• Kommenttinne neuvottelukunnan tehtäviä koskevasta 2 §:stä:
      • Kuurojen Liitto ry, yhteislausunto viittomakielten lautakunnan (Kotus) kanssa
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • LAUSUNTOMME ON KAKSIKIELINEN / VÅRT UTLÅTANDE ÄR TVÅSPRÅKIGT Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielten lautakunta katsovat, että neuvottelukunnalle esitetyt tehtävät ovat tärkeitä ja laaja-alaisia. Pidämme tärkeänä, että asetuksen väljähkö muotoilu ei rajaa neuvottelukunnan toimintamahdollisuuksia. Tehtävän 4) ”seurata ja arvioida viittomakielilain sekä viittomakielisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista” osalta toteamme sen olevan poikkeuksellisen laaja. Viittomakieleen liittyy lähes aina myös moninainen vammaisuuden teema eli keskustelu kuurouden ja kuulovammaisuuden vaikutuksista viittomakieltä käyttävien elämään. Osa kuulovammaisista lapsista ei pääse käyttämään viittomakieltä, mikä loukkaa vakavasti lapsen oikeuksia (ks. HE 294/2014, mm. s. 7 ja 36). Toisaalta ns. codat ja sodat (children/siblings of deaf adults) ovat äidinkieleltään viittomakielisiä, mutta he eivät ole kuulovammaisia, jolloin heidän oikeutensa viittomakieltä käyttävinä eivät aina toteudu esimerkiksi opetuksessa. Viittomakielilaki on muodoltaan ns. suppea yleislaki eikä siinä anneta yksilölle lisää oikeuksia. Viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista osa tarjoutuu kuitenkin vammaisuuden kautta. Siksi viittomakielilain 4 §:ään koottu erityislainsäädäntö ja mahdollisesti myös kyseisen lain ulkopuolelle jäänyt sääntely vaatinee systemaattista tarkastelua, jotta perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista päästään arvioimaan. Ajankohtaisia erityiskysymyksiä ovat esimerkiksi edellä mainittujen ryhmien sekä kuurojen turvapaikanhakijoiden tai muiden maahanmuuttajien kielelliset oikeudet, esimerkiksi mahdollisuus omaksua tai opiskella suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä. KOMMENTARER TILL 2 § OM DELEGATIONENS UPPGIFTER: Finlands Dövas Förbund rf och Språknämnden för finländska teckenspråk (Institutet för de inhemska språken) anser att uppgifterna som föreslås för delegationen är både viktiga och övergripande. Vi finner det också viktigt att formuleringarna som används i förordningen hålls på en allmän nivå så de inte begränsar delegationens verksamhet. Uppgift 4) ”följa upp och bedöma verkställigheten av teckenspråkslagen och tillgodoseendet av de teckenspråkigas grundläggande fri- och rättigheter och likabehandling” ser vi som exceptionellt omfattande. Teckenspråk är så gott som alltid kopplade till en mångfacetterad handikapptematik, alltså till en diskussion om vilken roll dövhet och hörselnedsättning spelar i teckenspråkiga personers liv. En del hörselnedsatta barn får aldrig tillgång till teckenspråk, vilket gravt kränker barnets rättigheter (se RP 294/2014, bl.a. s. 7 och 36–37). Coda och soda-personer (children/siblings of deaf adults) har å andra sidan teckenspråk som modersmål utan att ha någon form av hörselnedsättning, vilket gör att deras rättigheter som teckenspråksanvändare inte alltid tillgodoses till exempel i samband med undervisning. Teckenspråkslagen är en s.k. kortfattad allmän lag och ger i sig inga ytterligare individuella rättigheter. För dem som använder teckenspråk tryggas en del språkliga rättigheter ändå genom handikappaspekten. För att bedöma hur grundläggande fri- och rättigheter och likabehandling tillgodoses i praktiken, krävs en systematisk granskning av den speciallagstiftning som nämns i teckenspråkslagens 4 §. Kravet på systematisk granskning gäller också lagstiftning som inte nämns i teckenspråkslagen. En aktuell fråga är vilka språkliga rättigheter och vilken reell möjlighet tidigare nämnda grupper, men därtill döva asylsökande och invandrare, har att tillägna sig finskt eller finlandssvenskt teckenspråk i praktiken.
