• Onko työryhmä mielestänne tunnistanut oikeat haasteet nykyjärjestelmässä? Onko tiedossanne sellaisia ongelmia, jotka tulisi näiden lisäksi huomioida?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Sinänsä mielenkiintoinen ja asian monitahoisuuden ymmärtämistä lisäävä dokumentti. Jäin kuitenkin miettimään perustason tavoitteita. Jos lähtökohtana on, että henkilö/yksilö on aina jonkin yhteiskunnan (valtio, EU jne.) jäsen ja yhteiskunnalla on velvoitteita jäsentään kohtaan, niin jäsenelläkin on velvoitteita (oikeuksiensa lisäksi) yhteiskuntaa kohtaan. Eikö tällöin pidä aina lähteä siitä, että ensin tunnistetaan henkilöllisyys (henkilöidentiteetti) ja vasta tämän jälkeen katsotaan, mitä rooli-identiteettejä kyseiseen henkilöidentiteettiin on liitetty? Vastannee nykyistä käytäntöä henkilötunnuspohjaisine kuvallisine henkilökortteineen ja poikkeaa selvästi esim. viimeisenä esitetystä hajautetusta mallista, jossa liikkeelle lähdetään elämäntapahtumiin kytketyistä rooli-identiteeteistä ja näiden pohjalta(?) yritetään muodostaa käsitys henkilöidentiteetistä. Pidän vaarana sitä, että rooli-identiteeteistä liikkeelle lähdettäessä väärinkäytösten mahdollisuudet ovat helppoja. Tai sitten pitää rakentaa todella hyvin toimivat elämäntapahtumapalvelujen keskinäiset kytkennät, jotka vähentävät väärinkäytösten mahdollisuuksia.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • EI OLE! TÄLLÄINEN MENETELMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA KUULEMISTA! TYÖRYHMÄ EI OLE OTTANUT MUKAAN SÄÄTÄMISVAIHESSA KANSALAISIA! TYÖRYHMÄ ON JÄTTÄNYT HUOMIOTTA KANSLAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEUDET, KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET SEKÄ MAAN PERUSTUSLAIN. Valtion keskeisenä tehtävänä on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus yhteiskunnassa. Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien lähtökohta. Ihmisarvon vastainen kielto koskee sekä fyysistä että henkistä kohtelua. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki julmat, epäinhimilliset tai halventavat rangaistuksen tai muun kohtelun muodot. "Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä" SM Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. (VM virkamieseetiikka 8/2000) "Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista." Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä SM Yleisö tarvitse oikeusturvaa kaikissa häntä koskevissa ratkasussa, olipa kysymys yksityisten henkilöiden tai yhtesöjen päätöksistä ja toimenpiteistä. Oikeusturva tarve on erityisen suuri hallinnon alalla. Julkisoikeudellinen lainsäädäntö koskee kaikkia kansalaisia. Esimerekkeinä voidaan mainita veroitus, sosiaaliturva, kaavoitus ja seutusuunnittelu, ympäristösuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi, julkisen yhteisöjen keskeiset sekä niiden ja yksityisen kansalaisen väliset suhteet. Kehitys on samalla lisännyt ristiriitojen syntymisen mahdollisuutta. Seurauksena on vastaavasti tarve kehittää sitä menettelyä, jossa julkisoikeudelliset ristiriidat ratkaistaan. OM ”Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3. (STM 13.3.2018 13.00 Tiedote 33/2018) Katson, että on laiminlyöty kansalaisten itsemäärämisoikeutta kun kuulemiset on osoitettu suroraan vain tietyille tahoille, muttei esim. kansalaisjärjestöille eikä edes ulkomaalaisryhmille jotka eivät osaa suomea. Eduskunta pitää antaa välittömästi epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla. Viiytyksettä, heti on siis ryhdyttävä täyttämä kansalais- sekä virkavelvollisuuksia! Heti pitää ottaa mukaan lakien sekä asetusten säätämiseen kaikki kansalaiset, mm. ulkomaalaiset! TSS sopimuksen sekä KP-sopimuksen laiminlyönti DECLARATION OF PRINCIPLES ON EQUALITY -laiminöyönti Jokainen laki sekä asetus koskee siis jokaista kansalaista, mutta heitä ei ole edes kuultuu eikä heitä ole otettu asian valmisteluun. On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Tälläinen toimintaa on maan perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten mm. KP:n sekä TSS vastainen, ja on räikeä rikkomus kansalaisten kohtiin kansalaisten näkökulmasta, asiaan kohdistuu