Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu - Lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittäminen valtioneuvostossa

Lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittäminen valtioneuvostossa

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/17651/2021

Vastausaika on päättynyt: 30.9.2021

Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä pyytää lausuntoanne lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämiseksi.

Lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä on oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida säädösvalmistelun kehittämistyötä valtioneuvostossa.
Tausta
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että lainsäädännön vaikutusten jälkiarviointia kehitetään. Lisäksi OECD:n suositukset jäsenmaille tukevat lainsäädännön jälkiarvioinnin vakiinnuttamista pysyväksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää.

Jälkiarviointeja tehdään Suomessa, mutta niiden toteutusta ei koordinoida eikä seurata valtioneuvostossa. Lainsäädännön jälkiarviointia on Suomessa monen tyyppistä. Tehdyt jälkiarvioinnit perustuvat usein ministeriöiden tekemiin selvityksiin tai hallinnonalakohtaisten tilastojen seurantaan. Ministeriöt myös tilaavat jälkiarviointiselvityksiä muun muassa yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta. Lisäksi eräänlaisena lainsäädännön jälkiarvioinnin järjestelmänä toimii eduskunnan esittämät jälkiseurantalausumat, joissa eduskunta edellyttää hallituksen arvioivan lainsäädäntöuudistuksen vaikutuksia ja raportoivan niistä eduskunnalle. Samoin EU-säädöksissä saatetaan käyttää uudelleentarkastelulausekkeita, joissa asetetaan vaatimuksia lainsäädännön kansalliselle jälkiarvioinnille.

Jälkiarvioinnin kehittämisestä on viime vuosina laadittu aloite ja selvityksiä, joissa on pohdittu lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämistä Suomessa ja annettu sitä koskevia suosituksia.
  • Lainsäädännön arviointineuvosto on tehnyt 19.3.2019 aloitteen valtioneuvostotasoinen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän laatimisesta Suomeen. Aloitteessa esitetään, että järjestelmä määrittäisi, minkälaisista laeista laaditaan jälkiarviointi sekä yleiset periaatteet sille, miten ne laaditaan, mitkä tahot niitä tuottaisivat, miten jälkiarvioinnit rahoitetaan ja kuinka arvioiden laatua valvotaan.
  •  Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä – Oskari Nokso-Koivisto, Matti Sarvimäki ja Otto Toivanen – ovat vuonna 2019 julkaistussa raportissa esittäneet, että politiikkatoimien laadukas ja luotettava jälkiarviointi otettaisiin kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. Raportissa on kuvattu, miten jälkiarviointi tulisi suunnitella, jotta saatu tutkimustieto olisi luotettavaa ja laadukasta.
 
Linkki Aalto-yliopiston raporttiin Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa – Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita: https://www.aaltoei.fi/wp-content/uploads/2019/09/tpry_edistysraportti2_vaikutusarvionnit_web.pdf
 
  • Huhtikuussa 2021 julkaistiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu selvitys ”Lakien toimivuuden ja vaikutusten jälkiarviointi – Nykytilan kuvauksesta kehittämisehdotuksiin”. Hankkeessa selvitettiin, miten lainsäädännön toimeenpanoa, lakien vaikutuksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Kotimaisia käytäntöjä tarkasteltiin jälkiarviointien organisoinnin, käytettyjen arviointimetodien, arviointien laadun varmistamisen sekä arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen näkökulmista. Lisäksi selvitettiin lainsäädännön jälkiarvioinnin kansainvälisiä organisoinnin ja toteuttamisen muotoja. Selvityksen laativat Frisky & Anjoy, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.
 
