainon kohteeksi.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Itse ohjelmistojen kehittäjien/ tarjoajien tuomat riskit: hinnoittelu, tietoturva, ohjelmistoon kertyvien tietojen väärinkäyttömahdollisuudet. Avataanko pääsy arkaluontoisiin massatietoihin viranomaistahojen ulkopuolelle?
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometrisia tunnisteita käytettäessä tulee ratkaisujen tietoturvaan kiinnittää erityistä huomiota.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometrian käyttöön liittyy tietosuoja- ja osaamisriskejä, jotka voivat olla merkittäviä, jos biometriaa käytetään myös jokapäiväisissä tunnistustilanteissa.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Riskeinä biometrian hyödyntämisessä näemme biometristen tunnistautumisvälineiden rajatun saatavuuden sekä yleiskäyttöisen kehittämisen työläyden. Kopiointimahdollisuuksiin kiinnitettävä erityistä huomiota biometriassa samoin kuin biometrisen tunnistautumisen henkilöriippuvaiset rajoitteet. Myös biometriikan käyttöön liittyvän koulutuksen vaatima aika on huomioitava investointina.
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Sen kalleus ja epäluetettavuus, tekniikasta johtuva haavoittuvuus
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometristen tunnusten vääriin käsiin joutuminen saattaa olla ongelma. Biometristen tietojen tallentaminen sirulle kortille tai passiin saattaa auttaa tähän. Jokin osa tiedoista pitänee kuitenkin olla keskitetysti tallessa ja sen suojauksesta tulee määrätä erityisen hyvin. Biometristen tietojen tallentaminen Opetushallituksessa ei olisi perusteltua. Mutta käyttäjä voisi halutessaan esim. tunnistautua biometrisilla tiedoilla, jos siihen olisi keskitetty tunnistautumispalvelu.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Biometristen tunnisteiden osalta tulee ottaa huomioon niiden käytön perustuslainmukaisuus ja tietoturvallisuuteen liittyvät seikat. Myös biometriset tunnisteet voivat joutua vääriin käsiin. Henkilö voi muuttaa vaikka nimeä tai henkilötunnusta, mutta ei sormenjälkeään.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kuten raportissa on kuvattu, biometristen tunnisteiden keräämiseen ja tallettamiseen liittyy erityisiä riskejä. Jos biometrisiä tunnisteita käytetään laajasti henkilön tunnistamiseen ja jos valvomattomassa tilanteessa suoritetaan biometrista tunnistamista, biometrisiä tunnisteita sisältävät tietokannat ovat myös kyberrikollisten kannalta houkuttelevia kohteita. Jos biometrinen tunniste joutuu tahallisesti tai tahattomasti vääriin käsiin, se ei ole vaihdettavissa toiseksi niin kuin muissa tunnistautumiskeinoissa. Kuten raportissakin on todettu, eduskunnan perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota biometrisiä tunnisteita sisältäviin laajoihin tietokantoihin liittyviin riskeihin. Valiokunta on muun muassa todennut, että tällaisiin tietokantoihin saattaa liittyä tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyviä vakavia riskejä, jotka voivat viime kädessä muodostaa uhan henkilön identiteetille (PeVL 13/2016 vp). Valiokunta on myös korostanut biometrisiin tunnisteisiin liittyvää erityistä tarvetta huolehtia järjestelmän suojaamisesta väärinkäytöksiltä ja laittomalta käytöltä (PeVL 29/2016 vp). Näistä syistä biometrisiä tunnisteita sisältävien tietokantojen perustamiseen tulee suhtautua varoen ja tietojen käyttötarkoitus tulee säätää suppeaksi. Perustuslakivaliokunta on suhtautunut kielteisesti biometristen tietojen käyttämiseen muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, esimerkiksi rikostutkintaan (PeVL 51/2018 vp).
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tehtäessä päätöstä biometristen tietojen hyödyntämisestä on tarkoin harkittava, missä tietojärjestelmässä niitä voidaan säilyttää. Rekisterin tulee olla korkean turvatason teknisessä ympäristössä, johon pitää olla rajoitettu pääsy rajatulle joukolle viranomaisia. Biometristä tietoa käsittelevien henkilöiden tulee olla tähän koulutettuja asiantuntijoita. Tunnistamisen, biometriikan ja identiteettien yhdistämisen tehtävien antaminen liian laajalle toimijajoukolle aiheuttaa epäluotettavien rekisteröintien riskin. Tämä voi pahimmillaan romuttaa luottamuksen menettelyyn ja sitä kautta menettelyn käyttökelpoisuuden. Tunnistamisalgoritmiä on uudistettava määräajoin, jolloin olemassa olevat biometriset tunnisteet kerätään aina vaiheittain uudelleen uudella tunnistusalgoritmilla. Tämä pienentää väärinkäytösmahdollisuuksia. Biometriikkaa hyödyntävään ratkaisuun tulisi kuulua myös sulkulistatoiminto, jolla kaapatun henkilöllisyyden käyttö on estettävissä.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Väliraportissa käsitellään biometrisiä tietoja osana henkilön yksilöinnin attribuutteja väestötietojärjestelmän kaltaisessa tietovarannossa. Biometrinen tunniste tai usean biometrisen tunnisteen yhdistelmä voi muodostaa myös yhden sähköisessä tunnistamisessa vaadittavan todentamistekijän, jolloin toinen välttämätön todentamistekijä voi olla tietoon perustuva (kuten PIN-koodi) tai hallussapitoon perustuva (kuten sirukortti tai mobiililaite/mobiilisovellus). On tärkeää erottaa toisistaan perusrekistereissä tai tunnistusasiakirjoissa olevat biometriset tiedot ja sähköisessä tunnistamisessa todentamistekijänä käytettävät biometriset tiedot. Jälkimmäisistä konkreettinen esimerkki on toistaiseksi mobiililaitteeseen mobiililaitteen tekniikalla paikallisesti tallennettu sormenjälki tai kasvokuva. Väliraportissa käsitellään hyvin sitä, että biometristen tietojen käsittelyn tekninen kehitysaste ja siten luotettavuus sekä käytettävyys vaihtelee. Siksi biometriseen tietoon tulisi tukeutua vain osana yksilöintiä tai tunnistamista. Edelleen sen takia, että ihmisen biometrisia ominaisuuksia ei voi vaihtaa, hyödyntämisessä on sekä perusrekistereissä että paikallisissa sovelluksissa varauduttava tilanteisiin, joissa biometriseen tietoon ei voi luottaa, koska tieto on joutunut vääriin käsiin. Työryhmän tulisi selvittää jatkossa tarkemmin biometristen tunnistetietojen ja niiden varmentamiseen käytettävien tekniikoiden sekä laitteistojen standardisointia.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kuten yllä todettu, pelkkää biometrista tunnistetta ei käsityksemme mukaan ainakaan lähitulevaisuudessa voida käyttää henkilön yksilöivänä tunnisteena, koska se on ainoastaan koneellisesti luettava. Identiteettivarkauksien osalta on huomattava, että osa biometrisista tunnisteista voidaan jo nykyisilläkin tekniikoilla ”varastaa” (kopioida), ja toisin kuin HETUn, ei biometrisen tunnisteen vaihtaminen tällaisessa tilanteessa ole mahdollista. Eri biometrisilla tunnisteilla on lisäksi erilaiset turvatasot.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Suurin riski väliraportissa esitetyillä biometrisillä tunnisteilla (sormenjälki ja kasvokuva) olisi niiden väärinkäyttö viranomaissektorin ja henkilötunnuksen uudistamishankkeen ulkopuolella. Kasvokuva (sekä sormenjälki) voidaan ottaa henkilöltä ilman tämän suostumusta tai tietämystä ja näin ollen oikeus anonymiteettiin heikkenee sekä yksityisyyden suoja on uhattuna. Tietämättömyys mitä mahdollisesti luvatta otetuilla biometrisillä tallenteilla tehdään, lienee suurin huolenaihe ihmisillä. Suurin uhka lienee biometristen tunnisteiden joutumista vääriin käsiin ja miten toimia tilanteissa jossa biometrisiä tunnisteita on käytetty identiteettivarkauden yhteydessä. Kuitenkin biometrisestä todentamisesta alati kasvavasta tarpeesta huolimatta ihmisillä on oikeus nauttia elämästään anonyymisti.
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Jos ne joutuvat vääriin käsiin, ihminen ei ole välttämättä turvassa esimerkiksi paetessaan alueelta, jossa hän on joutunut vainon kohteeksi.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ne ovat niin valtavat että se voi ja saa olla sallittua vain määrätyissä viranomaistarkoituksissa ei koskaan esim. missään kaupallisissa yhteyksissä. Ei liene tässä tarvetta edes yrittää yksilöiden tapoja erikseen.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Yhteiskunnan ja viranomaisten vastuu suhteessa yksilöiden vastuuseen Luontainen epävarmuus (retinaskannaus, kirurgiset toimenpiteet)
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Biometriaan liittyvät riskit eivät ole realisoituneet, koska biometriaa on hyödynnetty varsin vähän. Käytön asteen noustessa ja käyttötapojen laajentuessa biometriaan liittyy kuitenkin muutamia konkreettisia haasteita. Valvomattomassa tilanteessa suoritettu biometrinen tunnistus mahdollistaa erilaiset väärinkäytökset. Biometriset sensorit johtavat periaatteessa kohteen kuvantamisen kautta sarjan tunnistamistekijöitä, jotka ovat yksilöllisiä. Ongelmallista on se, että jokainen ihminen käytännössä kaiuttaa biometrisia tunnisteitaan ympäristöönsä jatkuvasti ja ne ovat varsin helposti kopioitavissa. Valvomattomassa tilanteessa on mahdollista syöttää sensorille esimerkiksi kuva toisen henkilön sormenjäljestä. Tähän mennessä tiedossa olevat suojausmenetelmät ovat varsin alkeellisia ja esimerkiksi kyberrikollisten näkökulmasta helposti kierrettävissä. Jos viranomaisten ratkaisuissa tallennetaan biometriasta johdettujen tunnistamistekijöiden sijaan varsinaiset biometriset tiedot, myös tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Pahimmillaan saatetaan menettää tietovuodossa esimerkiksi jokaisen Suomen kansalaisen sormenjäljen kuva. Tämä voisi aiheuttaa massiiviset ongelmat, erityisesti jos biotunnisteita käytettäisiin laajasti tunnistautumiseen valvomattomissa tilanteissa. Keskitetyt kokoelmat, jotka sisältävät laajasti biometrisiä tietoja, ovat kyberrikollisten ja kansallisten tiedustelupalvelujen näkökulmasta arvokkaita kohteita, joiden haltuun saamiseen ollaan valmiita panostamaan merkittävästi. Tästä syystä ainoastaan johdettujen tunnistamistekijöiden tallentamisen ja vertailun tulisi olla sallittua.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Raportissa kerrottiin riskeistä hyvin, mutta en pidä niitä ylitsepääsemättöminä esteinä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
  • Lausunnonantajia: 28
    Ratkaisumallien arviointi
      • Kommentteja minimimallista
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Minimimalli voisi harkita isomman uudistuksen ensimmäisenä vaiheena joka helpottaa laajemman uudistuksen toimeenpanoa (koska se ei edellytä nyt käytössä olevien tunnusten muuttamista mutta poistaisi monia nykyjärjestelmän puutteita).
      • Tilastokeskus, TK/VE/Markus Rapo
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Pelkän sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta ei poista kokonaan henkilötunnuksien vaihtamiseen johtavia syitä (syntymäaika). Siksi ehdotus ei ole sellaisenaan mielekäs. Tällä ratkaisumallilla ei pystyttäisi välttämään myöskään nykytilan ns. keinotunnuksiin liittyviä ongelmia. Keskeisen rekisteripitäjän antama ja hallinnoima kevyt tunniste tulisi olla henkilötunnusten ohella käytössä.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Olisiko tämä hätäratkaisu, joka vaatii suhteellisen pian tulevaisuudessa kuitenkin lisämuutoksia? Minimalli ei liene riittävä vastaus lisääntyviin haasteisiin.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ratkaisumallien arviointi. Teknologiateollisuus pitää esitetyistä ratkaisuista minimimallia epätyydyttävänä, joka lähinnä siirtäisi ongelmia tulevaisuuteen.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Minimalli vastaa työryhmän esittämiin keskeisimpiin henkilötunnusta ja henkilön identifiointia haasteisiin, eli tunnusten riittävyyden, yksityisyyden suojan kysymyksiin sekä tunnusten rajoitetun soveltamisalan tuomiin lieveilmiöihin. Minimimallissa ei kuitenkaan esitetty syntymäaikatiedon muuttamista/poistamista henkilön yksilöivästä tunnuksesta. Mallia jatkotyöstettäessä tulisikin pohtia, voitaisiinko jatkossa myöntää merkkimäärältään nykyistä henkilötunnusta vastaava, sisällöltään täysin neutraali tunnus. Syntymäaikatiedon poistaminen yhtä aikaa muiden tunnukseen liittyvien muutosten rinnalla varmistaisi sen, että syntymäajan poistamista varten ei tarvitsisi tehdä myöhemmin uutta muutosta. Syntymäajan poiston myötä minimimalli vastaisi paremmin myös identiteettivarkauksien estämispyrkimyksiin, kun tunnus itsessään ei sisältäisi merkityksellistä tietoa ja olisi siten vaikeammin muistettavissa. Syntymäaikatiedon poistaminen lisäisi järjestelmämuutostarpeita ja häivyttäisi henkilötunnuksen muistamista auttavia tietoja, mutta Kelan näkökulmasta näille löytyisi perusteet. Henkilötunnuksen ulkoa muistamiselle ei jatkossa olisi nykyisen kaltaista tarvetta, sillä suuntauksena on ollut vähentää henkilön tunnistamista pelkän henkilötunnuksen perusteella ja nojautua tunnistustilanteessa viralliseen identiteettiasiakirjaan tai vahvan tunnistuksen välineistöön. Syntymäajan sisältyminen yksilöivään tunnukseen aiheuttaa myös tarpeen vaihtaa tunnusta, mikäli syntymäaika on kirjattu virheellisesti ensirekisteröinnin yhteydessä. Tunnusmuutokset taas aiheuttavat toimenpiteitä asiakkaan tunnistusvälineistöön sekä tunnusmuutoksen huomioimiseen tietojärjestelmissä ja eri tiedonvaihdon kumppaneiden kesken. Väliraportissa esitettiin, että henkilö voisi halutessaan muuttaa vanhanmallisen tunnuksen uuteen. Järjestelmä- ja tietojen välityksen näkökulmasta olisi kuitenkin selkeämpää, jos vanhanmallista henkilötunnusta ei voisi perusteetta muuttaa uudenmalliseksi, vaan uusia henkilötunnuksia annetaan tietystä hetkestä alkaen. Minimimallin yhteydessä esitettiin myös ajatus keskitetystä keinotunnusrekisteristä. Kansallinen keinotunnusjärjestelmä voisi mahdollistaa rekisteriä käyttävälle taholle sellaisten tietojen saamisen järjestelmän kautta, joita yksittäinen viranomainen ei nykyisessä viranomaiskohtaisten keinotunnusten järjestelmässä rekisteröidyltä henkilöltä välttämättä saa ja joista olisi hyötyä viranomaispäätöksen tekemiseksi. Tämä tehostaisi viranomaistoimintaa ja viranomaisvelvoitteiden täyttämistä sekä varmistaisi henkilöä koskevien päätösten oikeellisuutta. Myös rinnakkaisten rekisteri-identiteettien syntyminen vähentyisi, mikä osaltaan sujuvoittaisi henkilön viranomaisasiointia, vähentäisi rekisteröidyn tarvetta luovuttaa samoja tietoja eri viranomaisille sekä helpottaisi rekisteröidyn henkilötietojen hallinnointia. Keinotunnusjärjestelmän jatkoselvittelyssä tulisi kuitenkin selvittää tietojen luovutukseen ja tietojensaantioikeuteen liittyvät asiat. Mitä viranomaisen asiakkaalta saamia tietoja voi luovuttaa toiselle ja millä perustein? Tulee myös selvittää, ollaanko muodostamassa yhteisrekisteriä vai osarekistereistä koostuvaa rekisteriä, jossa jokainen viranomainen omistaa omat tietonsa ja on rekisterinpitäjänä niiden osalta? Kelan toimintaa ohjaavista lakisääteisistä ratkaisuajoista johtuen sekä jouhevan asiakaspalvelun takaamiseksi Kela pitää kuitenkin tärkeänä, että keinotunnusjärjestelmän käyttö olisi mahdollisimman vaivatonta ja viranomaistoimintaa hidastamaton. Keinotunnusrekisterin perustaminen tulisi tehdä kartoittamalla nykyisiä käytänteitä ja luomalla mahdollisimman toimintavarma ja tarpeita palveleva järjestelmä. Tämän vuoksi keskitetyn keinotunnusrekisterin tavoitteet ja soveltamisala olisi pohdittava tarkkaan. Keskeisinä keinotunnusrekisterin soveltamisalaan liittyvinä ratkaistavina asioina onkin, missä tilanteissa henkilölle myönnettäisiin kansallinen keinotunnus ja missä tapauksissa viranomaiskohtainen tekninen tunnus riittäisi ja olisi kokonaisuutta tarkastellen asianmukainen. Mikäli keinotunnuksen myöntämiseen vaadittaisiin henkilön biometristen tunnisteiden keräämistä, jäisi edelleen järjestelmän ulkopuolelle sellaisia henkilöitä joilta tunnistetta ei voi kerätä. Nämä tilanteet liittyisivät Kelan näkökulmasta pääosin kansainvälisiin tilanteisiin, joissa etuuden saamiseen liittyville henkilöille on tarpeen luoda identiteetti etuutta käsittelevän viranomaisen rekisteriin. Tämän vuoksi biometristen tunnisteiden keräämisen ei pitäisi olla välttämätöntä kaikissa tilanteissa tai sitten joiltain osin nykyisen viranomaiskohtaisen keinotunnusmenettely jatkuisi kansallisen keinotunnusjärjestelmän ja henkilötunnusjärjestelmän rinnalla. Kela ehdottaa, että keinotunnusjärjestelmän ja -rekisterin perustamis- ja ylläpitotyö tai vähintään siitä vastaaminen olisi viranomaistoimintaa. Jotta keinotunnusrekisteri hyödyttäisi sen piirissä olevia toimijoita, tulisi linjata vastuut ja käytänteet erityisesti keinotunnusten myöntämiselle, tietojen ylläpitämiselle, tunnusten yhdistämiselle sekä poistamiselle. Yksi keskitetyn keinotunnusjärjestelmän keskeisimmistä haasteista tulisi todennäköisesti olemaan tunnusten yhdistämiskäytänteen luominen. Erityisen tarkkaa ja ennalta sovittua käytäntöä pitäisi noudattaa sen suhteen, ettei keinotunnusten yhdistäminen missään tapauksessa johtaisi tosiasiallisesti kahden eri henkilön rekisteri-identiteettien sulauttamiseen yhden keinotunnuksen yhteyteen. Tällä voisi olla merkittäviä henkilön tieto- ja oikeussuojaa heikentäviä vaikutuksia ja tästä aiheutuisi ylimääräistä työtä myös eri viranomaisissa.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kuvatussa minimimallissa, jossa tehtäisiin mahdollisimman vähän muutoksia nykyiseen toimintamalliin ja henkilötunnukseen, vaikuttaa Maanmittauslaitoksen toiminnan nykyisiin tarpeisiin riittävältä vaihtoehdolta. Maanmittauslaitoksen johdolla toteutettu kiinteistötunnusjärjestelmän uudistus 2014 on ollut onnistunut esimerkki uudistuksesta, jossa muutokset tehtiin minimiperiaatteella. Kiinteistötunnusjärjestelmä uudistui ja kuntatiedon hallinta yksinkertaistui poistamalla kiinteistötunnuksen rakenteesta kokonaan kunta-sijaintialue-ryhmä-yksikkö -tiedot kiinteistötunnuksen pituutta muuttamatta. Kiinteistötunnuksesta ei voi enää päätellä mitään tietoja. Vaihtoehtona oli tuolloin rakentaa kokonaan uusimuotoinen tunnus. Yksityiskohtaisia kustannusvertailuja vaihtoehtojen välillä ei tehty, mutta jo yleistason selvittelyn perusteella kokonaan uusimuotoisen tunnuksen toteuttaminen ja käyttöönotto kiinteistörekisterissä ja sitä hyödyntävissä lukuisissa tietojärjestelmissä olisi nostanut hankkeen kokonaiskustannukset aivan toiseen mittaluokkaan. Kiinteistötunnusuudistus oli teknisenä toteutuksena hyvin lähellä nyt väliraportin minimimallissa kuvattua tapaa uudistaa henkilötunnusta. Minimimallin tavoitteet ja tarvittavat muutokset vaikuttavat ainakin väliraportin ja hankkeen alatyöryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella selkeimmiltä ja valmiimmilta toteutukseen. Vaikka lopullisena tavoitteena olisi paremmin tulevaisuuden tarpeet täyttävä muu malli, minimimallin toteuttaminen antaisi lisäaikaa. Muiden vaihtoehtojen jatkoselvittely ja toteutus on todennäköisesti suuren ja pitkäaikaisen työn takana.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Minimalli ratkaisi tunnuksen muotoon ja riittävyyteen liittyviä ongelmia, mutta kuten raportissakin todetaan ”koska minimimallia muistuttavassa ratkaisussa ei laajennettaisi henkilötunnuksen soveltamisalaa, olisi keinotunnuksiin sekä henkilötunnuksettomien henkilöihin liittyvät ongelmat ainakin osin ratkaistava toisella tavoin.”
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Raportissa kuvattu minimimallinen henkilötunnuksen uudistaminen ei ole kannatettava. Se ei ratkaisisi nykyiseen henkilötunnukseen liittyviä haasteita.
