• Lausunnonantajia: 9
    Laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta
      • Huomionne koskien ehdotusta laiksi eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Työryhmämietinnässä ehdotetaan muutoksia lakiin eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta (470/2019, myöh. lupalaki) ja lakiin valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueille (469/2019, myöh. etuostolaki). Mietinnön liitteenä on luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää työryhmämietinnössä ja hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotettuja lainsäädäntömuutoksia kokonaisuutena perusteltuina ja kannatettavina täsmennyksinä ja lisäyksinä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Ehdotetut säännökset selkeyttävät lupalain ja etuostolain soveltamisen edellytyksiä ja lisäävät kiinteistökauppoihin liittyvän lupamenettelyn ja mahdollisen valtion etuosto-oikeuden käytön ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä kiinteistökaupan osapuolille. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää perusteltuna ja kannattaa eräiden kiinteistönhankin-tojen luvanvaraisuudesta (470/2019, myöh. lupalaki) annetun lain 1 §:n soveltamisalan laa-jennus koskemaan henkilöitä, jolla ei ole kansalaisuutta, kansalaisuus on tuntematon tai kansalaisuutta ei ole luotettavasti todennettu, sekä tosiasiallisen vaikutusvallan arvioinnin selkeyttämistä koskemaan osakeyhtiön lisäksi muuta yhteisöä tai liikettä. Säännökset täsmentävät lain soveltamisalaa koskemaan tasapuolisesti ja suuremmalla varmuudella kaikkia lain tarkoituksen toteutumisen kannalta merkityksellisiä ulkomaalaisia tahoja. Liikenne- ja viestintäministeriä pitää hyvänä lupalain 4 §:ään ehdotusta, jonka mukaan puolustusministeriön on pyydettävä hakemuksesta lausunto siltä viranomaiselta, jonka toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen kiinteistön hankinta saattaa vaikuttaa. Ministeriön hallinnonalalla tämä koskee erityisesti Väylävirastoa, joka on valtion kiinteistöomaisuuden haltija valtion omistamien tie-, rautatie-, lentokenttä- ja muiden liikennealueiden osalta. Ehdotetut lakimuutokset tukevat osaltaan yleisen lainkuuliaisuuden noudattamista. Lupalakiin ehdotettu lisäys puolustusministeriön mahdollisuudesta selvittää hakijalta kiinteistökaupan rahoituksen alkuperää pienentää mahdollisuutta käyttää kiinteistökauppaa esim. ulkomaalaisten varojen laittomaan rahanpesuun. Useat ehdotetut lakimuutokset vähentävät myös mahdollisuutta kiertää lakien tavoitteena olevaa ulkomaalaisten kiinteistökauppojen seurantaa ja valvontaa, ja siten lakien tavoitteiden saavuttamista. Tästä näkökulmasta arvioituna on perusteltua, että lupalain 5 §:ään lisättäisiin mahdollisuus hylätä hakemus, jos on ilmeistä, ettei hankinnan kohteena oleva kiinteistö sovellu hakemuksessa ilmoitettuun käyttötarkoitukseen, tai jos luovutuksensaaja on karkotettu tai oleskelee Suomessa laittomasti.