siis syrjintää, sananvapuden estäämistä, vainoa sekä korruptioa. (Sosiologisessa merkityksessä korruptio on liidetty myös intressikonflikteihin. Näin siksi, että konflikteja voidaan ratkaista lahjonalla tai muulla tavoin tukemalla päätöksentekijöitä tietun intressantin etujen turvaamiseksi. Tälläistä toimintaa on pidetty korruptiivisena silloinkin, kun lakeja ei ole rikottu.) Lakien ja asetuksien laatimisessa/säätämisessä haluttaan rikkoa (rikotaan systemaattisesti) perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmioikeussopimuksia! ESITTÄN KAIKKIEN KANSALAISTEN SEKÄ KANSALAISRYHMIEN PUOLESTA ilmeisyysvaatimuksen, intressikonfliktin poistamisvaatimuksen, kaikkien kansalaisten osallistumista ja kuulemista koskevan vaatimuksen, - tasapuolisuusvaatimuksen “equality of arms" sekä oikeutettujen odotusten suojan vaatimuksen. Lainsäädäntö on oikeusjärjestyksen kesikeinen osa, ja ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio ei voi pidättää itselleen. Viiytyksettä, heti on ryhdyttävä täyttämä virkavelvollisuuksia! KAIKKIA KANSALAISIA PITÄÄ ASIASSA AIDOSTI KUULLA , EI VAAN TIETYJÄ ETURYHMIÄ!!! Lisäperusteluja: Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös. PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Perusoikeusnormit sitovat yleisesti kaikkia lainsäädämisprosessiin osallistuvia valtioelimiä (Hiden 1971, 18-19) Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’ (Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). KP- sopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Sopimuksen kansallista noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut tämän sopimusmääräyksen edellyttävän, että suojan syrjintää vastaan tulee kattaa viranomaistoiminta kokonaisuudessaan sekä yksityisten väliset oikeussuhteet keskeisillä elämänaloilla kuten työ ja asuminen. Syrjityksi tulleella on sopimuksen 2 artiklan perusteella oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Oikeusministeriö 6.10.2017 12.26 Tiedote Oikeusvaltioperiaatetta kunnioitettava Oikeusministeri Häkkänen esitti puheessa myös huolensa siitä, että EU-maissa on ilmennyt lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta Useat oikeudellisesti sitovat kansainväliset velvoitteet asettavat Suomelle täsmälliset vaatimukset siitä, millä tasolla oikeusturvan tulee maassamme olla. Näiden vaatimusten voimassaolo ei riipu siitä, millaiset taloudelliset tai poliittiset suhdanteet maassamme tai ympärillämme kulloinkin vallitsevat. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa, vaan oikeuslaitoksen toimintaan tehtävien taloudellisten panostusten tulee olla linjassa sen kanssa, mitä oikeusjärjestelmän toiminnalta kansainvälisten velvoitteiden ja oman prosessilainsäädäntömme puolesta vaaditaan. ( lml_oikeusturvaohjelma ) Julkisen vallan sekä kansalais- ja järjestötoiminnan herkkä suhde Laajamittaisempana käytännön toiminnan muutosprosessina kumppanuustyötä voidaan käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun tulevat maakunnat ja uudistuvat kunnat pääsevät vauhtiin käytännön toiminnan rakentamisessa. Kumppanuudessa toimittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, luottamus, avoin vuorovaikutus sekä toisen osapuolen lähtökohtien tunteminen ja niiden kunnioittaminen. Julkinen valta – valtio ja kunnat – eivät myöskään voi eivätkä saa määritellä kansalaisyhteis-kunnalle rooleja ja tehtäviä, jotka esimerkiksi kansalais- ja järjestötoimijoiden tulisi ottaa vastaan. Kansalais- ja järjestötoiminta perustuu aina ihmisten omaan haluun osallistua ja vaikuttaa. Kansalais- ja järjestötoiminnan eetos lähtee aina alhaalta ylöspäin, eikä julkinen valta voi koskaan yksipuolisesti määritellä kumppanuudenkaan agendaa. TEM UM: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Merkittävin ja tunnetuin ihmisoikeuksia koskeva asiakirja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Julistuksen pohjalta on solmittu joukko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Julistuksen ydinsanoma on, että ihmisoikeudet ovat kaikkien ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä valtio tai kukaan muukaan voi niitä yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta rodusta, ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, omaisuudesta, syntyperästä tai muista vastaavista seikoista. Ihmisoikeuksien julistus kattaa keskeiset ihmisoikeudet: sekä niin sanotut kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) että niin sanotut taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (TSS-oikeudet). Kansalaisoikeudet turvaavat jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen vapauspiirin, johon julkinen valta ei saa puuttua. Poliittiset oikeudet suojaavat yksilön osallistumista vapaaseen yhteiskunnalliseen toimintaan. TSSoikeudet eroavat sikäli KP-oikeuksista, että niiden toteutuminen edellyttää yleensä julkiselta vallalta aktiivista toimintaa eikä pelkästään pidättäytymistä puuttumasta yksilön vapauspiiriin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaate vahvistettiin ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa Wienissä vuonna 1993. KP- ja TSS-oikeudet ovat yhtä tärkeitä ja niiden toteutuminen liittyy toisiinsa. Sananvapaudella on merkitystä vain silloin kun ihmiset osaavat lukea. Tiedotusvälineet, sananvapaus ja demokratia Vapaiden ja eri näkökantoja edustavien tiedotusvälineiden olemassaolo on ensiarvoinen tärkeää sekä hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen että tasa-arvon ja demokratian kehityksen kannalta. Demokratian tunnuspiirteisiin kuuluu oikeus ilmaista myös hallituksen linjasta poikkeavia ja kriittisiä näkemyksiä. UM Vähemmistöt ja alkuperäiskansat Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein muita helpommin ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi. Siksi esimerkiksi etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien turvaaminen on erityisen tärkeää. Vähemmistöjen eduista huolehtiminen palvelee myös konfliktien ehkäisyä: konfliktien taustalla on monesti etnisten ryhmien välisiä ristiriitoja ja vähemmistöoikeuksien loukkauksia. Alkuperäiskansojen ongelmat ovat usein samankaltaisia kuin vähemmistöjen. Alkuperäiskansoihin kuuluvat ovat usein vähemmistönä maassaan ja heidän ihmisoikeutensa ovat alttiita loukkauksille. TSS-oikeuksien toteutuminen on erityisen tärkeää alkuperäiskansoille, joiden kulttuurit ovat monin paikoin vaarassa tuhoutua syrjäytymisen tai taloudellisen muutoksen vuoksi. Eduskunta ei saa edes perustuslain säätämisjärjestyksessä säätää lakeja, jotka ovat TSS-sopimuksen vastaisia. Sopimuksella on siis sen alhaisesta voimaansaattamismuodosta riippumatta osittain jopa suurempi normatiivinen voima kuin perustuslailla. TSS-sopimus sitoo lainsäädäntötoiminnan ohella myös eduskunnan budjettivaltaa. Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’(Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). ’’Perustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan eduskunta päättää valtiontaloudesta. Tällä viitataan erityisesti perustuslain 83 §:n 1 momentin säädökseen eduskunnan toimivaltaan päättää talousarviosta vuodeksi kerrallaan. Eduskunta käyttää pääsääntöisesti budjettivaltaansa lainsäädäntötyön muodossa. Kuitenkin budjetin tosiasiallinen käyttö ja varojen hyödyntäminen kanavoituu hallituksen ja ministeriöiden sekä virkamiehistön kautta. Varojen kohdentamisella onkin erityinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisella. Perusoikeudet saattavat, paitsi velvoittaa määrärahan osoittamista tiettyjen perusoikeuksien toteuttamista turvaaviin tai edistäviin käyttötarkoituksiin, myös kieltää määrärahan osoittamisen perusoikeuksia loukkaaviin tarkoituksiin. On nimittäin huomattava, ettei resurssipulaan viittaaminen poista valtion vastuuta huolehtia perusoikeuksien asianmukaisesta toteuttamisesta’’. (Perusoikeudet Veli-Pekka Viljanen, OTL, Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professori) ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matteus 7:12) 955 Raamattu: 5. Moos. 16:1 Tuomarien velvollisuudet 18 "Asettakaa heimojanne varten tuomareita ja kirjureita kaikkiin kaupunkeihin, jotka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Heidän tulee tuomita kansaa oikeudenmukaisesti. 