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Selvityksessä esitelty minimimalli ratkaisee joitakin nykyiseen tunnuskäytäntöön liittyviä ongelmia, esimerkiksi vapaiden tunnusten loppuminen jossain vaiheessa. Malli ei kuitenkaan laajemmin ratkaise selvityksessä esiteltyä tunnusten ongelmatiikkaa. Sinänsä tämä malli aiheuttaa myös melko mittavia tietojärjestelmämuutoksia tai konversiota riippuen toteutustavasta. Erityisesti tämä koskee vaihtoehtoa, jolloin kaikki tunnukset muutettaisiin, myös vanhat. Tässä yhteydessä olisi hyvä vakavasti pohtia työryhmän pohtimaa mahdollisuutta vahojen tunnusten käyttämiseen uusiin tunnuksiin siirtymisen rinnalla. Tätä vaihtoehtoa voisi myös pohtia vaihtoehtojen 2 ja 3 yhteydessäkin. Esimerkiksi vahvan tunnuksen rinnalle voisi vaihtoehdossa 2 luoda universaalin neutraalin tunnuksen, mutta vanhaa tunnusta voisi myös hyödyntää universaalin tunnuksen attribuuttina. Vaihtoehdossa 3 tämä olisi myös mahdollista.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tämä malli rajoittanee mahdollisia tulevia muutostarpeita varsin paljon. Todennäköisesti halvin ratkaisu toteuttaa virastokohtaisesti (ja koko valtion hallinnossa). Opetushallituksen rekistereissä ja tietovarannoissa henkilön identiteetti yhdistyy jo nyt ns. oppijanumeroon ja henkilötunnuksen käyttö on vähäistä. Siksi mahdollisten muutosten kustannukset eivät olisi kovin merkittäviä. Kuten raportissa todetaan, minimimallilla pitää kuitenkin ratkaista erikseen esim. henkilötunnuksettomien henkilöiden ongelma. Opetushallitus kannattaa vaihtoehtoa, jossa henkilötunnuksettomalle henkilölle ei luotaisi tapauskohtaista keinotunnusta, vaan asiointi viranomaisessa käynnistäisi prosessin, jossa henkilölle luodaan keskitetysti väliaikainen tunniste, joka tarvittaessa myöhemmin vahvistetaan tai muutetaan varsinaiseksi henkilötunnukseksi.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • EK kannattaa lähtökohtaisesti kehitystä vähimmäismuutoksiin perustuen tavalla, joka keskittyy yllä esitetyllä tavalla konkreettisten ongelmien ratkaisuun hallitusti. Yrityksille ja julkiselle sektorille nykymuotoisesta henkilötunnuksesta luopuminen aiheuttaisi huomattavia kustannuksia tarvittavien tietojärjestelmien muutosten vuoksi. Tämä koskee myös minimallia, koska se aiheuttaisi tarpeen muuttaa käytännössä kaikkia tietokantoja, joissa käsitellään henkilötunnusta. Edellä arvioidun mukaisesti pelkästään pankki- ja vakuutusalalla yksinkertaisestakin muutoksesta voidaan arvioida olevan satojen miljoonien eurojen kustannukset, mikä kertautuessaan eri sektoreilla tarkoittaisi kansantaloudellisesti erittäin huomattavaa kustannuserää. EU-tason identiteetti- ja tunnistautumiskehitystä on seurattava ja kansalliset muutokset voivat olla tässä vaiheessa ennenaikaisia.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Väliraportissa hahmoteltuun minimimalliin sisältyisi edelleen tieto syntymäajasta. Kuten raportissakin todetaan, henkilön ikää tai sukupuolta koskevan tiedon ilmeneminen henkilötunnuksessa ei ole tarpeen kaikissa henkilötunnuksen käsittelemistä edellyttävissä tapauksissa ja on siten vastoin tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tietojen minimoinnin periaatetta. Ikää ja sukupuolta ilmaisevia tietoja ei siten pitäisi jatkossa sisällyttää henkilötunnukseen. Minimimalliin sisältyisi lisäksi tietojärjestelmiin liittyviä kustannuksia, vaikka muutokset olisivatkin pieniä tai kohtuullisia. Monet tietojärjestelmät varmistavat annetusta tunnuksesta nykyisellään useita ominaisuuksia. Erityisesti tietojärjestelmäkustannukset kasvavat, mikäli sallitaan vanhan ja uuden tunnuksen samanaikainen käyttö. Keskitetty kevyt- tai keinotunnusten rekisteri vaikuttaa mahdolliselta siirtymäajan ratkaisulta. Oikeusministeriö yhtyy siihen väliraportissa esitettyyn huomioon, että on tärkeää purkaa niitä yksityisen ja julkisen sektorin toimintamalleja, joissa henkilötunnusta käytetään tunnistamisen välineenä. Vaikka raportissa arvioidaankin, että puhelimessa tai kasvokkain tapahtuvat tunnistustilanteet tulevat vähenemään sähköisten palveluiden yleistyessä, tietyn tyyppisissä palveluissa, esimerkiksi terveydenhuollossa ja vaalien järjestämisessä, tällainen tarve edelleen säilyy. Puhelinasiointia varten on syytä selvittää mahdollisuuksia lisätä esimerkiksi vahvan sähköisen tunnistuksen käyttöä. Kuitenkin esimerkiksi terveydenhuollon asiakkaina on paljon henkilöitä, joilla ei ole tähän tarvittavia taitoja tai välineitä, joten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi sitä ei voida kaikilta vaatia. On myös syytä arvioida sitä, milloin tietosuoja-asetuksessa omaksuttu riskiperusteisuus sallii puhelinasioinnissa henkilötietojen käsittelyn, vaikka asiakasta ei olekaan vahvasti tunnistettu. Tunnistamisella suojataan henkilön yksityisyyden suojaa ja henkilötietojen suojaa, joskin on syytä huomata, että tunnistamista koskevien vaatimusten ei tulisi vaarantaa muiden perusoikeuksien, esimerkiksi perustuslain 19 §:ssä suojattujen sosiaaliturvaan ja terveyteen liittyvien oikeuksien toteutumista.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Minimimalli saattaisi toimia siirtymäajan ratkaisuna ennen täysin uuden, henkilötunnuksen korvaavan tunnuksen käyttöönottoa. Minimimalli mahdollistaisi sukupuoliriippumattoman henkilötunnuksen ilman mittavia muutoksia tietojärjestelmiin, ja samalla taattaisiin tunnusten riittäminen pitemmäksi ajaksi. Periaatteessa olisi mahdollisuus poistaa henkilötunnuksesta myös syntymäaikatieto ja ilmoittaa se erillisenä tietona. Kuten raportissa todetaan, minimimallilla ei todennäköisesti pystyttäisi ratkaisemaan nykyistä keinotunnuksiin liittyvää ongelmaa, ellei erikseen päätettäisi mahdollistaa nykyisen henkilötunnuksen tai muun uuden tunnuksen antamista huomattavasti nykyistä laajemmalle joukolle. Minimimallissakin tietojärjestelmissä on varauduttava käsittelemään rinnakkain nykyisen muotoisia henkilötunnuksia ja mahdollisia uuden muotoisia tunnuksia pitkälle tulevaisuuteen. Varsinkaan tietojärjestelmien kehittämistä ei tule lukita tukemaan vain minimimallia, koska siinä on selkeät raportissa todetut rajoitteensa.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Minimimalli on hyvä ratkaisumalli siinä mielessä, että vanhat olemassa olevat tunnukset jäisivät lähtökohtaisesti voimaan. Nykyisen henkilötunnuksen taustalle tulisi tässä mallissa olla mahdollista liittää keskitetyssä mallissa esiin tuotuja varmennettuja henkilötietoja. Minimimalli ei poista tai paljoakaan vähennä identiteettivarkauksia.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Finanssiala kannattaa mallia, jossa nykyiseen henkilötunnukseen tehdään mahdollisimman vähän muutoksia, tai pidättäydytään henkilötunnuksen muutoksista ja vain henkilötunnukseen liittyvät prosessuaaliset ongelmat korjataan. Jo minimimallin mukainen sukupuolitiedon poistaminen tunnuksesta vaatisi kaikkien niiden järjestelmien läpikäymisen ja mahdollisen muuttamisen, joissa sukupuolitietoa käsitellään. Sukupuolitiedon hakemiseen väestötietorekisteristä pitäisi myös rakentaa toiminnallisuus. Kannatamme minimimallissa esitettyä kaikkien toimijoiden käytössä olevaa yhtenäistä keinotunnusta, joka fyysisesti sijaitsee keskitetyssä rekisterissä. Tämä vähentäisi eri toimijoilla olevien samaa henkilöä koskevien rinnakkaisten henkilöllisyyksien olemassaoloa. Uusien keinotunnusten antamisen tulisi olla nopeaa ja sujuvaa. Yhdellä finanssialan toimijalla voi olla satoja järjestelmiä, jotka hyödyntävät henkilötunnusta. Kaikkien näiden järjestelmien läpikäynti muutosten tekemiseksi vaatii runsaasti aikaa. Lisäksi tarvitaan aikaa järjestelmien yhteensopivuuden varmistamiseen ja tietojenvaihdon turvaamiseen. Arviomme mukaan vaadittava siirtymäaika minimimallissakin olisi vähintään viisi vuotta.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ei ole käyttökelpoinen.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Tietojärjestelmiin ja rekistereihin tarvittavien muutostöiden näkökulmasta minimimalli, jossa tunnuksen pituuteen tai muotoon tulisi mahdollisimman vähän muutoksia, olisi oletettavasti kustannustehokkain ratkaisu niin julkisen sektorin kuin yritystenkin kannalta. Jos tunnuksesta poistetaan sukupuolta tai ikää koskevat tunnisteet, tulisi tämä vaatimaan kuitenkin monessa tapauksessa edellä mainittujen tietojen pyytämistä ja tallentamista rinnakkaiseen rekisteriin, jolla jo saattaisi olla merkittäviä kustannusvaikutuksia. Tärkeää olisi, että nykyisin käytössä olevat henkilötunnukset voisivat olla käytössä rinnakkaisesti mahdollisen uuden henkilötunnusten kanssa.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Rajoitettu muutos, joka kuitenkin tarjoaisi ratkaisuja keskeisimpiin tunnistettuihin ongelmiin: - tunnusten riittävyys - yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset - tunnuksen rajoitetun soveltamisalan luomat lieveilmiöt Minimimallissa voitaisiin mahdollisesti säilyttää myös vanhat tunnukset. Ratkaisussa ei laajennettaisi henkilötunnuksen soveltamisalaa, joten keinotunnuksiin sekä henkilötunnuksettomiin henkilöihin liittyvät ongelmat ainakin osin ratkaistava toisella tavoin. Haaste: skaalautuminen hybridivaihtoehtoon. Tulee kiinnittää riittävää tarkkuutta, jotta vältytään ratkaisujen ajautumisesta umpikujaan.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Huhtiniemi Heikki
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Nykyiseen järjestelmään pitäisi tehdä vain perusteltuja välttämättömiä muutoksia. Raportista käy ilmi, että tunnusten riittävyyden haaste voidaan ratkaista, eikä tämä kysymys edellytä uuden tyyppisen yksilöivän tunnisteen käyttöönottoa. Sukupuolen sisällyttämisestä henkilötunnukseen voitaisiin luopua muuttamatta nykyistä järjestelmää perusteellisesti. Erityisesti ulkomaalaistaustaisen väestön määrän kasvamiseen liittyvien haasteiden osalta olisi selvitettävä nykyisin käytössä olevien ns. kevyttunnuksia koskevan järjestelmän yhdenmukaistamista, täsmentämistä ja siihen liittyvän rekisterinpidon keskittämistä. Henkilötunnuksen korvaaminen uuden muotoisella tunnuksella ei välttämättä poistaisi nykyisen henkilötunnuksen käyttöön liittyviä ongelmia, esim. identiteettivarkaus- ja petosrikollisuuden osana. Muutos saattaisi myös pahentaa tilannetta tältä osin. Minimalli on esitetyistä vaihtoehdosta tarkoituksenmukaisin. Sekä keskitettyä ja hajautettua mallia koskevat suppeahkot esitykset sisältävät erilaisia ajatuksia ja toimintamalleja. Mahdollisesti joitain elementtejä näistä malleista voitaisiin ottaa käyttöön, mutta valmistelu edellyttäisi huomattavasti raportissa esitettyä syvällisempää ja perusteellisempaa selvitystä.
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Varsinaisia esteitä minimimallin toteutukselle ei ole tunnistettavissa. Yksinkertaisinta olisi, jos vanhat tunnukset säilytettäisiin ja uudet henkilöt rekisteröitäisiin uuden mallin mukaisesti. Tämä poistaisi tarpeen muuntaa mm. tietojärjestelmiin ja asiakirjoihin tallennetut tiedot. Jos päätetään muuttaa myös vanhat tunnukset, vastaavuustietojen saatavuus on kriittisen tärkeätä. Lisäksi jos sekä vanha että uusi tunnus voivat olla henkilöllä samanaikaisesti käytettävissä, tämä saattaa vaatia lisäinvestointeja tietojärjestelmiin. Tyypillisesti toteutukset perustuvat siihen, että henkilöllä on vain yksi tunniste. On kyseenalaista riittääkö ei-pakottava ohjeistus ja tiedotus vähentämään henkilötunnuksen käyttämistä tunnistamisen välineenä. Esimerkiksi puhelinpalvelutyyppisissä tilanteissa kynnys siirtyä toisen tyyppisiin menettelyihin saattaa olla yllättävän korkealla. Suosittelemme edelleen selvittämään mahdollisuuksia rajoittaa henkilötunnuksen käyttöä tunnistamistarkoituksiin lainsäädännöllä.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Ei riitä ja syytkin kerrottu raportissa.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Kommentteja keskitetystä mallista
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetty malli poistaisi eräitä nykykäytännön puutteita mutta uudistus jäisi ikään kuin kesken.
      • Tilastokeskus, TK/VE/Markus Rapo
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tämä ratkaisumalli olisi yhden luukun periaatteella toimiessaan kestävä ratkaisu. Ratkaisulla päästäisiin eroon tunnisteen vaihtumisesta poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Biometrisella tunnisteella täydennettynä vahvan tunnisteen saamisen edellytys pitäisi olla kaikilla tunnistetta tarvitsevilla. Jos rinnalle halutaan lisäksi kevyt tunniste, olisi tärkeää, että myös kevyt tunniste myönnettäisiin ja hallinnoitaisiin saman keskusrekisterinpitäjän toimesta kuin vahvatkin tunnisteet. Lisäksi kevyt tunniste pitäisi olla kytkettävissä avaimella myöhemmin myönnettyyn mahdolliseen vahvaan tunnisteeseen, jotta yksilön tietojen yhdistely olisi mahdollista kaikissa olosuhteissa. Etuina tässä mallissa voidaan nähdä se, että yksilö olisi kaikissa hallinnollisissa rekistereissä ja viranomaisasioinneissa yhdellä ja samalla tunnisteella. Tämä palvelisi myös kansalaista itseään, jos yksilön tiedot on keskitetysti poimittavissa tunnisteen avulla esimerkiksi Suomi.fi -palveluun. Haittoina tai riskeinä voidaan nähdä se, että demografisista tiedoista riisuttua tunnistetta ei ole helppo muistaa. Tässä yhteydessä on toisaalta muistettava, että henkilötunnuskin oli aluksi uusi ja outo tunniste. Toinen merkittävä riski liittyy käyttöönottoon. Tunniste tulisi saada keskitetysti käyttöön kaikkialla läpi hallinnollisten aineistojen, yksittäisten toimijoiden ja viranomaisten toimesta. Jos siirtymäaika on tarpeen, tulisi rinnalla olla avain vanhaan henkilötunnukseen. Siirtymän pitäisi olla mahdollisimman nopea ja hyvin valmisteltu.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tunnuksen antaminen jokaiselle henkilölle, joka tulee asioimaan suomalaisessa yhteiskunnassa on perusteltua. Niin ikään uudenmallinen neutraali merkkijono, josta ei voi päätellä henkilön ikää tai sukupuolta nähdään hyvänä vaihtoehtona nykymuotoiselle henkilötunnukselle. Mallia tulee kuitenkin suunnata siihen, että tunnus on heti liitettävissä yhteen henkilöön eikä rinnakkaisia identiteettejä luotaisi. Tässä tulisi käyttää apuna biometrisiä tunnisteita. Herää kysymys järjestelmän käytettävyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta, jos järjestelmässä on tietoja, joita ei ole voitu vahvistaa tai tunnuksia on useita samalle henkilölle. Rinnakkaisten rekisteri-identiteettien jälkikäteinen yhdistäminen luo kuvan epätäydellisestä ja keskeneräisestä ratkaisusta, jonka lopputulos on epävarma.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ryhmän tutkimista malleista sekä keskitetty että hajautettu ovat modulaarisia, joissa tunnus ja siihen liitetyt tiedot ovat erillisiä. Näistä Teknologiateollisuus kannattaa jatkovalmistelua ja -keskustelua hajautetun mallin pohjalta.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kela tarvitsee tietoja useilta ulkoisilta yhteistyökumppaneilta ja toimittaa tietoja sidosryhmille. Keskitetyn mallin vahvuutena nähdäänkin tunnuksen pysyvyys ja tietojenvaihdon helpottuminen, kun kaikilla olisi käytössä sama pysyvä tunnus. Rinnakkaisten rekisteri-identiteettien syntyminen olisi kuitenkin todennäköisestä, koska kaikista henkilöistä ei ole saatavilla varmennettuja henkilötietoja tai biometrisia tunnisteita. Mallissa olisikin luotava kriteeristö sille, miten ja millä perusteilla rekisteritietojen lisääminen tunnuksen yhteyteen olisi mahdollista ja miten kyseisten tietojen karttuminen lisäisi tunnuksen luotettavuutta. Olisi myös luotava yhtenäiset käytännöt tunnusten yhdistämiselle ja sen päättelemiselle, onko kyse samaa henkilöä koskevista rekisteri-identiteeteistä. Mallia voisi täydentää biometrisillä tunnisteilla, esimerkiksi kun haluttaisiin lisätä sellaisen identiteetin varmuutta, johon ei ole vielä liitetty muita tunnistetietoja. Biometristen tunnisteiden kerääminen ei saisi kuitenkaan olla este tunnuksen luomiselle, muutoin järjestelmän ulkopuolelle jäisi edelleen sellaisten henkilöiden ja tapausten ryhmä joille viranomaisten pitää edelleen myöntää ja ylläpitää sisäisten keinotunnusten järjestelmää. Olisi pohdittava, missä määrin keskitetty malli vastaa rinnakkaisten rekisteri-identiteettien ehkäisyyn ja mihin suuntaan järjestelmä muuttaisi nykykäytäntöjä. Miten eri luotettavuustasoisten tunnusten kanssa asioivien ihmisten palvelu sujuu yhdenmukaisesti ja luotettavasti viranomaisesta riippumatta? Lisääkö eri luotettavuustason tunnukset väärinkäytösten mahdollisuuksia? Muuttuuko henkilön tunnistaminen raskaammaksi, jopa mahdottomaksi tilanteissa, joissa tunnistettavasta henkilöstä ei ole saatavissa luotettavia tietoja, mutta jolle löytyy keskitetystä rekisteristä useita vastineita? Tulisiko luotettavuudeltaan eri tasoisten tunnusten käytöstä erilaisissa asiointitilanteissa tehdä kansallisesti vai viranomaiskohtaisesti yhtenäistä selvitystä ja ohjeistusta? Keskitetyssä mallissa olisi ratkaistavana myös tietosuoja-asetuksen mukaiset vaatimukset ja rekisterinpitoon liittyvät kysymykset. Mitä viranomaisen asiakkaalta saamia tietoja voi luovuttaa toiselle ja millä perustein? Kuka omistaa tiedot ja kuka on rekisterinpitäjä? Kuka vastaa tietosisällöstä missäkin tilanteessa?
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetyn mallin vahvuuksina voidaan pitää ajatusta siitä, että tunnus ja siihen liittyvät tiedot hallittaisiin kokonaisvaltaisemmin ja, tietosuojannäkökulmasta sitä että kokonaan uusimuotoisesta tunnuksesta ei voisi päätellä mitään tietoja. Tunnusta ei tämän johdosta olisi myöskään tarvetta muuttaa tai korjata. Koska uusimuotoinen tunnus voidaan myöntää kaikille (heti asiointitapahtuman alussa) ja erikseen tallennettaville tiedoille voidaan tallentaa ns. varmuusaste, antaa se käytölle sekä joustavuutta että luotettavuutta (identiteetin varmistaminen biometrisesti voidaan tehdä myöhemmin).
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Keskitetyssä mallissa on tarkemmin huomioitu henkilötietojen hallintamallin muutos. Keskitetyssä mallissa pitäisi vielä tarkemmin tarkastella vaaditaanko kaikissa käyttötapauksissa yhtä keskitettyä tunnusta vai olisiko keskitetyssäkin mallissa tarve sektorikohtaisille erillistunnuksille. Esim. koulutuksessa käytetään laajasti kansallistaoppijanumeroa, joka monessa tapauksessa riittää henkilön identifioimiseen erilaisissa koulutukseen liittyvissä rekistereissä.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetyn mallin ja hajautetun mallin ratkaisuja ja mahdollisuuksia kannattaisi selvittää tarkemmin ja tehdä vielä vertailua sekä käyttöönoton ja hallinnoin näkökulmista
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetty malli (vaihtoehto 2) on perusteltu tunnuksen universaaliuden ja neutraaliuden kannalta. Selvityksessä on käyty hyvin läpi kansainvälinen tilanne, mikä sinänsä osoittaa, että kansainvälisesti henkilöiden identifioinnin toteutukset ovat hyvinkin vaihtelevia. Vahva perinne, mikä on Suomessakin nähtävissä, on syntymäajan kytkentä tunnukseen. Tämä ei tietenkään ole tarpeen, jos attribuuttien kautta liitetään erilaisia tietoja identifiointitunnukseen. Attribuutti -toteutukseen on liitetty usein ydintietojen (core data) määrittely. Kansainvälisesti on hieman vaikea sanoa, mihin ydintiedon raja vedetään. Tähän kytkeytyvät kansalliset lainsäädännöt. Esimerkiksi Englannissa ydintieto voi sisältää rotumääritelmiä, jotka Suomessa on perustuslailla kielletty. Ydintietomäärittely johtaa usein myös substanssitietojen ydintietojen määrittelyyn, jolloin seurauksena on melko laaja ydintiedon ”kenttä”. Tässä mielessä vaihtoehto 2 sisältää myös elementtejä vaihtoehtoon 3. Eli onko keskitetty identifiointitunnus, johon voisi liittyä melko vapaastikin erilaista substanssi- ja palvelukohtaista tietoa. Keskitetyn identifioinnin uudistamisessa avainkysymys on, millaista järjestelmää identifioinnissa käytetään. Työryhmän olisi hyvä selvittää erilaisia standardeja identifioinnin käyttöön. Pitkällä tähtäimellä olisi myös hyvä miettiä kansainvälistä yhteistyötä.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetty malli on askel oikeaan suuntaan, ja vaatinee ehkä vähemmän muutoksi järjestelmiin. Lyhyellä aikajänteellä Opetushallitus kannattaa ajatusta siitä, että henkilötunnus olisi neutraali tunnus ja pysyvä tunniste, johon kytketään erilaisia tietoja. Perustelluissa tapauksissa henkilötunnuksen takaa saisi esim. ikä- ja sukupuolitiedot. Onko se kuitenkaan riittävän suuri muutos? Keskitetty malli on kuitenkin suotavampi malli kuin se, että tietoja olisi hajanaisesti useissa eri rekistereissä
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tunnuksen kokonaan uusimisella olisi laajakantoisia ja merkittäviä seurauksia kansalaisille sekä koko yhteiskunnalle. Kuten edellä on esitetty, ikä ja sukupuoli ovat tietoja, joita edelleen tullaan tarvitsemaan laajasti ja jokapäiväisesti niin asioinnissa kuin yhteiskunnalle tärkeiden rakenteiden ylläpitämisessä. Mikäli luotaisiin uusi tunnus, tulisi varmistaa, että jatkossakin nämä tiedot olisivat helposti ja kustannustehokkaasti saatavilla. Siirtymätilanteesta aiheutuisi huomattavia kustannuksia ja mahdollisia ongelmatilanteita. Vanhojen tietokantojen ja niihin liittyvien ohjelmistojen konversio ja siirtymähallinta aiheuttaisi mahdollisesti huomattaviakin lisäkustannuksia, jotka näkyisivät sekä hintojen että verojen korotuspaineina. Lisäksi tulisi huolehtia erikseen tiedon eheyden jatkuvuudesta, ettei keskeisten yhteiskunnallisten palvelujen saatavuus vaarantuisi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden, eläkkeiden tai pankkipalvelujen suhteen. Tietojärjestelmien yhteensovittamisen sekä tutkimuksen ja tilastoinnin tarpeet olisi myös pystyttävä ratkaisemaan. Lisäksi mallilla luotaisiin pysyvä tarve uusille hallinnollisille rakenteille. Keskitetyssä mallissa kun tulisi ratkaista, ketkä tahot saisivat myöntää ja hallinnoida tunnuksia. Toisaalta on mahdollista, että laajempi muutos myös luo erilaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia edistää digitalisaatiota ja datan laajempaa hyödyntämistä kuin minimimuutoksiin perustuva malli.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Jaksossa 4.2 esitetyillä perusteilla oikeusministeriö kannattaa ikää ja sukupuolta koskevien tietojen poistamista henkilötunnuksesta. Kyseisiä tietoja voidaan väliraportissa esitetyn mukaan pitää tarpeettomina ja sen lisäksi ne voivat altistaa ihmisiä syrjinnälle. Sukupuolineutraali henkilötunnus voisi osaltaan pienentää muun muassa transihmisten riskiä joutua syrjityksi tai viharikosten kohteeksi. EU:n perusoikeusviraston HLBT-tutkimuksessa Being Trans in the European Union: Comparative analysis of EU LGBT survey data (2014) todetaan, että syrjintää ja väkivaltaa esiintyy usein silloin, kun sukupuolen ilmaisu poikkeaa ihmisten odotuksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että transihmisten perusoikeuksia loukataan toistuvasti: syrjintä, väkivalta ja ahdistelu kohdistuvat kaikki hieman voimakkaammin transihmisiin kuin samaan kyselyyn vastanneisiin lesboihin, homoihin tai biseksuaaleihin. Nämä kokemukset herättävät jatkuvia pelon tunteita ja saavat osan transihmisistä välttelemään tiettyjä paikkoja ja kätkemään tai peittämään todellisen sukupuoli identiteettinsä, mikä rajoittaa heidän oikeuksiaan entisestään. Sukupuoli identiteetin tai sukupuolen ilmaisun mukaisen henkilöllisyystodistuksen puuttuminen voi tutkimuksen mukaan johtaa syrjintään: Joka kolmas transvastaaja tunsi itsensä syrjityksi tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana näyttäessään henkilöllisyystodistustaan tai muuta virallista asiakirjaa, johon on merkitty sukupuoli. Osana oikeusministeriön Rainbow Rights Promoting LGBTI Equality in Europe –hanketta julkaistiin vuonna 2018 selvitys ”Koko ajan jännittyneenä - Moniperusteinen syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemana”. Myös tässä selvityksessä transihmisten kohdalla nousee ongelmallisena esille tilanteet, joissa katsotaan henkilöpapereita, jotka monilla transihmisillä ovat ristiriidassa ulkoisen olemuksen kanssa. Myös ikää koskevan tiedon poistaminen henkilötunnuksesta on perusteltua jaksossa 4.2 esitetyillä perusteilla. Oikeusministeriö pitää keskitetyn mallin vahvuutena sitä, että henkilöllä olisi neutraali tunnus, johon liitettävät tiedot voisivat muuttua ilman että itse tunnus muuttuu. Tarpeettomia tietoja, kuten ikää ja sukupuolta kuvaavia tietoja, ei ilmenisi suoraan tunnuksesta. Oikeusministeriö pitää mallin etuna myös sitä, että pitkän sattumanvaraisen merkkijonon käyttäminen tunnuksena ehkäisisi sen tunnistuskäyttöä. Keskitetyssä mallissa voitaisiin purkaa tarpeettomia ja riskialttiita ratkaisuja, joissa tietojärjestelmien henkilön tunniste, tunnistuskäyttö ja jopa sähköinen asiointi ovat sidottu tunnukseen, vaikka tieto nykyisestä tunnuksesta ei mitenkään todista tunnistautuvan henkilöllisyyttä. Mahdollisuus määritellä tietojen yhteydessä niiden varmuusaste voisi edistää tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaista periaatetta, jonka mukaan ”henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä; on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä”. Keskitetty malli edellyttää merkittäviä investointeja tietojärjestelmien muutoksiin sekä erityistä huomion kiinnittämistä tietojärjestelmien välisiin tietovirtoihin ja integraatio-toteutuksiin. Vaikka yksittäisen tietojärjestelmän osalta investointitarpeet olisivatkin kohtuullisia, monissa tietojärjestelmissä syntyy merkittäviä haasteita yhtäaikaisen kehittämisen seurauksena uusien tietojärjestelmäversioiden yhteentoimivuuden varmistamisesta läpi hallinnonalarajat ylittävissä prosesseissa ja tietojen käsittelyssä. Erityisesti kustannuksia syntyy tarvittavasta yhteistyöstä riippuvuuksien tunnistamiseksi, muutosten aikatauluttamiseksi sekä uusien tietojärjestelmäversioiden testaamiseksi, jotta tietojärjestelmien yhteentoimivuus ja merkittävät (ja toistuvat) häiriötilanteet voidaan ennaltaehkäistä. Keskitetty malli on kustannuksistaan huolimatta minimimallia kannatettavampi pidemmällä tähtäimellä, ja sen myötä nykyisen ratkaisun ongelmiin saadaan toimivia ratkaisuja. Keskitetty malli on hajautettua mallia helpommin hallittavissa. Keskitetyssä mallissa tietojärjestelmien tekniset ratkaisut ovat todennäköisesti yksinkertaisempia, turvallisempia ja samalla myös kustannuksiltaan hieman paremmin ennustettavampia kuin vastaavan kokoluokan investointitarpeen omaavassa hajautetussa mallissa.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetyn mallin vahvuuksiin kuuluu se, että henkilön (ydin)tunnus ei muuttuisi, vaikka hänen tietojensa luotettavuustaso nousisi myöhemmin. Tunnus olisi siis pysyvä henkilön koko eliniän Suomessa ja ydinhenkilötiedot kerättäisiin keskitettyyn rekisteriin. Lisäksi tällä mallilla taattaisiin sähköisten palveluiden helppo käyttö nykyiseen tapaan mm. eri viranomaisten välillä, koska toteutustapa olisi hyvin lähellä nykyistä VTJ:ään perustuvaa ratkaisua ja ydin-henkilötiedot ovat saatavissa palveluille keskitetystä rekisteristä. Jatkovalmistelussa on ratkaistava, missä prosessissa esim. eIDAS -tunnus ja nykyiseen henkilötunnukseen kytketty sähköinen identiteetti voidaan yhdistää, jos henkilöllä on hallussaan molempien identiteettien tunnisteet.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetty malli ei poista tai paljoakaan vähennä identiteettivarkauksia. Tämä malli ei tarjoa minimimallia parempia edellytyksiä esimerkiksi identiteettivarkauksien estämiseen.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kokonaan uuden yksilöivän tunnuksen käyttöönotolla olisi erittäin suuria vaikutuksia kaikkien finanssialan toimijoiden järjestelmiin. Kustannuksiltaan käyttöönotto tulisi olemaan suuri, ja se aiheuttaisi korotuspaineita palvelumaksuihin ja mm. työeläkemaksuun. Syntymäaika ja sukupuoli ovat sellaisia tietoja, joita finanssialan toimijat tarvitsevat jatkossakin palveluidensa toimeenpanossa. Koska miesten ja naisten elinaika eroaa, tarvitaan syntymäaika- ja sukupuolitietoa esimerkiksi vakuutusmaksujen ja eläkevastuiden riittävyyden arvioinnissa. Mikäli käyttöön otettaisiin kokonaan uudenmallinen tunnus, on sukupuoli- ja syntymäaikatiedot saatava jatkossakin omina tietoinaan helposti ja sähköisesti. Silloin kun tietoja vaihdetaan eri toimijoiden kesken, voi uuden ja vanhan tunnuksen rinnakkaisessa käytössä ilmetä ongelmia tilanteissa, joissa toisella toimijalla on jo käytössä uusi tunnus, mutta toisella toimijalla on edelleen käytössään vanhan mallinen tunnus. Uuden tunnuksen käyttöönoton tulisi tapahtua koordinoidusti, tai tarvitaan konversiopalvelu, joka etsii uutta tunnusta vastaavan vanhanmallisen tunnuksen tai päinvastoin. Tällainen konversiopalvelu olisi syytä olla saatavissa keskitetystä rekisteristä. Vanhanmallinen henkilötunnus ja uusi yksilöivä tunnus tulisi siirtymäajan jälkeenkin olla yhdistettävissä toisiinsa. Jos uutta yksilöivää tunnusta ei anneta kuolleille, niin mahdollisuus hakea henkilön tietoja vanhalla henkilötunnuksella tulisi säilyttää järjestelmissä hyvin pitkän aikaa. Tässä mallissa toimivan toimintamallin rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää, mm. se kuka yksilöiviä tunnuksia voisi antaa. Korkeimman luokan varmuusasteen tunnusten antaminen tulisi edelleenkin olla vain rekisteriviranomaisella. Alemman varmuusasteen tunnuksissakin (ns. keinotunnukset) olisi tärkeää estää se, että yhdellä henkilöllä olisi useampia yksilöiviä tunnuksia. Tämä voitaisiin käsityksemme mukaan toteuttaa niin, että keinotunnuksetkin hallinnoitaisiin keskitetyssä rekisterissä, johon tietyillä toimijoilla olisi pääsy tunnusten hakemiseksi. Näin myös alemman tason tunnuksilla olevat henkilöt löytyisivät ajan tasaisesti keskitetystä rekisteristä ja toisaalta tunnusten käyttöön saaminen olisi joustavaa. Tämä malli vaatisi pitemmän valmistelu- ja siirtymäajan kuin minimimalli.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Maahanmuuttovirasto katsoo että esitetty keskitetty malli olisi ainoa tarkoituksenmukainen malli jatkoselvityksen kannalta.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ei ole käyttökelpoinen.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Keskitetty malli edellyttää riittävän pitkää siirtymäaikaa. Sen pituutta ja vaiheistusta olisi vielä selvitettävä tarkemmin. Tukee viranomaistarpeita ongelmien välttämiseksi ja on luonteva ratkaisu hybridimallien pohjaksi Tulevaisuus ja jatkokehitys huomioiden malli antaa positiivisen signaalin kehittää ratkaisuja, ettei yhteen ennalta määrättyyn tunnisteeseen ladata liikaa toiminnallisuuksia (de fakto vakiointien välttämiseksi) Yksilötasolla tällainen pitkä merkkijono on hankala ja luo kansalaisille epävarmuutta, vaikka antaakin hyvän suojan identiteettivarkauksille
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Varsinaisia esteitä keskitetyn mallin toteutukselle ei ole tunnistettavissa. Vaihtoehto aiheuttaa joka tapauksessa mittavat investointitarpeet tietojärjestelmiin. Koska ratkaisumalli vaikuttaa myös viranomaisten välisiin tietoliittymiin, vaihtoehdon toteutus vaatii mittavaa kehityksen aikataulujen ja järjestelmäpäivitysten koordinointia. Pitkällä aikavälillä keskitetty malli olisi todennäköisesti esitetyistä malleista toimivin, koska se on lopulta varsin suoraviivainen ja mahdollistaisi tunnistettujen nykyratkaisun ongelmakohtien aukottoman ratkaisemisen. Toimintamalliin sisältyvä ”yhden luukun periaate” olisi hajautettua mallia helpompi hallittavaksi ja myös tekniset toteutukset olisivat yksinkertaisempia.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Ehkä lähinnä omaa tavoitetilaani, mutta lähtien henkilöidentiteetistä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Kommentteja hajautetusta mallista
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Hajautettu malli tulisi olla tavoitteena, koska nykyiset käytännöt, joista esimerkkeinä ovat mm. verohallinnon tai maahanmuuttoviraston erillistunnukset, saisivat silloin systemaattisen tuen.