      • Verohallinto
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Verohallinto pitää esitysluonnoksessa ehdotettuja muutoksia kannatettavina erityisesti tietojensaantioikeuksien ja tietojenvaihdon laajentamiseksi sekä muun muassa harmaan talouden torjunnan kannalta. Tiedonsaantioikeus on nykytilassa säädetty koskemaan suoraan vain tietojen saamista Maanmittauslaitokselta, mitä ei voida pitää riittävänä. Esitysluonnos sisältää useita täsmennyksiä ja uudistuksia, jotka selkeyttävät laintulkintaa ja joiden avulla voidaan puuttua paremmin väärinkäytöksiin. Puolustusministeriön velvollisuus selvittää kaupan luvanvaraisuus esimerkiksi vahvistaisi esitysluonnoksen sivulla 5 kappaleessa Luvanvaraisuuden selvittäminen todetun mukaisesti bulvaanisäännöksen eli lupalain 4 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen tarkoituksen toteutumista. Ehdotetun lupalain 8 §:n tai valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain 13 §:n perusteluissa ei eritellä tarkemmin, mitä tietoja säännöksessä tarkoitetut välttämättömät tiedot voisivat olla. Verohallinnosta pyynnöstä annettavat tiedot voisivat Verohallinnon käsityksen mukaan olla esimerkiksi varainsiirtoverotukseen annettuja tietoja, kiinteistön hankinnassa mukana olevan henkilön tai yrityksen rekisteröinnin yhteydessä annettuja taikka taloudellista asemaa koskevia tietoja, tietoja yritysten vastuuhenkilöistä sekä Verohallinnon tiedossa olevista yrityksiin ja henkilöihin liittyvistä kytkennöistä tietoa. Tietoluovutukset eivät aiheuttane muutoksia verotuksen tietojärjestelmiin, mutta voivat edellyttää jonkin verran asiantuntijatyötä. Ehdotetulla puolustusministeriön mahdollisuudella luovuttaa nykyistä laajemmin lupamenettelyn aikana saamiaan tietoja viranomaisille on Verohallinnon tehtävien hoitamisen osalta merkitystä lähinnä harmaan talouden torjunnan näkökulmasta. Ehdotettujen lupalain 4 §:n 2 ja 4 momentin nojalla luvan hakijan toimittamista tiedoista harmaan talouden torjunnan kannalta merkityksellisiä voivat olla muun muassa tiedot todellisista vaikutusvallan käyttäjistä ja rahoituksen alkuperästä.
      • Metsähallitus, Oikarinen Susanna
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Lupalain vaikutukset Metsähallituksen suuntaan ovat olleet vähäisiä, koska Puolustusministeriö vastaa ostoluvista ja niiden ennakkotiedusteluista. Ulkomaalaisten henkilöiden yhteydenottoja tai kauppoja on suhteellisen vähän Metsähallituksen toteuttamista myyntikaupoista ja nekin kohdistuvat pääasiassa EU/ETA kansalaisiin. EU/ETA alueen ulkopuolisten kansalaisten yksittäiset yhteydenotot ovat käytännössä tulleet Iso-Britannian ja Sveitsin suunnalta. Metsähallitus toteaa, että se pitää lupalakiin ehdotettuja muutoksia perusteltuina sekä selkeyttävinä.
      • Patentti- ja rekisterihallitus
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tukee tavoitetta täsmentää lain soveltamisalaa ja luvanhakuvelvollisuutta sekä menettelyjä nyt ehdotetulla tavalla. PRH:n viranomaistehtäviin ei kuulu kiinteistöhankintojen luvanvaraisuuden valvonta, mutta PRH voi tukea puolustusministeriötä toimittamalla sille valvontatehtävän hoitamiseksi välttämättömiä tietoja. PRH:n rekistereissä olevat tiedot ovat suurelta osin henkilötietoja ja niitä saa henkilötietojen suojaa koskevien säännösten perusteella käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on kerätty. Kuten ehdotuksen perusteluissa on todettu, viranomaisten rekisesterissä olevien henkilötietojen luovuttamisen perusteet tulisi selkeästi määritellä. Kun näin ei tällä hetkellä ole, joutuu tietopyynnön kohteena oleva viranomainen tapauskohtaisesti harkitsemaan, ovatko tietosuojasäännösten mukaiset perusteet olemassa. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että tietopyynnön perusteita joudutaan käsittelemään hallinto-oikeudessa. Sen vuoksi PRH pitkää hyvim perusteltuna ehdotettua 8 §:n muutosta, jossa tiedonsaantioikeudesta nimetyiltä viranomaisilta (ml. PRH) määriteltäisiin niin, että tulkintaongelmat poistuisivat.