      • Ulkoministeriö, Oikeuspalvelu. Ihmisoikeustuomioistuin-ja-sopimusasioiden yksikkö
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Yhdenvertaisuus on Suomen perustuslailla turvattu perusoikeus (PL 6 §). Asetusluonnoksessa neuvottelukunnan tehtävissä yhdenvertaisuus on kuitenkin irrotettu perusoikeuksista ja asetettu niiden rinnalle. Ulkoministeriö pitää tärkeänä viittomakielisten osalta yhdenvertaisuuden korostamista perusoikeutena sekä myös perustuslailla turvattujen osallistumisoikeuksien (PL 14 §) korostamista ja esittää, että neuvottelukunnan tehtäviä täsmennettäisiin perusoikeuksien osalta seuraavasti: 2) edistää viittomakielisten yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja muiden perusoikeuksien toteutumista 4) seurata ja arvioida viittomakielilain sekä viittomakielisten yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja muiden perusoikeuksien toteutumista Vastaava muutos tulisi huomioida myös asetusluonnoksen 1 §:ssä neuvottelukunnan tarkoituksessa. Lisäksi ulkoministeriö esittää harkittavaksi, että neuvottelukunnan tehtäviin lisättäisiin Suomessa käytettävien viittomakielten tunnetuksi tekeminen ja tietoisuuden lisääminen niihin liittyvistä kielellisistä oikeuksista.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Neuvottelukunnalla on perusteltua olla laaja tehtäväkenttä, joka mahdollistaa viittomakielisten asemaan ja oikeuksiin vaikuttavien asioiden seuraamisen laajasti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja tarvittaessa myös muiden kuin suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien osalta. Eräs ajankohtainen yhteiskunnallinen prosessi on kuuroihin ja viittomakielisiin henkilöihin kohdistuneet historian vääryydet, joiden selvittäminen totuus- ja sovintoprosessin avulla on kirjattu hallitusohjelmaan. Ihmisoikeusliitto pitää tätä prosessia hyvin tärkeänä.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM/Åkermarck
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Neuvottelukunnan tehtävään numero yksi olisi lisättävä, että tehtävänä on edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä paitsi viittomakielisten ja viranomaisten välillä, myös viittomakielisiä edustavien järjestöjen ja viranomaisten välillä.
      • Opetushallitus, Rajala Susanna
        Päivitetty:
        9.6.2020
        • Asetusluonnoksen tehtäväkuvauksessa ei ole viitteitä kansainväliseen toimintaan. Viittomakieliasiat vaativat varmasti kehittyäkseen myös kansainvälistä näkökulmaa ja osallistumista kansainväliseen keskusteluun. Vaikka tehtäväkuvaus ei sinänsä estä kansainvälistä keskustelua neuvottelukunnassa, pitää Opetushallitus parempana, että kansainvälinen toiminta olisi jossain muodossa mainittu viittomakieliasiain neuvottelukunnan tehtävissä.
      • Jyväskylän yliopisto / Viittomakielen keskus
        Päivitetty:
        8.6.2020
        • Neuvottelukunnan tehtävä on rajattu viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista ja toteutumisen edistämistä koskeviin kysymyksiin. Käytännössä tällä tarkoitetaan muun muassa viittomakielilakia koskevan viranomaisten tietoisuuden ja soveltamisen lisäämistä. Monet viittomakielilain toteutumiseen ja soveltamiseen liittyvät asiat voivat limittyä muun muassa yleisiin kieltä ja kielitietoisuutta koskeviin seikkoihin, minkä vuoksi neuvottelukunnan kokoonpanossa on tärkeä huolehtia, että asiantuntemus kieltä kielitietoisuutta koskevista seikoista on riittävää.
      • Eduskunnan viittomakielten verkosto, Kiviranta Esko
        Päivitetty:
        21.5.2020
        • Eduskunnan viittomakielisten verkosto pitää tärkeänä, että neuvottelukunnan tehtäväkenttä on laaja ja että asetus ei rajaa sen toimintamahdollisuuksia. Eduskunnan viittomakielisten verkoston käsityksen mukaan neuvottelukunnan tehtävät on määritelty asianmukaisesti.
