Lausuntopyyntö on suljettu eikä siihen voi enää antaa lausuntoja

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025

Vastausaika päättyy: 16.9.2016

Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto

Valtion kulttuuripolitiikkaa ohjaavat kulttuuripoliittiset selonteot, hallitusohjelmat, mahdolliset muut valtioneuvostasoiset linjaukset ja eduskunnan päätökset. Niiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö laati ensimmäisen kulttuuripolitiikan strategiansa vuonna 2009. Se ulottui vuoteen 2020. Nyt ministeriö on valmistellut luonnoksen strategiasta, joka ulottuu vuoteen 2025. Siinä ministeriö määrittelee strategiset tavoitteet kulttuuripolitiikan pitemmän aikavälin kehittämiselle ja siten ministeriön ohjaukselle kulttuuripolitiikassa. Koska strategia ulottuu yli hallituskausien, se on virkamiesnäkemys kulttuuripolitiikan kehittämisestä. Siinä otetaan huomioon nykyisen hallituksen ohjelma ja sen toteutuksessa jatkossa myös tulevien hallitusten ohjelmat.

Tavoitteet

Lausuntopyynnön tavoitteena on hankkia toimiala- (ja kansalais)palautetta strategialuonnoksesta. Strategian valmistelussa on otettu huomioon toimialan näkemyksiä kulttuuripolitiikan toimintaympäristömuutoksista ja kehittämistarpeista. Niitä on saatu erilaisissa työprosesseissa viime vuosien aikana (mm. ministeriön tulevaisuuskatsauksen valmistelu v. 2014, taiteen ja kulttuurin tulevaisuusverstas v. 2015 ja siihen liittyvät alueelliset verstaat, taiteen ja kulttuurin toimialan valtionavustuspolitiikan uudistamiseen liittyvä kysely v. 2015, VOS- järjestelmän kehittämisprosessin käynnistämistilaisuus v. 2016).

Jakelu:
Aalto-yliopisto    
Aene ry/kulttuurialan kehittämisryhmä    
Arkkitehtuurikeskus ry    
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK    
AV-arkki ry    
Av-Tuottajien Tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry    
Cultura-säätiö    
Cupore    
Dokumenttikilta ry    
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry    
Espoon kaupunki / kulttuuritoimi    
Etelä-.Pohjanmaan liitto    
Etelä-Karjalan liitto    
Etelä-Pohjanmaan ELY    
Etelä-Savon ELY    
Etelä-Savon liitto    
Etelä-Suomen AVI    
Finland Festivals ry    
Finlands svenska Biblioteksförening rf    
Finlands svenska folkmusikinstitut    
Finlands svenska författareförening rf    
Finlands svenska hembygdsförbund rf    
Finlands Svenska Sång- och Musikförbund rf FSSMF    
Finlands Svenska Ungdomsförbund rf    
FinnAgoran säätiö    
Finsk-norsk kulturinstitutt    
Fondet til støtte af Finlands-Instituttet i København    
Forum Artis ry    
FRAME-säätiö    
Grafia ry    
Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus    
Helsingin kaupungin kulttuurikeskus    
Hämeen ELY    
Hämeen liitto    
Iberialais-amerikkalainen säätiö    
ICOM - Suomen komitea ry    
ICOMOS Suomen osasto ry    
Itä-Suomen aluehallintovirasto    
John Nurmisen säätiö    
Kaakkois-Suomen ELY    
Kainuun ELY    
Kainuun liitto    
Kansallinen audiovisuaalinen keskus    
Kansallisgalleria    
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ry    
Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry    
Keski-Pohjnamaan liitto    
Keski-Suomen ELY    
Keski-Suomen liitto    
Keski-Suomen liitto    
Kirjallisuuden vientikeskus FILI    
Koneen Säätiö    
Kopiosto ry    
Kordelinin säätiö    
Koulukinoyhdistys    
Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry    
Kuvataideopettajat ry    
Kuvittajat ry    
Kymenlaakson liitto    
Lapin aluehallintovirasto    
Lapin ELY    
Lapin liitto    
Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry    
Lastenkulttuurikeskukset    
Liikenne- ja viestintäministeriö    
Lounais-Suomen aluehallintovirasto    
Lukukeskus - Läscentrum ry    
Luovan talouden agentit ja managerit yhdistys ry    
Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY    
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto    
Maa- ja metsätalousministeriö    
Mediakasvatuskeskus Metka ry    
Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry    
Museoalan ammattiliitto    
Museopedagoninen yhdistys Pedaali ry    
Museovirasto    
Music Finland ry    
Musiikin edistämissäätiö MES    
Musiikkituottajat - IFPI Finland    
Muu ry    
Neogames Finland ry    
Näkövammaisten kirjasto    
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry    
Oikeusministeriö    
Opetus- ja kulttuuriministeriö    
Oulun kaupunki kulttuuritoimi    
Piknik Frequency ry.    
Pirkanmaan ELY    
Pirkanmaan liitto    
Pirkanmaan liitto    
Pohjanmaan ELY    
Pohjois-Karjalan ELY    
Pohjois-Karjalan liitto    
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus    
Pohjois-Pohjanmaan liitto    
Pohjois-Savon ELY    
Pohjois-Savon liitto    
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto    
Puolustusministeriö    
Päijät-Hämeen liitto    
Päijät-Hämeen liitto    
Rakennustaiteen seura ry    
Sanasto ry    
Sarjakuvantekijät ry    
Satakunnan ELY    
Satakunnan liitto    
Sirkuksen tiedotuskeskus ry    
Sisäministeriö    
Sosiaali- ja terveysministeriö    
Stiftelsen Finlands Kulturinstitut i Sverige    
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry    
Suomen Arkkitehtiliitto ry SAFA    
Suomen Arvostelijain Liitto ry    
Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry    
Suomen Benelux-instituutin säätiö    
Suomen Big Band -yhdistys ry SBB ry    
Suomen biotaiteen seura ry    
Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin liitto Set ry    
Suomen Elokuvaohjaajaliitto, SELO ry    
Suomen elokuvasäätö    
Suomen elokuvatuottajat SEK ry    
Suomen Filmikamari ry    
Suomen Harrastajateatteriliitto ry    
Suomen Jazzliitto ry    
Suomen kansallisooppera ja -baletti    
Suomen Kansallisteatteri    
Suomen Kansanmusiikkiliitto ry    
Suomen Kirjailijaliitto ry    
Suomen kirjastoseura ry    
Suomen Kotiseutuliitto ry    
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry    
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry    
Suomen kulttuurirahasto    
Suomen Kuntaliitto    
Suomen Kuvanveistäjäliitto ry    
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto ry    
Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry SULASOL    
Suomen Lontoon instituutin säätiö    
Suomen Museoliitto ry    
Suomen Musiikkioppilaitosten liitto r.y.    
Suomen Muusikkojen Liitto ry    
Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin säätiö    
Suomen Näyttelijäliitto ry    
Suomen PEN ry    
Suomen Pietarin instituutin säätiö    
Suomen Ranskan instituutin säätiö    
Suomen Saksan-instituutin säätiö    
Suomen sarjakuvaseura ry    
Suomen Sinfoniaorkesterit ry    
Suomen Säveltäjät ry    
Suomen Taidegraafikot ry    
Suomen Taideteollisuusyhdistys ry - Design Forum Finland    
Suomen Taiteilijaseura - Konstnärsgillet i Finland ry    
Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry    
Suomen Teatterit ry    
Suomen tietokirjailijat ry    
Suomen Työväen Musiikkiliitto (Stm) R.Y.    
Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry    
Suomen Viron-instituutin säätiö    
Suomenlinnan hoitokunta    
Svenska kulturfonden    
Svenska litteratursällskapet i Finland rf    
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry    
Taidemaalariliitto ry    
Taidemaalariliitto-Målarförbundet ry    
Taideyliopisto    
Taiteen edistämiskeskus    
Taiteen perusopetusliitto TPO ry    
Tampereen kaupunki kulttuuripalvelut    
Tanssin Tiedotuskeskus ry    
Teatterikeskus ry    
Teatterin tiedotuskeskus ry    
Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry    
Turun kaupunki kulttuuritoimi    
Työ- ja elinkeinoministeriö    
Työväen Näyttämöiden Liitto ry    
Ulkoasiainministeriö    
Uudenmaan ELY    
Uudenmaan liitto    
Uudenmaan liitto    
Valokuvataiteilijoiden liitto    
Valokuvataiteilijoiden liitto ry    
Valtioneuvoston kanslia    
Valtiovarainministeriö    
Varsinais-Suomen ELY    
Varsinais-Suomen liitto    
Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry    
Ympäristöministeriö    
Ympäristötaiteen säätiö    
Österbottens förbund    
Vastausohjeet vastaanottajille