      • Vaana, Järvensivu Tuomas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tässä on havaittavissa yhteneväisyyttä filosofioihin joihin identiteettiverkotkin perustuvat. Väliraportissa puhutaan kuitenkin identiteettitiedoista. Parempaa yksityisyyttä voitaisiin mielestäni saavuttaa väittämillä. Sen lisäksi mallissa puhutaan mahdollisuuksista tietojen linkittämiseen. Tämä tulisi kuitenkin olla mahdollista ainoastaan kansalaisen suostumuksesta tai julkisen toimijan kriittisen toiminnon pakottamana. Mikäli linkittämiseen mahdollistavaa tietoa on tallennettu keskitettyihin tietovarantoihin avataan aina mahdollisuus riskille että tietoa linkitetään vastoin kansalaisen tahtoa ja vääriin tarkoituperiin.
      • Tilastokeskus, TK/VE/Markus Rapo
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Hajautettu malli kuulostaa sekavalta. Jos yksilöllä on rooli-identiteettejä eri tietolähteissä, niin tähän liittyy merkittäviä riskejä sekaannuksesta. Jos kattavien tietojen koostaminen vaatisi lukuisten eri avainkoodistojen käytön, niin malli ei palvelisi tahoja, joiden tehtävänä on kerätä tietoja yksilöiden toiminnasta koko yksilön elämän ajalta. Jos yksilö on kussakin rekisterissä omalla tunnisteella, niin tämä tilanne olisi vähän samankaltainen, kun tilanne, jossa jokaisella rekisterinpitäjällä olisi oma keinotunniste ja keinotunnisteita olisi tietyin rajoittein mahdollisuus yhdistellä toisiin keinotunnuksiin, mutta ei kaikkiin. Tietojen ylläpito ja hallinnointi olisi työlästä, jos jokainen toimija joutuisi tallentamaan oman toiminnan kannalta tärkeät tiedot omaan järjestelmäänsä. Tietoja ei hallinnoitaisi tällöin keskitetysti, mikä voisi johtaa tietojen laadun heikkenemiseen.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Onko järkevää mahdollistaa useiden eri viranomaisten / toimijoiden luoda identiteettiavaruuksia? Onko linkittäminen turvallista /luotettavaa? Hajautettu malli antaa tilaa virheille / epätäsmällisyyksille . Valtionhallinnon järjestelmät nykymuodossaan myös herättää kysymyksiä, miten tämä käytännössä toimisi järkevästi ja käyttäjäystävällisesti? Ja kuka ottaa kokonaisvastuun oikeiden tietojen linkittymisestä ja järjestelmän toimivuudesta? Kysymyksiä herättää myös mahdolliset sopimusoikeudelliset ongelmat. Sinänsä hajautettu malli olisi esitetyistä vaihtoehdoista tulevaisuuden haasteisiin ja asiakasystävällisyyttäkin painottaen varteenotettava vaihtoehto. Hajautetussa mallissa henkilön eri linkitettyjä tietoja löytyisi yhden tunnuksen alta ja tietojen hallinnointi ja tarkastaminen olisi henkilöille helpompaa. Tämä olisi mahdollisesti ainakin osa vastausta siihen haasteeseen, että nyky-yhteiskunnassa henkilön tulee asioida useissa eri viranomaisissa ja henkilön tiedot eivät kulje mukana.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Hajautettu malli on arkkitehtuuriltaan varma ja se soveltuu luontevimmin yksityisen ja julkisen sektorin tarpeiden yhteensovittamiseen. Erityistä painoa tulee antaa mallin toimivuuteen rajat ylittävissä tilanteissa ja siihen, että hajautetussa mallissa ihminen asettuu keskiöön – pystyen hallitsemaan omia tietojaan tarpeen mukaan.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Hajautettu malli kuvaa osittain nykytilaa, koska osa viranomaisista käyttää nytkin omia asiakasnumeroita (esim. Verottaja, Migri). Malli siis korostaisi organisaatiokohtaisia tunnuksia ja edellyttäisi, että jatkossakin tarvittaisiin keskitettyä tunnusta muiden viranomaisten tunnusten linkittämiseen. Mallissa esitetty ajatus henkilöstä itsestään tietojensa hallitsijana mahdollistaisi sen, että henkilö antaisi toisistaan poikkeavia tietoja eri tahoille tai estäisi osan tiedoista siirtymisen toimijalta toiselle. Viranomaisten toiminta perustuu pääsääntöisesti lakiin, eikä henkilön tietojen hallinta ole tällöin suostumuksenvaraista. Epäselväksi jää, mitkä olisivat henkilön todelliset mahdollisuudet omien tietojensa hallintaan. Toisaalta myös nykymalli sisältää työkaluja omien tietojen hallinnan suhteen. Esimerkiksi turvakielto- tai muilla väestötietojärjestelmään merkittävillä tietojenluovutuskieltojen perusteella voi estää henkilön VTJ-tietojen siirron ja käsittelyn muiden kuin lain nojalla erikseen luvan saaneiden tahojen osalta. Ehdotetussa mallissa henkilön tiedot olisivat nykyistä hajautetummin eri tietovarannoissa. Kela näkee, että rinnakkaisten identiteettiavaruuksien hallinnoiminen ja järjestelmän ymmärtäminen vaatisivat kansalaiselta perehtyneisyyttä sekä ymmärrystä tekemiensä päätösten vaikutuksista suoraan tai välillisesti. Mallin monitahoisuus edellyttäisi kansalaisten ohjausta ja opastusta kuten myös lukuisia viranomaisten välisten sopimusten solmimista ja informointia sekä yhteistyökäytäntöjen luomista identiteettiavaruuksien tietojen hyödyntämiseen liittyvissä asioissa. Hajautettua mallia pohdittaessa olisikin hyvä selvittää tarkemmin, millaisia seurauksia keskitetystä identiteetinhallinnasta luopuminen käytännössä tarkoittaisi. Olisi myös pohdittava hajautetun hallinnan ja eri identiteettiavaruuksien yhdistämiseen liittyvä riskejä ja mahdollisuuksia vastata identiteettivarkauksien estämiseen: mikäli jokin identiteettiavaruus ja tieto sidosteista muihin identiteettiavaruuksiin joutuisi vääriin käsiin, olisi uhattuna usean eri tahon tiedot. Rinnakkaisten rekisteri-identiteettien myötä syntyisi väistämättä myös luotettavuudeltaan eri tasoisia tunnisteita ja tunnisteisiin liitettyjä tietoja. Rinnakkaisten henkilöllisyyksien syntyminen henkilön itse harhauttaessa viranomaista tai tahattoman vahingon seurauksena saattaisi aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi henkilön oikeusturvan, terveysriskien ja viranomaispäätösten oikeellisuuden näkökulmasta. Rinnakkaisten henkilöllisyyksien paljastuminen aiheuttaisi mahdollisesti myös lisääntyvän tarpeen jo tehtyjen päätösten jälkikäteiseen tarkastamiseen ja väärinkäytösselvittelyyn. Toisaalta myös pelkkä epäily rinnakkaisista identiteeteistä ja asian selvittämiseen liittyvä työ voisi hidastaa esimerkiksi henkilön etuuspäätöksiä tai kasvattaa väärinkäytösepäilysten ja -selvitysten määrää nykyisestään. Hyväksyvä suhtautuminen rinnakkaisiin rekisteri-identiteetteihin on ristiriidassa väliraportissakin esitettyjen ongelmien kanssa – rinnakkaiset rekisteri-identiteetit ovat ongelmallisia niin viranomaisen tiedonhallinnan ja tietojen luotettavuuden kuin henkilön itsensäkin kannalta. Viranomaisilla on yhteneviä ja toisistaan riippuvaisia tietotarpeita. Raportissa todetaankin, ettei ehdotettu malli välttämättä poistaisi tarvetta nykyisen tyyppisiltä henkilön ydintiedoilta, jotka olisivat joko keskitetysti hallinnoituja tai koostuisivat hajautetusti ylläpidetyistä tiedoista. Raportissa esitetty ydintietoihin liittyvää helposti muistettava tunniste, jota henkilö voisi käyttää fyysisessä asioinnissa, ei kuitenkaan ratkaise identiteettivarkauksiin liittyvää ongelmaa. Ehdotettu erityinen tunniste muistuttaa myös vahvasti nykyisen kaltaista henkilötunnistetta, eikä näiden kahden eroa esitetä selvästi. Mallin vahvuus on rekisteröidyn tiedon hallinnointimahdollisuuksien kasvattaminen. Toisaalta malli synnyttää tarpeita uudelle välittäjätoimijalle sekä eri toimijoiden tietojen ja myöntämien tunnisteiden luotettavuusjärjestelmälle. Järjestelmä voi myös tarpeettomasti monimutkaistaa henkilön tietojen hallintaa ja hajauttaa tietoja eri tietovarantoihin ilman, että henkilöllä on itsellään tarkkaa kuvaa siitä mistä ja mitä tietoja hänestä löytyy. Joissain tapauksissa malli voi myös aiheuttaa rekisteröidylle tarpeen ilmoittaa samoja tietoja eri viranomaisille. Malli voi myös johtaa siihen, että henkilön pitää muistaa nykyisen henkilötunnuksen sijasta usean eri palveluntarjoajan tunnisteet ja ymmärtää mihin tietoavaruuteen tai palveluun mikäkin tunniste liittyy. Epäselväksi jää mihin tämän hetken haasteisiin malli vastaa ja mitä uusia haasteita se synnyttää.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Edellä mainitusta huolimatta Maanmittauslaitos ehdottaa tarkempaan jatkoselvittelyyn ainakin myös ns. hajautettua mallia. Mallin kuvaus on vielä niin yleisellä tasolla, että sen vaikutuksia on hyvin vaikea arvioida. Hajautetun mallin ajatus liittyen ”erillisestä keskitetystä kevyt- tai keinotunnusten rekisteristä” on kiinnostava, koska se vie kohti mallia, jossa esim. asioinnissa ja verkossa liikkuvat tunnukset ovat erilliset. Tämä todennäköisesti mahdollistaisi nopean toipumisen ja vahinkojen minimoinnin tilanteissa, joissa asioinnissa käytetty tunnus on joutunut väärinkäytöksen kohteeksi. Maanmittauslaitoksessa on käynnissä asiakkuudenhallinnan ja sitä CRM-järjestelmäkokonaisuuden uudistusprojekti. Työ on tällä hetkellä suunnittelu- ja vaatimustenkeruuvaiheessa. Asiakkuudenhallinnan näkökulmasta vaihtoehtoiset mallit nostivat esiin seuraavia ajatuksia: Hajautetun mallin mukaisessa tunnusavaruudessa täytyisi huomioida järjestelmien usean tunnuskentän tarve eli saattaisi tulla tarve pystyä yhdistämään toimijoiden eri tunnuksia samaan henkilöön. Tulisi pystyä tuomaan erillisiin kenttiin tunnuksen ominaisuustietoja kuten syntymäaika, jotta voidaan todeta esim. alaikäisyys (ellei sitä haeta jostakin muusta rekisteristä em. palvelurajapinnan avulla). Uusien tunnuksien ja muiden tietojen rinnalla täytyy hallita myös nykyistä henkilötunnusta. Hajautetun mallin osalta herää kysymys, mistä henkilö löytäisi kaikki häneen liitetyt tunnukset ja miten varmistettaisiin, että henkilö osaa / ymmärtää käyttää niitä oikein ja oikeassa asiayhteydessä? Väliraportissa mainitaan haasteena päällekkäiset rekisteri-identiteetit. Hajautettu malli huonosti organisoituna saattaisi johtaa samaan lopputulokseen. Varsinkin, jos asiointijärjestelmien integraatiot ns. välittäjäorganisaation järjestelmään jäävät toteuttamatta ja/tai eri toimijoilta evätään pääsy sen toimialaan kuulumattomien tunnusten tietoihin.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Hajautetussa mallissa on tuotu hyvin esille erilaisten rekistereiden yhdistäminen. Hajautetun mallin suhteen on kuitenkin harkittava raportissa esitetyn mukaan tarvetta kansalliselle ydintietojen rekisterille. Tai onko järkevää käyttää nykyiseen tapaa tiettyä kansallista tunnusta asioimiseen useimpien viranomaistoimijoiden kanssa. Paras malli löytyy todennäköisesti hajautetun mallin ja keskitetyn mallin parhaita puolia yhdistämällä. - Hajautetussa mallissa olisi huomioitava henkilötietojen tilastojen laatimistarkoituksessa tapahtuva yhdistäminen, joka luo vaatimuksia henkilötietojen välittäjän roolille. - Henkilön omien tietojen hyötykäyttö on mahdollista myös muissa malleissa, vaikka se onkin nostettu esille vain hajautetussa mallissa.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetyn mallin ja hajautetun mallin ratkaisuja ja mahdollisuuksia kannattaisi selvittää tarkemmin ja tehdä vielä vertailua sekä käyttöönoton ja hallinnoin näkökulmista
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Vaihtoehto 3 on ns. vapauden malli. Tässä mallissa identifiointi syntyy tilanne- tai palvelukohtaisesti. Käytännössä malli aiheuttaisi myös useiden standardien ja tunnusjärjestelmien käytön. Sinänsä hypoteesina kuitenkin mahdollinen, ehkä joitakin Euroopan maita muistuttava malli. Tässä mallissa identiteetin hallinta muodostuisi henkilölle itselleen, eli henkilöllä on useita identiteettejä useissa palveluissa. Viimekädessä vain ihminen itse voi tuntea koko ”palvelukenttänsä”. Tässä mallissa siirryttäisiin arvonäkökulmana vahvasti pois yhteiskuntakeskeisyydestä yksilökeskeisyyteen, eli ei ole yhteiskuntaa, joka ”hallitsee” ja ”tietää” ihmisten asiat.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Hajautettu malli voisi olla pitkällä aikavälillä paras. Jo nyt on nähtävissä eri viranomaisten tarve saada luotettava tunnus kaikille heidän asiakkailleen, riippumatta siitä onko heillä suomen kansalaisuus ja henkilötunnus. Haasteeksi voi muodostua sen tunnistaminen, mitä kaikkia tietoja missäkin rekisterissä on. Katoaako master data -ajattelu, jos samaa tietoa voi olla useammassa rekisterissä ja vielä keskenään ristiriidassa.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Raportin perusteella jää epäselväksi, miten hajautettu malli käytännössä toimisi. Mikäli tiedot olisi hajautettu eri toimijoille, lisäisi tämä huomattavasti kustannuksia ja päällekkäisyyksiä jo yllä mainittujen keskitetyn mallin haasteiden lisäksi. Lisäksi on epäselvää, vastaisiko hajautettu malli tunnistettuihin ongelmiin, kuten päällekkäisten ja epäluotettavien rekisteri-identiteettien kohdalla. Hajautetun mallin voi katsoa aiheuttavan mahdollisia hallinnollisia lisätarpeita mm. seuraavien seikkojen suhteen: - Erilaisten tunnusten myöntäminen lisäisi tarvetta yhteensovittaa tietoja ja hallinnoida näitä tunnuksia eri toimijoiden välillä - Eri toimijoiden välille tulisi rakentaa uudet rajapinnat tietojenluovutukseen - Eroavaisuudet voivat aiheuttaa merkittävää selvittely- ja koordinoimistyötä Mikäli kuitenkin hajautettuun malliin mentäisiin, tulisi mallissa selvittää nykymuotoisen henkilötunnuksen käyttömahdollisuuksien jatkamista osana systeemiä. Kuten keskitetyssä mallissa, myös hajautetussa mallissa on toisaalta mahdollista, että laajempi muutos myös luo erilaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia edistää digitalisaatiota ja datan laajempaa hyödyntämistä kuin minimimuutoksiin perustuva malli. EK:n käsityksen mukaan hajautetun mallin ekosysteemihyötyjä on saavutettavissa myös säilytettäessä nykymuotoinen henkilötunnus.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Oikeusministeriö pitää tärkeänä hajautetun mallin lähtökohtaa, jonka mukaan henkilö itse olisi keskiössä itseään koskevien henkilötietojen hallinnassa, ja lähtökohtana olisi, että hän voi antaa suostumuksensa eri identiteettiavaruuksien yhdistämiseen. Luopuminen keskitetystä henkilötunnuksesta, jonka perusteella voidaan suoraan yhdistää henkilöä koskevat tietojoukot, antaa esimerkiksi kuluttajalle entistä suuremman mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mitkä yritykset voivat yhdistää omia tietojoukkojaan profilointitarkoituksessa. Oikeusministeriö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että hajautetussa mallissa todennäköisesti synnytetään lisää henkilötiedoiksi laskettavia tietoja. Erityisesti hajautettuun malliin liittyvät rekisterien väliset sidokset muodostavat uusia henkilötietoja, joihin kohdistuu riskejä. Esimerkiksi sidokset saattavat mahdollistaa henkilöllisyyden päättelyn sekä profiloinnin. Hajautettu malli edellyttää merkittäviä investointeja tietojärjestelmien muutoksiin sekä erityistä huomion kiinnittämistä tietojärjestelmien välisiin tietovirtoihin ja integraatio-toteutuksiin – näiltä osin vastaavan kokoluokan kuin keskitetyssä mallissa, mutta todennäköisesti vaikeammin ennakoitavan. Hajautettu malli edellyttää panostamista hallinnointiin sekä lisäksi ohjauksen ja valvonnan kasvavaan tarpeeseen. Oikeusministeriö pitää tarpeellisena kiinnittää erityistä huomiota keskeisten henkilön ydintietojen säilyttämiseen sekä näiden luotettavuuteen. Ydintietojen hallinnointi ja niihin pääsyn varmistaminen ovat tärkeitä julkisen vallan tehtäviä. Hajautettuun malliin siirtymisellä on vaikutuksia lainsäädäntöön sisältyviin tiedonluovutussäännöksiin, mikä tulee ottaa huomioon mahdollisessa uudessa tunnussääntelyssä.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Hajautettu malli soveltuisi osaksi nykyistä, keskitettyyn rekisteriin perustuvaa toimintamallia tai sen rinnalle. Hajautettu malli edellyttää joka tapauksessa keskusrekisteripohjaista ”ankkuri-ID:tä”, joka liittää identiteetit toisiinsa. Hajautettua mallia voitaisiin harkita käytettävän erityisesti sellaisten ulkomaan kansalaisten rekisteröintiin, joiden henkilötietoja on käsiteltävä jonkin Suomen viranomaisen tietojärjestelmässä yksittäisen asian hoitamiseksi tai velvoitteen täyttämiseksi Suomessa. Esimerkkitapauksia voisivat olla leskenä sosiaalietuutta Suomesta hakeva ulkomaan kansalainen, joka ei koskaan ehkä edes käy Suomessa, taikka Suomessa lyhyen määräajan työskentelevä ulko-maalainen. Näiden henkilöiden tietojen luotettavuustaso olisi alhainen, mutta heidät voisi kuitenkin rekisteröidä yhteiseen tunnusjärjestelmään. Ensi vaiheessa tiedot kertyisivät vain henkilön asiointiprosessia hoitavalle taholle, mutta jatkossa tietoja voitaisiin yhdistellä eri tahojen välillä käyttäen edellä esitettyä ”ankkuri-ID:tä” ja/tai henkilön käyttämää tunnistusvälinettä, kuten toisen EU-valtion eIDAS-tunnistusta. Henkilö voisi myöhemmin tarpeen mukaan korottaa tietojensa luotettavuuden korkeammalle tasolle esittämällä luotettavat henkilöllisyysasiakirjat asianomaiselle rekisteriviranomaiselle, jonka jälkeen hän voisi nauttia myös henkilöllisyyden korkean luotettavuustason edellyttämiä oikeuksia. Kääntöpuolena hajautettu malli laajasti käyttöönotettuna voisi mahdollistaa keskitettyä mallia helpommin useisiin eri tunnisteisiin liitettyjen identiteettien tehtailun, joiden avulla henkilö voisi esiintyä ja esimerkiksi saada etuuksia usealla henkilöllisyydellä. Siksi ydinhenkilötietojen luotettavuuden varmistaminen luotettavista asiakirjoista ja sen varmistaminen, että henkilö voi esiintyä vain yhdellä identiteetillä, on edelleen tarpeen tietyissä käyttöta-pauksissa myös hajautetussa mallissa. Jos hajautettu malli perustuisi ankkuri-ID-ajatukseen, väärinkäytöksiä voitaisiin vähentää huomattavasti edellyttäen, että eri identiteettien yhdistäminen tapahtuu luotettavasti. On nähtävissä, että hajautettu malli on jo muodostunut vallitsevaksi tilanteeksi, koska henkilöt ovat rekisteröityneet jo nyt erilaisin asiakas- ja henkilönumeroin eri yhteiskunnan järjestelmiin. Lisäksi eIDAS-menettely mahdollistaa sen, että henkilöllä on useampia eri tunnisteita ja rinnakkaisia henkilöllisyyksiä/identiteettejä, ja erityisesti EU-maiden välillä maiden väliset rajat hälvenevät asiointitapahtumien kohdalla. Tästä johtuen hajautettu malli on huomioitava, vaikka valittava ratkaisu perustuisikin pääpiirteiltään keskitettyyn järjestelmään.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Käytännössä hajautettu malli on jo osittain käytössä. Identiteettivarkauksien osalta olemme jo tässä mallissa esitetyssä tilanteessa, kun esimerkiksi poliisi alkaa velvollisuuksiensa perusteella tutkia mahdollista rikosta. Tässä mallissa mainitulla identiteettitietojen välittäjällä olisi todella suuri vastuu tietoturvan järjestämisestä, mikä ei kuitenkaan suojaisi tätäkään tahoa uhkilta vaan oikeastaan saattaisi tehdä ne suuremmiksi, koska kaikki tiedot kulkisivat yhden toimijan kautta. Tämäkään malli ei poista tai paljoakaan vähennä identiteettivarkauksia.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Mikäli tiedot olisi täysin hajautettu eri toimijoille, tarkoittaisi se rajapintojen rakentamista lukuisten eri toimijoiden välillä. Tällä hetkellä henkilön perustiedot ovat saatavissa yhdestä paikasta. Hajautettu malli lisäisi myös runsaasti erilaisia selvittelytöitä kaikissa henkilötietoja käsittelevissä organisaatioissa. Kustannuksiltaan täysin hajautetun mallin käyttöönotto olisi erittäin suuri ja se aiheuttaisi paljon korotuspaineita palvelu- ja työeläkemaksuihin. Todennäköisesti erilaiset tunnuksista johtuvat eroavaisuudet aiheuttaisivat ylimääräistä selvittelytyötä ja kasvattaisivat myös hallinnollisia kustannuksia. Vaadittava valmistelu- ja siirtymäaika olisi huomattavan pitkä. Mielestämme henkilön ydintiedot tulisi jatkossakin säilyttää keskitetyssä paikassa ja mielestämme myös yksi yhtenäinen henkilön yksilöivä tunnus tarvitaan jatkossakin. Tämän keskitetyn identiteetin lisänä ja rinnalla voi olla muita rekistereitä ja identiteettejä, joita voidaan käyttää esim. tunnistamiseen sellaisissa palveluissa, joissa ei tarvita vahvaa sähköistä tunnistamista.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Maahanmuuttovirasto katsoo, että hajautettua mallia ei tulisi ottaa käyttöön nykyään henkilötunnuksen saavien henkilöiden ryhmään, jotta nykyään hyvin ja luotettavasti toimivan väestötietojärjestelmään perustuvan keskitetyn henkilöiden keskeisten henkilötietojen luotettavuuden takaava järjestelmä ei pääsisi rapautumaan. Toimintatapa ja siihen liittyvä tietojen luotettava keräämisprosessi on useilla mittareilla mitattuna maailmassa harvinainen, ellei jopa ainutlaatuinen. Maahanmuuttovirasto näkee kuitenkin potentiaalisena selvitettävänä vaihtoehtona mahdollisesti osittain hajautetun menettelyn käyttöönottamisen niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalla kysymys on kertaluontoisesta tai hyvin lyhytaikaisesta rekisteröinnistä Suomeen jonkun yksittäisen tai lyhytaikaisen velvoitteen hoitamiseksi tai oikeuden saamiseksi.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ehdottomasti paras ja ainoa susiteltava lähestymistapa niin käyttökelpoisuuden, joustavuuden, turvallisuus ja hallittavuuden näkökulmista tarkasteltuna. Ja kun puhtaalta pöydältä pääsee aloittamaan niin myös kustannustehokkain - varsinkin koko elinkaaressaan tarkasteltuna.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Hajautetussa mallissa on sisäänrakennettu ajatus identiteettitietojen välittäjästä tai välittäjistä (väestörekisterikeskus toiminta). Henkilökeskeinen, suostumuspohjainen identiteettitietojen yhdistäminen voisi olla keskeinen toiminnallisuus yksityisen sektorin hallussa olevien identiteettitietojen linkityksissä esimerkiksi viranomaisen hallussa oleviin tietoihin. Annettaisiinko viranomaisen antamalle tiedolle julkinen luotettavuus, joka samalla antaisi lisäarvoa tiedolle? Asettaa suuria vaatimuksia osajärjestelmille ja jos ne toimivat virheellisesti, asiakkaat kärsivät
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Varsinaisia esteitä hajautetun mallin toteutukselle ei ole tunnistettavissa. On kuitenkin huomattava, että hajautettu malli saattaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna lisätä tietojen käyttöön liittyvää hallinnollista ja teknistä työtä. Vaihtoehto aiheuttaa keskitettyä mallia vastaavat investointitarpeet tietojärjestelmiin. Lisäksi on investoitava välitystoiminnan vaatimiin ratkaisuihin ja sen hallinnointiin, valvontaan ja ohjaukseen. Yleensäkin kannattaa arvioida tarvitaanko monimutkaisempaa mallia, vai riittäisikö keskitetty yksinkertaisempi malli ratkaisemaan tärkeimmät haasteet. Riskinä vaihtoehdossa on, että synnytetään uudentyyppisiä henkilötietoja. Erityisesti rekisterien väliset sidokset itsessään muodostavat uusia henkilötietoja, jotka saattavat mahdollistaa 3. osapuolille kattavan profiloinnin. Tällöin yksittäisestä satunnaisesta tunnisteestakin on mahdollista päätellä henkilöllisyys tarkastikin, eikä yksi uudistuksen tavoitteista välttämättä täyty. Erityisesti lohkoketjut toteutusteknologiana saattaisivat niiden julkisuuden luonteen vuoksi pahentaa tilannetta näiltä osin. Hajautettu malli saattaa houkutella rakentamaan identiteettien hallinnan ympärille myös kaupallista yhteistyötä kilpailullisella menetelmällä. Vaikka tämä on toisaalta mahdollisuus, myös riskit ovat huomattavat. Kokemus on osoittanut hajautettujen mallien turvallisuuden olevan usein heikomman lenkin varassa, mistä syystä valvontatoiminnan ja ohjeistuksen vaatimukset korostuvat nopeasti.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • En usko toimivuuteen. Vaatii rooli-identiteettien aukotonta toisiinsa kytkemistä, jos halutaan estää väärinkäytökset.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Millä tavalla työtä tulisi mielestänne jatkossa suunnata? Mitkä elementit esitetyistä malleista ovat mielestänne tarkoituksenmukaisia jatkoselvityksen kannalta?