      • Kommenttinne neuvottelukunnan kokoonpanoa koskevasta 3 §:stä:
      • Kuurojen Liitto ry, yhteislausunto viittomakielten lautakunnan (Kotus) kanssa
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Pidämme kokoonpanoa koskevaa esitystä hyvänä. Erityisesti haluamme tuoda esille kannatuksemme sille, että neuvottelukuntaan voidaan kutsua asiantuntijoita. Näin voidaan varmistaa keskeisten toimijoiden läsnäolo tarpeen mukaan. KOMMENTARER TILL 3 § OM DELEGATIONENS SAMMANSÄTTNING:  Vi anser att förslaget om sammansättningen är lyckat. Vi vill speciellt uttrycka vårt understöd för möjligheten att kalla sakkunniga till delegationen. På detta sätt är det möjligt att garantera centrala deltagares medverkan enligt behov.
      • Ulkoministeriö, Oikeuspalvelu. Ihmisoikeustuomioistuin-ja-sopimusasioiden yksikkö
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Asetusluonnoksen mukaan neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita. Ulkoministeriö esittää, että neuvottelukunnan pysyvät asiantuntijat nimittäisi oikeusministeriö.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Viittomakielisten henkilöiden osallisuutta viittomakielisten oikeuksien seurannassa ja yhteiskunnassa ylipäätään on tärkeää vahvistaa. On perusteltua, että neuvottelukunnassa on kansalaisyh-teiskunnan edustus sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien oikeuksia edistävistä järjestöistä. Etujärjestö-termin sijaan voitaisiin käyttää sanaa järjestö tai kansalaisjärjestö. Kuten viittomakielten yhteistyöryhmässä, neuvottelukunnan kokoonpanossa ja toiminnassa on tarpeen huomioida myös kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset henkilöt.
      • Finlandssvenska teckenspråkiga rf
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Föreningen stödjer möjligheten att kunna kalla sakkunniga vid behov då de kan bidra med sin kunskap.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM/Åkermarck
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • LVM tukee viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamista, koska viittomakielisillä ei ole pysyvää toimielintä valtionhallinnossa. On tärkeää tukea kyseisen neuvottelukunnan perustamista ottaen huomioon, että kielellisiä oikeuksia ja eri kielten edustajien ja viranomaisten välistä vuoropuheluja edistämässä on jo kieliasiain-, romaaniasiain- ja etnisten suhteiden neuvottelukunta. LVM:n tehtäviin kuuluu esteettömyys- ja saavutettavuusasioita. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain uudistamisen (LVM004:00/2019) yhteydessä ääni- ja tekstitysvelvollisuutta on esitetty laajennettavaksi, ja lisäksi siinä esitetty tekstityksen laatuvelvoite edesauttaisi kyseisen velvoitteen toteutumista
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Kokoonpanossa on hyvä huomioida myös viittomakieltä käyttävien kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten edustus.
      • Opetushallitus, Rajala Susanna
        Päivitetty:
        9.6.2020
        • Opetushallitus pitää hyvänä, että asetuksessa säädetään sekä suomalaisen että suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjien etujärjestöjen jäsenyydestä neuvottelukunnassa.
      • Jyväskylän yliopisto / Viittomakielen keskus
        Päivitetty:
        8.6.2020
        • Viittomakielen keskus pitää ehdotettua kokoonpanoa toimivana edunvalvonnan näkökulmasta. Kieltä ja kielitietoisuutta koskevissa kysymyksissä viittomakielen keskus ja sen edustajat ovat valmiita toimimaan asiantuntijoina. Kieli- ja kielitietoisuuskysymykset limittyvät muun muassa tulkkaus- ja opetusteemoihin sekä lasten kielellisiin oikeuksiin.