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtajan sijaisena Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Maanmittauslaitos huomauttaa tässä yhteydessä ensiksi (1) kiinteistöjen välisen tilusvaihdon merkityksestä ja toiseksi (2) kuntien velvoitteesta antaa tieto kiinteistön käyttötarkoituksesta. Ns. Lupalain 1 §:n 4 momentissa säännellään (1), että lakia sovelletaan kiinteistön hankintaan. Kiinteistön hankinnalla tarkoitetaan sellaista oikeustointa, jolla kiinteistön taikka sen määräosan tai määräalan omistusoikeus luovutetaan toiselle. Luovutuksella tarkoitettaisiin vastaavasti kuin maakaaren 1 luvun 1 §:ssä kauppaa, vaihtoa, lahjaa tai muuta luovutusta. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät perintöön, testamenttiin, ositukseen, lunastukseen sekä muutoin muuhun kuin luovutukseen perustuvasta kiinteistön saannot. Maanmittauslaitos huomauttaa edelliseen, että kiinteistönmuodostamislain 8 luvussa säädetään tilusvaihdosta ja erityisesti KML 58 §:n 1 momentissa vapaaehtoisesta tilusvaihdosta. Kiinteistöjen vaihto tai kiinteistön vaihto määräalaan edellyttävät kiinteistökaupan määrämuotoa (ks. maakaaren 2 luvun 1 §), jolloin vaihto samalla edellyttää lainhuudatusta ja varainsiirtoveron maksamista saannosta, Tieto vaihdosta menee kaupanvahvistajalta tai sähköisestä kiinteistönvaihdantajärjestelmästä julkishallinnolle ja erityisesti asianomaiselle kunnalle. Tieto välittyy Maanmittauslaitoksen kautta esim. puolustusministeriölle, Puolustusvoimille tai sisäasiainministeriölle. Tilusvaihtotoimituksessa vaihdetaan maanmittausinsinöörin tekemässä toimituksessa eri kiinteistöjen määräaloja toisiinsa. Myös kokonainen kiinteistö saadaan vaihtaa toiseen paikkaan eikä tällöin noudateta MK 2:1 määrämuotoa, jolloin tieto tilusvaihdosta ei välity viranomaiselle toimituksen suorittaneen maanmittausinsinöörin lisäksi. Sopimus tilusvaihdosta saadaan tehdä toimituspöytäkirjassa tai pakollisessa tilusvaihdossa toimitusinsinöörinä toimivan maanmittausinsinöörin päätöksellä, mikä kaikkiaan on erittäin joustava menettely kansalaisen kannalta. Maanmittauslaitos tuo esille, että periaatteessa tilusvaihdolla voidaan vaihtaa kiinteistöjen tiluksia siten, että ns. lupalakia, 470/2019, voidaan kiertää, jos toimitusinsinööri ei ilmoita tilusvaihdosta viranomaistahoille. Laissa tällaista ilmoitusta ei edellytetä eikä tilusvaihto näy esim. kiinteistöjen kauppahintarekisterissä. (2) Maanmittauslaitos pitää kannatettavana kunnille kiinteistöjen käyttötarkoituksesta asetettua tiedonantovelvoitetta ehdotetun lupalain 8 §:n 1 momentissa. Näiden käyttötarkoitustietojen sähköinen luovuttaminen kunnasta luvanmyöntäjätaholle olisi saatettava teknisesti mahdolliseksi tulevaisuudessa.
      • Keskusrikospoliisi, Järvinen Lotta
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • Keskusrikospoliisi pitää tärkeänä, että viranomaisten välisten tiedonluovutusten lainsäädännöllisiä esteitä ja epätarkkuuksia tullaan jatkossakin tarkaste-lemaan ja korjaamaan, jotta poliisi ja muut viranomaiset voivat toimia tehokkaasti ja ennakoitavasti. Kiinteistöomistuksen valvonnan kontekstissa Kes-kusrikospoliisi pitää ajantasaista ja käytännön tarpeet huomioivaa kiinteistöomistuksen valvonnan mahdollistavaa lainsäädäntöä merkittävänä tekijänä Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Työryhmän tehtävänannon ja mietinnön määräajan puitteissa Keskusrikospoliisi on työryhmässä ottanut ja tulee tässä lausunnossa ottamaan kantaa mietinnön ja sen liitteenä olevan luonnoksen hallituksen esitykseksi osuuksiin, joilla on liittymäkohta kansalliseen turvallisuuteen. Suomen kansallisen turvallisuuden suojaaminen kuuluu poliisilain 1 §:n 1 momentissa lueteltuihin poliisin tehtäviin, joiden toteuttamiseksi Keskusri-kospoliisi tekee yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyövelvoite on niinikään kirjattu edellä mainittuun poliisilain säädökseen. Myös esimerkiksi hallituksen esityksessä eduskunnalle siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi on Suojelupoliisin ohella mainittu kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviksi viranomaisiksi poliisilaitokset, Keskusrikospoliisi, sotilastiedustelu, Maahanmuuttovirasto, Rajavartiolaitos, Tulli