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Hajautettu malli tulisi ottaa tavoitteeksi ja jatkotyöskentelyn painopisteeksi.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ottaen huomioon esitettyjen mallien luonnosmaisuus KKV toteaa, ettei sen ole tässä vaiheessa mahdollista arvioida malleja tarkemmin.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnuksen uudistaminen niin ettei se enää sisällä sukupuolta koskevaa tietoa on kannatettavaa kaikissa malleissa ja tulee pitää jatkotyöskentelyn lähtökohtana.
      • Päivittäistavarakauppa ry, Yhteistyössä Kaupan liiton kanssa, Vyyryläinen Tiina
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tarvitaan kattava ja huolellinen tarvearviointi. Mikäli henkilötunnusrakennetta muutettaisiin, tulisi muutokselle antaa mallista riippuen kohtuullinen siirtymäaika ottaen huomioon henkilötunnuskäytäntöön tehtävien muutosten laajuus, palveluntarjoajien mahdollisesti tarvitsemat järjestelmämuutokset ja niistä aiheutuvat kustannukset. Liian lyhyt siirtymäaika lisää kustannusvaikutusta.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Esitetyistä elementeistä erityisesti sukupuolineutraalisuus sekä henkilön syntymäajan poisjättäminen tunnuksesta ovat tarkoituksenmukaisia. Nykymuotoisten henkilötunnusten käyttöä uusien rinnalla on myös tarpeen jatkoselvittää. Keskitetyn ja hajautetun mallin jonkinlainen yhdistelmä vaikuttaisi tulevaisuuden haasteisiin parhaiten vastaavalta ratkaisulta. Keskitetyn mallin neutraali ja pysyvä tunnus tarvittaessa biometrisia tunnisteita apuna käyttäen rinnakkaisten tunnuksien estämiseksi sekä hajautetun mallin asiakaslähtöisyys ja tietojen moniulotteisuus ovat mallien parhaita elementtejä.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että valittava malli on modulaarinen ja skaalautuva tietojen varmistamisen osalta. On paljon tilanteita, joissa on syytä käyttää vahvaa tunnistamisesta mutta myös paljon tilanteita, joissa riittävät heikommin varmennetut tiedot.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Esitetyissä malleissa on hyviä elementtejä, joiden yhdistämisellä ja jatkotyöstämisellä on mielestämme mahdollista rakentaa asiakasta ja viranomaistoimintaa palveleva malli. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi seuraava yhdistelmämalli: - Tunnukset myönnettäisiin minimimallin mukaisesti (kaksi tyyppiä, viralliset ja kevyet), kevyet myönnettäisiin keskitetystä rekisteristä. - Tunnuksen muoto olisi sukupuoli- ja syntymäaikariippumaton. - vanhanmallisten tunnusten käyttö mahdollista uusien rinnalla, eli tietojärjestelmissä tuettaisiin minimimallin tunnustyyppejä (viralliset ja kevyet) sekä nyt käytössä olevia henkilötunnuksia. - Biometriikan hyödyntämistä voitaisiin harkita joissakin ensirekisteröinnin tilanteissa sekä niissä henkilöllisyystodistuksissa, joihin on sisällytettävä biometriset tiedot kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Jatkoselvittelyyn valittaville vaihtoehdoille tulisi tehdä mahdollisimman laaja ns. konseptitason testaus. Tätä varten tulisi tunnistaa kaikki keskeisimmät käyttötapaukset, joiden avulla voidaan testata vaihtoehtoisten mallien soveltuvuutta. Väliraportin aihealuetta sivuaa hieman perustietovarantojen yhteen toimivuus. Jatkoselvittelyyn ja myöhemmin toteutukseen valittavissa vaihtoehdoissa tulee huomioida myös tietojärjestelmien välinen testaus ja sitä edellyttävät testausympäristöt ja -aineistot, myös testihenkilöt tunnisteineen ja muine ominaisuustietoineen.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Raportissa on selkeästi havaittu kolmenlaisia haasteita liittyen nykyisenmalliseen henkilötunnukseen perustuvaan henkilötietojen hallintamalliin. Yhdet haasteet liittyvät henkilötunnuksen muotoon (siitä tunnistetta sukupuoli ja ikä, tunnusten riittävyys). Toiset haasteet liittyvät henkilötietojen hallintamalliin, eli miten yhden varmuustason henkilötunnus suhtautuu kasvavan kansainväliseen liikkuvuuteen, järjestelmät jotka eivät vaadi tiukasti varmennettua identiteettiä, sekä suhde eIDAS-tunnukseen. Ja kolmanneksi haasteet liittyen henkilön tunnistamiseen rekisteröintitilanteessa. Näihin haasteisiin pitäisi miettiä kuhunkin ratkaisua. Raportissa olevat skenaariot ovat yhdistelmämalleja, joissa on otettu kuhunkin haasteeseen kantaan yhden mallin sisällä. Skenaarion sijaan voisi olla järkevämpää esitellä tarkemmin em. haasteiden ratkaisuja joita voidaan toteuttaa hiukan erilaisilla aikatauluilla ja kustannuksilla. Tämä helpottaisi ratkaisujen vaikutusten arviointia.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetyn mallin ja hajautetun mallin ratkaisuja ja mahdollisuuksia kannattaisi selvittää tarkemmin ja tehdä vielä vertailua sekä käyttöönoton ja hallinnoin näkökulmista
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Yhteenvetona olisi hyvä jatkossa selvittää identifionnin ja standardoinnin malleja, kansainvälisen yhteensopivuuden perusteita, toteutusmallien kustannushyötyjä sekä taloudellisia vaikutuksia ja erityisesti olisi hyvä eriyttää arvokeskustelu omaksi osakseen selvitystyössä.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskittyä hajautetun mallin kehittämiseen.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Lähtökohtaisesti tarvetta tulisi selvittää vähimmäismuutoksiin perustuen. Monet syyt puoltavat nykyisen järjestelmän säilyttämistä. Tällä hetkellä raportista ei ilmene sellaista akuuttia tarvetta muuttaa nykyjärjestelmää, joka ylittäisi kustannukset ja haitat. Mikäli tällainen tarve tunnistettaisiin, tulisi se yksilöidä tarkasti ja konkreettisesti arvioinnin tekemiseksi. Muutosten suhteen tulee tehdä perusteellinen tarve- ja vaikutusarviointi yhdessä julkisen sektorin, sidosryhmien ja elinkeinoelämän kanssa. Yllä kuvatuin tavoin, kansainvälinen kehitys tulee ottaa huomioon, kuitenkin siten, että pyritään ohjaamaan kansallista muutosta hallitusti.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Raportissa viitataan siihen, että nykymuotoiset henkilötunnukset ovat vaarassa loppua kesken joiltakin päivältä mahdollisesti 2040-luvulta alkaen. Lisäksi yhden päivämäärä-sukupuoli-kombinaation osalta on olemassa riski, että tunnukset loppuvat jo 2020-luvulla. Oikeusministeriön käsitys on, että tunnusten loppuessa osa ihmisistä ei enää saa henkilötunnusta ja he saattavat tässä tilanteessa jäädä joidenkin julkisten tai yksityisten palveluiden ulkopuolelle. Tämä olisi ongelmallista perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisuuden kannalta. Tästä syystä riittävyysongelma on tärkeä ratkaista lähivuosina. Jatkotyössä olisi syytä arvioida ensin, onko tunnusten riittävyyden turvaamiseksi tarpeen edetä erikseen minimimallilla. Minimimallissa henkilötunnukseen kuitenkin edelleen sisällytettäisiin tarpeettomasti tieto henkilön syntymäajasta ja sukupuolesta, joten tämän tyyppisestä tunnuksesta tulisi siirtyä toisenlaiseen tunnusmalliin esimerkiksi keskitetyn mallin mukaisesti. Perusoikeusnäkökulmasta arvioituna hajautettuun malliin liittyy vahvuuksia, mutta myös riskejä, joten sitä olisi hyödyllistä selvittää edelleen.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Valittavalla ratkaisulla ei tulisi romuttaa nykyistä hyvin toimivaa järjestelmää liiaksi hajautetun järjestelmän suuntaan. Nykyistä toimintatapaa voitaisiin pitää pohjaratkaisuna, jota täydentäisi tietojen luokittelu. Tämän avulla syntyisi nykytilannetta parantamaan menettely, jolla tunnuksen saisi myös matalamman luotettavuustason tiedoilla helposti ja henkilö pystyisi integroitumaan yhteiskuntaan nopeammin kuin nykyisin. Ratkaisun tulee sisältää mekanismit, joilla eliminoidaan korkeimmille luotettavuusluokille merkittyjen tietojen osalta tuplahenkilöllisyyksien syntyminen. Jatkotarkastelussa tulisi kartoittaa, missä tilanteissa ydinhenkilötietojen kerääminen keskitettyyn rekisteriin on asian hoitamisen kannalta välttämätöntä ja missä tilanteissa voitaisiin tukeutua hajautettujen rekisterien sopimusperustaisiin luottosuhteisiin toimijoiden välillä tai identiteettitietojen välittäjään/välittäjiin pohjautuvaan ratkaisuun. Varmistus koskisi tällöin sitä, että kyseessä on todellinen olemassa oleva henkilö ilman, että tähän prosessiin tarvit-sisi liittää muuta tietoa. Tämä voisi myös vähentää samojen henkilötietojen kertymistä useisiin järjestelmiin.
      • Amnesty International Suomen osasto, Piha Otava
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnusuudistuksen sukupuolivaikutukset Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä on kielletty kansallisessa ja kansainvälisessä oikeudessa.* Sukupuolittunut henkilötunnus altistaa syrjinnälle ja häirinnälle sellaiset henkilöt, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei vastaa henkilötunnuksen ilmaisemaa sukupuolta. Amnesty International pitää siksi erittäin tärkeänä työryhmän johtoryhmän näkemystä siitä, että henkilötunnuksen uudistamisen yhteydessä henkilötunnukset muutetaan sukupuolineutraaliin muotoon. Myös henkilöillä, joilla on vanhanmuotoinen henkilötunnus, pitäisi olla mahdollisuus saada uusi, sukupuolineutraali henkilötunnus. Mikäli väestötietojärjestelmässä on säilytettävä erillinen merkintä sukupuolesta, sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi olisi tärkeää, että henkilöllä olisi mahdollisuus myös muuhun sukupuolimerkintään kuin mies/nainen.** Tällainen ihmisoikeuksien toteutumista edistävä lisäys kannattaisi toteuttaa henkilötunnuksen ja siihen liittyvien tietojärjestelmien muun uudistamisen yhteydessä. * Ks. esim. tasa-arvolaki 1§, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus 2 ja 26 artiklat, Euroopan ihmisoikeussopimus 14 artikla, CEDAW-komitean yleissuositus nro 28, EU:n rikosuhridirektiivi kohdat 9 ja 17. ** Ks. esim. Maltan julistus (2013, https://oiieurope.org/malta-declaration/), Amnestyn julkaisu First, Do No Harm (2017, https://www.amnesty.org/en/latest/campaigns/2017/05/intersex-rights/). Henkilötunnukseen liittyvät ongelmat ulkomaalaisten osalta Nykyisen henkilötunnuksen soveltamisalan ulkopuolelle jää merkittävä joukko ihmisiä. Suomessa oleskelevilla ulkomaalaisilla ei ole mahdollisuutta saada henkilötunnusta, mikäli heitä ei pystytä tunnistamaan. Usein kansainvälistä suojelua saaneella henkilöllä ei ole minkäänlaista kansallisvaltionsa henkilöllisyysasiakirjaa, jonka avulla hänet voitaisiin tunnistaa. Erityisen ongelmallisessa asemassa ovat turvapaikanhakijat, joilla ei usein jo lainsäädännönkään perusteella ole mahdollisuutta henkilötunnukseen. He kuitenkin tarvitsevat henkilötunnuksen asioidessaan viranomaisissa, käyttäessään terveydenhuollon palveluita tai vaikka avatakseen pankkitilin palkanmaksua varten. Tästä seuraa, että henkilöt joko eivät saa tarvitsemaansa palvelua tai sen saanti vaikeutuu. Nykyisen käytännön mukaan eri viranomaiset ja laitokset luovat henkilöille keinotunnuksia, joilla he asioivat kyseisessä paikassa. Henkilö voi siten saada useita keinotunnuksia eikä välttämättä tiedä mitä tietoja hänestä on missäkin paikassa ja mitä oikeuksia hänelle saattaa kuulua, kun tietoja ei saada yhdistettyä eikä hänen tilanteestaan saada kokonaiskuvaa. Näin ollen on tärkeää, että henkilötunnuksen soveltamisalaa muutetaan siten, että sen piiriin pääsevät kaikki Suomessa oleskelevat henkilöt.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Yleisesti ottaen eIDAS-kyvykkyyden ja rajat ylittävän asioinnin sekä henkilön yksilöinnin soveltamisalan laajennustarpeiden takia kehittämisessä tulisi selvittää henkilön yksilöinnin "varmuustasojen" mahdollisuutta. Näistä syistä olisi keskeistä myös selvittää ja ohjata järjestelmien kehitystä joustavammaksi siten, ettei toiminta ole riippuvaista henkilötunnuksen kaltaisesta määrämuotoisesta tunnuksesta. Keskitetty luotettu henkilörekisteri on tehokas ja tarkoituksenmukainen perusta sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Tämä ei sulje pois erilaisten henkilötietoattribuuttien hajauttamista muihin tietovarantoihin. Tällaisessa mallissa olisi selkeästi tunnistettava, mitkä ovat henkilön yksilöinnin välttämättömiä perustietoja (esimerkiksi yksilöintitunnus, syntymäaika, nimi, entiset nimet, sukupuoli, mahdollinen biometrinen tieto) ja mitkä lisätietoja (esimerkiksi kansalaisuus, osoite, kotikunta). Henkilön tietojen oman hallinnan tarkastelussa on tärkeää ottaa huomioon myös se, että vaikka mahdollisuuksia ja tietoja tarjotaan, ihmiset eivät välttämättä ole eikä kaikilla ole kykyä olla "valistuneita kuluttajia" tai "valistuneita henkilötietojensa hallinnoijia". Järjestelmän tulee siksi taata oletusarvoisesti privacy by design ja mahdollisuus toimia yhteiskunnassa myös ilman omia aktiivisia sähköisten identiteettien hallintatoimenpiteitä.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kannatamme mallia, jossa pyritään pitämään henkilötunnuksen muotoon kohdistuvat muutokset mahdollisimman pieninä. Raportissakin mainittu ajatus, että pyrittäisiin viestinnällä vaikuttamaan eri toimijoilla nykyisin käytössä oleviin toimintatapoihin, joissa henkilötunnusta kysytään sellaisissakin asiointitilanteissa, joissa se ei olisi tarpeellista, on kannatettava. Mikäli päädytään uusien henkilötunnusten antamiseen, ne tulisi välittää Väestörekisterikeskuksen kautta keskitetysti nykyisille hyödyntäjille. Muutoksen ei pitäisi perustua asiakkaiden omaan ilmoitukseen eikä sen pitäisi johtaa asiakkaan uuteen tunnistamiseen.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Hajautettu malli on ainoa johon kannattaa panostaa. Entistä ei muuteta vaan Hetun rinnalle luodaan uudet ID:t. Työ aloitetaan Suimen valtion viranomaisten käyttöönotettavista uusista ID-tunnisteista. On sama mistä sektorista aloitetaan, mutta uskon että terveydenhuolto on paras ottaa ensimmäiseksi ennen kuin ainakaan Sote-lainsäädäntö sotkee entisestään. Toinen heti kaikille pakollisena käyttöönotettava on Vero-ID, jonka kaltaista jo rakennuksilla käytetään.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Jatkotyössä tulisi keskittyä minimimallin toteuttamisen arviointiin. Henkilötunnuksen uudistamista ei tule myöskään sitoa vahvan sähköisen tunnistamisen kehittämiseksi vireillä oleviin muihin hankkeisiin, vaan kaikkien lainsäädännöllisten ratkaisujen tulee tukea toimivan sähköisen tunnistamisen markkinan mahdollisimman pikaista syntymistä.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Ei radikaalia muutosta: • Raportissa mainituista epäkohdista on pääosin päästävä eroon • Pyrittävä ratkaisuun, jossa muutos nykykäytäntöön on mahdollisimman pieni, jolloin myös muutoksesta aiheutuvat kustannukset ovat pienet: • Kannatamme minimimallia, johon voitaisiin liittää keskitetyssä mallissa esitettyjä parempia toimintatapoja. Samalla varmistaen teknologisen jatkokehityksen, ettei toiminnallisesti ajauduta umpikujaan. • Olennaista on, että myös vanhoilla henkilötunnuksilla pystytään toimimaan • Ikääntyneiden ja puolesta-asioivien edut tulee jatkossakin turvata • Tarpeen mukaan toteutusmallia olisi testattava ennen lopullista päätöstä
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Suosittelemme kiinnittämään erityisesti huomioita ratkaisujen monimutkaisuuden kautta niiden toteuttamiskelpoisuuteen ja tarvittavien ylimenokausien järjestelyihin. Vaikka toivomme lyhyellä aikavälillä, että suuria muutoksia ei tehtäisi, pitkällä aikavälillä keskitetyn mallin tarkempi selvittäminen on vähintäänkin suositeltavaa.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Tarinat jo yllä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Mitä elementtejä malleista puuttuu tai haluaisitteko esittää kokonaan toisenlaista ratkaisumallia?
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Useamman rinnakkaisen henkilötunnuksen mahdollisuus olisi syytä tarkastella myös.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Keskitetyn ja hajautetun mallin ns. välimuotona voisi ehkä ajatella sitä, että pysyvään uusimuotoiseen tunnukseen voisi liittää ominaisuustietojen lisäksi muita esim. sähköisessä asioinnissa käytettyjä kevyttunnuksia. Keskeinen syy hajautetun mallin esille nostamiseen liittyy nykyisen henkilötunnuksen myöntämiseen liittyviin rajoituksiin ja niiden kiertämisessä syntyneisiin käytäntöihin sekä jatkuvasti muuttuvien tulevaisuuden tarpeiden tukemiseen. Toinen käytännön syy tai taustaoletus lienee se, että henkilötunnuksen muuttumisen (keskitetyssä mallissa) myötä olisi kohtuuttoman suuri työ alkaa sopeuttaa kaikkia julkisen ja yksityisen sektorin käsittelysovelluksia ja tietokantoja. Asiakkaan näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää, että julkisissa palveluissa tulisi pystyä asioimaan mahdollisimman kattavasti yhdellä ja samalla tunnuksella. Asiakas voi kokea lukuisten erillisten tunnusten käytön olevan enemmänkin huonoa kuin hyvää palvelua. Maanmittauslaitoksen sisäisessä keskustelussa nousi mahdolliseen jatkoselvittelyyn liittyen ajatus kahden erillisen tunnuksen hallintamallista. Taustalla on ajatus, että nykymalli, jossa jokainen organisaatio haluaa kansalaisen luovan oman tunnuksen heidän palveluunsa, ei oikeastaan ole asiakkaan näkökulmasta selkein malli. Tavoitteena on, että kansaisille tarjottaisiin nykyisen HETUn kaltainen mahdollisuus käyttää yhtä tunnusta kaikenlaiseen tunnistautumiseen. Esimerkiksi kansalainen pärjäisi yhdellä tunnuksella usean paikallisen (kirjasto, oppilaitos, työpaikka) tunnuksen sijaan. Käytännössä henkilölle luotaisiin pysyvä ja virallinen ydintunnus sekä ns. ”käyttötunnus”. Tämä idea käyttötunnuksesta on samankaltainen kuin ehdotuksissa mainittu kevyttunnus. Alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna uusi ajatus olisi tarjota pysyvä, kaikkialla toimiva, käyttötunnus kaikenlaiseen asiointiin, kaikenlaisissa organisaatioissa. Tämä ”käyttötunnus” olisi yhdistetty pysyvään tunnukseen, joka on viranomaisten ylläpidossa ja toimisi mm. viranomaisten välisen tiedonvaihdon avaimena. ”Käyttötunnuksen” uusiminen onnistuisi nopeasti ja helposti esim. biometrisen tunnisteen ja pysyvän tunnisteen yhdistelmällä.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Hajautetun mallin jatkokehittelyä: Voisiko henkilöillä olla useampia yksilöiviä tunnisteita? VRK henkilötunnus absoluuttiseksi tunnukseksi, joka olisi pysyvä. Suomi.fi asiointitunnus, jota käytettäisiin erilaisissa asioinneissa. Lisäksi kansalaisten käytössä voisi olla palvelu, jossa henkilö voisi luoda kerta-asiointitunnuksen jotain asiointitarkoitusta varten, kuten esim. järjestelmä, jossa luottolaitokselle tai operaattorille voisi antaa muuttuvan tunnisteen asian hoitamista varten, jolla väestörekisteristä saisi haettua tarvittavat henkilötiedot. Hybridimallissa Suomessa on vain yksi taho, joka tietää henkilön tiedot, mutta sitä hyödynnetään hajautetusti siten, että asiakkaasta jää asiointijälki eri organisaatioiden tietovarantoihin. Asiakkaalle luodaan organisaatiokohtainen asiointitunnus, joka voidaan tarvittaessa liittää henkilön identiteettiin luotettavan tahon, kuten VRK, kautta. Jos käytössä olisi kryptografinen avain, asiakas voisi luoda aina asiointia varten asiointitunnisteen luotettavan tahon avulla. Asiointitunniste voisi olla asiakkaan yksilöivä tunnus organisaatiolle, jossa asiakas asioi. Koska asiointitunniste on allekirjoitettu asiakkaan ja luotettavan kolmannen osapuolen osalta, se toimii myös luottamuksen avaimena eli, jos joudutaan riitatilanteisiin, niin asiointitunniste voidaan tarvittaessa liittää henkilön identiteettiin viranomaisen prosesseissa. Organisaatio ei kuitenkaan saa tietää henkilön identiteettiä, mutta voi luottaa siihen, että asiakas on oikea henkilö. Luotettavan kolmannen osapuolen toimiessa välittäjänä julkishallinnon prosessit voidaan kytkeä tekemään tarkistus ilman, että henkilön identiteettiä tai tietoja tarvitsee tietää tarkistuksen tekevässä prosessissa. Viranomaisprosesseissa luotettava taho voi linkittää erilaiset asiakkaan antaman asiointitunnisteeseen liittyvät asiakasta palvelevan organisaation tekemät tarkistuspyynnöt henkilöidentiteettiin ja välittää ne tarkistavalle taholle tarkistavan tahon asiointitunnuksen kera. Tarkistava taho palauttaa tarkistuksen tuloksen, jonka luotettava taho välittää takaisin tarkistuksen tekijälle, ilman että identiteetti paljastuu tarkistuksen tekevälle taholle tai tarkistavalle taholle. Tämän tyyppinen ratkaisu vähentäisi merkittävästi eri organisaatiolle kohdistuvaa henkilötietojen suojaamiseen liittyvää kustannusta. Henkilötietoihin liittyvät tietosuoja ja tietoturva asiat nostavat järjestelmien kustannuksia mutta myös koko organisaation kyvykkyyksiin liittyviä kustannuksia. Joissakin tapauksissa organisaatiot kehittävät itse tietosuojaan liittyvää kyvykkyyttä sen sijaan, että koko kyvykkyys ulkoistettaisiin siihen erikoistuneelle toimijalle.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Olemme tuoneet esille kaikki näkemyksemme edellä olevissa kohdissa.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Yksi selvitettävä vaihtoehto voisi mahdollisesti olla sellainen, että henkilöillä olisi pysyvästi kaksi henkilötunnusta (nykyinen) ja uuden muotoinen, josta henkilön ikää tai sukupuolta ei erottaisi. Siirtymäajan jälkeen vanhanmuotoista tunnusta saisivat käyttää vain ne toimijat, joilla on tarve henkilön iän ja sukupuolen käsittelyyn eli esim. sosiaali- ja terveydenhuolto ja finanssitoimiala.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Ei toisenlaisia malleja vaan hajautettu on hyvä pohja. Korostan erityisesti toimintokohtaisten yksilöivien ID-tunnisteiden luonnetta ja elinkaaren hallintaa. Ko tunnisteiden on oltava järjestelmän automaattisesti annetusta avaruudesta generoitavia numeroarvoja, joista itsestään ei voi päätellä yhtään mitään sen koommin mihin henkilöön tai mihin toimintoon se liittyy. Ko yksilöivä ID-numerotunniste on oltava itsenäisesti kuoletettavissa sen mitenkään vaikuttamatta muihin toimintoihin - esim. Vero-ID:n uusiminen ei vaikuta yhtään mitenkään Terveys-ID:n hyödyntämiseen.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Henkilötunnuksen käyttö tunnistautumisessa on ongelmallista. Jatkopohdinnassa voitaisiin miettiä henkilötunnuksen käytön kieltämistä tunnistautumistarkoituksessa, kun tehdään esimerkiksi palvelu- tai rahoitussopimuksia verkon välityksellä. Samoin voitaisiin pohtia kieltoa henkilötunnuksen turhasta kirjaamisesta paperisiin lomakkeisiin, viranomaisdokumentteihin tai kirjeisiin.