      • Eduskunnan viittomakielten verkosto, Kiviranta Esko
        Päivitetty:
        21.5.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Kommenttinne neuvottelukunnan toiminnan järjestämistä koskevasta 4 §:stä:
      • Kuurojen Liitto ry, yhteislausunto viittomakielten lautakunnan (Kotus) kanssa
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Ei lausuttavaa toiminnan järjestämistä koskevasta pykälästä. KOMMENTARER TILL 4 § OM ORGANISERING AV VERKSAMHETEN INOM DELEGATIONEN:  Inga kommentarer om organisering av verksamheten.
      • Ulkoministeriö, Oikeuspalvelu. Ihmisoikeustuomioistuin-ja-sopimusasioiden yksikkö
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • -
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM/Åkermarck
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Opetushallitus, Rajala Susanna
        Päivitetty:
        9.6.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Eduskunnan viittomakielten verkosto, Kiviranta Esko
        Päivitetty:
        21.5.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Muut kommentit koskien asetusta:
      • Kuurojen Liitto ry, yhteislausunto viittomakielten lautakunnan (Kotus) kanssa
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Perustuslaissa ja viittomakielilaissa (359/2015) käytetään termiä ”viittomakieltä käyttävä”. Viittomakieliasiain neuvottelukuntaa koskevan asetuksen muistiossa käytetään kuitenkin sekä termiä ”viittomakieltä käyttävä” että "viittomakielinen". Itse viittomakieliasiain neuvottelukunnan asetuksessa sen sijaan käytetään ainoastaan termiä ”viittomakielinen”. Muistiossa tulisi määritellä molemmat termit ja asetuksessa termi "viittomakielinen". Lisäksi tulisi perustella se, miksi on päädytty asetuksessa käyttämään termiä "viittomakielinen", eli eri termiä kuin viittomakielilaissa. Kuurojen Liitto ja viittomakielten lautakunta katsovat, että molempia termejä voidaan käyttää, mutta että ne vaativat määrittelyn. ÖVRIGA KOMMENTARER OM FÖRORDNINGEN: I grundlagen och i teckenspråkslagen (359/2015) används begreppet ”den som använder teckenspråk”. I promemorian för förordning om Delegationen för teckenspråksärenden förekommer både begreppet ”den som använder teckenspråk” och begreppet ”teckenspråkig”. I själva förordningen om Delegationen för teckenspråksärenden används däremot enbart ”teckenspråkig”. I promemorian behöver båda begreppen definieras och i förordningen behöver begreppet ”teckenspråkig” definieras. Därtill behövs en motivering till varför man i förordningen valt begreppet ”teckenspråkig”, alltså ett annat begrepp än i teckenspråkslagen. Finlands Dövas Förbund och Språknämnden för finländska teckenspråk anser att båda begreppen kan användas, förutsatt att de definieras.
      • Ulkoministeriö, Oikeuspalvelu. Ihmisoikeustuomioistuin-ja-sopimusasioiden yksikkö
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Ulkoministeriö ehdottaa lisättäväksi asetukseen seuraavan kohdan: "Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, oikeusministeriö nimeää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen." Ulkoministeriö ehdottaa harkittavaksi lisäystä asetukseen palkkioiden ja korvausten maksamisesta esimerkiksi seuraavasti: "Neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajille, jäsenille, sivutoimisille sihteereille sekä asiantuntijoille samoin kuin muulle neuvottelukuntaa avustavalle henkilöstölle maksettavista palkkioista ja kustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö."