Pyydämme lausunnonantajia arvioimaan strategialuonnosta sen yhteydessä olevien kysymysten kautta.

Toivomme otettavaksi huomioon strategian luonteen valtion kulttuuripolitiikkaa koskevien yleisten linjausten esittäjänä. Mahdollisuus vaikuttaa kulttuuripolitiikan eri osa-alueisiin tai yksityiskohtiin toteutuu niitä koskevien valmisteluprosessien yhteydessä.

Aikataulu
Lausunnot pyydetään antamaan 16.9.2016 mennessä.
Valmistelijat
Kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes; esa.pirnes@minedu.fi, tel. 0295 330259
Ylijohtaja Riitta Kaivosoja, työryhmän puheenjohtaja
Hallinnollinen avustaja Leila Hohtari, leila.hohtari@minedu.fi, tel. 0295 330056 (käytännölliset kysymykset)
Lausuntopalvelu.fi:n käyttöön liittyvät kysymykset pyydämme osoittamaan ko. palvelun ylläpitäjälle: lausuntopalvelu.om@om.fi, tel. 0295 150231


 
Asiasanat

kulttuuripolitiikka, kulttuuri

kulturpolitik, kultur


    • Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia vuoteen 2025 on päivitys vuonna 2009 valmistuneesta vuoteen 2020 ulottuvasta strategiasta. Koska strategia ulottuu yli hallituskausien, se on virkamiesnäkemys kulttuuripolitiikan kehittämishaasteista ja -tavoitteista.

      Hallitusten ohjelmat ja toiminta vaikuttavat strategian toteuttamiseen. Vuonna 2015 käynnistyneellä hallituskaudella erityisen tärkeitä ovat hallituksen kärkihankkeet, joihin sisältyy taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen.

      Keskeiset toiminnan alueet kulttuuripolitiikassa ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka. Tämä strategia koskee ensisijaisesti näitä toiminnan alueita, joista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto. Taiteen perusopetuksesta sekä taide- ja kulttuurialan koulutusta koskevista asioista vastaavat saman ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikkaa käsittelevät osastot. Lisäksi monien muiden ministeriöiden hoitamilla politiikka-alueilla on kulttuuripolitiikkaan vaikuttavia asioita.

      Strategia luo suuntaviivat opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripoliittisille toimille ja toimialan ohjaukselle vuoteen 2025. Hallitusohjelmat ilmaisevat tarkemmat painotukset ja toimenpiteet.

      Strategian valmistelussa on otettu huomioon toimialan näkemyksiä kulttuuripolitiikan kehittämistarpeista. Niitä on saatu erilaisissa työprosesseissa viime vuosien aikana. Strategialuonnoksesta järjestettiin kommentointimenettely.

    • Taide ja kulttuuri vaikuttavat yksilöihin ja yhteisöihin, ja vaikutukset säteilevät laajasti yhteiskuntaan. Kulttuuripolitiikalla vaikutetaan yhteiskuntakehitykseen taiteellisen ja kulttuurisen toiminnan arvoista ja luonteesta käsin.  Taide ja kulttuuri itsessään ovat arvokkaita, monimuotoisten sisältöjen tuottaminen tärkeää ja taiteen ja kulttuurin myönteisten vaikutusten saattaminen ihmisten, yhteiskunnan ja talouden hyväksi hyödyllistä.