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Kannattaa lisäksi arvioida vaiheittaista toteutusta, jossa ensin vapautetaan uusille henkilöille tunnuksen loppuosasta lisää merkkejä ja pidemmällä aikavälillä toteutetaan esimerkiksi esitetyn mukainen keskitetyn mallin ratkaisu.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Suurin puute siis se, että lähdettäisiin liikkeelle rooli-identiteeteistä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
  • Lausunnonantajia: 28
    Vaikutukset
      • Miten vaikutusarviointia olisi mielestänne tarkoituksenmukaista tehdä, kun jatkoselvityksen kohde on konkretisoitunut?
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • KKV toteaa, että malleja olisi kehitettävä huomattavasti konkreettisemmiksi, jotta niiden pohjalta voitaisiin tehdä riittävä vaikutuksenarviointi ja huomioida kustannusvaikutukset sekä julkisille että yksityisille toimijoille.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tulee arvioida vaikutusta erityisesti sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Jos/kun jatkoselvityksessä lähtökohtana on sukupuolineutraali henkilötunnus, tulee kuitenkin arvioida, miten ja kenelle henkilön juridinen sukupuoli tulee tietoon.
      • Tilastokeskus, TK/VE/Markus Rapo
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tilastokeskuksen kannalta on tärkeää, että uusi henkilötunnus, jos sellainen päätetään lanseerata, tulisi vähintäänkin yhtä laajasti käyttöön kuin nykyinenkin. Mikäli vahvan tunnuksen rinnalle otettaisiin käyttöön ns. kevyt tunnus, tulisi tämän tapahtua muiden Pohjoismaiden tavoin keskeisen rekisterinpitäjän toimesta.
      • Päivittäistavarakauppa ry, Yhteistyössä Kaupan liiton kanssa, Vyyryläinen Tiina
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Vaikutustenarvioinnissa olisi otettava huomioon myös yksityiselle sektorille suunnitelluista muutoksista aiheutuvat kustannukset. Minimimallinkin mukaiset muutokset aiheuttaisivat tarpeen muokata tietojärjestelmiä ja laajamittaisempien muutosten osalta kustannusvaikutus saattaa nousta huomattavaksikin. Myös kuluttajille muutoksesta aiheutuva mahdollinen kustannusvaikutus tulee arvioida. Lisäksi toivomme jatkovalmistelussa kiinnitettävän huomiota tarvearviointiin sekä hallinnollisen taakan arviointiin valittavien mallien osalta.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa ei tule antaa liikaa painoa lyhyen aikavälin välittömille kustannuksille, joita väistämättömästä muutoksesta aiheutuu. Vaikutusarviota olisi syytä täydentää erityisesti hajautetun mallin tuomien datatalouden liiketoimintamahdollisuuksien hyötyjen ja tarpeettoman hallinnollisen taakan vähentymisen näkökulmasta.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Koska uudistuksesta aiheutuu merkittäviä muutostarpeita eri tietojärjestelmiin, on uudistukselle varattava riittävä siirtymäaika. Myös uudistuksen taloudelliset vaikutukset julkishallinnolle tulee arvioida huolella. Uuden henkilötunnusmallin valintaa ja toimeenpanoon liittyviä asioita suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota eri järjestelmien välisiin riippuvuuksiin. Kansallisesti on paljon organisaatioiden välisiä tietovirtoja, joissa avaintietona toimii henkilötunnus. Muutosten hallittu käyttöönotto on suunniteltava hyvin, sillä muutos vaatii laajoja toimenpiteitä toimijoiden omissa järjestelmissä mutta myös tietoliikenteessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Muutoksessa on varmistettava eri toimijoiden välisen tiedonvaihdon jatkuvuus, jottei asiakkaiden etuuksiin, oikeuksiin ja palveluihin tule katkoksia. Henkilötunnuksen uudistamisessa tulee huomioida myös väestön moninaisuus, ikä, kielitaito, osaaminen, yhteiskunnan ymmärtäminen jne. Raportissa olisikin voinut olla enemmän analyysiä sen suhteen, miten muutos henkilötunnuksissa vaikuttaa ihmisten toimintaan, ja onko vaara, että henkilötunnusmuutos aiheuttaa haasteita joillekin ihmisryhmille. Henkilötunnuksen käyttäminen esimerkiksi viranomaistoiminnassa on niin keskeinen osa arkista toimintaamme, että olisi hyvä arvioida, millaisia riskejä mahdollinen henkilötunnuksen käytön logiikan suurikin muutos aiheuttaa esimerkiksi ryhmille, joiden toimintakyky on heikentynyt. Asiakasnäkökulmasta katsottuna siirtymäajan tulee olla riittävän pitkä ja prosessin selkeä. Asiakkaiden on saatava heille kuuluva palvelu ja etuudet, eikä henkilötunnuksen uudistaminen ei saa aiheuttaa esteitä asiakkaiden perusturvan hoitamiseen.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Jatkotyössä tulisi lisäksi kiinnittää huomioita vaihtoehtojen vaikutusarviointien laatimiseen. Erityisesti tulisi pystyä arvioimaan vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia toiminnallisille ja teknisille muutoksille sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Vaikutustenarviointi olisi helpointa tehdä jakamalla esitettyjä muutoksia esim. yllämainittuihin ryhmiin.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Mielestämme ennen henkilötunnuksen uudistamista vaikutukset tulisi arvioida käytännön toimenpiteiden näkökulmasta vielä järjestelmätoimittajien ja viranomaistahojen kanssa ja kuulla heidän näkemykset realistisista aikatauluista sekä muista käytännön toteutukseen liittyvistä konkreettisista toimenpiteistä sekä kustannuksista.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Vaikutusten arvioinnissa lähtökohta on nykyinen toimintamalli, jossa eri valtiohallinnon toimijat ovat erillisiä ja tuottavat palvelua itsenäisesti asiakkailleen. Pitäisikö tavoitetilassa kuitenkin lähteä siitä, että asiakkaille palvelut tarjotaan yhden luukun periaatteella ja valtiohallinnon palvelut riippumatta siitä missä organisaatioissa ne toteutetaan, näyttäytyvät asiakkaalle loogisesti yhtenä kokonaisuutena. Tällöin henkilön tunnistautuminen näihin palveluihin tapahtuisi aina samalla tavalla ja palvelut kytkeytyisivät tämän identiteetin ympärille. Toinen periaatteellisen tason pohdinta pitäisi käydä sen ympärillä, että onko eri prosesseissa tarve tietää henkilön identiteetti? Asiakkaan ilmaantuessa ja tunnistautuessa hän ei välttämättä tarvitse kertoa kuka hän on, vaan ainoastaan prosessin tarvitsevat elämäntilannetta kuvaavat ominaisuudet. Tärkeintä on, että syntyy luottamus asiakkaan ja palvelutuottajan välille. Ominaisuuksien luotettava tarkistaminen pitäisi nostaa esille sen sijaan, että tunnistetaan luotettavasti, kuka henkilö on. Prosessien osalta olisi tunnistettava, mitä luotettavaa tietoa niissä käsitellään ja tunnistaa ne tahot, jotka voivat vahvistaa tiedon luotettavuuden. Luotettavuuden tarkistaminen voidaan tehdä luotettavan kolmannen osapuolen toimiessa välittäjänä tarkistuspyynnön tekijän ja tarkistajan välillä. Prosessin lopputuloksena syntyvä viranomaispäätös voidaan kytkeä asiakkaan ominaisuuksiin ilman, että koko prosessissa käy ilmi henkilön identiteetti. Päätöksen tehneestä organisaatiosta tulee kyseisen tiedon vahvistava taho muille organisaatioille. Esimerkiksi Opetushallituksen KOSKI-järjestelmä voidaan henkilön suostumuksella tarkistaa, onko henkilöllä voimassa oleva opiskeluoikeus. Kolmas periaatteellisen tason pohdinta tulisi käydä sen ympärillä, että onko henkilötunnus henkilön tiedossa vai hallussa? Nykyisen henkilötunnuksen etuna on, että se on helppo muistaa mutta onko ominaisuus tarpeellinen tulevaisuudessa? Voiko tunnus olla enemmän jotain hallussa olevaa, kuten esimerkiksi medialle tallennettu kryptografinen avain. Biometrinen tunniste on henkilön hallussa mutta ei henkilön tiedossa sikäli, että henkilö ei voi kertoa sitä esimerkiksi puhelimitse. Biometrisen tunnisteen muodostaminen ei onnistu muuta kuin tuomalla biometriseen tunnisteen paikalle. Oppijanumero on mahdollista muistaa ja mutta ei välttämätöntä ja harva näin myöskään tekee. Asiakas muistaa tavan kirjautua palveluun, jolloin käytetään jotain muuta tunnistetta, kuten pankkitunnusta, jonka kautta löydetään oikea tunnus. Jos jossain historian tilanteessa olisi tehty toisenlainen päätös, kirjautumiseen käytettävä tunnus voisi hyvinkin olla esimerkiksi henkilötunnus. Onneksi näin ei kuitenkaan ole ja henkilölle tärkeämpää palvelun käytön näkökulmasta onkin muistaa pankkitunnuksensa kuin henkilötunnuksensa. Eidas-direktiivi tulee kuitenkin aiheuttamaan itsessään paljon muutoksia, jotka otettava huomioon.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • EK painottaa, että lähtökohtana tulisi olla nykyisen järjestelmän toimivuuden parantaminen raportissakin ehdotetuilla tavoilla: henkilötunnuksen käyttämiskulttuuriin vaikuttamalla, tietosuojan parantamisella ja hallinnon tehostamisella. Jo nyt henkilötietolainsäädäntö rajoittaa henkilötunnuksen käyttöä, ja raportin nostamista ongelmista osa olisi ratkaistavissa jo huolellisen käytön tukemisella, viranomaisohjauksella ja valvonnalla. Mikäli kuitenkin edettäisiin jatkoselvityksessä tarkastelemaan laajempia muutoksia, tulisi näistä esittää konkreettisin esimerkein suunnitelmat, miten yllä esitetyt ongelmat esimerkiksi henkilötunnuksen sisältämien tietojen menettämisestä, rajapintojen luomisesta, tiedonhallinnan eheydestä ja tunnusten hallinnoimisesta sekä tutkimuksen ja tilastoinnin tarpeista hoidettaisiin. Lisäksi olisi eri toimijoiden kannalta tarkasti arvioitava muutoksesta saatavat hyödyt sekä niistä aiheutuvat kustannukset.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kustannusvaikutuksia ja riippuvuuksia (ml. tietojärjestelmät) tulee selvittää tarkemmin ja laaja-alaisesti. Merkittävät ja laajasti vaikuttavat muutokset (keskitetty ja hajautettu malli) sekä näiden todennäköinen monivaiheisuus edellyttävät myös keskitettyä koordinointia ja tukea sekä todennäköisesti siirtymäajoista ja toteutuksista aikatauluista päättämistä. Näissä on merkittäviä keskinäisriippuvuuksia. Lisäksi keskitetyn tai hajautetun mallin osalta tieto- ja kyberturvallisuuden sekä tietosuojan tarkempia vaikutuksia on syytä arvioida tarkempien suunnitelmien ja mahdollisten vaihtoehtoisisten skenaarioiden kautta.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Lainvalmistelun edellyttämä vaikutustenarviointi.
      • Amnesty International Suomen osasto, Piha Otava
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Amnesty International pitää välttämättömänä, että jatkoselvityksessä arvioidaan huolellisesti ehdotettujen muutosten vaikutus sukupuolivähemmistöihin, turvapaikanhakijoihin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin sekä heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Vaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida esimerkiksi valtionhallinnon järjestelmiin vaadittavien muutosten kustannukset ja aikataulu. Lisäksi tulisi huomioida siirtymisaika ja tunnuksen integrointi kaikkiin järjestelmiin.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Jos päädytään selvittämään tarkemmin keskitettyä mallia tai hajautettua mallia, olisi syytä selvittää laajamittaisemmin millaisia käytäntöjä niillä mailla on, joissa on jo käytössään vastaavia malleja. Miten eri ongelmatilanteet on näissä maissa ratkaistu, kuten henkilön tunnistaminen ja tietojen vaihtaminen, jos henkilöllä on käytössään useita erilaisia tunnuksia. Vaikutusarviossa tulee tarkasti punnita muutoksesta saatavat hyödyt siitä aiheutuviin kustannuksiin verrattuna.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kovin laaja-alaista ja/tai syvällistä vaikutusarviointia ei kannata tehdä näin ilmiselvästä asiasta se kun olisi sekä ajan ja rahan sekä vielpä asiantuntemuksen ja kaikkein pahimmillaan ammattilaisuuden hukkakakäyttöä - pois toteutuksesta.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Erilaiset skenaariot tietojärjestelmän muutoksiin kohdistuvista kustannuksista olisi hyvä selvittää. Lisäksi olisi hyvä kartoittaa erilaisia tilanteita (puhelinpalvelu, fyysinen asiointi, verkkopalvelussa asiointi), missä tarvitaan identiteetin varmistusta.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Valittavalla ratkaisulla tulee olemaan mm. käytännöllisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Uudistus edellyttää pitkää siirtymäaikaa Lisäkustannuksia aiheutuu, kun kahta erilaista tunnusjärjestelmää käytettään rinnakkain Tietojärjestelmien kannalta muutoskustannukset aiheutuvat - Henkilötunnuksen muodon muuttamisen johdosta - Henkilöasiakirjoissa tulevista muutoksista - Konversioista Järjestelmämuutokset henkilötunnuksen muodon muuttamisen seurauksena liittyvät - Käyttöliittymiin, joissa henkilötunnus näytetään (kentän pituus ja ulkoasu), - Organisaatioiden toimintamalleihin - Tietokantoihin - Automaattiset päättelytoiminnot olisi poistettava - Henkilötietoja välittävien järjestelmien liittymät olisi muutettava Vaikutukset yksityishenkilön asemaan Riittävät tietoturvaratkaisut pitää edellyttää kaikilta henkilötiedon käsittelystä vastaavilta tahoilta. EU tietosuoja-asetuksella on jo nähtävissä positiivinen vaikutus sille ettei erillisiä henkilörekistereitä luoda tarpeettomasti - noudatetaan minimivaatimusta (todennettu tarve). Hallitusti toteutettuna HETU-uudistus myötävaikuttaisi tätä kehitystä. Lisäksi tulisi huomioida julkisen hallinnon asioinnissa siirrytään enenemässä määrin online palveluihin – HETU-uudistusta toteutettaessa tulisi tämä huomioida. Euromääräisen vaikutusten arviointi on hankalaa, kun valittua mallia ei ole tiedossa - Voitaisiin tehdä muutamissa eri kokoisissa kunnissa eri mallien pohjalta - Asiaan liittyen voisi tehdä markkinakartoitusta työn laajuutta arvioitaessa - Väestörekisterin arvio päättelysääntöjen purkamisen kustannuksista
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Huhtiniemi Heikki
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Koska nykyjärjestelmä on toiminut hyvin, pitäisi jokaisen muutoksen suunniteltavan muutoksen osalta tehdä kattava riskiarvio ja punnita riskien suhdetta saavutettaviin hyötyihin. Muutoksien vaikutuksia tulisi arvioida rekisteröityjen oikeuksien ja aseman näkökulmasta. Keskeinen rekisteröityjen oikeuksiin ja henkilötietojen virheettömyyteen liittyvä elementti on myös se, että rekisteröidyt voidaan erottaa niin viranomaisten kuin yksityisten rekisterinpitäjien toiminnassa. Rekisteröityjen oikeuksille ja velvollisuuksille keskeinen riski on mm. se, että henkilön tiedot sekoitettaisiin toisen henkilön tietoihin.
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Kustannusvaikutuksia tulisi selvittää tarkemmin. Lisäksi rahoitusmalli tulisi päättää. Osassa vaihtoehdoista puhutaan merkittävistä kustannuksista, joiden rahoitus olisi järkevintä järjestää keskitetysti. Tarkempaan suunnitteluun kannattaisi tarjota esim. VM:n erillinen tukirahoitus.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Kyse siis mallin toimivuuden testaamisesta, ei siitä millaisia vaikutuksia uuteen tunnusmalliin menemisestä olisi? En valitettavasti osaa kumpaankaan näin pikaisesti kantaa ottaa.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Mitä tahoja olisi mielestänne tärkeää kuulla vaikutuksia arvioitaessa?
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tasa-arvovaltuutettua ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistäviä ja puolustavia kansalaisjärjestöjä Trasek, Dreamwear Club ja Seta.  
      • Tilastokeskus, TK/VE/Markus Rapo
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Tahoja, jotka ylläpitävät yhteiskunnallisesti merkittäviä tietovarantoja, ja joissa henkilötunnus on käytössä. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Uudistuksen jälkeen ei saisi olla sellaisia toimijoita tai tahoja, jotka käyttävät rekistereissään omia tunnisteita, jos asialla on yhteiskunnallisesti merkitystä. Hyvänä esimerkkinä voi pitää aiempaa tilannetta, jossa Migrin tietovarannoissa oli oma tunniste, eikä yhteyttä henkilötunnuksiin (kotoutumisen seuranta jne.).
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Valittavalla mallilla on merkittävä vaikutus Suomen kilpailukykyyn luotaessa teknisiä, oikeudellisia ja liiketoiminnallisia ratkaisuja EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen perustuen. Vaikutuksista tulisi kuulla esimerkiksi SisuID:n taustaorganisaatiota, joka kehittää MyData-periaatteen mukaista identiteetin hallinta- ja tunnistuspalvelua.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Vaikutusten arviointia tehtäessä olisi hyvä pyytää arvioita laajalti eri viranomaisilta ja toimijoilta sekä tietosuoja- ja tietoturva-asiantuntijoilta. Kelan osallistuu mielellään vaikutusten arviointiin ja kehottaa pyytämään lausuntoja laajalti eri asiakasryhmiltä, apteekeilta, pankeilta, oppilaitoksilta sekä sote-palveluiden tuottajilta.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • - Keskeiset julkiset toimijat, jotka hyödyntävät henkilötietoja. Elinkeinoelämä, jonka järjestelmissä henkilötunnuksia käytetään. Tilastokeskus ja muut tilastoviranomaiset
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Uudistukseen liittyvä kansalaisten kuuleminen, miten tämä tulisi vaikuttamaan heidän arjen toiminnoissaan, on erityisen tärkeää. Kokemuksia olisi hyvä tarkastella myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
      • Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ojaniemi Paula
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Valtion, kaupunkien ja kuntien viranomaisia sekä pankkeja ja muita Parhaillaan on meneillään selvitystyöt valtion mahdollisesta sähköisestä tunnistamisvälineestä ja sähköisestä henkilökortista
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö- ja hallinto , Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Jatkovalmistelussa tulisi kuulla laajasti hallintoa, julkisten ja yksityisten palveluiden tuottajia, muita sidosryhmiä ja elinkeinoelämää sekä selvittää perusteellisesti hankkeen vaikutuksia julkisessa hallinnossa ja yksityissektorilla. Koska mahdolliset muutokset voisivat olla laajakantoisia ja merkittäviä, tulisi työryhmän varata resursseja perusteellisen muutosehdotusten ja vaihtoehtojen kustannus- ja vaikutusarvioinnin tekemiseksi. EK on mielellään mukana tiiviisti asian jatkovalmistelussa.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kaikkia julkisen hallinnon viranomaisia sekä merkittäviä valtakunnallisia palveluita tarjoavia yrityksiä.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Laajasti yhteiskunnan eri tahoja.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Vaikutuksia arvioitaessa olisi tärkeää kuulla valtionhallintoa, kaupunkeja ja kuntia sekä pankki- ja vakuutussektoria.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Viranomaistahojen lisäksi yksityisen sektorin, mm. finanssialan toimijoiden kuuleminen olisi tärkeää. Henkilötunnuksella on erittäin tärkeä rooli kaikilla finanssialan sektoreilla. Henkilötunnusta käytetään laajasti henkilön yksilöimiseen ja lisäksi siitä johdettavilla syntymäaika- ja sukupuolitiedoilla on tärkeä rooli palveluiden tuottamisessa.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Puolustusvoimat, RIIPPUMATON tietoturva-ammattil., rajavartiolaitos, verottaja, valtiotason terveydenhuolto (THL?), Suomen Yrittäjät mukaan. Kaupanliitto, Kauppakamari, keskusjärjestöt (EK, SAK, jms.) voi hyvin jättää pois - ja muut vastaavat ulkopuoliset tahot. Missään tapauksessa mukaan EI KUTSUTA ulkomaisia konsulentteja kuten esim. Accenture yms. vastaavat haaskat.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Vaikutuksia tulisi arvioida niin isoja henkilöstö- ja asiakasrekistereitä ylläpitävien organisaatioiden kannalta, sekä tietojärjestelmiä kehittävien ja toimittavien tahojen kannalta.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Kaikki tahot, jotka käsittelevät henkilötietoja • Kunnat, maakunnat, viranomaiset, yksityinen sektori jne
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Kannattaa järjestää kysely kustannusvaikutuksista kaikille julkisen hallinnon virastoille/vastaaville. Lisäksi vaikutukset vaalien järjestelyihin kannattaa selvittää tarkemmin.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Raportin johto- ja työryhmissä eri tahot jo kohtuu hyvin edustettuina. Ehkä mukaan otettava yksityisenkin puolen toimijoita, jotka ovat mukana tarjoamassa elämäntapahtumapohjaisia palveluja kansalaisille.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS sekä KP sopimuksen laiminlyönti. MISSÄÄN TAPAUKSESSA EI SAA ASIASSA KUULLA TUOMAIOISTUIMIA/TUOMAREITA KUN NE OVAT VALTIONVALLASTA RIIPPUMATTOMIA SEKÄ POULUEETTTOMIA!!! JOKA TAPAUKSESSA TÄSTÄ KYSYMYKSESTÄ EI OLE SIIS KESKUSTELTU JOKAISEN MAASSA ASUVAN KANSALAISEN KANSSA EIKÄ EDES HEITÄ OLE KUULTUU MM. ULKOMAALAISIA (HÄNEN OMALLA KIELELLÄ)!
      • Miten arivioisitte vaikutuksia järjestelmiinne tai toimintaanne seuraavissa tilanteissa, olettaen mahdollisuuden kohtuulliseen siirtymäaikaan:
        A) henkilötunnuksen välimerkki muutetaan tai lisätään uusi välimerkki
        B) henkilötunnuksesta poistetaan sukupuolitieto
        C) henkilötunnuksesta poistetaan syntymäaika
        D) henkilötunnuksen muoto muutetaan kokonaisuudessaan erilaiseksi merkkisarjaksi
      • Vaana, Järvensivu Tuomas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Järjestelmätoimittajan edustajana näen että uudistustyöhön käytettävän ajan suuruudessa sillä muutetaanko olemassa olevaa henkilötunnusta paljon vai vähän on pieni ero. Näkisin että koska työhön henkilöiden tunnistamiseen ja henkilöihin liittyvien tietojen välittämiseen on ryhdytty kannattaisi suunnitella muutokset niin että ne ovat kauaskantoisia. Tähän liittyen kannatta harkita uudelleen koko nykyinen järjestelmä joka perustuu henkilötietojen keskitettyyn tallentamiseen sekä yhteen tunnukseen joka johtaa siihen että samalla tunnisteella pystyy löytämään samasta henkilöstä tietoa useasta eri tietovarannosta.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • KKV toteaa, että valtion viranomaisten osalta kustannusvaikutuksiin ja siirtymäajan mahdollisiin ongelmiin olisi luotava ratkaisut keskitetysti.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kaikki edellä kuvatut muutokset aiheuttaisivat tietojärjestelmien muutos- ja päivitystarpeita sekä näiden muutostöiden koordinointia. Vaihtoehto A aiheuttaa vähiten muutoksia, vaihtoehto D eniten. Vaihtoehtoa A ei yksinään vastaa henkilötunnusjärjestelmän muutostarpeisiin, vaan tarvitaan myös vaihtoehtoja B ja C, joskin riippuvuus sukupuolesta ja syntymäajasta voitaisiin poistaa vain loogisella tasolla tietojärjestelmistä. Näin syntymäaikatiedon tai sukupuolen muutostilanteet eivät aiheuttaisi henkilötunnuksen muutosta. Muutostarpeita aiheutuisi ainakin - Kela- ja EU-sairaanhoidon korttien uusimiseen, - uuden tunnustyypin huomioimiseen asiakasrajapinnoissa, - henkilötunnuksen oikeellisuuden tarkastukseen, - mahdollisen pituuden muuttumisen huomioimiseen, - syntymäaika- ja sukupuolitiedon hakemisen VTJ-tiedoista/muista tiedoista niissä ohjelmissa ja palveluissa, joissa se tehdään henkilötunnuksesta sekä - henkilötunnuksesta päätellyn syntymäaika- ja sukupuolitiedon poistamiseen ohjelmista ja muista käytännöistä. Myös Kelaan tietoja luovuttavien tahojen sekä Kelasta tietoja vastaanottavien tahojen kanssa on sovitettava yhteen uuden tunnuksen käyttöönotto sekä tehtävä tarvittavat muutokset tiedonvälityksen rajapintoihin ja ohjelmiin. Seuraavat arviolaskelmat erilaisista henkilötunnusmuutoksista koskevat etuus- ja asiointipalveluille henkilötietoja tarjoavia tukijärjestelmiä: - Minimimallin ja syntymäajan poiston muutosten tekemiseen pelkästään Kelan etuus- ja asiointipalveluja palveleviin tukijärjestelmiin menisi joidenkin arvioiden mukaan noin 15 000 tuntia. - Pituuden ja tarkistussäännön muuttuminen, siirtymävaiheen koordinointi ja hetun muuttaminen kaikille konversioineen edellyttäisi em. järjestelmäkokonaisuudelle noin 150 000h työmäärää. - Keskitetyn mallin työmääräarvio on 225 000h, hajautetun 450 000h. Laskuista on jätetty huomiotta etuus- ja asiointijärjestelmät, muut tukijärjestelmät sekä Kelan ulkopuolisten toimijoiden väliin rakennetut järjestelmät (kansallinen ja kansainvälinen tietoliikenne esim. Eessi ja Kelmu, joiden kautta tietoja välitetään useille eri tahoille).