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Hoffrén Tea
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • LAUSUNTO Viite: Lausuntopyyntö; viittomakieliasiain neuvottelukunta VN/11512/2020 Oikeusministeriö on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoa viittomakieliasiain neuvottelu- kunnan asettamisesta. Viittomakieliasiain neuvottelukunta Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa on seuraava kirjaus: ”Perustetaan laaja-alainen viittoma- kieliasiain neuvottelukunta arvioimaan viittomakielilain ja viittomakielisten perusoikeuksien sekä yhden- vertaisuuden toteutumista (OM).” Esityksen mukaisesti viittomakieliasiain neuvottelukunta olisi viittomakieltä käyttäviä edustavien jär- jestöjen ja viranomaisten foorumi, joka seuraisi ja arvioisi viittomakielisten perusoikeuksien ja yhden- vertaisuuden toteutumista. Neuvottelukunta ei tekisi sitovia päätöksiä, mutta se vaikuttaisi asiantun- temuksellaan, aktiivisuudellaan ja aloitteellisuudellaan viittomakieltä käyttävien perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kannattaa viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamista. STM katsoo, että neuvottelukunnan perustaminen edistäisi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanoa ja viittomakielisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. STM toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan vammaisten henkilöiden oikeuk- sien neuvottelukunta VANEn tehtävänä on edistää YK:n vammaisyleissopimuksen kansallista täytän- töönpanoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen toi- minnassa. Oikeusministeriön yhteydessä toimivan kieliasiain neuvottelukunnan tehtävänä on kielellis- ten oikeuksien edistäminen. STM katsoo, että asetettaessa viittomakieliasiain neuvottelukuntaa on hyvä pohtia yhteistyötä ja koordinaatiota näiden ja muiden toimijoiden välillä, joilla on osittain saman tyyppisiä tehtäviä viittomakielisten henkilöiden kielellisten oikeuksien edistämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö kansliapäällikkö Kirsi Varhila suunnittelija Tea Hoffrén
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Ihmisoikeusliitto kannattaa viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamista. Neuvottelukunnan perustaminen edistää YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa sekä viittomakielisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. On tärkeää, että viittomakielisten henkilöiden perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista edistetään ja arvioidaan valtionhallinnossa ja muualla yhteiskunnassa tavoitteellisesti ja systemaattisesti.
      • Finlandssvenska teckenspråkiga rf
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Vi vill uppmärksamma kring användandet av olika begrepp att det ska vara enhetliga, som övriga remissinstanser har påpekat. Detta gäller både på svenska och finska.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, vastuuvalmistelija Tea Hoffrén
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Yleistä Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. VANE on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen (SopS 27/2016; vammaisyleissopimus) kansallinen koordinaatiomekanismi. VANE ottaa lausunnossaan kantaa asiaan vammaisyleissopimuksen näkökulmasta. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja esityksen kannalta keskeiset velvoitteet YK:n vammaisyleissopimuksen 21 artikla edellyttää sopimuspuolet toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeutta sanan- ja mielipiteenvapauteen, mukaan lukien vapaus etsiä, vastaanottaa ja välittää tietoja ja ajatuksia yhdenvertaisesti muiden kanssa muun muassa tunnustamalla viittomakielten käytön ja edistämällä sitä. YK:n vammaisyleissopimuksen 4.3 artikla edellyttää vammaisten henkilöiden osallistamista heitä edustavien järjestöjen kautta heitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa. Huomioita esityksestä Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa on seuraava kirjaus: ”Perustetaan laaja-alainen viittomakieliasiain neuvottelukunta arvioimaan viittomakielilain ja viittomakielisten perusoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumista (OM).” Esityksen mukaisesti viittomakieliasiain neuvottelukunta olisi viittomakieltä käyttäviä edustavien järjestöjen ja viranomaisten foorumi, joka seuraisi ja arvioisi viittomakielisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Neuvottelukunta ei tekisi sitovia päätöksiä, mutta se vaikuttaisi asiantuntemuksellaan, aktiivisuudellaan ja aloitteellisuudellaan viittomakieltä käyttävien perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. VANE kannattaa viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamista. VANE katsoo, että neuvottelukunnan perustaminen edistäisi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanoa ja viittomakielisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. VANEn tehtävänä on edistää YK:n vammaisyleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen toiminnassa. YK:n vammaisyleissopimuksessa määrätään sopimuspuolten velvoitteiksi muun muassa viittomakielen käytön edistäminen. VANE toivoo, että asetettaessa viittomakieliasiain neuvottelukuntaa pohditaan yhteistyötä ja koordinaatiota niiden eri toimijoiden välillä, joilla on osittain saman tyyppisiä tehtäviä viittomakielisten henkilöiden oikeuksien edistämisessä. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE Riitta Burrell puheenjohtaja Tea Hoffrén suunnittelija
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM/Åkermarck
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Neuvottelukunnan perustaminen on tarpeellista. Neuvottelukunnan on huomioitava myös kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset. Osa heistä käyttää taktiilia eli kädestä käteen viittomista sekä kapeaan näkökenttään viittomista.