      Kulttuuripolitiikkaa ohjaavat kaikkia kansalaisia koskevat perusoikeudet sekä taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin perusoikeuksiin kuuluvat kulttuuriset oikeudet. Kulttuuriset oikeudet – kuten jokaisen oikeus ottaa osaa kulttuurielämään ja nauttia taiteellisten tuotteidensa henkisille ja aineellisille eduille suodusta suojasta sekä taiteen vapaus – turvataan YK:n sopimuksessa[1]. Myös sananvapaus, oikeus valita oma kulttuurinsa sekä kunnioitus kulttuuria ja sen itsemääräämisoikeutta ja kulttuurista identiteettiä kohtaan nähdään kansainvälisessä keskustelussa kuuluvan kulttuurisiin oikeuksiin.

      Jokaisen oikeus kehittää itseään, taiteen vapaus sekä oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin turvataan myös Suomen perustuslaissa osana sivistyksellisiä oikeuksia. Perustuslaissa vahvistetaan myös vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Ne valtion toimet, joilla näitä oikeuksia ja vastuita toteutetaan, liittyvät tiedon saatavuuteen, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä kulttuuriperinnön vaalimiseen. Julkinen valta luo edellytyksiä oikeuksien toteutumiselle ylläpitämällä ja tukemalla kirjastolaitosta ja kulttuurilaitoksia sekä avustamalla ja muulla tavoin mahdollistamalla taiteen harjoittamista ja kulttuuritoimintoja.
      [1] YK:n kansainvälinen taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka Suomi on ratifioinut v. 1975. Sopimusvaltiot sitoutuvat siinä kunnioittamaan luovalle toiminnalle välttämätöntä taiteen vapautta.
      Klikkaa ja lisää tekstiä
    • Kulttuuripolitiikan tehtävät ja tavoitteet liittyvät luovuuden, moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseen yhteiskunnassa. Luovuuden edistämisen kannalta erityisasemassa ovat taiteilijat ja muut luovan työn tekijät. Kulttuurituotantojen moninaisuus pitää kulttuurielämän vireänä ja kartuttaa kulttuuriperintöä, jota voi hyödyntää eri tavoin yhteiskunnassa. Osallisuus lisää osallistumista yhteiskuntaan ja kulttuuriin, mikä vahvistaa demokratiaa.

      Julkisen vallan kulttuuripolitiikkaa toteuttavat erityisesti valtio ja kunnat. Kansalaisyhteiskunnan toimijat ja markkinatoimijat vaikuttavat myös osaltaan kulttuurielämän kehitykseen ja kulttuuripolitiikkaan.

      Valtion tehtävät liittyvät erityisesti seuraaviin asioihin:

      • taiteen tekemisen vapauden sekä taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytysten turvaaminen, ml. luovan työn tekijöiden tuottamien tuotteiden tekijänoikeudellinen suoja
      • edellytysten luominen kansalaisten osallisuudelle ja osallistumiselle kulttuuriin, ml. kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sekä mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuria
      • kulttuurin perustasta ja jatkuvuudesta huolehtiminen, ml. kulttuuriperinnön vaaliminen, kulttuurin toimialan riittävä rahoitus ja hallinnolliset rakenteet


      Kulttuuripolitiikka kehittyy kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Kansainvälisiä sopimuksia on erityisesti ihmisoikeuksien ja kulttuuristen oikeuksien, kulttuuriperinnön, kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisen ja edistämisen sekä tekijänoikeuksien alueilla. Vaikka EU:lla ei ole yleistä toimivaltaa kulttuuripolitiikan alaan liittyvissä asioissa, unionin lainsäädäntö vaikuttaa audiovisuaaliseen kulttuuriin, tekijänoikeuksiin ja kulttuuriesineiden maastavientiin. Lisäksi unionin erilaiset ohjelmat, kannanotot (tiedonannot ja päätelmät), strategiat (esim. Eurooppa 2020 -strategia) ja rakennerahastopolitiikka vaikuttavat moniin kansallisten kulttuuripolitiikkojen osa-alueisiin.

    • Kulttuuri kytkeytyy monin tavoin ihmisten elämään ja yhteiskuntaan, siksi myös kulttuuripolitiikan merkitys yhteiskuntapolitiikassa on lisääntynyt. Kulttuurin toimialan arvostus ei ole kaikin osin seurannut sen merkityksen kasvua.

      Toimialan toimijakenttä on monipuolistunut. Taiteen tekemisessä on lisääntynyt monitaiteisuus, ja on syntynyt uusia ilmaisun muotoja.

      Taiteilijoiden tulotaso on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä useimmilla taiteenaloilla, ja työmarkkinoilla taiteilijoiden asema on epävakaa. Taiteilijoiden toimeentulo on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa.

      Taiteenalat ja niiden organisoitumistavat poikkeavat toisistaan. Tuki- ja rahoitusrakenteet eivät ole vastanneet riittävän hyvin eri taiteenaloilla tapahtuneeseen kehitykseen.

      Taiteilijat ovat Suomessa hyvin koulutettuja, mutta heidän ja muiden luovan työn tekijöiden osaamista ei hyödynnetä riittävästi muilla toimialoilla. Kulttuurin ja luovan talouden kehitys ei ole ollut odotusten mukaista. Taiteelliseen toimintaan perustuvien kulttuurin ydinalojen osuus kulttuurin toimialan arvonlisäyksestä on kasvanut, mutta koko toimialan BKT-osuus (3 %) on hieman laskenut parhaista vuosista.

      Kirjastopalveluja on saatavilla hyvin ja ne ovat edelleen maksuttomia. Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot toimivat vakiintuneen rakenteen puitteissa. Säästöjen myötä niiden toimintaedellytykset ovat vaikeutuneet, vaikka yleisömäärät ovat kasvaneet. Valmius tehdä yleisötyötä ja toimia myös omien tilojen ulkopuolella on lisääntynyt. Lastenkulttuurikeskukset kattavat Suomen nykyisistä kunnista noin puolet. Digitalisoitumiskehityksen myötä kulttuurisisällöt ja -palvelut ovat entistä kattavammin saatavilla myös tietoverkoissa.