19 Älkää vääristäkö oikeutta älkääkä olko puolueellisia. Älkää ottako lahjuksia, sillä lahjus sokaisee viisaankin ja vääristää niiden asian, jotka ovat oikeassa. 20 Olkaa rehellisiä, noudattakaa oikeudenmukaisuutta, niin saatte elää ja pitää omananne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille. JESAJA 10 1. Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa koskeva pääperiaate. 2Yleinen yhdenvertaisuuslauseke kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. "Syrjintä ei ole uhka vain yhteiskunnalle, vaan tietenkin myös sille yksilölle joka sen kohteeksi joutuu. Syrjintä merkitsee uhrin yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä, ja syrjivällä käytöksellä on aina kaksinkertainen kielteinen vaikutus; teolla riistetään jokin uhrille kuuluva oikeus, palvelu tai muu oikeushyvä, samalla kun hänen identiteettiään loukataan perustavanlaatuisella tavalla. Syrjinnästä tekee erityisen vakavan ilmiön se, että se tavallisesti perustuu sellaisiin henkilön ominaisuuksiin joihin hän ei voi vaikuttaa, kuten etniseen tai rodulliseen2 alkuperään, sukupuoleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Syrjintä kohdistuu siten henkilön identiteetin kannalta olennaisen tärkeisiin alueisiin. Syrjinnän seuraukset ovat sen mukaisia: syrjinnän on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi vieraantumiseen, syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin." Kun valtio loukkaa ihmisoikeuksia, loukkauksessa on kyse paitsi yksittäistä loukkauksen kohdetta, myös koko yhteiskuntajärjestystä vastaan kohdistuvasta teosta, oikeusvaltion perusteiden loukkaamisesta. Koskaihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia moraalisia oikeuksia, niiden loukkaamista on pidettävä erityisen vakavana. (Suvianna Hakalehto-Wainio) II.2 IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal Declaration of Human Rights; Déclaration universelle des Droits de l’Homme) Valtionneuvoston selonteko: Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta on tärkeää korostaa ja vahvistaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeuksien) velvoittavuutta. Globalisaatio ja maailmanlaajuiset kehityskysymykset sekä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat luonnonkatastrofit ovat korostaneet TSS-oikeuksien merkitystä. kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojenvälille, kun Yhdistyneiden KKansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa, kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,.. Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto on yksi keskeisimmistä yhteisöoikeudellisista periaatteista he_265+2002.pdf. Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Tämä tiedonato sekä vaatimukset jää voimaan ikuisesti jokaisen lain sekä asetuksen säätmisessä. Jokaisen lausunnonpyynnön vastaukseksi. Velvoittan siitä vaatimuksesta tiedotamaan myös jokaista lainsäätäjä kaikissa ministeriöissä, hallintoviranomaista sekä kansanedustaa, persidentti. Lisävaatimukset: KAIKKINAISEN ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS YHDISTYNEIDEN KANSANKUNTIEN PERUSKIRJAN SISÄLTÄMÄN VELVOITUKSIEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi noudattamisen vaatimus sekä siihen liittyvien lisäpytäkirjojen noudattamisen vaatimus (1. Yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen sisältö 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.) WIENIN YLEISSOPIMUS JA SEN 18 ARTIKLA - PACTA SUNT SERVANDA -velvoiten noudattamisen vaatimus TSS:n sekä KP:n sopimuksien noudattamisen vaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Itergiteettiperiaaten noudattamisen vaatimus Luottamuksensuojan periaaten vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus Perustuslain noudattamisen vaatimus Korostettu asiantuntemusvaatimus. Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke STATUS NEGATIVUS
      • Onko järjestelmässä sellaisia elementtejä, joista ei mielestänne saisi luopua?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Juuri henkilöidentiteetistä liikkeelle lähteminen.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • KANSALAISTEN OSALLISTUMISESTA SEN ASIAN SÄÄTÄMISESSSÄ SEKÄ HEIDÄN KUULEMISESTA JOKAISESSA VAIHEESSA!!!