ja Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus (HE 202/2017 vp., s. 30). Nykyinen geopoliittinen tilannekuva tukee viranomaisten laaja-alaista yhteistyötä valtion parhaan mahdollisen kokonaisedun saavuttamiseksi. Laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta 5 § Nykyisessä muodossaan lain eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta (”lupalaki”) 5 §:ssä säädetään, että: ”Lupa kiinteistön hankinnalle voidaan myöntää, jos hankinnan ei arvioida vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista eikä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista.” Keskusrikospoliisi pitää tärkeänä, että kyseiseen lainkohtaan lisätään maininta siitä, että hankinnan lupaedellytyksiä voidaan arvioida edellä mainittujen edellytysten lisäksi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, sillä lain nykyinen sanamuoto ei mahdollista kielteisen lupapäätöksen tekemistä kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien vuoksi. Näin ollen lupa kiinteistönhankinnalle voidaan joutua myöntämään, vaikka taustalla olisi epäilyksiä kiinteistön käyttämisestä Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavalla tavalla EU/ ETA-alueen ulkopuolisen kiinteistönhankkijan toimesta. Laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta 8 § Lupalain 8 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että puolustusministeriölle säädetään oikeus kiinteistön hankinnan luvanvaraisuuden ja luvan myöntämisen edellytysten selvittämiseksi sekä muiden sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi saada maksutta välttämättömät tiedot salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä muun muassa Keskusrikospoliisilta. Nykyisellään puolustusministeriöllä on kyseinen tiedonsaantioikeus vain Maanmittauslaitokselta, ja ministeriön kokemuksen ja käsityksen mukaan laajemmat tiedonsaantioikeudet ovat osoittautuneet ehdottomaksi edellytykseksi toimivan lupaprosessin varmistamiseksi. Lain rahanpesun selvittelykeskuksesta (445/2017) 4 §:n 4 momentissa on todettu, että: ”Rahanpesurekisterin tietoja saa käyttää ja luovuttaa salassapitosäännösten estämättä vain rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ja sen rikoksen, jolla rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen kohteena oleva omaisuus tai rikoshyöty on saatu tai saataisiin, estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä tutkintaan saattamiseksi ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.” Mikäli kansallisen turvallisuuden suojaaminen lisätään lupalain harkintaedellytyksiin, mahdollistaa edellä mainitun lainkohdan (RAPlain 4§ 4 mom.) sa-namuoto selkeästi rahanpesurekisterin tietojen luovuttamisen myös kiinteistönhankinnan lupaedellytysten harkintaprosessiin. Työryhmässä on kuitenkin käyty keskusteluja siitä, mikä merkitys tulisi antaa eduskunnan talousvaliokunnan mietinnölle (TaVM 43/2018 vp – HE 167/2018 vp, s. 9), joka on annettu lain rahanpesun selvittelykeskuksesta muuttamisen yhteydessä, ja jossa todetaan, että kyseinen 4 §:n 4 momentin lisäys kansallisesta turvallisuudesta lisätään lakiin, jotta ”tiedonluovutus suojelupoliisille olisi nykyistä yksiselitteisempää”. Työryhmä päätyi kuitenkin siihen tulkintaan, että kiistatonta on, että suojelupoliisin lisäksi myös muut viranomaiset voivat oman toimialansa puitteissa suojata kansallista turvallisuutta, joten lain sanamuotoa voidaan tässä yhteydessä pitää ensisijaisena oikeuslähteenä. Työryhmässä on käyty keskustelua siitä, tulisiko poliisin osalta lupalakiin lisätä myös muita toimijoita kuin Keskusrikospoliisi, mutta koska poliisiviran-omaisten muille viranomaisille tekemät tiedonluovutukset eivät ole yhtä selkeästi säänneltyjä kuin Keskusrikospoliisin alaisen rahanpesun selvittelykes-kuksen, luonnokseen hallituksen esitykseksi päädyttiin jättämään tiedonsaantioikeudet vain Keskusrikospoliisin tietoihin. Näin ollen puolustusministeriön voidaan ensisijaisesti katsoa hyödyntävän rahanpesurekisterin tietoja, mikäli ne ovat välttämättömiä kiinteistön hankinnan luvanvaraisuuden ja luvan myöntämisen edellytysten