      Kuntien väliset erot kulttuuripalveluissa ovat kasvaneet. Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tarjonta sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee alueittain. Aluehallinto on muutoksen tilassa.

      Kulttuurin rahoituskehitys oli suotuisa 2010-luvun taiteeseen saakka. Sen jälkeen toimialalle on kohdistunut säästöjä, ja on jouduttu turvautumaan henkilöstön ja toiminnan supistamisiin.

      Toimialan rahoitusjärjestelmät ovat vakiintuneita. Rahoitusta on pyritty suuntaamaan uudelleen toimijakentän muutosten myötä, mutta esiintyy myös painetta uudistaa järjestelmiä voimakkaammin. Rakenteellisia uudistuksia on tehty virastokentässä.

      EU:n rakennerahastorahoitus on antanut lisärahoitusmahdollisuuden kulttuurin toimialalle Suomen EU-jäsenyyden aikana. Suomen rahoitusosuus kuitenkin väheni kuluvalla rahoituskaudella.

    • Kysymys lausunnonantajille: Onko näkemys kulttuuripolitiikan tilasta perusteltu – jos ei, miltä osin se on virheellinen tai puutteellinen?
    • Yleiset muutokset

      Yhteiskunnalliseen kehitykseen Suomessa ja EU:ssa liittyy epävarmuustekijöitä.  Kansainvälistyminen ja globalisoituminen jatkuvat. Toisaalta nationalistiset virtaukset voivat ylikorostua myös Suomessa.

      Taloustilanne säilyy ainakin lähivuodet hyvin vaikeana, mikä lisää painetta uudistaa rahoitusrakenteita ja -järjestelmiä eri toimialoilla. Uudenlaisen hallinnonalojen välisen yhteistyö tarve korostuu hallinnon eri tasoilla. Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävän kehityksen vaatimus voimistuvat entisestään.

      Yhteiskunnan monimuotoistuminen jatkuu. Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä suosivat kehitystrendit toteutuvat samanaikaisesti. Erityisesti hyvinvoivien ryhmissä palveluodotukset yksilöllistyvät. Myös ikääntyneempien väestöryhmien kulutus-, palveluodotus- ja elämäntyylikäyttäytyminen muuttuu ja monipuolistuu. Elämäntyylien kirjo lisääntyy ja yhteisöllisyys toteutuu erityisesti pienyhteisöissä. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy.

      Väestö monimuotoistuu ja keskittyy suurimpiin kasvukeskuksiin – Suomi urbanisoituu. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa, Helsingissä se on ennusteiden mukaan 20 % v. 2025, alle 16-vuotiaissa vielä suurempi. Maan kaksikielisyys pysyy kulttuurisena rikkautena, vaikka ruotsinkielisten suhteellinen osuus väestöstä vähenisi. Lapsia ja nuoria tulee olemaan valtaosassa Suomen nykyisiä kuntia selvästi vähemmän kuin aiemmin. Maan eri alueilla taloudelliset voimavarat ja muut kehitysmahdollisuudet poikkeavat toisistaan.
       
      Digitaalinen kehitys tuottaa innovaatioita, joista osa on jo nähtävissä, osa tulee eteen yllättäen. Digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa edelleen tuotanto-, elinkeino- ja työrakenteita mutta myös kysyntää, kuluttamista ja elämäntapoja. Uudet kasvualat hyötyvät digitalisaatiosta. Luovuuteen ja aineettomaan arvoon perustuvien toimintojen merkitys elinkeinoelämässä ja taloudessa kasvaa. EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehitykseltä poistetaan esteitä.

      Nuorimmat sukupolvet ovat uudenlaisen mediakulttuurin kasvatteja. Media- ja kulttuurisia sisältöjä tuotetaan itse ja jaetaan verkossa. Ns. vakava ja populaari kulttuuri sekoittuvat.

      Pitemmällä aikavälillä on mahdollista, että elämme älytaidekodeissa, puemme päällemme älytaidevaatteita ja kuljemme kaupunkitaidetiloissa. Syntyy nykyistä moniaistisempia taide- ja kulttuurikokemuksia, ja taidetta sovelletaan aiempaa monipuolisemmin…[1]
       
      Toimintaympäristömuutokset kulttuurin toimialalla

      Yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristyminen ja nationalististen virtausten voimistuminen lisäävät kulttuurisen keskustelun ja vuoropuhelun tarvetta. Joudutaan muistuttamaan kulttuurin merkityksestä ja kulttuuripolitiikan tavoitteista sekä ihmis- ja kansalaisoikeuksien sekä demokratian merkityksestä yhteiskunnallisen toiminnan arvoperustana. Kulttuurin moninaisuus on sen kehittymisen edellytys.

      Kulttuurin toimialan – erityisesti kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöpolitiikkaan liittyvin – toimin voidaan tukea kestävää kehitystä. Samalla toimialan toimijoiden tulee kehittää omaa toimintaansa kestävän elämäntavan vaatimusten mukaisesti.

      Yhteiskunnan monimuotoistuminen luo uusia mahdollisuuksia kulttuuriin perustuville tuotannoille ja palveluille. Elämyksellisten ja hyvinvointia lisäävien taide- ja kulttuuripalvelujen ja -tuotteiden kysyntä lisääntyy – suhteellisesti eniten ikääntyneemmissä väestöryhmissä. Kulttuurialan toimijoille avautuu uusia mahdollisuuksia saavuttaa ihmisiä ja vaikuttaa heihin sekä yksilöinä että yhteisöinä.Toisaalta yleisörakenne monimuotoistuu ja osa yleisöistä tulee vaativammiksi.  24/7 -yhteiskunnassa syntyy mm. painetta monipuolistaa esitys- ja aukioloaikoja.

      Lasten ja nuorten kulttuuriharrastukset tulevat entistä tärkeämmiksi, koska ne kehittävät luovuutta ja kulttuurista kompetenssia mutta tukevat myös hyvinvointia, oppimista ja osaamista. Kaikkien ikäryhmien kohdalla tarvitaan rakenteita, jotka varmistavat hallinnonalarajojen yli menevän panostuksen palvelujen tuottamiseen ja rahoittamiseen.