      • Millaisten ilmiöiden oletatte vaikuttavan henkilön yksilöinnin ja identiteetin tarpeisiin tulevaisuudessa? Onko joihinkin muutostrendeihin reagoiminen erityisen kriittistä tulevaa ratkaisua suunniteltaessa?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Raportissa esitetyt esimerkit kattavat nämä jo hyvin.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Miten näette nykyisen henkilötunnusjärjestelmän mahdollisuudet vastata tulevaisuuden haasteisiin?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Ongelmatkin on hyvin havaittu. Nykyinen henkilötunnus sisältää tietoja, joita sen ei tarvitse kertoa (ikä, sukupuoli), joten jokin neutraali numerosarja on parempi. Vaikka puhelinnumerojen tyyliin 12 numeroa 3 paloihin jaettuna 111 222 333 444 :). Tuolla saa jo biljoona ihmistä katettua. Raportissakin havaittu ongelma on se, että pelkällä numerolla ei vielä tunnista mitään ja sen avulla ei mitään oikeuksiakaan pidä saada. Tarvitaan henkilöön liittyviä identifikaattoreita, jotka kytkevät henkilön ja numeron toisiinsa ja välineitä, joilla kytkentä voidaan havaita. Lienee pakko mennä biometristen tunnisteiden puolelle ja tämähän todetaan raportissa haastavaksi.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Ei pitää tiedustaa, että millaisesta identiteetistä on oikeesti kyse? (Collective identity; Personal identity; Jumala ei ole antanut henkilöille mukaan henkilötunnuksia. Henkilötunnuksen säätäminen on myös ihmisoikeukisen sekä perustusalain vastainen. Henkilöille ei saa väkisin liittää Identiteetti = yläkäsite, joka sisältää kaiken sellaisen tiedon, jonka avulla identiteetin haltijat voidaan erottaa toisistaan. Henkilötieto voi muodostaa osan identiteettitiedosta, mutta identiteettitiedot eivät välttämättä ole henkilötietoja. Identiteetin haltija voi olla luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai ryhmä, jolla ei ole erikseen määriteltyä oikeudellista asemaa. Erityisesti tietoverkossa identiteetti voi myös olla täysin virtuaalinen. Tällaista identiteettiä käytetään erottelemaan sosiaalisen median osallistujat toisistaan, mutta identiteetti ei välttämättä ole yhdistettävissä hahmon taustalla olevaan todelliseen luonnolliseen henkilöön
      • Oletteko tunnistaneet sellaisia jo olemassa olevia tarpeita, joihin väliraportissa esitetyt ratkaisumallit eivät kykene vastaamaan?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Jos hyväksytään se, että ensin on selvitettävä henkilöidentiteetti ennen kuin edetään rooli-identiteetteihin, raportti ei tähän selvittämiseen (henkilöllisyyden tunnistamiseen) anna selvää vastausta. Pitääkö henkilöllä jatkossakin olla henkilökortti, jossa on kasvokuva ja tätä täydentämässä henkilötunnus, joka on esim. kaksiosainen: 1) tuo merkityksetön numero ja 2) esim. hologrammikuva, joka on muodostettu henkilön biometristen tunnisteiden yhdistelmästä? Hologrammi voidaan lukulaitteella purkaa alkuperäisiksi tunnisteiksi, mutta sitä ei voida sellaisenaan käyttää esim. mihinkään palveluun pääsemiseksi, vaan se vaatii vielä palveluun liittyvän rooli-identiteetin tunnuksineen. (Tarvitaanko kasvokuvaa, jos jonkinlainen hologrammi tms. korvaa biometriset tunnisteet?)