selvittämiseksi sekä muiden puolustusministeriölle säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. On selvää, että Keskusrikospoliisi ei voi myöntää puolustusministeriölle oikeutta tarkastella suoraan rahanpesurekisterin tietoja, vaan rahanpesun selvittelykeskuksessa työskentelevä päällystöön kuuluva poliisimies tekisi ratkaisun siitä, mitä tietoja on missäkin tilanteessa pidettävä välttämättöminä kiinteistönhankinnan lupaharkinnassa ja näin ollen luovutettavina siihen tarkoitukseen. Työryhmässä käytiin keskustelua myös siitä, että rahanpesurekisterin sisältämät tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä rekisteröidyllä ole niihin tarkastusoikeutta, vaan Tietosuojavaltuutettu voi rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa rekisteröityä koskevien tietojen käsittelyn lainmukaisuuden. Näin ollen Keskusrikospoliisin puolustusministeriölle toimittamien tietojen asianosaisjulkisuutta on välttämätöntä rajata. Vaihtoehtoisesti Keskusrikospoliisi voisi asiasta lausuessaan käyttää suppeaa muotoilua ja todeta joko, että sillä ei ole asiassa lausuttavaa, tai että se ei voi puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Tämän kaltaista suppeaa menettelyä sovellettaessa tiedonluovutuksen tarkoitus ja puolustusministeriön tosiasialliset mahdollisuudet arvioida lupaedellytyksiä voisivat vaarantua. Toisaalta ratkaisu ei olisi tyydyttävä myöskään luvan hakijan oikeusturvan kannalta, sillä lupaharkinnan yhtenä, mahdollisesti jopa ainoana, perusteena saattaisi olla rahanpesun selvittelykeskuksen edustajan arvio rekisterimerkinnän välttämättömyydestä lupaharkinnan kannalta ja toisaalta siitä, tuleeko sille antaa painoarvoa lupaharkinnan ratkaisussa. Mainittua suppeaa lausumismenettelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena menettelytapana. Varmistaakseen asianosaisjulkisuuden rajaamisen pois ja toisaalta mahdollistaakseen merkityksellisen tiedonvälityksen puolustusministeriölle, Keskus-rikospoliisi esittää, että hallituksen esitykseen tulee lisätä maininta siitä, että Keskusrikospoliisin puolustusministeriölle toimittamien tietojen asianosaisjul-kisuutta rajataan lain viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999) 11 § 2 mom 1) -kohdan perusteella. Kyseisessä lainkohdassa säädetään, että: ”Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta: 1) asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua;” Rahanpesurekisteristä luovutettavien tietojen osalta kyseinen lainkohta tulee sovellettavaksi, sillä tietojen luovuttaminen asianosaiselle olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua, eli tässä tapauksessa kansallisen turvallisuuden suojaamista. Julkisuuslain esitöissä (HE 30/1998 vp, s. 67) on katsottu, että ”Erittäin tärkeä yleinen etu voi liittyä esimerkiksi valtion turvallisuuden ylläpitämiseen tai ulkopoliittisten suhteiden hoitoon.”
      • Suomen Kuntaliitto ry, Yhdyskunnat ja ympäristö -yksikkö, varautuminen ja turvallisuus, Korhonen Ari
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Kuntaliitto pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja menettelyjä selkiyttävinä. Ehdotetut muutokset vahvistavat maanhankintaan liittyviä turvallisuusnäkökohtia myös paikallishallinnon näkökulmasta, eivätkä ole ristiriidassa tai rajaa olemassa olevia oikeuksia.
      • Senaatti-konserni, Yhteiset palvelut, lakiasiat
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Senaatti-konserni pitää esitettyjä muutoksia lainsäädäntöön kannatettavina ja perusteltuina.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys- ja toimivat markkina/Toimivat markkinat ja kilpailullisuus
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on osallistunut kiinteistöomistuksen valvontaa koskevan lainsäädännön kehittämiseen ja ollut mukana asiaa käsitelleessä työryhmässä. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemykset on otettu valmistelussa huomioon. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole huomautettavaa työryhmän esittämiin lainsäädännön muutosehdotuksiin, jotka nähdään tarpeellisiksi lainsäädännön edelleen kehittämisen näkökulmasta.