      Eriarvoistumiskehityksen vuoksi kulttuurin julkisen tuen sosioekonomista kohdentumista kyseenalaistetaan. Kulttuuriin vähän osallistuvien osallistaminen sekä taide- ja kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen kustannusten kurissa pitäminen pysyvät tärkeinä tavoitteina.  

      Syntyy painetta siihen, että monikulttuuristumisen tulee näkyä nykyistä vahvemmin taide- ja kulttuurilaitosten ja muiden toimialan toimijoiden toimintatavoissa sekä ohjelma- ja palvelutarjonnassa. Ruotsinkielisen kulttuurielämän tarpeet voivat vaatia uutta huomiota.
       
      Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja urbanisoituminen luovat pohjaa luovuuskeskittymille. Toisaalta on aiempaa vaikeampaa pitää kiinni tavoitteesta turvata tasa-arvoiset kulttuuripalvelut kaikkialla maassa, minkä vuoksi joudutaan etsimään uusia tapoja järjestää ja levittää palveluja. Alueellisten kulttuuripalvelujen turvaamisessa digitalisaation avulla voidaan monipuolistaa tarjontaa ja palveluja, mutta digitaaliset palvelut eivät voi korvata esitysten ja yleisöjen välistä elävää vuorovaikutusta.

      Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistuksen ja maakuntauudistuksen myötä kulttuurin rooli kunnissa vahvistuu. Kulttuuri nähdään paikallista elinvoimaisuutta ylläpitävänä ja vahvistavana voimana. Kulttuuritapahtumien merkitys kasvaa.

      Digitalisaatiokehitys avaa uusia mahdollisuuksia kulttuurin toimialalle. Aineetonta arvoa syntyy kulttuuriin perustuvien tuotteiden tuotannosta ja levittämisestä sekä tekijänoikeuksista. Talouteen ja elinkeinoelämään saadaan enemmän dynaamisuutta, jos teollisen tavaratuotannon tukemiseen luodut järjestelmät monipuolistuvat ja ottavat paremmin huomioon luovuuteen ja kulttuuriin sisältyvät mahdollisuudet ja niitä edustavien toimialojen kehittämistarpeet.

      Pelialan menestystarinat Suomessa innostavat, mutta elinkeinorakenteen muutostarpeen näkökulmasta tarvittaisiin vielä voimakkaampaa kehitystä luovilla aloilla. Matkailussa kulttuurikohteiden ja -kulutuksen merkitys lisääntyy entisestään. Syntyy keskustelua, tulisiko matkailun tuloista osa ohjata taiteen ja kulttuurin rahoitukseen.

      Kun kulttuurisisällöt ja -palvelut ovat entistä kattavammin saatavilla tietoverkoissa., voi syntyä uusia tuotteita, palveluja ja yritystoimintaa. Digitaalinen kehitys ja EU:n sisämarkkinakehitys heijastuvat erityisesti audiovisuaaliseen politiikkaan sekä tekijänoikeusjärjestelmään ja sen kehittämistarpeisiin.

      Taidetta tehdään ja kulttuuria tuotetaan yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumatta, mutta taiteen tuotoksia tulkitaan edelleen myös kansallisessa kehyksessä.

      Kulttuuriperintömme karttuu yhä moninaisemmassa ja monikulttuurisemmassa yhteiskunnassa. Toimintatapojen ja arvostusten muuttuminen vaikuttavat myös kulttuuriperinnön sisältöihin. Aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön osuudet kasvavat.

      Kulttuuri popularisoituu entistä enemmän. Vastapainona voi syntyä vahvempi tarve erottaa ammatillisesti tuotettu taide erimuotoisista mediasisällöistä ja viihteestä. Keskustelujännitteet ns. vakavan kulttuurin ja viihteen sekä taiteen itseisarvoisuuden ja sen välineellisen käytön välillä eivät katoa. Siihen vaikuttaa osaltaan kulttuurirahoituksen rajallisuus.

      Pitemmän aikavälin tulevaisuuskuvien valossa kulttuuripoliittiset kysymyksenasettelut voivat muuttua, mutta lähitulevaisuudessa kulttuuripolitiikan perinteiset kysymykset pysyvät tärkeinä. Taiteilijoiden työn arvostuksen ja työmarkkina-aseman parantamiseen ei ole nopeita ratkaisuja, mutta työelämän muuttuminen itsensä työllistämistä edellyttävään suuntaan voi edesauttaa ongelmien ratkaisemista. Laajamittaisesti toteutuessaan esimerkiksi perustulo voisi osaltaan vahvistaa taiteilijoiden työmarkkina-asemaa.

      Taide- ja kulttuurikasvatuksen, -opetuksen ja -koulutuksen merkitys korostuu – tarvitaan taiteellista ja kulttuurista osaamista mutta myös valistuneita palvelujen käyttäjiä ja kuluttajia. Eri alojen taiteilijoiden – samoin kuin taide- ja muiden alojen – välinen vuorovaikutus sekä taide- ja kulttuurialan koulutuksessa että käytännön taiteellisessa työssä voi tuottaa uusia taiteellisia innovaatioita. Tämä voi edesauttaa osaltaan myös uusien rahoitusmuotojen kehittymistä.

      Yleisen taloustilanteen vuoksi myös kulttuurin toimialan rahoitustilanne kiristyy.  Toimialan rahoitusjärjestelmät uudistuvat. Yksityinen rahoitus ja rahoituksen uudet muodot (joukkorahoitus, vaihto- ja jakamistalous jne.) lisääntyvät. EU:n rakennerahoitusosuus Suomeen vähenee edelleen v:n 2020 jälkeen.

      Hallinnonalojen yhteistyön  lisääntyessä taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset saadaan leviämään aiempaa laajemmin yhteiskuntaan. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta edistävässä kärkihankkeessa syntyy hyviä yhteistyömalleja kulttuuri-, koulutus- ja sosiaali- ja terveyspolitiikan alueille.