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Lausuntopyynnössä pyydettiin arvioimaan vaikutuksia järjestelmiin tai toimintaan muutostilanteissa A-D, olettaen mahdollisuuden kohtuulliseen siirtymäaikaan. Vaikutuksia Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmiin: Lähtökohtaisesti muutoksien A ja B vaikutukset ovat kohtaisen vähäisiä, koska henkilötunnuksen pituus ei muutu. Henkilötunnukselle tehdään useimmissa Maanmittauslaitoksen sovelluksissa erilaisia (mm. oikeellisuuden) tarkastuksia, jotka täytyy sopeuttaa muutoksiin. Muutoksessa C (ja myös D) tulee saada käyttöön palvelurajapinta, josta voi käydä kysymässä henkilön iän. Tietojärjestelmästä riippuen tulee ratkaista, tallennetaanko tieto kopiona tietokantaan uutena tietona (tietokantamuutos) vai hyödynnetäänkö rajapintaa. Toiminnallisesti ajatellen henkilötunnuksen avulla on fyysisessä asiointitilanteessa voinut henkilötunnuksen avulla helposti tarkistaa asioivan iän. Jatkossa tämä erillinen tieto tulisi toteuttaa ja saada asiakaspalveluahenkilön käyttöön johonkin hänen käytössään olevaan sovellukseen (esim. CRM). Maanmittauslaitoksen useissa tietojärjestelmissä käytetään suoraan henkilötunnusta henkilön yksilöivänä id:nä ja myös sisäisen tiedonsiirron avaimena. Mikäli siirryttäisiin käyttämään kokonaisuudessaan erilaista merkkisarjaa (muutos D), olisivat muutosvaikutukset ainakin osassa tietojärjestelmiä merkittävästi suuremmat (käyttöliittymät, tiedonsiirtosovellukset ja tietokantamuutokset). Olemassa olevien henkilöiden henkilötunnuksien konvertointi uusimuotoisiksi järjestelmissä olisi erittäin haasteellinen tehtävä. Vuosien varrella arkistoituihin asiakirjojen konvertointi niiden osalta olisi vielä edellistäkin haasteellisempaa. Perusrekisterijärjestelmien lisäksi muutokset vaikuttavat lukuisiin tukijärjestelmiin kuten laskutus, tunnistaminen ja pääsynhallinta.
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Olettaen, että henkilötunnuksen uuditamisen toteutetaan kohtuullisella siirtymäajalla toteuttamistavalla on aina vaikutuksia järjestelmiimme mukaan lukien käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät. Yhden merkin poisto tietokentästä tai uuden tietokentän lissäminen vaatii määrittelytyön, toteutuksen ja testauksen sekä yhteentoimivuuden varmistamisen järjestelmien välillä sekä aikaisemmilla henkilötunnuksilla tuotettujen asiakirjojen konvertoinnin uudelle henkilötunnukselle. Kustannukset kertaantuvat suhteessa käytössä olevien tietojärjestelmien lukumäärään sekä kansallisiin tietovarantoihin. Mikäli henkilötunnuksen muoto muutetaan kokonaisuudessaan erilaiseksi merkkisarjaksi, siirtymäaika luonnollisesti on oltava huomattavasti pidempi ja vaatii erityisen huolellista ja portaittaista toteutuksen suunnitelmaa sekä kustannus-hyötyvertailun.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnuksen muodossa tapahtuvat muutokset eivät aiheuta Opetushallituksessa merkittäviä muutoksia tietojärjestelmiin. Opetushallituksen tietojärjestelmät käsittelevät opetushallinnon sisäistä keinotunnusta eli oppijanumeroa, joka on liitetty VTJ järjestelmän tietoihin. Joissakin palveluissa käyttäjien on rekisteröidyttävä ja annettava henkilötietoja, kuten esimerkiksi Opetushallituksen verkkokaupassa. Verkkokaupassa ei kuitenkaan kysytä henkilötunnusta lainkaan. Joissakin prosesseissa käytetään lomakkeita, kuten tutkintojen tunnustaminen ja apurahahakemukset, ja näihin asiakkaat syöttävät myös henkilötunnuksensa, jos sellainen on. Näissä palveluissa asiakas voi olla ulkomaalainen, jolloin hetun muotoa ei ole rajoitettu. Rajapintapalvelussa on mahdollistettu henkilön luonti tilanteissa, joissa henkilöä ei ole vielä järjestelmässä ja halutaan siirtää tietoja järjestelmästä toiseen. Tällöin järjestelmien välillä liikkuu myös henkilötunnus. Opetushallituksen sidosryhmissä, kuten koulutuksen järjestäjillä, henkilötunnuksen muutos voi kuitenkin aiheuttaa merkittäviä investointeja järjestelmäkehitykseen. Suomessa on käytössä eri toimittajien opintohallintojärjestelmiä ja kirjo niiden käyttötavassa on laaja. Opetushallinnon sisällä on meneillään selvityksiä käyttäjien tunnistautumiseen ja identiteetin hallintaan liittyen ja on tunnistettu tarve uudistaa kenttää toiminnan ketteröittämiseksi ja uusien palvelumarkkinoiden mahdollistamiseksi. Tämän tyyppinen uudistus olisi hyvä yhteensovittaa yleisen henkilötunnusten uudistusten yhteyteen. Opetushallituksen sähköiset palvelut on rakennettu niin, ettei asiakaskäyntejä ole tarvetta tehdä. Opintopolkuun kirjaudutaan käyttämällä Suomi.fi vahvaa tunnistautumista. Asiakkaan vahva ensitunnistautuminen on Suomi.fi -palvelun takana olevien palvelutarjoajien vastuulla. Virkailijat kirjautuvat Opetushallituksen palveluihin käyttämällä Suomi.fi, Virtu tai Haka-kirjautumista, jolloin toimintaperiaate on sama. Opetushallituksen palveluissa kerätään sukupuoleen ja ikään liittyviä tietoja raportointi- ja tilastointitarkoituksissa. Sukupuoli kerätään erillisenä tietona, mutta syntymäaika saatetaan joissakin tapauksissa päätellä henkilötunnuksesta. Näitä tietoja ei kuitenkaan ole tarvetta tarkastella henkilön identiteettiin kytkettynä tietona. A) henkilötunnuksen välimerkki muutetaan tai lisätään uusi välimerkki Pieniä muutoksia, mutta tehtävissä. B) henkilötunnuksesta poistetaan sukupuolitieto Ei suuria muutoksia tässäkään tapauksessa. C) henkilötunnuksesta poistetaan syntymäaika Useimmissa järjestelmissä tarvittava syntymäaika käsitellään erillisessä kentässä. Koska syntymäaikaa ei ole kytketty henkilötunnukseen, niin ei siis aiheuttane ongelmia. D) henkilötunnuksen muoto muutetaan kokonaisuudessaan erilaiseksi merkkisarjaksi Järjestelmämuutosten kannalta vaihtoehto D on suuritöisin, mutta Opetushallituksen näkemyksen mukaan ehkä silti tarpeen.
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Oikeusministeriön hallinnonalalla on kymmeniä tietojärjestelmiä, joita muutos koskettaisi, lisäksi useita toimintaan liittyviä prosesseja ja käytänteitä, joihin henkilötunnus ja henkilön tunnistamisen ratkaisut keskeisesti vaikuttavat. Tarkempi vaikutusarvio edellyttäisi erillistä suunnitteluprojektia, jotta tietojärjestelmien henkilötunnuksiin liittyvät riippuvuudet tunnistetaan ja kustannukset saataisiin tarkemmin arvioitua. Tilanteiden A) ja B) vaikutukset voidaan nykytiedoilla arvioida olevan vähäisiä, jos vanhoja tunnuksia ei muuteta. Tietojärjestelmissä on kuitenkin henkilötunnuksen muodon tarkistuksia sekä muutettavat tai lisättävät välimerkit tulisi huomioida. Käytännössä tietojärjestelmät sekä niiden tietovirrat ja integraatiot jouduttaisiin muutoksissa joka tapauksessa testaamaan. Mikäli vanhoja tunnuksia ei muuteta, kustannusten arvioidaan olevan kokoluokkaa 0,5 M€. Mikäli vanhatkin tunnukset muutetaan, kustannusten arvioidaan olevan kokoluokkaa 1 M€. Kustannuksia on tässä vaiheessa kuitenkin hyvin vaikea arvioida, joten tässä lausunnossa esitetyt kustannusarviot ovat vain suuntaa-antavia ja saattavat muuttua merkittävästikin ratkaisujen toteutustavoista riippuen. Tilanteessa C) voidaan arvioida kohtalaisia kustannusvaikutuksia, koska joissakin toteutuksissa henkilön syntymäaika tietojärjestelmissä on johdettu henkilötunnuksesta ja näin jouduttaisiin rakentamaan lisää tietojärjestelmien välisiä integraatiota sekä laajemmin lisää toiminnallisuuksia ja integraatioita Väestötietojärjestelmään syntymäaikojenkin selvittämiseksi. Mikäli vanhoja tunnuksia ei muuteta kustannukset arvioidaan olevan kokoluokkaa 1,5 M€. Mikäli vanhatkin tunnukset muutetaan, kustannukset arvioidaan olevan kokoluokkaa 3 M€. Tilanteessa D) voidaan arvioida olevan merkittäviä kustannusvaikutuksia, koska tietovirtojen ja tietojärjestelmien integraatioita on uudelleen rakennettava sekä kokonaisuutta on suunniteltava ja hallittava. Kustannuksien arvioidaan olevan tietojärjestelmien osalta kokoluokkaa yli 10 M€, ja lisäksi tunnistetaan merkittäviä yhteensovittamistarpeita viranomaisten välisen toiminnan riippuvuuksista ja niiden tunnistamisesta, arvioinnista sekä siirtymäaikatauluista johtuen. Mikäli siirtymäaikataulut ovat lyhyitä, kustannukset kasvavat edelleen ja saattavat muuttua erittäin hankaliksi toteuttaa rinnakkaisesta kehittämisestä, riippuvuuksista ja teknisten integraatio-osaajien vähäisestä määrästä johtuen.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • A) henkilötunnuksen välimerkki muutetaan tai lisätään uusi välimerkki Vaikutus väestötietojärjestelmään pienempi kuin kohta C tai D. Välimerkki ei ole tarkastusmerkin laskennassa mukana ja tästä johtuen arvioimme tämän vaikutukset keskisuureksi (työmääräarviot näihin kohtiin on luokiteltu tässä vaiheessa vain karkealla luokituksella pieni/keskisuuri/suuri/erittäin suuri, keskisuuri tarkoittaa tässä kohdin useamman henkilötyökuukauden työpanosta). Todettakoon kuitenkin, että tämä muutos ei lisäisi vapaita käytettävissä olevia tunnuksia, jos tunnuksen antoperiaate säilytetään ennallaan. Mikäli taas välimerkiksi otetaan joitain uusia merkkejä ja nämä huomioidaan tarkastusmerkin laskentakaavaan, henkilötunnuksien antoavaruutta saadaan lisättyä. Tällöin kuitenkin nykyisten henkilötunnusten (välimerkki -. + tai A osalta tarkastusmerkin laskentakaava pysyisi ennallaan (jotta ei tarvitse luoda kaikille olemassa oleville uutta henkilötunnusta). Näissä tapauksissa siis nykyisen tarkastusmerkin laskenta-algoritmin lisäksi jouduttaisiin muodostamaan uusi erillinen laskentakaava muita välimerkkejä koskien ja sisältäen laskentakaavassa myös ao. välimerkin arvon. B) henkilötunnuksesta poistetaan sukupuolitieto Vaikutus väestötietojärjestelmään on pienin johtuen siitä, että tarkastusmerkin algoritmin laskenta säilyy ennallaan. Tämä ei auta kovinkaan paljon henkilötunnuksen riittävyysongelmaan. Lisäksi voi olla, että eri järjestelmissä yhä pääteltäisiin tunnuksesta sukupuoli, vaikka sukupuolitieto olisi siitä virallisesti poistettu. C) henkilötunnuksesta poistetaan syntymäaika Vaikutus väestötietojärjestelmään on pieni edellyttäen, ettei tarkastusmerkin laskennan algoritmi muutu ja kuuden ensimmäisen merkin kalenterinmukaisuus säilyy. Jos kalenterinmukaisuus ei säily, vaikutus on samanlainen kuin kohdassa D. Tässä on riskinä myös se, että edelleen luotetaan syntymäaikatiedon olevan osa henkilötunnusta erillisen syntymäaikatiedon sijaan. D) henkilötunnuksen muoto muutetaan kokonaisuudessaan erilaiseksi merkkisarjaksi Vaikutus väestötietojärjestelmään on erittäin suuri, jos tunnuksen pituus muuttuu nykyisestä. Joka tapauksessa kokonaan erilaisen merkkisarjan kohdalla tarkastusmerkin laskenta-sääntö on määritettävä uudelleen. Muutoksella on vaikutusta kattavasti miltei kaikkiin väestötietojärjestelmän sovelluksiin, koska esim. tunnuksesta ei voisi enää päätellä syntymäaikaa eikä sukupuolta. Tämä vaihtoehto edellyttää sekä tietokanta-, merkittäviä sovellus- että tarkastusmerkin algoritmin muutoksia. Jos tunnuksen pituus säilyy samana, vaikutus väestötietojärjestelmään on mahdollisesti vain suuri, erittäin suuren sijaan. Tämä johtuu siitä, että tässä tapauksessa keskitytään sisällön muutoksiin eikä tietokantaa tai väestötietojärjestelmän eri liittymiä tarvitse välttämättä muuttaa yhtä laajasti.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnusta käytetään laajasti iän varmistamiseen erilaisissa järjestelmissä ja palveluissa. Jos henkilötunnuksesta poistettaisiin syntymäaika, tästä aiheutuisi ongelmia sellaisissa tilanteissa, joissa asiakkaan ikä lasketaan järjestelmissä henkilötunnuksen alkuosan perusteella. On myös huomioitava henkilötunnuksen tärkeys järjestelmien välisenä hakutekijänä.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • A) henkilötunnuksen välimerkki muutetaan tai lisätään uusi välimerkki Muutos olisi teknisesti kohtuullisen helposti toteutettavissa kunhan siirtymäaika on riittävän pitkä. Muutoksesta ei kuitenkaan seuraa toimintaan sellaisia hyötyjä, jolla siitä aiheutuvat kustannukset saataisiin katettua. B) henkilötunnuksesta poistetaan sukupuolitieto Muutos olisi teknisesti kohtuullisen helposti toteutettavissa kunhan siirtymäaika on riittävän pitkä. Muutoksesta ei kuitenkaan seuraa toimintaan sellaisia hyötyjä, jolla siitä aiheutuvat kustannukset saataisiin katettua. Päinvastoin, sukupuolitieto tarvitaan varsinkin vakuutustoiminnassa, joten se tulisi edelleen olla saatavissa sähköisesti henkilötietoja ylläpitävästä rekisteristä. Sukupuolitieto myös helpottaa henkilön kasvokkain tapahtuvaa tunnistamista ja sitä kautta osaltaan ehkäisee identiteettivarkauksia. Sukupuoli tulisi siis edelleen olla näkyvissä virallisissa tunnistamisasiakirjoissa. C) henkilötunnuksesta poistetaan syntymäaika Muutos olisi teknisesti toteutettavissa riittävän pitkällä siirtymäajalla. Muutoksesta ei kuitenkaan seuraa toimintaan sellaisia hyötyjä, jolla siitä aiheutuvat kustannukset saataisiin katettua. Henkilön ikätietoa tarvitaan finanssialan palveluissa mm. henkilön täysi-ikäisyyden toteamiseksi, vakuutusten myöntämiseksi sekä vastuuvelkalaskentaa varten. Se tulisi siis edelleen olla saatavissa sähköisesti henkilötietoja ylläpitävästä rekisteristä. Ikätieto myös helpottaa henkilön kasvokkain tapahtuvaa tunnistamista ja sitä kautta osaltaan ehkäisee identiteettivarkauksia. Syntymäaika tulisi siis edelleen olla näkyvissä virallisissa tunnistamisasiakirjoissa. D) henkilötunnuksen muoto muutetaan kokonaisuudessaan erilaiseksi merkkisarjaksi Järjestelmäteknisesti tämä olisi kaikista raskain vaihtoehto. Sukupuoli- ja ikätieto tulisi kuitenkin edelleenkin saada sekä sähköisesti että kasvokkain tapahtuvaa tunnistamista varten tunnistamisasiakirjasta, kuten kohdissa B)-C)
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • A) Ei olennaista vaikutusta siirtymäaikana B) Toimiva ratkaisu, jos myös aiemmat henkilötunnukset voi muuttaa tarvittaessa uudenmallisiksi. Olennaista on myös se, että tuon sukupuolitiedon mahdollisen muutoksen näkyvyys on kansalaisen itsensä hallittavissa. C) Toimiva ratkaisu, jos myös aiemmat henkilötunnukset voi muuttaa tarvittaessa uudenmallisiksi D) Toimiva ratkaisu, jos myös aiemmat henkilötunnukset voi muuttaa tarvittaessa uudenmallisiksi.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • A) Ei tarvita kuin vuosisadan vaihuessa - merkityksetöntä. Ei mitään vaikutusta oikein tehtyihin järjestelmiin. B) Ei tehdä lankaan. Tarpeetonta ja resurssien tuhlausta. C) Ei tehdä lankaan. Tarpeetonta ja resurssien tuhlausta. D) Ei tehdä lankaan. Tarpeetonta ja resurssien tuhlausta. Olisi pelkäöstään vahingollista. Nykyistä Hetua ei muuteta. HUOM ! - Uudet yksilöivät uudet ID:t tietenkään EIVÄT OLE merkkijonoja vaan numeroarvoja - ilman rakennetta.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • A) Tästä on kokemusta, koska sitä tehty jo vuosisatojen vaihtuessa B) Välttämätön muutos ja sukupuolta koskeva tietokenttä voidaan luoda tarvittaessa Sosiaali- ja terveydenhuollossa tälle tiedolle on yleensä jo olemassa oma tietokenttä C) Syntymäaikaa koskeva tietokenttä voidaan luoda tarvittaessa Onko tarve poistaa henkilötunnuksesta? Se voidaan suojata muillakin tavoilla D) Jos merkkisarjan pituus ja muoto poikkeavat olennaisesti nykykäytännöstä, siitä aiheutuva työmäärä ja kustannukset voivat olla suuret
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        5.2.2019
        • C-kohta: Tasa-arvovaltuutettu kannattaa sitä, että henkilötunnuksesta poistetaan henkilötieto. Katso perustelut tasa-arvovaltuutetun lausunnosta avoimessa vastauskentässä.
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Oikeushallinnolla on tietojärjestelmiä, joita muutos koskettaisi, karkeasti arvioituna 50 kpl. Tarkkojen arvioiden antaminen vaatisi erillisen suunnitteluprojektin, jossa järjestelmien toteutus tarkastetaan henkilötunnuksen käytön osalta. Tässä vaiheessa on kuitenkin mahdollista antaa suuntaa-antavia arvioita. Vaihtoehtojen A ja B vaikutukset ovat vähäiset, jos vanhoja tunnuksia ei muuteta. Osassa järjestelmistä joudutaan lisäämään tieto uudesta välimerkistä, mutta se ei ole suuri muutos. Sukupuolitietoa on harvoin hyödynnetty. Lisäksi voitaisiin harkita tarkistesummasta luopumista, koska sillä ei ole käytännön vaikutusta toteutuksille. Käytännössä tietojärjestelmät sekä niiden tietoliittymät jouduttaisiin testaamaan uusilla sallituilla yhdistelmillä, jonka jälkeen havaitut ongelmat korjattaisiin. Tämä aiheuttaisi kokonaisuutena n. 0,5M€ kustannukset, jos vanhoja tunnuksia ei muuteta. Jos vanhat tunnukset muutetaan, kustannukset vähintään kaksinkertaistuvat. Vaihtoehto C todennäköisesti vaikuttaa jo enemmän, koska joissakin toteutuksissa henkilön syntymäaika tietojärjestelmissä on johdettu henkilötunnuksesta. Tällöin saatetaan joutua rakentamaan lisää liittymiä Väestötietojärjestelmään syntymäaikojen selvittämiseksi. Tämä aiheuttaisi kokonaisuutena n. 1,5M€ kustannukset, jos vanhoja tunnuksia ei muuteta. Jos vanhat tunnukset muutetaan, kustannukset vähintään kaksinkertaistuvat. Vaihtoehto D aiheuttaa mittavan tietojärjestelmien ja tietoliittymien uudelleenrakentamisen. Tietojärjestelmiin ja tietoliittymiin tehtävät kehitystyöt aiheuttaisivat n. 10M€ kustannukset, olettaen että viranomaisten välisessä toiminnassa on käytettävissä pitkät siirtymäajat. Lisäksi toteutettavien muutos laajuus ja koordinaation tarve pakottavat rakentamaan erikseen resursoidun projektiorganisaation, joka saattaa kasvattaa kokonaiskustannuksia.
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • En ole vastuussa tällaisista järjestelmistä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • "Henkilötunnusta käytetään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla samantapaisiin tarkoituksiin." "Oikeusministeriö korostaa lisäksi, että Eurodac-järjestelmään sisältyviä, jo nykyään arkaluonteisiksi henkilötiedoiksi katsottavia biometrisia tietoja, tulee voida käsitellä vain, jos se on välttämätöntä. Arkaluonteisten tietojen käsittelyn salliminen koskee yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp, s. 2/I). EU:n keväällä 2016 voimaan tullut uusi rikosasioiden tietosuojadirektiivi määrittelee henkilön yksiselitteiseen tunnistamiseen tarkoitetut biometriset tiedot arkaluonteisiksi tiedoiksi. Siten niitä saa direktiivin mukaan käsitellä vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä ja edellyttäen, että rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevat asianmukaiset suojatoimet on toteutettu. Näin ollen biometristen tietojen säilyttämisen tulee olla tarpeellisen lisäksi välttämätöntä."23.5.2017 OM JOS HALUTAAN SALATA NE TÄRKEÄT TIEDOT, KENELLE JA MIKSI HENKILÖTUNNUSTA SIIS YLIPÄÄNSÄ TARVITAAN ?
  • Lausunnonantajia: 20
    Muut kommentit
      • Muita kommentteja väliraportista tai selvityksen kohteesta
      • Sarjakoski Matti, Lausunnonantaja esittää lausuntonsa yksityishenkilönä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Uudistus on ilmeisen tarpeellinen ja väliraportissa esitetyistä syistä myös välttämätön. Väliraportti on varsin hyvä. Työryhmän työskentelyn toivoisin jatkossakin olevan avointa ja osallistumaan kannustavaa – ehkäpä viestintää asiasta voisi harkita lisättävän.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • On äärettömän tärkeää, että uudistus vahvistaa yksilön oikeutta määritellä tarkkaan, mitä tietoja Väestörekisterikeskus saa hänestä jakaa muille toimijoille, esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin.
      • Tilastokeskus, TK/VE/Markus Rapo
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnuksen muoto voi nykytilan riskeistä johtuen olla välttämätöntä ennemmin tai myöhemmin. Vaikka tunnus menettäisikin muodostaan nykyiset demografiset tiedot (sukupuoli, syntymäaika) voi muutos olla pitkällä aikavälillä kannattava. Henkilötunnuksen rooli on yhteiskunnassamme niin merkittävä, että kyse on ehkä suurimmasta koskaan julkisen hallinnon tietojärjestelmiin kohdistuneesta hankkeesta. Siksi asian valmisteluun kannattaa kiinnittää erityistä huolellisuutta.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Poliisin suunnittelemaa mobiilihenkilökorttia ei avattu raportissa, mitä se käytännössä tarkoittaa. Siitä olisi ollut hyödyllistä saada lisätietoja.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Väliraportin kohdassa 4.2 puhutaan useaan otteeseen sukupuolenvaihdosta. Työryhmän viittaamassa Tasa-arvovaltuutetun toimiston selvityksessä todetaan seuraavasti: ”Mediassa käytetyn termin ”sukupuolenvaihto” transsukupuoliset kokevat vääränä ja usein loukkaavana, koska termillä kyseenalaistetaan transsukupuolisen omaksi kokeman sukupuolen ensisijaisuus.”. Olisiko tässä yhteydessä käytettävä termiä sukupuolen korjaus?
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnuksen uudistaminen näkemyksemme mukaan tekisi tarpeettomaksi myös nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollossa hankaluuksia aiheuttavan tilapäisten yksilöintitunnisteiden käytön. Mikäli henkilötunnuksen uudistaminen ei toteutuisi, näkemyksemme mukaan ainakin tilapäisen yksilöintitunnisteen yhtenäinen käytäntö olisi ratkaistava kansallisella tasolla
      • Oikeusministeriö, Vainio Niklas
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnukseen liittyvä kehittäminen on kannatettavaa ja tarpeellista. Pitkällä tähtäimellä henkilötunnuksen muodon muuttaminen voi osoittautua kannatettavaksi linjaukseksi. Tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että merkittävien muutosten vaikutuksia, toteutusaikatauluja ja siirtymäaikoja ei tule aliarvioida. Mikäli merkittävään muutokseen lähdetään, tulee toiminnan ja tietojärjestelmien osalta arvioida mm. syntyykö tarkennetuista skenaarioista muutokselle millaisia vaikutuksia sekä syntyykö muutostarvetta merkittäviin toiminnan kehittämisen sekä tietojärjestelmien uudistamisen hankkeisiin. Panostusta ja lisäresursointia tarvitaan merkittävän muutoksen yhteiseen suunnitteluun sekä kehittämisten ja toteutusten yhteistyön koordinointiin. Lisäksi tavoiteaikataulut voivat muuttaa eri toimijoiden toiminnan kehittämisen ja tietojärjestelmien uudistamisen nykyistä priorisointia, jotta vanhoihin elinkaarensa päässä oleviin tietojärjestelmiin ja niihin liittyviin toimintatapoihin ja prosesseihin ei enää tehtäisi merkittäviä muutoksia, jotka eivät lisää toiminnan tehokkuutta. Oikeusministeriö yhtyy väliraportissa esitettyyn siitä, että kolmannen tai muun sukupuolen lisääminen VTJ:n tietosisältöön on aivan eri asia kuin sukupuolta osoittavan tiedon poistaminen henkilötunnuksesta.