  • Lausunnonantajia: 8
    Laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain muuttamisesta
      • Huomionne koskien ehdotusta laiksi valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain muuttamisesta
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei lausuttavaa.
      • Verohallinto
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Ks. Verohallinnon edellä lupalain kohdassa lausuma.
      • Metsähallitus, Oikarinen Susanna
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Metsähallitus toteaa, että se pitää lupalakiin ehdotettuja muutoksia perusteltuina sekä selkeyttävinä.
      • Patentti- ja rekisterihallitus
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Samat huomiot kuin kiinteistöhankintojen luvanvairaisuudesta annetun lain 8 §:n osalta on edellä todettu.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtajan sijaisena Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Valtion etuosto-oikeuden käyttämisen määräajan pidentäminen lain 469/2019 §:ssä 5 kolmesta neljään kuukauteen on Maanmittauslaitoksen hyväksyttävissä. Lainhuudatusasioiden käsittelyaikojen piteneminen tämän lainmuutoksen vuoksi on kuitenkin muissa viranomaisissa otettava huomioon.
      • Keskusrikospoliisi, Järvinen Lotta
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • Laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla 1 § Työryhmä esittää lisättäväksi lain valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla (”etuostolaki”) 1 §:ään seuraavat kursivoidut kohdat: ”Valtiolla on etuosto-oikeus kiinteistön kaupassa sen estämättä, mitä etuos-tolain (608/1977) 1 §:ssä säädetään kunnan etuosto-oikeudesta, jos kiinteistön hankkiminen on tarpeen maanpuolustuksen, rajavalvonnan tai rajaturvallisuuden varmistamiseksi, alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen takia tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.” Keskusrikospoliisi pitää perusteltuna, että kyseiset kohdat lisätään etuostolain 1 §:ään, sillä strategisesti merkittävien kiinteistöjen hallinta on kriittistä toimivan maanpuolustuksen ja Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Muutoin puolustusministeriön toimivaltuuksista kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi viitataan edellisessä kohdassa (Huomionne koskien ehdotusta laiksi eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta) lausuttuun. Laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla 13 § Etuostolain voimassa olevassa 13 §:ssä säädetään, että puolustusministeriöllä, sisäministeriöllä ja valtiovarainministeriöllä on oikeus saada kyseisessä laissa mainittujen tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot Maanmittauslaitokselta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä. Ministeriöillä on kuitenkin tarve saada tietoa myös muilta viranomaisilta etuostopäätöksen tekemisen taustaksi, joten pykälään ehdotetaan säädettäväksi aiempaa laajempi tiedonsaantioikeus. Jotta ministeriöt voisivat päätyä annetussa määräajassa oikeelliseen päätökseen, on tehtävän täyttämiseksi perusteltua, että ne voivat pyytää lausuntoja ja sitä kautta tietoja Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen lisäksi myös muilta, uudessa lakiehdotuksessa mainituilta viranomaisilta, muun muassa Keskusrikospoliisilta. Etuosto-oikeuden käytön harkinta sisältää kiinteistön sijainnin lisäksi harkinnan myös ostajan taustoista ja yhteyksistä esimerkiksi valtiollisiin toimijoihin ja muihin toimijoihin, jotka voivat hyödyntää ostettua kiinteistöä omiin, Suomen turvallisuutta vaarantaviin tarkoituksiin. Keskusri-kospoliisi yhtyy työryhmän käsitykseen siitä, että kaikkia tarvittavia tietoja etuosto-oikeuden käytön harkintaan ei olisi, mikäli puolustusministeriöllä, si-säministeriöllä ja valtiovarainministeriöllä ei olisi täsmennettyjä tiedonsaantioikeuksia. Keskusrikospoliisin ministeriöille luovuttamien tietojen osalta Keskusrikospoliisi pyytää huomioimaan, että hallituksen esitykseen tulee lisätä maininta siitä, että Keskusrikospoliisin ministeriöille toimittamien tietojen asianosaisjulkisuutta rajataan lain viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999) 11 § 2 mom 1) -kohdan perusteella tämän lausunnon edellisessä kohdassa (Huomionne koskien ehdotusta laiksi eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta) mainituilla perusteilla.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Yhdyskunnat ja ympäristö -yksikkö, varautuminen ja turvallisuus, Korhonen Ari
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Kuntaliitto pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja menettelyjä selkiyttävinä. Ehdotetut muutokset vahvistavat maanhankintaan liittyviä turvallisuusnäkökohtia myös paikallishallinnon näkökulmasta, eivätkä ole ristiriidassa tai rajaa olemassa olevia oikeuksia.