      Oheistaulukko 1: Kulttuuripolitiikan SWOT
      Vahvuudet
      • Kulttuurin kasvanut merkitys
      • Kulttuurin vahva infrastruktuuri (mm. julkinen rahoitus, rakenteet, palvelujen alueellinen saatavuus)
      • Kulttuuripalveluiden kysyntä ja käyttö
      • Digitaalisten kulttuuri- ja tietoaineistojen saatavuus ja käyttö
      • Taiteilijoiden koulutus- ja osaamistaso
      • Uudet ilmaisun muodot
      Heikkoudet
      • Taiteilijoiden heikko työmarkkina-asema
      • Välittäjä- ym. tuotannollisuutta edistävä toiminta puutteellisesti kehittynyt
      • Kannattava yritystoiminta alalla vähäistä
      • Kulttuuripalvelujen käyttö epätasaista eri väestöryhmissä
      • Maahanmuuttajat näkyvät heikosti kulttuurielämässä
      • Alueellinen toimijarakenne hajanainen tai epäselvä
      Mahdollisuudet
      • Uudet tuote- ja palveluinnovaatiot (vrt. museokortti, kulttuuripassi)
      • Lisääntyvät palveluodotukset ja yleisöjen moninaistuminen kannustaa/pakottaa uudistumaan
      • Onnistuminen osallistamisessa -> yleisöpohja laajenee
      • Elämys- ja hyvinvointipalvelujen kasvava kysyntä
      • Kulttuuria harrastavat lapset ja nuoret mediaosaajat
      • Laitosten ja vapaiden ryhmien yhteistyö
      • Taide sovelluksineen osaksi arkea
      • Uusien kasvualojen tarve -> luova talous/kulttuurin toimiala tarjoavat mahdollisuuksia
      • Urbanisoituminen -> syntyy luovuuskeskittymiä
      • Uusia digitaalisia tuotteita, palveluja ja yritystoimintaa
      • EU:n digitaaliset sisämarkkinat
      • Kulttuurimatkailu
      • Perustulosta tms. ratkaisu taiteilijoiden asemaan
      • Rahoituksen hallittu uudistaminen ja rahoituksen uudet muodot
      • Osaamisen jakaminen muille toimialan toimijoille
      • Kulttuurin vahvempi rooli maakunta- ja kuntapolitiikassa
       Uhat
      • Nationalismi -> kulttuurin moninaisuuden kyseenalaistaminen
      • Ymmärrys kulttuurin merkityksestä heikkenee
      • Pieni kieli- ja kulttuurialue globalisaation puristuksessa
      • Rahoituksen vähentyminen
      • Taiteilijoiden asema pysyy heikkona
      • Väestön keskittyminen -> eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa
      • Rakenteet ja tukijärjestelmät eivät tue luovien alojen kehitystä -> luovat alat eivät kehity riittävän merkittäviksi
      • Ristiriidat toimialan sisällä (mm. suhtautuminen itseisarvoisuus/välineellisyys, taide/viihde; resurssikilpailu)
       
      [1] Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti syksyllä 2015 ’Taiteen ja kulttuurin tulevaisuusverstaan’, jossa visioitiin tulevaisuudentutkimuksen menetelmin kulttuurin ja kulttuuripolitiikan kehitystä vuoteen 2050. Jatkoksi järjestettiin myös alueellisia tulevaisuusverstaita.  Keväällä 2016 ministeriö käynnisti yhteistyössä Sitran kanssa kulttuurin rahoitusjärjestelmän kehittämistyön – sen aloitustilaisuudessa tarkasteltiin myös tulevaisuuden muutostrendejä ja niiden vaikutusta kulttuurin toimialaan. Näiden tilaisuuksien aineistot ovat olleet kulttuuripolitiikan strategian valmisteluryhmän käytössä.
    • Kysymys lausunnonantajille: Onko näkemys kulttuuripolitiikan toimintaympäristömuutoksista perusteltu – jos ei, miltä osin se on virheellinen tai puutteellinen?
    • Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja toteuttaa valtion kulttuuripolitiikkaa. Myös muiden ministeriöiden vastuulla on kulttuuripolitiikkaan liittyviä asioita.

      Ottaen huomioon oman roolinsa, kulttuuripolitiikan kehitystilan ja toimintaympäristömuutokset opetus- ja kulttuuriministeriön hahmottama näkymä, määrittämät kulttuuripolitiikan tavoitealueet ja niihin liittyvät strategiset tavoitteet vuoteen 2025 ovat:

       
      Näkymä kulttuuripolitiikasta v. 2025
       
      Kulttuurielämä Suomessa on monimuotoista, ja se kehittyy kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.

      Luovaa työtä ja kulttuuriperintöä arvostetaan ja sitä hyödynnetään monin eri tavoin. Ilmaisun vapaus ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat. Sisällöntuotanto on laadukasta.

      Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin on aktiivista. Sekä perinteiset että uudet – erityisesti digitaaliset – välineet, alustat ja toimintamuodot ovat käytössä.

      Toimialan rahoituslähteet ovat monipuolisia. Taiteen ja kulttuurin vaikutukset säteilevät laajasti elämään, yhteiskuntaan ja talouteen. 

      Kulttuuripolitiikka on tasavertainen muiden politiikka-alojen kanssa. Yhteistyö on aktiivista muiden hallinnonalojen ja toimialojen kanssa.
       
      Kulttuuripolitiikan tavoitealueet ja tavoitteet v. 2025
       
      Luova työ ja tuotanto
       
      • Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet

      Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin
       
      • Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet

      Kulttuurin perusta ja jatkuvuus
       
      • Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen
    • Kysymys lausunnonantajille: Ovatko valtion kulttuuripolitiikalle asetetut strategiset tavoitealueet ja tavoitteet sellaisia, että ne edesauttavat toimialan toimijoita hahmottamaan omaa toimintaansa niiden valossa – jos ei, niin miltä osin tavoiteasettelu on virheellistä tai puutteellista?
    • Opetus- ja kulttuuriministeriön keskeiset välineet toteuttaa kulttuuripolitiikan tavoitteitaan ovat resurssi-, säädös- ja informaatio-ohjaus sekä toimialan kehittäminen yhteistyössä sen kanssa.
       