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Ratkaisumallit eivät vastaa kansalaisten odotuksiin. Ihmiset eivät ole elämiä! Ette saa laatia mitään kannanottoa, kunnes kansalasia ei ole asiassa kuultuu, eikä heitä ole otettu mukaan sen laatimiseen. Biometrinen tunniste = yksilöllinen fyysinen ominaisuus tai käyttäytymispiirre, jonka perusteella henkilö voidaan tunnistaa. Yleisimpiä biometrisessä tunnistamisessa (ks. Biometrinen tunnistaminen) käytettyjä fyysisiä ominaisuuksia ovat kasvonpiirteet, sormenjäljet, iiris, verkkokalvo ja ääni. Myös käyttäytymispiirteitä, kuten kävelytyyliä tai huulten liikedynamiikkaa voidaan käyttää. Toimivan biometrisen tunnisteen tulee muuttua mahdollisimman hitaasti ja yksilöidä henkilö mahdollisimman tarkasti.
      • Miten näette biometrian hyödyntämismahdollisuudet uudistuksessa?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Kirjoittelin jo edelliseen kohtaan. Pidän jopa välttämättömänä, jos lähtökohtana on henkilön tunnistaminen.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Millaisia mahdollisuuksia biometria tarjoaa?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Tunnen aluetta huonosti, mutta ylempänä asialla spekuloin liittäen biometristen tunnisteiden pohjalta tehtäviin luettavissa oleviin(?) hologrammeihin tms.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Millaisia riskejä näette biometrian hyödyntämisessä?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Raportissa kerrottiin riskeistä hyvin, mutta en pidä niitä ylitsepääsemättöminä esteinä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Kommentteja minimimallista
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Ei riitä ja syytkin kerrottu raportissa.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Kommentteja keskitetystä mallista
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Ehkä lähinnä omaa tavoitetilaani, mutta lähtien henkilöidentiteetistä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Kommentteja hajautetusta mallista
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • En usko toimivuuteen. Vaatii rooli-identiteettien aukotonta toisiinsa kytkemistä, jos halutaan estää väärinkäytökset.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Millä tavalla työtä tulisi mielestänne jatkossa suunnata? Mitkä elementit esitetyistä malleista ovat mielestänne tarkoituksenmukaisia jatkoselvityksen kannalta?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Tarinat jo yllä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Mitä elementtejä malleista puuttuu tai haluaisitteko esittää kokonaan toisenlaista ratkaisumallia?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Suurin puute siis se, että lähdettäisiin liikkeelle rooli-identiteeteistä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Miten vaikutusarviointia olisi mielestänne tarkoituksenmukaista tehdä, kun jatkoselvityksen kohde on konkretisoitunut?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Kyse siis mallin toimivuuden testaamisesta, ei siitä millaisia vaikutuksia uuteen tunnusmalliin menemisestä olisi? En valitettavasti osaa kumpaankaan näin pikaisesti kantaa ottaa.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS:n sekä KP -sopimuksen laiminlyönti.
      • Mitä tahoja olisi mielestänne tärkeää kuulla vaikutuksia arvioitaessa?