      • Senaatti-konserni, Yhteiset palvelut, lakiasiat
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Senaatti-konserni pitää esitettyjä muutoksia lainsäädäntöön kannatettavina ja perusteltuina.
  • Lausunnonantajia: 6
    Laki etuostolain 1 §:n muuttamisesta
      • Huomionne koskien ehdotusta laiksi etuostolain 1 §:n muuttamisesta
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Liikenne- ja viestintäministeriö pitää perusteltuna etuostolain 1 §:n selkeyttämistä siten, että valtion etuosto-oikeuden käyttö on etusijainen suhteessa lakisääteiseen kunnan etuosto-oikeuteen niissä tilanteissa, joissa kiinteistön hankkiminen valtiolle on tarpeen maanpuolustuksen, rajavalvonnan tai rajaturvallisuuden varmistamiseksi, alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen takia tai kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että etuostolain 5 §:ssä ehdotettu valtion etuosto-oikeuden käyttämisen määräajan jatkaminen yhdellä kuukaudella neljään kuukauteen on perusteltua mm. riittävien viranomaisselvitysten saamisen varmistamisen, päätösten laadun ja oikeusvarmuuden lisääntymisen sekä hakijoiden oikeusturvan parantumisen näkökulmasta. Neljän kuukauden määräaika ei ole ministeriön näkemyksen mukaan kohtuuttoman pitkä aika lain soveltamisalaan kuuluvien kiinteistöjen kaupan osapuolille, koska valtion etuosto-oikeuden käytön selvittäminen ja riski sen käyttämisestä on yleensä kaupan osapuolten tiedossa kauppaa tehtäessä. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tarkoituksenmukaisena ja tukee etuostolain 5 §:ään ehdotettua säännöstä, jonka mukaan puolustusministeriön ja sisäministeriön on pyydettävä ennen etuosto-oikeuden käytön esittämistä lausunto etuosto-oikeuden käyttämisen tarpeellisuudesta siltä viranomaiselta, jonka toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen kiinteistön kauppa saattaa vaikuttaa. Puolustusministeriö ja sisäministeriö voisivat hankkia myös muita asiaan liittyviä tarpeellisia lausuntoja ja selvityksiä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla kyseisiä vaikutuksia viranomaisen toimintaan saattaa olla kiinteistön sijainnista riippuen esimerkiksi Väyläviraston, Ilmatieteen laitoksen tai Liikenne- ja viestintäviraston toimintaan.
      • Metsähallitus, Oikarinen Susanna
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Patentti- ja rekisterihallitus
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtajan sijaisena Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Lainmuutos tältä osin ei liity eksplisiittisesti Maanmittauslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin.
      • Keskusrikospoliisi, Järvinen Lotta
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry, Yhdyskunnat ja ympäristö -yksikkö, varautuminen ja turvallisuus, Korhonen Ari
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • On perusteltua, että valtion ja kunnan etuosto-oikeuden ensisijaisuus määräytyy kansallisen turvallisuuden perusteella.
  • Lausunnonantajia: 7
    Muut mahdolliset huomiot
      • Muut mahdolliset huomionne työryhmän mietintöä koskien
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Puolustusministeriö on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) lausuntoa työryhmän mietintöön kiinteistöomistuksen valvontaa koskevan lainsäädännön kehittämistä, sekä luonnokseen hallituksen esitykseksi kiinteistöomistuksen valvontaa koskevan lainsäädännön kehittämistä. STM on tutustunut lausuntopyynnön kohteena oleviin asiakirjoihin ja pitää esitystä kannatettavana. STM näkee erityisen hyvänä Huoltovarmuuskeskuksen mahdollisuuden antaa lausuntoja kohteisiin liittyen.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Lunastuslakiin ja etuostolakiin ehdotettu nimettyjen viranomaisten tietojensaantioikeuksien täsmentäminen lain tasolla on perusteltua nykyisin voimassa olevan tietosuojalainsäädännön näkökulmasta ja päätösten oikeusvarmuuden lisäämiseksi. Viranomaisten tiedonsaantioikeuden laajentamista useisiin eri viranomaisiin voidaan pitää tarpeellisena lain tarkoituksen toteutumisen ja lain soveltamisen kannalta. Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole huomautettavaa kolmanteen, luonteeltaan informatiiviseen, lakiehdotukseen, eikä ehdotettuun lakimuutosten voimaantuloon.