      Virastojen ja laitosten ohjaus tapahtuu niitä koskevien lakien ja rahoituksen puitteissa tulosohjauksena. Valtionosuustoimijoita ohjataan toimialan rahoituslainsäädännöllä ja valtionosuuden saamista ja käyttöä koskevilla ehdoilla. Valtionavustusta saavien toimijoiden ohjaus toteutuu valtionavustuslain perusteella sekä avustusten myöntöä ja käyttöä koskevilla kriteereillä. Taiteen edistämiskeskuksen myöntämä taiteilijatuki perustuu vertaisarviointiin.
       
      Informaatio-ohjaus sisältää mm. strategiat, kulttuuripolitiikan ja taiteen eri alojen ohjelmat sekä informaatio- ja keskustelutilaisuudet. Informaatio-ohjaus ja siinä tapahtuva vuoropuhelu toimialan kanssa on entistä merkittävämpää.

       

    •  
      Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet sekä tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet

      -           Taide- ja taiteilijapolitiikkaa kehitetään ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, tulevaisuuden kehityssuunnat sekä taiteen alojen erilaisuus. Valtio tukee toimivien rakenteiden kehittymistä taiteen eri aloille ja luoville aloille. Taiteellisen ja muun luovan työn edellytyksiä tuetaan sekä yhteiskunnan ja kulttuuripolitiikan yleinen kehitys että taiteenalakohtaiset erityispiirteet huomioiden. Vuosina 2017-2018 laaditaan suuntaviivat taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämiselle. 
       
      -           Kulttuurisisältöjen tuotekehitystä, välittäjätoimintaa, vientiä ja kansainvälistymistä vahvistetaan ja monipuolistetaan. Näitä toimintoja tukevia rahoitusjärjestelmiä kehitetään ja muiden hallinnonalojen kulttuuria tukeviin toimenpiteisiin vaikutetaan siten, että ne hyödyttävät kulttuurin toimialan elinvoimaisuutta. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä tehostetaan tavoitteen toteuttamiseksi.
       
      -           Audiovisuaalisen kulttuurin elinvoimaisuutta vahvistetaan lisäksi uudistamalla elokuvataiteen edistämisestä annettua lakia ja edistämällä kansallisen kannustinjärjestelmän toteutumista. Lainuudistuksen tavoitteena on mm. uudistaa nykyinen kansallinen tukijärjestelmä siten, että se mahdollistaisi osin takaisinmaksettavan tuen myöntämisen. Kannustimen tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyinen kuvauspaikka kansainvälisille ja kotimaisille audiovisuaalisille tuotannoille sekä edistää vientipyrkimyksiä.
       
      -           Tekijänoikeusjärjestelmää kehitetään mahdollistamaan ja kannustamaan luovaa työtä ja tuotantoa sekä talouden kasvua.
       
       
      Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet
       
      -           Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta edistävä kärkihanke, jossa parannetaan taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurin saatavuutta sekä laajennetaan taiteen prosenttiperiaatetta sosiaali- ja terveydenhuoltoon, toteutetaan vuosina 2016 - 2019.

      -              Kaikkien osallistumismahdollisuuksia kulttuuriin lisätään ja esteitä vähän osallistuvilta poistetaan. Toimialan rahoitusjärjestelmiä kehitettäessä otetaan tämä tavoite huomioon. Toimialan uusia toimintamuotoja tuetaan ja tarvittaessa pilotoidaan tai muutoin aktivoidaan (vrt. museokortti ja kulttuuripassi). Digitaalisia palveluja kehitetään perinteisten palvelujen rinnalla. Valmistellaan linjaukset kulttuurisen moninaisuuden huomioimisesta kulttuuripolitiikassa, ml. maahanmuuttajien osallistuminen kulttuurielämään ja kotoutumisen edistäminen taiteen ja kulttuurin avulla.

      -           Tiedon ja kulttuurin saatavuutta edistetään, kansalaisyhteiskuntaa ja yhteiskunnan demokraattista kehitystä tuetaan. Yleisiä kirjastoja kehitetään uuden kirjastolain tavoitteiden mukaisesti.
       
      -           Valtion kulttuuripolitiikan alueelliset linjaukset valmistellaan ottaen huomioon valtion kulttuuripolitiikan tavoitteet sekä valtion aluehallintoa ja maakuntahallintoa koskevat uudistukset ja kuntarakenteen muutosten myötä muuttuva kuntien rooli. Tavoitteena on, että kulttuurin toimialan alueellinen toimijarakenne selkeytyy ja vahvistuu ja että kulttuuri näkyy ja vaikuttaa nykyistä vahvemmin eri hallinnon- ja toimialojen strategia-, ohjelma- ym. työssä. Varaudutaan lisääntyvään uudenlaiseen verkostomaiseen ja sopimuksiin perustuvaan toimintamalliin. Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki uudistetaan ottaen huomioon em. uudistukset ja muutokset.


      Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

       
      -           Kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä kehitetään toimeenpantaessa kulttuuriympäristö- ja maailmanperintöstrategioita sekä kansainvälisiä kulttuuriperintösopimuksia. Kulttuuriperinnön välittämisen ja hyödyntämisen tapoja monipuolistetaan.

      -            Otetaan käyttöön toimintamalli, jolla edistetään suunnitelmallisesti digitaalisten kulttuuriperintösisältöjen yhteentoimivuutta ja monipuolista hyödyntämistä sekä käyttö- ja pitkäaikaissäilytyspalveluiden kehittämistä.
       
      -           Museoalaa, sen rahoitusta ja organisointia kehitetään vuoden 2016 lopussa valmistuvan museopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Museolaki uudistetaan.
       
      -           Museoita, teattereita ja orkestereita koskevaa valtionosuusjärjestelmää uudistetaan siten, että järjestelmä ottaisi paremmin huomioon toimialan ja yhteiskunnan muutokset. Tarkoituksena on, että järjestelmä olisi joustava, kannustava ja loisi mahdollisuuksia myös uudelle kulttuuritoiminnalle.  Kehittämisvaihtoehtoja selvitetään yhdessä toimialan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on toteuttaa uudistus nykyisen hallituskauden aikana.
       