      • OKM, Larpa Marjaana
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi viittomakieliasiain neuvottelukunnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että on hyvä, että asetetaan pysyvä toimielin, joka seuraa ja arvioi viittomakielilain sekä viittomakielisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Ehdotetun neuvottelukunnan tehtävät ja kokoonpano vaikuttavat tarkoituksenmukaisilta ottaen huomioon eduskunnan hallitukselle asettama velvoite: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu.”
      • Opetushallitus, Rajala Susanna
        Päivitetty:
        9.6.2020
        • Opetushallitus pitää erinomaisena asetusta, jonka tavoitteena on perustaa viittomakieliasiain neuvottelukunta, ts. pysyvä viittomakielisten perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen keskittyvä toimielin valtionhallintoon.
      • Jyväskylän yliopisto / Viittomakielen keskus
        Päivitetty:
        8.6.2020
        • 1) Neuvottelukunta on tarpeellinen viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumisen seurannalle. 2) Termi "viittomakielinen" on laaja. Tarkoitetaanko sillä myös muita kuin suomalaista viittomakieltä ja suomenruotsalaista viittomkieltä käyttäviä kuuroja/huonokuuloisia/kuulevia henkilöitä?
      • Eduskunnan viittomakielten verkosto, Kiviranta Esko
        Päivitetty:
        21.5.2020
        • Ei muita kommentteja.
      • Muut kommentit koskien muistiota:
      • Kuurojen Liitto ry, yhteislausunto viittomakielten lautakunnan (Kotus) kanssa
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Kun viittomakieliasiain neuvottelukunta asetetaan, viittomakielisten edustus varsinaisena jäsenenä kieliasiain neuvottelukunnassa ei ole enää tarpeen, ja viittomakielisten edustus tulee turvata esimerkiksi asiantuntijajäsenyyden kautta. Näin vuoropuhelu ja yhteistyö kieliasiain neuvottelukunnan kanssa jatkuvat. Viittomakielilain tuntemus kieliasiain neuvottelukunnassa on edelleen ohutta. Uutena toimielimenä viittomakieliasiain neuvottelukunnan tulee kiinnittää huomiota tapaan, jolla se viestii tehtävästään viittomakieliselle yhteisölle, valtionhallinnolle ja muille toimijoille. Myös ulkoisessa viestinnässä on käytettävä vähintään neljää kieltä: suomea ja ruotsia sekä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Esimerkiksi siitä, ettei neuvottelukunnan ole tarkoitus olla sitovia päätöksiä ja ratkaisuja antava toimielin (vrt. laillisuusvalvonta), tulee viestiä selkeästi, jotta yhteisölle ei synny ylisuuria odotuksia neuvottelukuntaa kohtaan. Tehtävistä viestiminen selkiyttää myös työnjakoa suhteessa jo vakiintuneisiin toimielimiin, kuten viittomakielten lautakuntaan, kieliasiain neuvottelukuntaan ja vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukuntaan (VANE). Koska asetuksessa ja muistiossa viitataan yksinomaan henkilöihin, jotka jo osaavat viittomakieltä (eli viittomakielisiin ja viittomakieltä käyttäviin), muistiossa olisi hyvä tuoda esille, että neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös viittomakieliseksi tulemisen edistäminen, eli esimerkiksi sen tukeminen, että sisäkorvaistutetta käyttävät lapset ja heidän perheensä saavat mahdollisuuden omaksua suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä. Kuurot maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat muodostavat myös yhden ryhmän, jonka mahdollisuutta oppia suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä viittomakieliasiain neuvottelukunnan tulisi edistää. Sekä asetuksessa että muistiossa olisi hyvä ilmaista selkeästi, onko neuvottelukunnan tarkoitus käsitellä ainoastaan suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien kielellisiä perusoikeuksia ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Nyt lukija voi saada käsityksen, että neuvottelukunta käsittelisi myös muita viittomakieliä käyttävien kielellisiä oikeuksia. Muistion kohdassa "2 § Tehtävät", sen toisessa kappaleessa, tulisi olla: Neuvottelukunta toimii asiantuntijaverkostona viittomakielisten (eikä siis "viittomakielten") kielellisiin oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. ÖVRIGA KOMMENTARER OM PROMEMORIA:  Då