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • Raportin johto- ja työryhmissä eri tahot jo kohtuu hyvin edustettuina. Ehkä mukaan otettava yksityisenkin puolen toimijoita, jotka ovat mukana tarjoamassa elämäntapahtumapohjaisia palveluja kansalaisille.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • Pitää kysyä jokaiselta kansalaiselta, mm. ulkomaalaiselta. TSS sekä KP sopimuksen laiminlyönti. MISSÄÄN TAPAUKSESSA EI SAA ASIASSA KUULLA TUOMAIOISTUIMIA/TUOMAREITA KUN NE OVAT VALTIONVALLASTA RIIPPUMATTOMIA SEKÄ POULUEETTTOMIA!!! JOKA TAPAUKSESSA TÄSTÄ KYSYMYKSESTÄ EI OLE SIIS KESKUSTELTU JOKAISEN MAASSA ASUVAN KANSALAISEN KANSSA EIKÄ EDES HEITÄ OLE KUULTUU MM. ULKOMAALAISIA (HÄNEN OMALLA KIELELLÄ)!
      • Miten arivioisitte vaikutuksia järjestelmiinne tai toimintaanne seuraavissa tilanteissa, olettaen mahdollisuuden kohtuulliseen siirtymäaikaan:
        A) henkilötunnuksen välimerkki muutetaan tai lisätään uusi välimerkki
        B) henkilötunnuksesta poistetaan sukupuolitieto
        C) henkilötunnuksesta poistetaan syntymäaika
        D) henkilötunnuksen muoto muutetaan kokonaisuudessaan erilaiseksi merkkisarjaksi
      • Valtiokonttori, Talous, tieto ja työelämä -toimiala (huom. vastaukset omiani, ei työnantajan), Kallavuo Martti
        Päivitetty:
        16.1.2019
        • En ole vastuussa tällaisista järjestelmistä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • "Henkilötunnusta käytetään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla samantapaisiin tarkoituksiin." "Oikeusministeriö korostaa lisäksi, että Eurodac-järjestelmään sisältyviä, jo nykyään arkaluonteisiksi henkilötiedoiksi katsottavia biometrisia tietoja, tulee voida käsitellä vain, jos se on välttämätöntä. Arkaluonteisten tietojen käsittelyn salliminen koskee yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp, s. 2/I). EU:n keväällä 2016 voimaan tullut uusi rikosasioiden tietosuojadirektiivi määrittelee henkilön yksiselitteiseen tunnistamiseen tarkoitetut biometriset tiedot arkaluonteisiksi tiedoiksi. Siten niitä saa direktiivin mukaan käsitellä vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä ja edellyttäen, että rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevat asianmukaiset suojatoimet on toteutettu. Näin ollen biometristen tietojen säilyttämisen tulee olla tarpeellisen lisäksi välttämätöntä."23.5.2017 OM JOS HALUTAAN SALATA NE TÄRKEÄT TIEDOT, KENELLE JA MIKSI HENKILÖTUNNUSTA SIIS YLIPÄÄNSÄ TARVITAAN ?
      • Muita kommentteja väliraportista tai selvityksen kohteesta
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        28.12.2018
        • "Henkilötunnuksen avulla on syyllistytty esimerkiksi petoksiin ja identiteettivarkauksiin. Ongelma on siinä, että palveluntarjoajat tai tavaroiden myyjät käyttävät henkilötunnusta liian usein tunnistamisen välineenä." Vastuu petoksiin sekä identivarkauksista pitää ehdottomasti jättä viranomaisille, eli niille kuka on halunut otta käyttöön henkilötunnuksen. On useita ihmisiä kuka ei halua lainkaan itselleen henkilötunnusta. Henkilötunnuksen ottamisen pakottaminen on ihmioiseusopimuksien vastainen teko, mm. perustuslaissa puuttuu sana - henkilötunnus. Rinnakkaisia henkilötunnuksia saatetaan myöntää toisen EU kansalaisille, kun heitä Suomessa ei lasketta ihmisiksi. Heiltä ryöstetään kaikki ihmisoikeudet ja määrätään vain nettomaksajiksi. Ulkomaalaisen henkilötunnus pitää ehdottomasti erotaa henkilökorttilaista.
      • Korkein hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        27.12.2018
        • Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa kohteliaimmin, ettei se lausu asiasta.