      -           Kulttuurin toimialan valtionavustusuudistus toteutetaan v. 2017 alkaen. Valtionavustusjärjestelmä on strateginen, ennakoitava mutta joustava, väline kohdistaa taloudellisia voimavaroja toimialan kehittämiseen. Valtionavustuspolitiikkaa kehitetään mm. yhdistämällä hakuja vaikuttavampiin kokonaisuuksiin, uudistamalla hakuilmoitukset, ottamalla käyttöön kokeilu- ja kehittämisavustus sekä arvioimalla rahoitettuja hankkeita ja hyödyntämällä niiden tuloksia kulttuuripolitiikan kehittämisessä. Valtionavustuspolitiikassa otetaan huomioon toimialan rakenteet ja toimintamallit sekä niiden toimivuus.

      - Luodaan edellytyksiä toimialan rahoitsumahdollisuuksien monipuolistamiselle ja siten vahvistumiselle. Lisätään vuorovaikutusta ja koordinaatiota eri rahoittajatahojen (julkinen, yksityinen) ja hallinnonalojen kesken. Vahvistetaan Taiteen edistämiskeskuksen roolia taiteilijoiden työdkentelyn tukijana myös muutoin kuin apurahoituksen myöntäjänä.

      -           Toimialan tietoperustaa ja arviointitoimintaa vahvistetaan.
       
      -           Hallinnonalojen välistä yhteistyötä tehostetaan kulttuuriin liittyvissä asioissa. Erityisen tärkeitä ovat koulutus-, elinkeino-, työllisyys-, vero-, sosiaaliturva-, terveys- ja hyvinvointi- sekä ympäristöpolitiikkaan liittyvä yhteistyö. Hyödynnetään kärkihankkeiden toteuttamisesta saatavia yhteistyökokemuksia.
    • Kysymys lausunnonantajille: Vastaavatko lähivuosien kehittämistoimet strategiassa hahmotettuja kulttuuripolitiikan kehittämisen pitkän linjan näköalaa ja strategisia tavoitteita?
    • Kulttuurin ja kulttuuripolitiikan yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu kulttuurisina, sosiaalisina ja taloudellisina vaikutuksina. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ilmenevät usein välillisemmin kuin kulttuuriset vaikutukset.

      Kulttuuriset vaikutukset liittyvät yhtäältä yksilöiden kokemuksiin ja elämyksiin ja toisaalta yhteisöjen ja koko yhteiskunnan elävyyteen, monimuotoisuuteen, henkiseen rikastumiseen ja sivistykseen. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät yksilöiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä yhteisöllisen toiminnan vahvistumiseen ja koko yhteiskunnan tasolla hyvinvointipolitiikkaan. Taloudelliset vaikutukset liittyvät taiteen ja kulttuurin toimialan rooliin kansan-, alue- ja paikallistalouden vahvistajana.

      Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallinen vaikuttavuus on eri asia kuin kulttuurin vaikuttavuus. Kulttuuriset vaikutukset ilmenevät toimialan toimijoiden vaikutuksina ihmisten ja yhteisöjen elämään. Kulttuuripolitiikan vaikuttavuutta voidaan arvioida sen piiriin kuuluvien toimijoiden ja toimintojen aikaansaamina vaikutuksina toimialan ja koko yhteiskunnan kehitykseen.

      Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet määritellään vuosittain valtion talousarviossa.
       
       

       
      Oheistaulukko 2: Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaaman kulttuuripolitiikan yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida kulttuuripolitiikan strategisiin tavoitteisiin liittyen mm. seuraavilla ulottuvuuksilla:
       
      1. Taiteellinen työ ja tuotanto
       
      • taiteilijoiden ilmaisunvapauden ja taiteen vapauden sekä kulttuurisen moninaisuuden toteutuminen
      • taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden ammatilliseen asemaan liittyvien koulutus-, työ-, toimeentulo- yms. järjestelyjen kehittyminen
      • vapaana taiteilijana tai yritys-, yhdistys- tms. muodossa tapahtuvan taiteellisen ja muun luovan toiminnan edellytysten kehittyminen
      • kulttuurisisältöjen tuotekehitys- ja tuotanto- sekä jakelu- , liiketoiminta- yms. tuotannollisiin prosesseihin liittyvien toimintojen kehittyminen
      • tekijänoikeuksien toteutuminen
      • liiketoiminnan ja kulttuuriin ja luoviin aloihin kytkeytyvän BKT:n kehitys
       
       
      1. Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin
       
      • kulttuurin toimialaan liittyvän ja sitä tukevan kansalaisyhteiskunnallisen toiminnan toteutuminen
      • eri ryhmien mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan
      • kulttuuristen oikeuksien toteutuminen
      • kansalaisten kulttuuriharrastusten ja omaehtoisen toiminnan aktiivisuus
      • kulttuuritarjonnan ja ‑palvelujen käyttäminen
      • taide- ja kulttuurialan käyttäjä- ja yleisösuuntautunut kehittämistoiminta sisältöjen (esim. laatu), tarjonnan (esim. moninaisuus) ja palvelujen (esim. saatavuus/erilaiset palvelumuodot) osalta
       
       
      1. Kulttuurin perusta ja jatkuvuus
       
      • kulttuuriperinnön karttuminen, säilyttäminen välittyminen ja hyödyntäminen sekä kulttuuriympäristöjen monikerroksellisuus
      • kulttuuritoimintojen edellyttämän infrastruktuurin riittävyys ja toimivuus (mm. kulttuuritilat ja toimintoja tukevat hallinnolliset järjestelyt ja rahoitusresurssit)
      • kulttuurisen osaamisen karttuminen (taide- ja kulttuurialojen kasvatus ja koulutus[1], kulttuuritietoisuus ja kulttuurinen lukutaito, kulttuuripoliittinen tutkimus)
      • vaikuttaminen kulttuuripolitiikan ja kulttuuritoiminnan kansainvälisissä rakenteissa, sopimuksissa ja yhteyksissä
       
       
       
       
      [1] Taidekasvatus ja taiteen perusopetus kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osastolle ja taide- ja kulttuurialan koulutus korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle

       

    • Voit esittää vielä kommenttisi strategialuonnoksesta kokonaisuutena