      • Väestorekisterikeskus, Lausunnon allekirjoittajat ylijohtaja Janne Viskari ja johtaja Timo Salovaara. Lausunnon allekirjoitettu kappale arkistoitu Väestörekisterikeskuksessa., Kupari Anneli
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • On syytä huomioida, että kaikissa edellä esitetyissä vaihtoehdoissa seurannaisvaikutukset muun yhteiskunnan tietojärjestelmiin olisivat mahdollisesti merkittävästi suuremmat kuin väestötietojärjestelmän tekniset muutokset. Siirtymävaihe edellyttää väestötietojärjestelmän organisaatiokäyttäjille mahdollisuutta ottaa uudenmuotoinen tunnus käyttöön omassa järjestelmäkehitysaikataulussaan vaiheittain. Väestötietojärjestelmän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että palveluita on tarjottava hyödyntäen sekä vanhaa että uutta tunnusta.
      • Amnesty International Suomen osasto, Piha Otava
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Amnesty kiinnittää työryhmän huomiota siihen, että väestötietolain 9 §:ää on muutettu 18.1.2019 ja lisätty mahdollisuus tallentaa ulkomaalaisen tiedot väestötietojärjestelmään muun muassa, jos hänelle on myönnetty oleskelulupa.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nyt esitetyissä ratkaisumalleissa puhutaan henkilötietoihin ja identiteettiin liittyen muistakin asioista ja laajemmistakin kokonaisuuksista kuin vain henkilötunnuksesta ja sen käytöstä. Lukijalle jää epäselväksi, mitä tarkoitetaan esimerkiksi varmennetuilla henkilötiedoilla tai tunnukseen liitettävillä tiedoilla.
      • Finanssiala ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyisellään pankki- ja vakuutustoiminnassa käytetään henkilötunnusta avaimena kaikessa asioinnissa ja järjestelmissä. Mikäli vanhoista henkilötunnuksista luovuttaisiin tai niiden muotoa muutettaisiin, se vaatisi suuria teknisiä muutoksia tietokantoihin, tiedonvälityksen rajapintoihin ja käyttöliittymiin. Muutosten kustannuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida, mutta karkeana arviona voidaan esittää, että henkilötunnuksen muodon muuttaminen kokonaan toisen laiseksi aiheuttaisi finanssialalle useiden satojen miljoonien eurojen kustannukset, joita vastaavia hyötyjä ei ole näkyvissä. Henkilötunnus ja henkilön tunnistaminen liittyvät varsin tiiviisti toisiinsa ja väliraportissakin on kosketeltu myös henkilön tunnistamista koskevia asioita. Parhaillaan on meneillään selvitystyöt valtion mahdollisesta sähköisestä tunnistamisvälineestä ja sähköisestä henkilökortista. Mielestämme näiden selvitysten koordinoiminen olisi tarpeellista; muussa tapauksessa näemme vaarana, että toisessa kehityshankkeessa tehdään ratkaisuja, jotka eivät ole toisen hankkeen tarpeiden kanssa yhdenmukaisia ja tavoitteiden mukaisia.
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • On äärettömän tärkeää, että kansalaiselle annetaan oikeus määritellä tarkkaan, mitä tietoja Väestörekisterikeskus saa hänestä jakaa esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Suomen kansalaisille uudistuksen myötä toimitetaan kaikille pakollinen maksuton ID-kortti tunnistautumista varten. Passista nykyinen Hetu jää pois ja tilalle siruun sähköinen henkilön yksilöivä tarvittaessa uusittava ID-numero. Ko ID-numero uusitaan aina automaattisesti esim. kun passi katoaa / varastetaan ja siten ko passi mitätöityy heti. Omat yksilöivät ID:t ollee syytä ottaa myös sähköisen kaupankäynnin tarpeisiin, omansa koti- ja ulkomaiseen käyttöön.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Raportissa on tuotu esille eri maiden toteutustavoista, mutta onko edes yritystä luoda ylikansallista henkilötunnusta yhteistyössä? Henkilötunnus ei saa olla sovelluskohtaisesti eri lailla generoitavissa, vaan sen on oltava niistä irrallaan, yhtenäinen kansallinen ratkaisu Sähköisen asioinnin vaikutusten arviointi tulisi huomioida laajemmin (kansallisen tason ratkaisut – tunnistusväline, käyttäjähallinta, käyttövaltuushallinta)
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Huhtiniemi Heikki
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Tunnistautumiseen liittyvät haasteet ja erilaiset tunnistautumismenetelmät ovat voimakkaan kehityksen kohteena ja niitä arvioidaan tälläkin hetkellä erilaisissa hankkeissa. Henkilötunnuksen uudistamista koskevassa työssä ei välttämättä ole tarkoituksen-mukaista laajemmin selvittää yleisiä tunnistautumiseen liittyviä kysymyksiä. Ensitunnistamiseen liittyviä haasteita olisi sen sijaan tarkoituksenmukaista analysoida perusteellisemmin.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Lempinen Petri
        Päivitetty:
        4.2.2019
        • Korkeakoulujen näkökulmasta tulee huomata niiden lainsäädännöllinen erityisasema, mikä on huomioitava, kun kansallisia ratkaisuja henkilön identiteetin tunnistamista koskien tehdään. o Korkeakoulut ratkaisivat 2000-luvun taitteessa silloin hieman vastaavan kaltaisena esiin nousseen identiteettien tunnistusongelman luomalla keskinäisen luottamusverkostopohjaisen HAKA-tunnistamismenetelmän. Kansallisesti silloin ei muulla julkisella sektorilla saatu yhtenäistä toimivaa ratkaisua aikaan. Esimerkiksi sähköinen henkilökortti jäi torsoksi ratkaisumalliksi. Kuten raportissakin kuvataan, tilanne on tuosta ajasta muuttunut mm. kansainvälisen liikkuvuuden kasvaessa ja korkeakouluissakin kaivataan uusia, kattavampia ratkaisuja HAKAn rinnalle. o Korkeakoulujen näkökulmasta yksi tunnistamisen suurimmista haasteista tällä hetkellä on kv-opiskelijoiden, erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevien, ensi kertaa tunnistaminen. Osa opiskelijoista ei välttämättä edes käy koskaan Suomessa. Ongelmaan on nyt keksitty organisaatiokohtaisia ratkaisutapoja ja prosesseja. Tulevaisuudessa tähän tarvitaan yhtenäinen ratkaisu, jossa on uutta joustavuutta, mutta samalla riittävästi luotettavuutta. o Toinen korkeakoulujen kipukohta tulisi olemaan vanhoihin tai käytössä oleviin tunnuksiin (esim. hlötunnus) sidotut prosessit ja niiden väliset kytkennät. Tältä osin muutoksissa tulee hyvin määritelty tietoarkkitehtuuri nousemaan esiin, ja sellaisten dokumentoimista korkeakouluissa ja muissa organisaatioissa tulisi tukea ja vahvistaa. o Tietojen kohdentaminen korkeakoulujen prosesseissa oikeille henkilöille on kolmas kriittinen kohta muutostilanteessa (tunnuksina nyt henkilötunnuksen ohella mm. oppijanumero, tietojärjestelmien käyttäjätunnukset, tutkijan ORCID-id tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, sisäiset tunnisteet esim. taloushallinnossa, jne.) o Prosessitasolla ovat muutoskohteena esimerkiksi sisäiset ja korkeakoulujen väliset sidokset, useammassa korkeakoulussa ristiin opiskelemisen uudistuvat käytännöt, jatkuva oppiminen, tekijän jäljittäminen väärinkäytöstilanteissa ja oppimisanalytiikka, kaikki nämä tietosuoja huomioon ottaen. Muutos tulee vaikuttamaan paitsi tietoarkkitehtuuriin ja tietorakenteisiin myös hyvin paljon käytäntöihin prosessitasolla, esimerkiksi kun eri tasoisen tunnistamisen kautta henkilölle myönnetään eri tasoisia palveluita/käyttöoikeuksia. o Korkeakoulujen keskustelussa tulee yhä enemmän esiin opiskelijan oikeus määrätä omista tiedoistaan ja niiden jakamisesta. Riskianalyysien korostaminen muutostilanteessa olisi tärkeää. Huomiota pitäisi kiinnittää henkilön tunnistamisen kautta saamiin eri palveluihin ja niihin liittyviin riskeihin. Esimerkiksi voidaanko saavutettua identiteettiä hyödyntää jatkossa jotenkin väärin, ts. onko se takaportti joihinkin muihin, tiukemmin rajattuihin palveluihin. Kaikki raportissa esitetyt muutokset ovat omilla tavoillaan isoja ja merkittäviä, joten oli valittu tulevaisuuden ratkaisumalli mikä tahansa, sille tulee taata riittävä siirtymäaika ja riittävät selkeät tavoitelinjaukset. Ratkaisumallin on oltava pitkistä siirtymäaikavaatimuksista johtuen myös riittävän innovatiivinen, koska teknologiset mahdollisuudet ja menetelmät kehittyvät aina vain nopeammin. Vaarana on, että jos muutosprosessi valmistellaan liian kapeasta näkökulmasta, sen toteutuminen jää puolitiehen, kun on jo tarve kehittää jokin uusi ratkaisumalli. Valitun ratkaisumallin olisi oltava kattava, eikä viranomaiskohtainen tai ministeriökohtainen.
      • Oikeusrekisterikeskus, Tietojärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Henkilötunnuksen kehittämisen lähtökohdat ovat hyvät ja kannatamme muutosten tekemistä. Toivomme kuitenkin, että eri vaihtoehtojen aiheuttamia vaikutuksia ei aliarvioitaisi. Erityisesti viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa muutokset henkilötunnuksiin aiheuttavat tarpeita koordinoida muutosten suorittamista hallinnonalojen sekä virastojen välillä, mikä tekee muutoksista erityisen haastavaa. Joissakin tapauksissa yksittäiset viranomaisten järjestelmät saattavat lisäksi olla elinkaarensa loppupäässä, jolloin jopa järjestelmien kokonaisuudistus saatetaan joutua tekemään uudistuksen läpi viemiseksi. Jos henkilötunnuksen muoto päätetään muuttaa kokonaan, se saattaa pitkällä aikavälillä osoittautua kannattavaksi. Henkilötunnuksen rooli tietojärjestelmissä on tällä hetkellä siinä määrin merkittävä, että kyse on kuitenkin suurimmasta koskaan julkisen hallinnon tietojärjestelmiin kohdistuneesta hankkeesta.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • "Henkilötunnuksen avulla on syyllistytty esimerkiksi petoksiin ja identiteettivarkauksiin. Ongelma on siinä, että palveluntarjoajat tai tavaroiden myyjät käyttävät henkilötunnusta liian usein tunnistamisen välineenä." Vastuu petoksiin sekä identivarkauksista pitää ehdottomasti jättä viranomaisille, eli niille kuka on halunut otta käyttöön henkilötunnuksen. On useita ihmisiä kuka ei halua lainkaan itselleen henkilötunnusta. Henkilötunnuksen ottamisen pakottaminen on ihmioiseusopimuksien vastainen teko, mm. perustuslaissa puuttuu sana - henkilötunnus. Rinnakkaisia henkilötunnuksia saatetaan myöntää toisen EU kansalaisille, kun heitä Suomessa ei lasketta ihmisiksi. Heiltä ryöstetään kaikki ihmisoikeudet ja määrätään vain nettomaksajiksi. Ulkomaalaisen henkilötunnus pitää ehdottomasti erotaa henkilökorttilaista.
      • Korkein hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        27.12.2018
        • Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa kohteliaimmin, ettei se lausu asiasta.
  • Lausunnonantajia: 18
    Avoin vastauskenttä
      • Tähän voitte kirjoittaa vapaasti jäsennellyn avovastauksen
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alitalo Sirpa
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kiitos mahdollisuudesta lausua henkilötunnuksen uudistamista koskevasta väliraportista. TEM on edustettuna johtoryhmän työskentelyssä ja yhtyy väliraportin näkemyksiin ja johtopäätöksiin. Tulevassa ratkaisussa olisi selkeästi otettava kantaa kaikkien henkilöryhmien tarpeisiin ja huomioitava nykyisten soveltamisalan ulkopuolelle jäävien henkilöryhmien kasvava osuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Sukupuolta koskeva tieto tulee poistaa henkilötunnuksesta. Selvitystyötä on jatkettava biometristen tunnisteiden hyödyntämiseksi henkilöiden ensirekisteröinnissä. Jatkotyössä olisi tähdättävä toteuttamiskelpoiseen tulevaisuuden ratkaisuun. Ytimessä on kysymykset miten henkilön yksilöivä tunnus muodostetaan ja myönnetään ja miten siihen liittyvät roolitiedot hallitaan. Lienee lähes välttämätöntä, että identiteetti ja siihen liittyvät roolit irrotetaan toisistaan. Perusratkaisun linjaukset saattavat löytyä keskitetyn ja hajautetun mallin hybridiratkaisusta, jossa voidaan hyödyntää eri skenaariomallien vahvuuksia. Joka tapauksessa globalisaatiokehitys ja vahva tunnistautuminen tulevat olemaan digitalisaation kannalta niin merkittävät muutosajurit, että niistä voisi jatkotyössä tehdä omat erilliset käyttötapaukset. Koska valittavalla ratkaisulla tulee olemaan monenlaisia käytännöllisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja toiminnallisia vaikutuksia, on niiden tarkempi arviointi välttämätöntä, kuten myös siirtymäkauden järjestelyjen tarkka suunnittelu.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Jos henkilötunnus muutetaan sukupuolineutraaliksi ja siihen sovellettaisiin siirtymäaikaa, eli sekä vanhat että uudet tunnukset olisivat hetken aikaa rinnakkain käytössä, tulisi varmistaa, että henkilöllä olisi niin halutessaan oikeus ottaa käyttöön uusi sukupuolineutraali henkilötunnus heti uudistuksen astuessa voimaan. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien osalta tulisi huomioida myös henkilötietojen suojan vahvistaminen. Oikeudellisen sukupuolensa korjaaville henkilöiden väestötietoihin merkitään edelleen sukupuolen korjaaminen tarpeettomasti. Henkilötunnusta uudistettaessa tulisi samalla poistaa lainkohta, jonka mukaan sukupuolen korjausta koskeva tieto tallennetaan väestörekisteriin. (Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista, 13 §, 15 momentti.) On tärkeä huomioida, että tasa-arvon edistäminen edellyttää, että yhteiskunnassa on saatavilla tietoa eri sukupuoliin kuuluvista henkilöistä ja heidän asemastaan ja oikeuksien toteutumisesta. Jatkossakin tulisi varmistaa, että esimerkiksi tilastotietoa voidaan kerätä eri sukupuolista. Tieto sukupuolten tasa-arvosta ei kuitenkaan ole oikeaa, jos se ei näe useampaa kuin kahta sukupuolta, eikä perustu ihmisen itsemäärittelyyn. Väliraportissa käytetään sukupuolivähemmistöön kuuluvien kohdalla vanhentunutta ja epätäsmällistä käsitettä sukupuolen vaihtaminen (luku 4.2.). Jatkossa tulisi käyttää käsitettä sukupuolen korjaaminen.
      • Länsi-Suomen maistraatti, Lausunto on annettu kaikkien maistraattien puolesta. Asiasta päätetty HELMI-prosessityöryhmässä.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Nykyinen keskitetty henkilötunnusjärjestelmä luo selkeän ja luotettavan kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta. Kun ydintietoja ylläpidetään ja hallinnoidaan keskitetysti, tuntuu järjestelmä turvalliselta ja virheiden mahdollisuudet pienenevät. Nykymuotoista ydintietopohjaista ja keskitettyä järjestelmää kehittämällä enemmän hajautetumpaan malliin, jossa pystytään takaamaan luotettava eri identiteettiavaruuksien linkittyminen oikeaan henkilöön haastaa järjestelmät, mutta luo tulevaisuutta. Henkilön itsensä kannalta ns. yhden luukun periaate toteutuisi osaltaan myös, kun henkilöllä olisi pääsy omiin identiteettiavaruuksiinsa tietojen tarkastamista varten esimerkiksi kotoaan. Lisäksi eri viranomaiset ja mahdollisesti muutkin toimijat saisivat myös (osaksi henkilön suostumuksin) tietoja suoraan ko. järjestelmästä ja asiointitarve useiden eri toimijoiden luukuilla näin ollen vähentyisi. Nykymuotoisen järjestelmän ongelma, jossa henkilötunnuksia ei voida myöntää kaikille niitä tarvitseville henkilöille poistuisi sillä biometriset tunnisteet ja niiden laajempi käyttö mahdollistanee luotettavan identiteetin luomisen nykyistä useammin henkilöille, joilla ei ole henkilöllisyyttä osoittavia dokumentteja. Biometristen tunnisteiden nykyistä laajemmassa käytettävyydessä voidaan hyödyntää jo olemassa olevia turvallisuusviranomaisten myöntämisprosessia.
      • Maanmittauslaitos, Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa vastuualuepäällikkö Mikko Tallgren, puh. +358 40 774 9567.
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • -
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin esittää lausuntonaan seuraavan. Työryhmän johtoryhmä on raportissaan arvioinut nykyjärjestelmän haasteita ja tunnistanut ne. Erityisesti maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa on käytännön tilanteissa henkilöiden tunnistamisen varmistamiseksi jouduttu turvautumaan ratkaisuihin, jotka eivät palvele yksilön oikeusturvan takaamisen tai hallinnon toimivuuden ja luotettavuuden tarpeita. Erityisesti vaara useampien ja epäluotettavien rekisteri-identiteettien muodostumiselle on ilmeinen. Esityksessä tuodaan myös selkeästi esiin huoli henkilötunnuksen käytöstä tunnistamisen välineenä. Tähän perusteltuun huoleen lienee mobiilitunnisteiden yleistyessä aikaisempaa vähemmän aihetta, mutta apulaisoikeusasiamiehen mielestä henkilötunnusta koskevaa ratkaisua olisi vielä arvioitava myös tästä näkökulmasta eli miten voidaan purkaa toimintamalleja, joissa henkilötunnusta sellaisenaan käytetään tunnistamisen välineenä. Valittavalla ratkaisumallilla on asiassa keskeinen merkitys, mutta myös selkeää kannanottoa lainsäädännössä henkilötunnuksen merkityksestä henkilön tunnistamisessa tulisi pohtia. Henkilötunnuksen käytön tarpeellisuus on ollut esillä laillisuusvalvontakäytännössä. Erityisesti henkilötunnuksen merkitseminen julkisille asiakirjoille silloinkin, kun se henkilön yksilöimiseksi ei ole ollut perusteltua, on ollut esillä kanteluissa. Apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt tarkastuksilla huomiota turvapaikanhakijoiden ja erityisesti heidän lastensa asemaan, kun heitä ei kirjata väestötietojärjestelmään. Tällöin tulee erityisesti pohdittavaksi väestötietolain 9 §:n mukaisesta ulkomaan kansalaisen tietojen tallentamisesta se, missä määrin Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuisi, että turvapaikanhakijoille syntyvät lapset olisi poikkeuksetta merkittävä väestötietojärjestelmään ja annettava siten henkilötunnus. Asian tutkiminen on Väestörekisterikeskuksen selvityksen pohjalta vielä oikeusasiamiehen kansliassa kesken. Esitetyt ratkaisumallit tuovat kaikki keinoja puuttua nykyisen järjestelmän ongelmiin. Samalla on todettava, että sekä keskitetty että hajautettu malli tuovat uusia haasteita, joiden laajuutta ja vakavuutta ei valmistelun tässä vaiheessa ole lausunnossa mahdollista arvioida. Väliraportissa lähdetään siitä, että oli malli mikä tahansa, sukupuolta koskeva tieto tulisi poistaa henkilötunnuksesta. Apulaisoikeusasiamies pitää tätä perusteltuna raportissa esitettyihin kannanottoihin viitaten transihmisten ja intersukupuolisina syntyvien lasten perusoikeuksien turvaamiseksi. Raportissa pohditaan myös biometristen tunnisteiden käyttöä. Käyttöönottoon liittyvien perustavanlaatuisten riskien vuoksi tulee niiden käytön oikeudellisia edellytyksiä arvioida huolellisesti tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla. Raportissa onkin tunnistettu tarve rajata asiointitapahtumat tunnisteiden käytön ulkopuolelle. Tätä voidaan pitää erittäin perusteltuna rajauksena. Apulaisoikeusasiamies viittaa myös käsityksiin, joita apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on esittänyt muun muassa biometristen tunnisteiden sääntelystä ja käytöstä lausunnossaan sisäasiainministeriölle 28.4.2011 dnro 1339/5/11 (liitteenä). Kaikkia esitettyjä malleja voidaan pitää perusteltuina siten, että niissä korostuvat eri tavoin ne tavoitteet, joita järjestelmälle on asetettu. Merkityksettömänä ei voida pitää esimerkiksi minimimallin huomattavasti vähäisempiä kustannuksia, jos erilaisin järjestelyin voidaan taata järjestelmän nykyistä parempi luotettavuus. Keskitetyn mallin etuna on tunnuksen neutraaliuden oletettu vaikutus siihen, että kunkin toimijan huomio kohdistuu siihen liitettyjen tietojen merkitykseen identiteetin varmistamisessa. Tällöin myös keskitetyn tunnuksen saisi entistä suurempi joukko, minkä voi odottaa vähentävän rinnakkaisia tunnuksia. Hajautetun mallin toteuttaminen lienee haasteellista jo sen vuoksi, että eri ”identiteettiavaruuksia” ei niiden tietosuojalainsäädännön edellyttämän hallinnan kannalta voisi olla kovinkaan monta, joten keskitetyn identiteetin luominen olisi joka tapauksessa avainasemassa. Myös yksilön oman vastuun toteuttaminen omien tietojensa perusteettoman eri rekistereitä yhdistävän käsittelyn vaaroilta edellyttää opastuksen ja tiedotuksen lisäksi riittävien varmistusten luomista. Esittelijäneuvos Riitta Länsisyrjä
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Henkilötunnusta käytetään puolustushallinnossa yksilöimään asevelvolliset ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat henkilöt laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Puolustusvoimien asevelvollisrekisterissä käyttämä tietojärjestelmä päättelee henkilön iän ja sukupuolen henkilötunnuksesta, koska em. tietoja ei tule sellaisenaan väestötietojärjestelmästä. Tärkeitä tietoja henkilöiden lakisääteisten oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta ovat henkilötunnuksesta pääteltävät syntymäaika, ikä ja sukupuoli. Mikäli henkilötunnuksen muoto olennaisesti muuttuu nykyisestä, muutos edellyttänee tietojärjestelmämuutoksia, joilla voi olla merkittäviäkin kustannusvaikutuksia. Puolustusministeriöllä ei ole muilta osin lausuttavaa väliraporttiin tai siinä esitettyihin vaihtoehtoihin.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Valtiovarainministeriö on asettanut 21.8.2017 työryhmän selvittämään henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista. Työryhmän tehtävänä on esittää uusi kansallinen ratkaisu henkilöiden yksilöimiseksi. Tähän kuuluu esitys toimintamalliksi henkilöiden yksilöimiseen Suomessa ja kuvaus viranomaisten roolista henkilöön liittyvien ydintietojen hallinnassa. Tarkoituksena on tuottaa malli, jossa henkilön yksilöivä tunnus ja siihen liittyvät tiedot voidaan hallita erillisinä sekä toiminnallisesti että juridisesti. Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa henkilötunnuksen uudistamista koskevan työryhmän johtoryhmän väliraportista. Sosiaali- ja terveysministeriö lausuu huomioinaan seuraavaa. Väliraportissa on laajasti pohdittu henkilötunnukseen liittyviä kehittämistarpeita ja ratkaisumalleja. Raportissa on tunnistettu muutostarpeet tietojärjestelmiin, erityisesti sote-järjestelmien muutostarpeita on tuotu esille kattavasti. Ratkaisuehdotuksilla vaikuttaisi olevan mahdollista ratkaista nykyisiä haasteita liittyen erityisesti ilman virallista henkilötunnusta olevien henkilöiden asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tähän liittyen asiakastietojen käsittelyyn sekä henkilötunnuksen vaihtumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää huomiota siihen, että väliraportti painottuu biometrisiin tunnisteisiin, jotka ovat kuitenkin eri asia kuin itse henkilötunnus. Sosiaali- ja terveysministeriön painottaa henkilötunnuksen myöntämisprosessin tärkeyttä. Esimerkiksi maahanmuuttajien kohdalla olisi tärkeä saada aikaan raportissa mainittu ”kevytidentiteetti”, joka voitaisiin antaa maahanmuuttajalle kevyellä prosessilla. Kun henkilön identiteetti olisi myöhemmin varmistunut, pitäisi henkilötunnus vaihtaa kevytidentiteetistä virallistettuun identiteettiin. Henkilötunnuksen nykyinen hallintamalli on hyvin keskitetty. On olemassa yksi kansallinen tunnus, jota käytetään kaikissa yhteyksissä. Vaihtoehtona esitetään mallia, jossa olisi useita sektorikohtaisia identiteettejä ja tunnukset toisiinsa yhdistävä keskusrekisteri. Hajautettu malli antaisi yksilölle suuremman kontrollin omiin tietoihinsa. Esimerkiksi tunnuksella, jonka henkilö joutuu antamaan koululle, ei pystyisi hakemaan terveystietoja tai asepalveluksen tietoja. Tämä olisi yksi tapa ehkäistä väärinkäytöksiä. Tarvittaessa yhdistävä tieto olisi edelleen mahdollista hakea keskusrekisteristä. Tämä vaihtoehto olisi moderni ja yksilökeskeinen. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että hajautettu malli tuottaisi hyötyjä, mutta huomioitavaa on, että se olisi kuitenkin monimutkaisin ja kallein toteuttaa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että henkilötunnuksen muodolla ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta suurta merkitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu edelleenkin paljon kasvokkain tapahtuvaa asiointia ja silloin on merkitystä sillä, että henkilötunnus olisi henkilön itsensä muistettavissa ilman teknisiä apuvälineitä. Vaihtoehtona voisi olla se, että asiakkailla olisi jokin sähköinen tunnistusväline myös perinteisessä asioinnissa; esimerkiksi puhelimessa oleva sähköinen henkilöllisyystodistus. Sosiaali- ja terveysministeriö puoltaa mallia, jossa käytetään uutta muotoa olevaa henkilötunnusta ja sitä hyödyntävää puhelimessa olevaa sähköistä henkilökorttia. Tähän täytyisi kuitenkin yhdistää prosessi, jonka avulla saadaan käytettävissä oleva tunnus myös henkilölle, jonka identiteettiä ei pystytä aukottomasti varmistamaan. Tässä yhteydessä voitaisiin käyttää biometrisiä tunnisteita. Samalla voitaisiin harkita sitä, voisiko joidenkin muiden maiden kansalaisten henkilötunnusta käyttää suoraan henkilötunnuksena Suomessa ilman, että heille luodaan suomalainen tunnus. Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää huomiota siihen, että muutos edellyttäisi muutoksia kaikkiin tietojärjestelmiin. Nämä muutokset tietojärjestelmään kestäisivät useita vuosia ja aiheuttaisivat kustannuksia.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Suomen Lakimiesliitto kiittää valtiovarainministeriötä lausuntopyynnöstä. Lakimiesliitolla ei ole tässä vaiheessa lausuttavaa väliraportista, mutta pyytää henkilötunnuksen uudistamisen mahdollisessa jatkovalmistelussa huomioimaan erilaisten mallien vaikutukset etenkin kustannusten osalta, jotta kanta vaihtoehtoisten mallien välillä pystytään paremmin muodostamaan.