      • Metsähallitus, Oikarinen Susanna
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Metsähallitus on aiemmin kommentoinut puolustusministeriön selvittelyluonnosta kansallisen turvallisuuden huomioon ottamisesta alueiden käytössä ja kiinteistöomistuksessa koskevasta lainsäädännöstä 30.11.2021.
      • Patentti- ja rekisterihallitus
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Ystävällisin terveisin Eero Mantere Ylijohtaja PRH ps. asialla lienee kova kiire, kun lausuntoaikaa käytännössä vain heinäkuu.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtajan sijaisena Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Maanmittauslaitos kiittää mahdollisuudesta lausua puolustusministeriön lausuntopyyntöön työryhmän mietinnöstä, jossa on kysymys kiinteistöomistuksen valvontaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Hallituksen esityksen luonnoksen sivulta 23 käyvät ilmi esityksen tavoitteet. Tarkoituksena on saada kiinteistöjen omistamisen valvontajärjestelmä mahdollisimman aukottomaksi. Tavoitteet Suomen kansallisten etujen ja turvallisuuden turvaamisesta sekä kansallisen turvallisuuden nostamisesta muutettavaksi esitettyjen lakien soveltamisalaan ovat perusteltuja. Maanmittauslaitos on osaltaan osallistunut hallituksen esitysluonnoksen valmisteluun ja kannattaa sitä.
      • Keskusrikospoliisi, Järvinen Lotta
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • Keskusrikospoliisi pyytää kohteliaimmin huomioimaan puolustusministeriön kirjaamoon toimitetun KRP:n lausunnon kokonaisuudessaan. Mikäli kiinteistöomistuksen valvontaa koskevan lainsäädännön valmistelemiseen olisi mahdollista varata lisäaikaa, laadittavasta hallituksen esityksestä voisi muodostua kattavampi ja yksityiskohtaisempi kokonaisuus. Kokonaisuutena arvostellen Keskusrikospoliisi pitää kuitenkin työryhmän mietintöä ja sen liitteenä olevaa luonnosta hallituksen esitykseksi onnistuneina asetettuihin tavoitteisiin nähden, sillä kokonaisuus vastaa havaittuihin kehityskohteita kiinteistöomistuksen valvontaa koskevassa lainsäädännössä. Keskusrikospoliisi korostaa, että hallituksen esitykseen tulee lisätä maininta siitä, että Keskusrikospoliisin puolustusministeriölle (lupalain kontekstissa) ja puolustus-, sisä- ja valtiovarainministeriöille (etuostolain kontekstissa) toimittamien tietojen asianosaisjulkisuutta tulee rajata lain viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999) 11 § 2 mom 1) -kohdan perusteella tämän lausunnon aiemmissa kohdissa mainituilla perusteilla.
      • Senaatti-konserni, Yhteiset palvelut, lakiasiat
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Senaatti-konserni pitää esitettyjä muutoksia lainsäädäntöön kannatettavina ja perusteltuina. Lisäksi Senaatti-konserni haluaa tuoda tässä yhteydessä esiin, että kiinteistövaihdannan ja kiinteistömarkkinan toimivuuden kannalta on tärkeää pysyttää kiinteistön omistajan (myyjän) mahdollisuus hakemuksesta saada ennakkotieto siitä, aikooko valtio käyttää etuosto-oikeuttaan vai ei. Kuten lakia valmistelleen työryhmän mietinnössä on ennakkotiedon saamisen merkityksestä todettukin, niin tällä on erityisesti merkitystä valtion kiinteistövarallisuutta hallinnoiville tahoille kiinteää omaisuutta kehitettäessä tai myytäessä.