Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Hallituksen esityksen luonnos tietosuojalain ja rikosasioiden tietosuojalain muuttamisesta
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/3517/2023
Vastausaika on päättynyt: 7.7.2023
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Oikeusministeriö asetti 14.2.2023 työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella luonnos hallituksen esitykseksi tietosuojalain ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain muuttamiseksi.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (EU:n yleinen tietosuoja-asetus) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 (rikosasioiden tietosuojadirektiivi) sisältävät säännökset, joiden mukaan jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jos valvontaviranomainen ei ole käsitellyt kantelua tai ilmoittanut rekisteröidylle kolmen kuukauden kuluessa kantelun etenemisestä tai ratkaisusta. Perusoikeuskirjan mukaisesti jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa.
Euroopan komissio katsoo, että Suomen lainsäädäntö ei ole kaikilta osin asetuksen ja direktiivin mukainen. Suomessa yleistä tietosuoja-asetusta täydentävät kansalliset säännökset sisältyvät pääasiassa tietosuojalakiin (1050/2018) ja rikosasioiden tietosuojadirektiivi on pantu täytäntöön kansallisesti henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetulla lailla (1054/2018). Näissä laeissa säädetään rekisteröidyn oikeudesta saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Tietosuojavaltuutetun päätökseen voi sen sijaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Lakeihin ei sisälly säännöksiä sellaisesta erityisestä oikeussuojakeinosta, jonka mukaan rekisteröity voisi saattaa valvontaviranomaisen passiivisuustilanteen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällaista oikeutta ei seuraa myöskään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista (808/2019). Sen sijaan Suomessa on mahdollista kannella ylimmille laillisuusvalvojille viranomaisen käsittelyn viivästymisestä tai passiivisuudesta.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (EU:n yleinen tietosuoja-asetus) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 (rikosasioiden tietosuojadirektiivi) sisältävät säännökset, joiden mukaan jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jos valvontaviranomainen ei ole käsitellyt kantelua tai ilmoittanut rekisteröidylle kolmen kuukauden kuluessa kantelun etenemisestä tai ratkaisusta. Perusoikeuskirjan mukaisesti jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa.
Euroopan komissio katsoo, että Suomen lainsäädäntö ei ole kaikilta osin asetuksen ja direktiivin mukainen. Suomessa yleistä tietosuoja-asetusta täydentävät kansalliset säännökset sisältyvät pääasiassa tietosuojalakiin (1050/2018) ja rikosasioiden tietosuojadirektiivi on pantu täytäntöön kansallisesti henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetulla lailla (1054/2018). Näissä laeissa säädetään rekisteröidyn oikeudesta saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Tietosuojavaltuutetun päätökseen voi sen sijaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Lakeihin ei sisälly säännöksiä sellaisesta erityisestä oikeussuojakeinosta, jonka mukaan rekisteröity voisi saattaa valvontaviranomaisen passiivisuustilanteen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällaista oikeutta ei seuraa myöskään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista (808/2019). Sen sijaan Suomessa on mahdollista kannella ylimmille laillisuusvalvojille viranomaisen käsittelyn viivästymisestä tai passiivisuudesta.
Tavoitteet
Työryhmän ehdottamien lainmuutosten tavoitteena on varmistaa, että rekisteröidyn oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tuomioistuimessa toteutuu myös tapauksissa, joissa on kyse EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja rikosasioiden tietosuojadirektiivissä tarkoitetusta passiivisuustilanteesta. Työryhmän ehdottamiin muutoksiin sisältyvät myös tietosuojalakiin lisättävät säännökset tietosuojavaltuutetun oikeudesta siirtää ratkaisuvaltaa esittelijöinä toimiville virkamiehille asioissa, joissa lain soveltamiskäytäntö on vakiintunut. Ehdotettujen säännösten tarkoituksena on parantaa edellytyksiä siihen, että perustuslain ja hallintolain turvaama rekisteröidyn oikeus asian viivytyksettömään käsittelyyn toteutuu tehokkaammin näissä asioissa.
Linkit
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM016:00/2023 - Hankesivu
https://oikeusministerio.fi/sv/projekt?tunnus=OM016:00/2023 - Statsrådets projektportal
Liitteet:
Aikataulu
Lausunto pyydetään toimittamaan oikeusministeriölle viimeistään 7.7.2023.
Vastausohjeet vastaanottajille
Oikeusministeriö pyytää lausuntoanne hallituksen esityksen luonnoksesta. Viranomaisia, joita ehdotetut lainmuutokset koskevat, pyydetään ottamaan kantaa erityisesti ehdotusten vaikutuksiin. Myös muut kuin alla jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon.
Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om@gov.fi.
Huomaattehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om@gov.fi.
Huomaattehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Lisätietoja asiasta antavat
lainsäädäntöneuvos Virpi Koivu p. 02951 50071 (etunimi.sukunimi@gov.fi)
erityisasiantuntija Amanda Mäkelä p. 02951 50047 (etunimi.sukunimi@gov.fi)
lainsäädäntöneuvos Virpi Koivu p. 02951 50071 (etunimi.sukunimi@gov.fi)
erityisasiantuntija Amanda Mäkelä p. 02951 50047 (etunimi.sukunimi@gov.fi)
Jakelu:
| Datainspektionen | ||
| Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia | ||
| Effi ry | ||
| Helsingin hallinto-oikeus | ||
| Hämeenlinnan hallinto-oikeus | ||
| Itä-Suomen hallinto-oikeus | ||
| Korkein hallinto-oikeus | ||
| Oikeuskanslerinvirasto | ||
| Pohjois-Suomen hallinto-oikeus | ||
| Tietosuojavaltuutetun toimisto | ||
| Tuomioistuinvirasto | ||
| Turun hallinto-oikeus | ||
| Vaasan hallinto-oikeus | ||
| Ålands landskapsregering |
Asiasanat
Tietosuoja
julkisoikeus
offentlig rätt
datasekredess