      • Dreamwear Club ry
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Reunahuomio: Valmisteluasiakirjassa oli käytetty vanhentunutta muotoilua ”sukupuolen vaihtamisesta” sivulla 13.
      • Marttila Osmo, Yksityishenkilö, Tiedonhallinnan ammattilainen
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Riippumattomien ammattilaisten, yksityishenkilöiden, palautteiden/lausuntojen saamiseksi asian näkyvyys tulisi olla huomattavasti suurempi - nyt lausuntopyyntöjä jää kokonaan vastaamatta - ja vastausaika jonkin verran pidempi onhan 'palkatuilla' työryhmilläkin kuukausien tai jopa vuosien ikkunat.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy (CSC) kiittää mahdollisuudesta saada osallistua valtiovarainministeriön kuulemiseen koskien henkilötunnuksen uudistamista koskevan työryhmän johtoryhmän väliraporttia. CSC on suomalainen ICT-osaamiskeskus, joka ylläpitää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valtakunnallista keskitettyä tietotekniikkainfrastruktuuria ja tarjoaa sen avulla kansallisia tietotekniikkapalveluita tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon tarpeisiin. CSC osallistuu kuulemiseen tutkimuksen ja koulutuksen teknisenä asiantuntijana. CSC on toteuttanut sähköisen käyttäjäntunnistuksen palvelua korkeakouluille (Haka-luottamusverkosto) ja valtionhallinnolle (Virtu) sekä antanut henkilön sähköiseen tunnistamiseen asiantuntija-apua valtionhallinnolle sähköisen tunnistamisen lain uudistamisen yhteydessä ja suomi.fi-tunnistuspalvelun kehitystyön yhteydessä. Nykytilan ongelmat sekä tulevaisuuden näkymät ja haasteet CSC näkee henkilötunnuksen uudistamisen perusteltuna ja pitää väliraportissa tunnistettuja nykyisen henkilötunnusjärjestelmän ongelmia oleellisina. Koulutustoimialan näkökulmasta pahin ongelma lienee lyhytaikaisesti Suomessa oleskelevien henkilöiden henkilötunnuksen saamisen vaikeus ja väliaikaisten henkilötunnusten luomisen koordinoimattomuus. Tulevaisuudessa sekä ihmisten liikkuvuus että sähköinen asiointi lisääntyvät, joten olisi ensiarvoisen tärkeää rakentaa joustava ja aikaa kestävä henkilötunnusjärjestelmä, joka mahdollistaa 1) henkilötunnuksen saamisen nopeasti, 2) henkilötunnuksen käytön yksilöintitarkoitukseen eri organisaatioista koostuvien yhteistyöverkostojen tietojärjestelmissä 3) prosessin, jolla ehkäistään toisistaan riippumattomien rekisteri-identiteettien syntymistä ja 4) henkilön tietosuojan.  Biometria Väliraportissa arvioidaan ansiokkaasti biometrian käyttöön liittyviä haasteita, kuten epätarkkuus käytettäessä biometrisiä tunnisteita ainoana välineenä henkilön tunnistamisessa (autentikoinnissa). CSC:n näkemyksen mukaan biometrian käyttö tulisi liittää rinnakkaisten henkilötunnuksien synnyn estämiseen. Onkin kannatettava ajatus, että silloin, kun on kohonnut riski rinnakkaisten henkilötunnuksien syntymiseen, henkilötunnusta myönnettäessä henkilöstä otettaisiin biometrinen tunniste, jota voisi myöhemmin käyttää vertailutarkoituksiin päällekkäisten henkilötunnusten myöntämisen estämiseksi. Ratkaisumallien arviointi CSC on arvioinut työryhmäraportissa esitettyjä ratkaisumalleja sen tiedon valossa, joka raportista ilmenee. Mallien arviointia vaikeuttaa se, etteivät eri ratkaisumallien vaatimat kokonaismuutokset tai -kustannukset ole tiedossa. CSC:n näkemyksen mukaan työryhmän pohtimista ratkaisumalleista minimimalli ja keskitetty malli ovat jossain määrin toisensa poissulkevia, vaihtoehtoisia malleja. Sen sijaan raportissa kolmantena esitetty, hajautettu malli, on mahdollista toteuttaa esimerkiksi myöhemmässä vaiheessa minimimallin tai keskitetyn mallin ”päälle”. Mikäli päädytään siihen, että uudistus toteutetaan noudattaen minimimallia tai keskitettyä mallia, CSC:n näkemyksen mukaan olisi hyvä toteuttaa uudistus siten, ettei hajautettuun malliin siirtymiselle myöhemmässä vaiheessa ole juridisia tai teknisiä esteitä. Hajautettu malli voisi myöhemmin toimia minimimallin tai keskitetyn mallin rinnalla siten, että se esimerkiksi mahdollistaisi erilaisten ulkomaisten tunnisteiden, kuten kansainvälisen tutkijatunnisteen, linkittämisen suomalaiseen henkilötunnukseen ja ratkaisisi siten eIDAS-yhteensopivien palveluiden toteuttamiseen liittyviä ongelmia. Hajautetun mallin tapauksessa on kiinnitettävä huomiota mallin iskunkestävyyteen eli siihen, mitä ns. pahantahtoisen toimijan pitää tietää tai hankkia pystyäkseen luomaan kevythenkilöllisyyden ja voidakseen sen jälkeen yhdistää sen olemassa olevan toisen henkilön vahvaan henkilöllisyyteen. Ratkaisumallista riippumatta CSC pitää erittäin tärkeänä sitä, että rinnakkaiset henkilötunnukset pyritään poistamaan ja niiden synty uudessa mallissa pyritään estämään muun muassa viranomaisten välisellä yhteistyöllä. Tilanteessa, jossa on vaarana, että henkilölle voi syntyä jo olemassa olevalle henkilötunnukselle päällekkäinen henkilötunnus, biometrian käyttö voi olla hyvä keino kartoittaa mahdollisia henkilölle aiemmin myönnettyjä tunnuksia. Toinen erittäin tärkeä asia uudistuksessa on henkilötunnuksen saatavuuden joustavoittaminen ja nopeuttaminen. Yksi keino henkilötunnuksen saamisen nopeuttamiseen on varmuustason liittäminen henkilöstä tallennettuun tietoon sen mukaisesti, miten vahvasti henkilöllisyydestä on pystytty varmistumaan. Tiedon varmuustaso onkin asia, joka tulee sisällyttää valittavaan malliin. Uudistustyössä pitää myös kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten luovutaan usein noudatettavasta käytännöstä, jossa henkilötunnusta käytetään ainoana henkilöllisyyden todentamisen välineenä. Väliraportissa käsitellään aihetta hyvin, mutta ratkaisumallia valittaessa pitää varmistaa, että käytössä on riittävät keinot käytännöstä luopumiseen. Lisäyksenä väliraportissa esitettyihin malleihin CSC esittää pohdittavaksi mahdollisuutta, jossa sähköistä asiointitunnusta (SATU) hyödynnettäisiin uudistuksessa. Tällä hetkellä sähköistä asiointitunnusta ei voi lainsäädännön puitteissa käyttää muualla kuin varmenteessa, mutta uudistuksen vaatiessa joka tapauksessa lainsäädännöllisiä muutoksia, voisi jo olemassa olevaa sähköistä asiointitunnusta hyödyntää mahdollisesti jopa henkilötunnuksen asemassa. Vaikutusarviointi CSC painottaa tietosuoja-asioiden merkitystä vaikutusarvioinnissa ja korostaa tarvetta kuulla tietosuojavaltuutettua ratkaisumallia valittaessa. Suomessa nykyisin käytössä olevassa henkilötunnusjärjestelmässä annetaan viranomaisen edustajalle vahva luottamus ja laajat valtuudet saada henkilötunnukseen liitettyjä tietoja. Työryhmän jatkotyössä tuleekin pohtia sitä, mikä on henkilötunnuksen eettinen käsittelytapa ja varmistaa, että ratkaisut ovat linjassa tietopolitiikan alueella tehtävän työn kanssa. Tietosuojan näkökulmasta CSC pitää hyvänä järjestelyä, johon viitattiin hajautetun mallin yhteydessä, jossa keskitetty ja henkilötietoja hallinnoiva (mieluiten julkinen) toimija, esimerkiksi Väestörekisterikeskus, tuottaa jokaiselle viranomaiselle luovutettavista sellaisen yksilöintitunnuksen, joka estää tietojen vertailun eri viranomaisten kesken sekä mahdollistaa tietojen tarkastelun seurannan. Muut kommentit Työryhmän jatkotyössä CSC kehottaa kiinnittämään huomiota käytettävien käsitteiden yksiselitteisyyteen. Väliraportissa käytetään käsitteitä henkilöllisyys ja identiteetti toisistaan eroavina käsitteinä, mikä saattaa aiheuttaa kielellisiä haasteita ottaen huomioon, että identiteetti on ruotsin kautta indoeurooppalaisista kielistä lainattu sana, jonka englanninkielinen vastine on identity, joka puolestaan kääntyy suomenkielessä sanaksi henkilöllisyys. Kielellisesti järkevää olisikin käsitellä sanoja henkilöllisyys ja identiteetti toistensa synonyymeinä. Lisäksi termi tunnistaminen voi aiheuttaa sekaannusta, koska sillä voidaan tarkoittaa sekä henkilöllisyyden todentamista (autentikointi) että käyttäjien erottamista toisistaan (identifiointi). 
      • Vayla.fi, Hallinto- ja oikeuspalvelut - toiminto
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Valtiovarainministeriö Kuuleminen henkilötunnuksen uusimista koskevan työryhmän johtoryhmän väliraportista Työryhmän tehtävänä on löytää uusi kansallinen ratkaisu, jossa henkilön yksilöivä tunnus ja siihen liittyvät tiedot voidaan hallita erillisinä sekä juridisesti että toiminnallisesti. Väylävirasto kiittää mahdollisuudesta lausua tilannetta hyvin valaisevasta välira-portista. Uudistustarve johtuu käytössä olevan tunnuksen rakenteesta, muodostamisesta ja käyttötavoista. Suomalaisessa yhteiskunnassa henkilötunnuksella on keskeinen asema. Väliraportissa on monipuolisesti ja kansainvälisestikin vertaillen uraauurtavasti hahmotettu tulevaisuuden haasteet: kansainvälinen liikkuvuus, tiedonvaihdon lisääntyminen ja tarve identiteetin hallintaan ja reaaliaikaiseen saatavuuteen. Väyläviraston tehtävän kannalta tärkeää on myös tukea globaaleja ratkaisuja, jotka mahdollistavat digitalisoitumisen edistämistä ja infrastruktuurin kehittämistä. Väliraportissa todetaan, että henkilötunnuksesta poistetaan ikä- ja sukupuolitieto tietojen minimoinnin periaatteen mukaan ja että kaikkien henkilöryhmien tarpeet suomalaisessa yhteiskunnassa otetaan huomioon. Työryhmän työ kokonaisuudessaan on edennyt hyvin, ja seuraavaksi tulee selvitettäväksi, luodaanko uusi kansallinen tunnus vai hyödynnetäänkö nykyistä tunnusta. Samalla selvitetään yhteistä eurooppalaista perustaa, elDAS-järjestelmää koskevaa kysymystä rinnan valittavan toimintamallin kanssa. Väyläviraston mielestä suunnitelma työn jatkosta on onnistunut, kun vielä otetaan huomioon hajautetun mallin tiedonhallinnon kehittämisen hyödyt. Johtaja Laura Kuistio Lakimies Paula Tuura
      • Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa: Työryhmä on tunnistanut kattavasti nykyjärjestelmän haasteita, ja FiCom pitää ehdotettuja toimenpiteitä pääosin kannatettavina. Uudistuksiin ryhtyessä tulee kuitenkin huomioida niiden vaikutukset julkisten ja yksityisten toimijoiden tietojärjestelmiin sekä tästä aiheutuva työmäärä. On selvää, että uudistuksen kustannukset ovat merkittävät, joten ratkaisumalleista tulee valita uudistuksen tavoitteisiin nähden kustannustehokkain vaihtoehto. Väliraportin mukaan vahva sähköinen tunnistus ja useiden asioiden hoitaminen sähköisesti edellyttävät Suomessa henkilötunnusta, koska tunnistusvälineet on kytketty väestötietojärjestelmässä olevaan identiteettiin sekä siihen liitettyyn yksilöintitunnukseen (henkilötunnus ja sähköinen asiointitunnus). eIDAS-asetuksen (sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 910/2014) suhde uudistukseen on väliraportin mukaan otettava huomioon, mutta eri ratkaisuvaihtoehtojen yksityiskohtaista selvittämistä ei ole katsottu tässä vaiheessa tarkoituksenmukaiseksi. Henkilötunnuksen uudistamista ei tule sitoa vahvan sähköisen tunnistamisen kehittämiseksi vireillä oleviin muihin hankkeisiin, kuten hallituksen esitykseen laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, vaan kaikkien lainsäädännöllisten ratkaisujen tulee tukea toimivan sähköisen tunnistamisen markkinan mahdollisimman pikaista syntymistä. Niin julkisen kuin yksityisen sektorin digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on mahdollisimman helppoa ja kohtuuhintaista myös palvelujen tarjoajille. Markkinoiden avaaminen ja pelisääntöjen sopiminen ovat valtion kannalta kestävämpi ratkaisu kuin oman tunnistusvälineen kehittäminen.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Päivitetty:
        6.2.2019
        • Suomen Yrittäjät toteaa, että työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä julkisen sektorin näkökulmasta. Tämän lisäksi on tärkeää ottaa huomioon se, että hankkeella olisi toteutuessaan suuri vaikutus myös elinkeinoelämään, yrityksiin ja yrittäjiin. Jatkovalmistelussa on oleellista tarkastella asioita myös muiden toimijoiden kuin julkisen sektorin näkökulmasta. Mikäli valmistelun perusteella päädytään muuttamaan järjestelmää nykyisestä, valitun mallin tulee olla sellainen, jota voidaan käyttää riittävän laaja-alaisesti. Muutos on merkittävä ja on tärkeää, että muutokselle tulee taata riittävän pitkä siirtymäaika. Jatkotyöskentelyssä on tärkeää parantaa myös esitettäviä vaikutusarvioita.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        5.2.2019
        • ETENE on iloinen, että valtiovarainministeriön henkilötunnuksen uudistamista koskevan työryhmän johtoryhmä on päätynyt väliraportissaan ehdottamaan sukupuolta koskevan tiedon poistamista henkilötunnuksesta. Tähän ETENE on kiinnittänyt huomioita mm. intersukupuolisten lasten hoitoa koskevassa kannanotossaan (2016). Sukupuolisidottu henkilötunnus on myös muunsukupuolisten ihmisten identiteetin ja käytännön arjen kannalta ongelmallinen. ETENE kannattaa yksityishenkilöiden henkilöllisyyden suojaamista ja pyrkimystä tietojen minimointiin. Henkilön sukupuolen lisäksi on harkittava vaihtoehtoa, jossa henkilötunnuksesta ei suoraan ilmene henkilön ikä. Nyt henkilö joutuu tahtomattaan paljastamaan ikänsä useissa tilanteissa, joissa se ei olisi lainkaan tarpeellista. Ikäsyrjinnän ja henkilökohtaisen epämukavuuden lisäksi iän määrittäminen aiheuttaa hallinnolle käytännön ongelmia silloin, kun muusta maasta muuttavalla ei ole henkilöllisyysasiakirjoja. Näitä haasteita on kuvattu väliraportissa. Sekä sukupuolen että iän paljastavien merkintöjen poistaminen henkilötunnuksesta vähentäisi ikään ja sukupuoleen kohdistuvaa syrjimistä. Sähköisen asioinnin yleistyessä identiteettivarkaudet koskettavat yhä useampia kansalaisia. Olisi erittäin toivottavaa, että henkilötunnusuudistuksessa tämä näkökohta huomioitaisiin vahvemmin. ETENE haluaa kiinnittää huomiota myös sähköiseen asiointiin ja tunnistautumiseen liittyvään mahdolliseen syrjäytymisriskiin. Kaikilla henkilöillä ei ole älypuhelimia, eikä esimerkiksi mobiilitunnisteen käyttö siksi onnistu.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        5.2.2019
        • Tasa-arvovaltuutettu vastaa saamaansa kuulemispyyntöön sukupuolten tasa-arvoon liittyvän toimivaltansa näkökulmasta. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolain tarkoituksena on lisäksi estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä ovat tasa-arvolaissa erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kuten transihmisten ja intersukupuolisten syrjinnän estämiseksi. Tasa-arvolain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvolain 6 c §:n mukaan viranomaisten tulee myös ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvovaltuutetusta on hyvä, että kaikissa väliraportissa esille tuoduissa malleissa henkilötunnuksesta ei enää ilmenisi henkilön oikeudellinen sukupuoli. Tämä ennaltaehkäisisi sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää sekä parantaisi transihmisten ja intersukupuolisten yksityisyydensuojaa. Tällä hetkellä on tilanteita, joissa sukupuolen ilmeneminen henkilötunnuksesta aiheuttaa ongelmia niille, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei vastaa heidän oikeudellista sukupuoltaan. Transihmiset ovat kertoneet tasa-arvovaltuutetulle, että heidän on saatettu epäillä käyttävän jonkun toisen henkilöllisyystodistusta tai muuten on kiinnitetty huomiota ristiriitaan henkilötunnuksen ja sukupuolen ilmaisun välillä. Tiedon ihmisen kuulumisesta sukupuolivähemmistöön ei pitäisi tulla muiden tietoon ihmisen tahtomatta. Mikäli henkilötunnuksesta poistettaisiin sukupuolimerkintä, etuna olisi myös se, että transsukupuoliset eivät enää tarvitsisi uutta henkilötunnusta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä eikä heidän tarvitsisi uusia esimerkiksi henkilöllisyystodistustaan ja työ- ja opiskelutodistuksiaan. Myös intersukupuolisia auttaisi se, että henkilötunnuksesta ei ilmenisi oikeudellinen sukupuoli. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE nosti intersukupuolisten lasten hoitoa koskeneessa kannanotossaan 22.3.2016 (STM105:00/2014) esille myös sen, että intersukupuolisten lasten näkökulmasta on ongelmallista, että lapsi on määriteltävä väestörekisterijärjestelmässä jo ensimmäisten elinviikkojen kuluessa tytöksi tai pojaksi. ETENE:n mukaan henkilötunnusta käytetään useimmiten tarkoituksiin, joissa henkilön tunnistaminen naiseksi tai mieheksi ei ole tarpeellista. Intersukupuolisen henkilön kohdalla sukupuolen ilmaisema henkilötunnus ei välttämättä kerro, kuka henkilö on ja voi jopa johtaa harhaan. Silloin, kun sukupuolella on merkitystä, sitä koskeva identifiointi voidaan toteuttaa muutenkin kuin henkilötunnuksella. Tasa-arvovaltuutettu kannattaa sitä, että sukupuoli ei enää tulevaisuudessa näkyisi henkilötunnuksesta ja henkilöllisyystodistuksesta. On kuitenkin tärkeää, että tiedot ihmisten oikeudellisesta sukupuolesta ovat edelleen tallennettuina esimerkiksi väestötietojärjestelmään ja muihin henkilörekistereihin ja ne ovat käytettävissä niissä tilanteissa, joissa tietoa sukupuolesta tarvitaan. Tällä hetkellä oikeudellisia sukupuolia on kaksi eli nainen ja mies. Sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavat järjestöt ovat tuoneet esille sen, että kolmas vaihtoehto olisi tarpeen niille, joiden sukupuoli-identiteetti ei ole nainen tai mies. Tiedot sukupuolesta ovat tärkeitä seurattaessa naisten ja miesten asemaa yhteiskunnassa ja suunniteltaessa ja toteutettaessa niiden pohjalta yhteiskuntapoliittisia toimenpiteitä. Tietoa tarvitaan tilastoja ja tutkimuksia varten. Tietoja sukupuolesta tarvitaan myös edistettäessä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee ottaa naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen huomioon esimerkiksi palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa. Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että palvelut järjestetään myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ajatellen. Terveydenhuollossa sukupuolella on merkitystä muun muassa seulonnoissa ja joukkotarkastuksissa. Suomessa miehet ovat asevelvollisia ja naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Koulutuksessa ja työelämässä on tärkeää seurata naisten ja miesten/tyttöjen ja poikien määriä ja jakautumista eri koulutus- ja toimialoilla. Tilanteita, joissa tiedolla sukupuolesta on merkitystä, on paljon ja on tärkeää, että tiedot sukupuolesta ovat tällöin olemassa ja tarvittaessa saatavilla.
      • Tulli, Ulkomaankauppa- ja verotusosasto, asiakkuus- ja veronkanto
        Päivitetty:
        29.1.2019
        • eIDAS-asetus ja henkilötunnuksen haasteet Tulli yhtyy raportissa esitettyyn näkemykseen siitä, ettei henkilötunnuksen rakenne, muodostaminen ja käyttötavat enää vastaa henkilötunnukselle asetettuja tavoitteita ja vaatimuksia. Nykymuotoinen henkilötunnus on monella tapaa ongelmallinen. Erityisesti Tulli katsoo, että eIDAS-asetuksen tavoitteet edellyttävät henkilötunnuksen uudistamista, sillä eIDAS-tunnisteet eivät ole riittävän pysyviä tai yksiselitteisiä. Haasteet Suomen näkökulmasta johtuvat muun muassa siitä, että Suomessa varmennetun sähköisen asioinnin mahdollistavat tunnistamisvälineet on kytketty väestötietojärjestelmässä olevaan identiteettiin sekä siihen liitettyyn yksilöintitunnukseen. Tietojärjestelmävaikutukset Karkeasti voisi arvioida, että kaikki nykyiset tietojärjestelmät, jossa henkilötunnusta käsitellään, ovat vaikutuksille alttiita. Tulli pitää tärkeänä, että henkilötunnuksen uudistamista koskevan hankkeen kaikissa vaiheissa perinpohjaisesti arvioidaan, mitä vaikutuksia uudistamisella on niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden tietojärjestelmiin. Tullin käsityksen mukaan vaikutukset niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden tietojärjestelmiin ovat merkittävät. Henkilötunnuksen uudistaminen voi edellyttää myös merkittäviä rahallisia panostuksia. Muun muassa tämän johdosta Tulli haluaa tuoda esiin, että varmistetaan riittävä siirtymäaika, jotta tietojärjestelmien kehityksessä voidaan ottaa tarvittavat muutokset huomioon. Tärkeänä Tulli pitää myös sitä, että henkilötunnuksen tuleva muoto päätettäisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hanketta. Tällöin niin julkiset ja yksityiset toimijat voivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa arvioida ja toteuttaa muutokset, joita niin tulevilta kuin elinkaarensa päässä olevilta tietojärjestelmiltä vaaditaan. Henkilötietoneutraali henkilötunnus ja takautuvat vaikutukset Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan ”henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään (”tietojen minimointi)”. Tulli pitää tärkeänä, että tietosuoja-asetuksen periaatteiden mukaisesti käsiteltävien henkilötietojen määrä minimoidaan. Jos henkilötunnus on jatkossa henkilötietoneutraali, Tullin näkemyksen mukaan henkilötunnusta uudistettaessa on tärkeää arvioida huolellisesti, mitä takautuvia vaikutuksia uudistuksella on. Uudistuksen jälkeenkin vanhanmuotoinen henkilötunnus siitä ilmenevine henkilötietoineen säilyy tietyn ajan tiedonhallintasuunnitelmien puitteissa lukuisissa erilaisissa tietojärjestelmissä ja arkistoissa. Näiden mahdollisesti tarpeettomaksi käyneiden tietojen poistaminen jälkikäteen voi vaatia merkittäviä rahallisia ja henkilötyömäärällisiä panostuksia. Tämän osalta Tulli pitää tärkeänä, että henkilötunnuksen uudistamista koskevan hankkeen edetessä pohditaan riittävää siirtymäaikaa näiden tarpeettomaksi käyneiden tietojen poistamiselle.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Tieto-osasto
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja esittää kunnioittavasti seuraavan. Liikenne- ja viestintäministeriö on ollut mukana työryhmässä, joka on laatinut väliraportin. Liikenne- ja viestintäministeriö voi yhtyä väliraportin lopussa esitettyihin näkemyksiin. Erityisesti ministeriö pitää tärkeänä, että työssä huomioidaan ensinnäkin kaikkien henkilöryhmien tarpeet. Tarkastelu on tehtävä erityisesti digitaalinen kehitys huomioon ottaen: ratkaisuissa on otettava huomioon yhteentoimivuus niin, että tilaa annetaan myös ennakoivalle palveluntarjonnalle, joissa henkilön tunnistetta tarvitaan (esimerkiksi ulkomaisen opiskelijan, työntekijän ja kansalaisen palvelut) jo ennen kuin henkilö on saapunut maahan tai oikeutettu henkilötunnukseen. Toiseksi Liikenne- ja viestintäministeriö pitää väliraportissa tuodulla tavalla tärkeänä, ettei henkilötunnusta tule käyttää henkilön tunnistamisen välineenä. Tämän lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että hanke keskittyy pitkälti julkisen sektorin tarpeisiin yksilöidä luotettavasti luonnolliset henkilöt. Hankkeella on kuitenkin liityntöjä suurempaan kokonaisuuteen sähköisen identiteetin hallinnasta ja tulevaisuudesta niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa. Työryhmän selvitystyössä tuleekin jatkossakin pitää mukana mahdollisemman laajasti eri ratkaisumallit minimimallista hajautettuun malliin, jotta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto voidaan niistä koota. Lopputuloksena ei pitäisi olla keskitetty järjestelmä, joka sulkee pois yhteydet yksityisen sektorin palveluihin taikka markkinaehtoisten identiteetinhallintaratkaisujen kehittämisen, tarjoamisen ja hallinnan. Toiseksi hankkeella on liityntöjä vahvan sähköisen tunnistamisen sääntelyyn. Tämä on tuotu esille väliraportissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014 , sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (”eIDAS-asetus”) onkin yksi niistä reunaehdoista, jotka tulee pitää mukana jatkoselvityksissä. Väliraportin mukaan ” Tässä vaiheessa valmistelua ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi selvittää yksityiskohtaisesti eri ratkaisuvaihtoehtoja, mutta eIDAS-järjestelmää koskevaa kysymystä tullaan selvittämään rinnakkain valittavan toimintamallin kanssa.” Liikenne- ja viestintäministeriö yhtyy tähän toteamukseen.