Delegationen för teckenspråksärenden har inrättats, behöver teckenspråkigas representation i Delegationen för språkärenden inte längre bestå av medlemmar utan representationen kan till exempel tryggas i form av sakkunniga. På detta vis fortsätter dialogen och samarbetet med Delegationen för språkärenden. Kännedomen om teckenspråkslagen i Delegationen för språkärenden, är fortsättningsvis knapphändig. Som ett nytt organ bör delegationen för teckenspråksärenden fästa särskild vikt vid hur den informerar om sitt uppdrag till teckenspråksgemenskapen, statsförvaltningen och andra aktörer. Också i den externa kommunikationen ska delegationen använda minst fyra språk: finska och svenska samt finskt och finlandssvenskt teckenspråk. Delegationen måste bland annat ge tydlig information om att den inte är ett organ som kan fatta bindande beslut eller erbjuda slutgiltiga lösningar. Detta är viktigt för att hindra att gemenskapen får för stora förväntningar på delegationen. Genom att informera om uppgifterna gör det också lättare att klargöra arbetsfördelningen i förhållande till redan etablerade organ som Språknämnden för finländska teckenspråk, Delegationen för språkärenden och Delegationen för rättigheter för personer med funktionsnedsättning (VANE). Eftersom både förordningen och promemorian genomgående refererar till personer som redan behärskar teckenspråk (alltså teckenspråkiga eller användare av teckenspråk), skulle det vara önskvärt att i promemorian föra fram att en av delegationens arbetsuppgifter också är att främja möjligheten att bli teckenspråkig. Genom sitt arbete kan delegationen till exempel stödja barn med hörselimplantat och deras familjer så att dessa får bättre förutsättningar att tillägna sig finskt eller finlandssvenskt teckenspråk. Delegationen ska ytterligare främja möjligheten till inlärning av finskt eller finlandssvenskt teckenspråk bland gruppen av döva invandrare och asylsökande. Både i förordningen och i promemorian vore det önskvärt att tydligt uttrycka ifall delegationen enbart arbetar för att tillgodose grundläggande fri- och rättigheter för dem som använder finskt- och finlandssvenskt teckenspråk. I nuläget kan läsaren få en uppfattning om att delegationen också behandlar språkliga rättigheter för dem som använder andra teckenspråk än finskt och finlandssvenskt teckenspråk.
      • Ulkoministeriö, Oikeuspalvelu. Ihmisoikeustuomioistuin-ja-sopimusasioiden yksikkö
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Ulkoministeriö esittää, että muistiossa selvennettäisiin neuvottelukunnan suhdetta kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä kielellisten oikeuksien edistämistä käsittelevään kieliasiain neuvottelukuntaan sekä myös vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukuntaan. Lisäksi ulkoministeriö toteaa seuraavaa: Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteet ovat syrjinnän poistaminen sekä avoimuuden ja osallisuuden lisääminen. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kaikessa ulkopoliittisessa toiminnassa. Yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan ja kehityspolitiikan läpileikkaavista tavoitteista on vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen. Tavoitteena on lisätä vammaisten henkilöiden osallistumista poliittiseen päätöksentekoon niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tosiasiallinen vuorovaikutus edellyttää, että viittomakielisillä on mahdollisuus käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Ulkoministeriön hallinnonalalla viittomakielisten oikeudet nousevat esille myös vähemmistökielikysymyksenä muun muassa kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon valvonnassa. Ulkoministeriö pitää erittäin myönteisenä laaja-alaisen viittomakieliasiain neuvottelukunnan perustamista valtioneuvoston asetuksella. Neuvottelukunta tulisi osaltaan edistämään kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanoa, erityisesti vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen (SopS 26 ja 27/2016, jäljempänä yleissopimus) täytäntöönpanoa. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Yleissopimuksessa on useita nimenomaisesti viittomakielten käyttöä ja tunnustamista koskevia sopimusmääräyksiä. Suomi on antanut ensimmäisen raporttinsa yleissopimuksen täytäntöönpanosta vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle elokuussa 2019. Yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on ottanut kantaa viittomakielen asemaan sopimusvaltioille antamis-saan loppupäätelmissä ja suosituksissa. On odotettavissa, että komitea tulee jatkossa johdonmukaisesti käsittelemään viittomakielisten oikeuksia ja viittomakielten asemaa sopimusvaltioiden alueella. Näin ollen myös Suomelle voi olla odotettavissa komitean päätelmiä ja suosituksia viittomakielten käy-tön tosiasiallisesta edistämisestä. Ulkoministeriön näkemyksen mukaan olisi luontevaa saattaa em. suositukset nyt perustettavana olevan neuvottelukunnan käsiteltäviksi. Ulkoministeriö on pyrkinyt edistämään viittomakielten käsittelyä osana Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (SopS 23/1998, jäljempänä peruskirja) täytäntöönpanoa. Peruskirjalla pyritään suojelemaan ja edistämään perinteisiä alueellisia kieliä tai vä-hemmistökieliä Euroopassa, ylläpitämään ja kehittämään Euroopan kulttuureja ja kulttuuriperintöä sekä edistämään alueellisen kielen tai vähemmistökielen käyttöä yksityisessä ja julkisessa elämässä. Peruskirjan ensisijainen tarkoitus liittyy kulttuuriin. Se ei määrittele kieltä subjektiivisesti yksilön oikeudeksi käyttää omaa kieltään. Peruskirjalla suojataan nimenomaan kieliä, ei yksilöitä eikä ryhmiä, jotka sitä käyttävät. Viittomakieliä tai muita ei-puhutun kielen muotoja ei ole sisällytetty peruskirjan soveltamisalaan. Suomi on määräaikaisraporteissaan peruskirjan täytäntöönpanosta, kuten viimeisimmässä viidennessä määräaikaisraportissa marraskuussa 2017, raportoinut myös viittomakielistä. Asiantuntijakomitea ei ole ottanut kantaa viittomakielen asemaan Suomelle antamissaan päätelmissä. Lisäksi viittomakielisistä on raportoitu muun muassa kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (SopS 1 ja 2/1998) ja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan (SopS 78 ja 80/2002) kuten myös kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 7 ja 8/1976) ja lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59 ja 60/1991) täytäntöönpanon osalta.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Viittomakielisten henkilöiden kielelliset oikeudet toteutuvat tällä hetkellä Suomessa puutteellisesti. Tulkkauspalveluiden järjestäminen ja viranomaisviestinnän saavutettavuus ovat esimerkkejä elämänalueista, joilla viittomakieliset henkilöt kohtaavat ongelmia huolimatta lainsäädännön ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen turvaamista oikeuksista.
      • Finlandssvenska teckenspråkiga rf
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Finlandssvenska teckenspråkiga rf vill trygga att delegationen för språkärenden har en sakkunnig representant som är teckenspråkig för att teckenspråkigas ärenden tillhör också övriga språkärenden. Vi vill betona viktigheten i att information som går ut till målgrupperna ska vara på fyra språk, att båda teckenspråken också uppmärksammas. Att det framkommer tydligt vad delegationens uppgift blir. Även inom delegationens arbete att svenskspråkiga representanter också får del av material och information på svenska.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM/Åkermarck
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • OKM, Larpa Marjaana
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Yksittäisenä huomiona opetus- ja kulttuuriministeriö esittää muistiossa selvennettäväksi, mikä viittomakieliasiain neuvottelukunnan asema muihin ryhmittymiin, esimerkiksi kieliasiain neuvottelukuntaan tulee olemaan.
      • Opetushallitus, Rajala Susanna
        Päivitetty:
        9.6.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Eduskunnan viittomakielten verkosto, Kiviranta Esko
        Päivitetty:
        21.5.2020
        • Viittomakielilaki on säädetty turvaamaan viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutuminen. Tässä hallitusohjelman mukaan perustettavalla viittomakieliasiain neuvottelukunnalla on tärkeä rooli.