Linkki Frisky & Anjoyn, Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen selvitykseen Lakien toimivuuden seuranta ja jälkiarviointi: Nykytilan kuvauksesta kehittämisehdotuksiin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163043
 
Lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä haluaa kysyä eri tahojen näkemystä siitä, miten lainsäädännön jälkiarviointia tulisi Suomessa kehittää.   
Tavoitteet
Tavoitteena on kehittää lainsäädännön jälkiarviointia valtioneuvostossa. Kehittämistyössä tulisi määritellä yhteiset periaatteet muun muassa siitä, minkälaisista laeista laaditaan jälkiarviointi, mitkä tahot niitä toteuttaisivat, miten jälkiarvioinnit rahoitetaan ja kuinka varmistetaan arviointien laatu. Jälkiarviointeja voi olla monenlaisia tieteelliseen koeasetelmaan perustuvista tutkimuksista aina yksittäisen lain toimivuuden normaaliin seurantaan virkatyönä.
Linkit
Aikataulu
Lausuntoaika päättyy 30.9.2021 klo 16.15.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä esitettyihin kysymyksiin. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.

Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om@om.fi.

HUOM! Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä ja hankeikkunassa (valtioneuvoston julkinen verkkopalvelu valtioneuvoston ja sen ministeriöiden hanketietojen julkaisuun).
Valmistelijat
Lisätietoja asiasta antaa 2.8.2021 alkaen lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja lainsäädäntöjohtaja Susanna Siitonen (etunimi.sukunimi@om.fi),
puh. 0295 150 083.
 
Jakelu:
Aalto-yliopisto    
AKAVA    
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia    
Elinkeinoelämän keskusliitto EK    
Energiavirasto    
Etelä-Suomen aluehallintovirasto    
ETLA − Elinkeinoelämän tutkimuslaitos    
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI)    
Finanssivalvonta    
Ihmisoikeuskeskus    
Ihmisoikeusliitto ry    
Itä-Suomen aluehallintovirasto    
Itä-Suomen yliopisto    
Jyväskylän yliopisto    
Kela    
Keskuskauppakamari    
Kilpailu- ja kuluttajavirasto    
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti    
Kuluttajaliitto    
Kuntaliitto    
Kuurojen Liitto ry    
Lainsäädännön arviointineuvosto    
Lapin aluehallintovirasto    
Lapin yliopisto    
Lappeenrannan teknillinen yliopisto    
Lastensuojelun Keskusliitto ry    
Liikenne- ja viestintäministeriö    
Liikenteen tutkimuskeskus Verne    
Lounais-Suomen aluehallintovirasto    
Luonnonvarakeskus (LUKE)    
Luonto-Liitto ry    
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto    
Maa- ja metsätalousministeriö    
Maahanmuuttovirasto    
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry    
Metsähallitus    
Metsäteollisuus ry    
Naisasialiitto Unioni    
Naisjärjestöjen Keskusliitto    
Oikeuskanslerinvirasto    
Oikeusministeriö    
Oikeusrekisterikeskus    
Opetus- ja kulttuuriministeriö    
Oulun yliopisto    
Pakolaisneuvonta    
Palkansaajien tutkimuslaitos    
Pellervon taloustutkimus (PTT)    
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto    
Poliisihallitus    
Puolustusministeriö    
Rikosseuraamuslaitos    
Ruokavirasto    
Seta ry    
Sisäministeriö    
Sosiaali- ja terveysministeriö    
Soste ry    
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK    
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra    
Suomen metsäkeskus    
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry    
Suomen Pankki    
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö    
Suomen Punainen Risti    
Suomen riistakeskus    
Suomen Setlementtiliitto    
Suomen ympäristökeskus (SYKE)    
Suomen Yrittäjät ry    
Svenska Handelshögskolan    
Teknologian Tutkimuskeskus VTT    
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)    
Tilastokeskus    
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK    
Traficom    
Tuomioistuinvirasto    
Työ- ja elinkeinoministeriö    
Työterveyslaitos    
Ulkoministeriö    
Ulosottolaitos    
Valtakunnansyyttäjänvirasto    
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT    
Valtiontalouden tarkastusvirasto    
Valtiovarainministeriö    
Valvira    
Vammaisfoorumi ry    
Vanhustyön keskusliitto ry    
Veronmaksajain Keskusliitto ry    
Väylävirasto    
Ympäristöministeriö    
Asiasanat

lainvalmistelun kehittäminen

lainvalmistelun laatu

jälkiarviointi